{"id":19,"date":"2013-11-12T08:05:52","date_gmt":"2013-11-12T06:05:52","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=19"},"modified":"2026-05-15T16:47:06","modified_gmt":"2026-05-15T13:47:06","slug":"10-3-romantiikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-3-romantiikka\/","title":{"rendered":"10.3<\/span> Romantiikka"},"content":{"rendered":"\n

\u201dRomantiikaksi\u201d luonnehditaan taiteellista suuntausta, joka oli vallalla 1700-luvun lopusta n. 1830-luvulle, joskin termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein laajemminkin kattamaan 1800-luvun taidetta. Termin ottivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saksalaiset taiteilijat ja ajattelijat. Se viittaa jo edellisell\u00e4 vuosisadalla suosittuihin ns. \u201dromansseihin\u201d, keskiaikaisiin seikkailukertomuksiin kuten Kuningas Arthur ja Pyh\u00e4n Graalin legenda.<\/p>\n\n\n\n

Leimallinen suuntaus romantiikka oli nimenomaan kirjallisuudessa, musiikissa ja maalaustaiteessa. Arkkitehtuurissa ja kuvanveistossa vallalla oli pitk\u00e4lti viel\u00e4 klassismi. Romantiikan voi kokea vastareaktiona valistuksen ajan j\u00e4rjen palvonnalle. Romantiikka nosti keski\u00f6\u00f6n kiihke\u00e4t tunteet, voimakkaat el\u00e4mykset ja uudella tapaa koetun luonnon.<\/p>\n\n\n\n

Taiteilijan uskottiin ylt\u00e4v\u00e4n mielikuvituksellaan universaalisuuteen. Niinp\u00e4 taiteilijuus sai uudenlaisen, l\u00e4hes yli-inhimillisen s\u00e4dekeh\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 taiteilijan poikkeusyksil\u00f6ksi korottava \u201dromanttinen taiteilijak\u00e4sitys\u201d<\/em> on j\u00e4\u00e4nyt sitke\u00e4sti el\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimaisessa kulttuurissa.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sityksell\u00e4 oli rinnakkaisuutensa Schopenhauerin (1788\u20131860) filosofiassa. H\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 mukaan ihmist\u00e4 ohjaa pyrkimys tai kaipuu johonkin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen lausahduksensa, \u201dmaailma on minun mielikuvani\u201d, kiteytt\u00e4\u00e4 jotakin olennaista romantikkojen ylti\u00f6subjektiivisesta maailmankuvasta. Ylimieliseen \u00e4\u00e4ripisteeseen ajatusmallin vei vuosisadan loppupuolella Friedrich Nietzsche (1844\u20131900) \u201dyli-ihmisoppeineen\u201d, joka my\u00f6hemmin tuli toimimaan natsien aatteellis-filosofisena kasvupohjana.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuudessa romantiikka oli romaanikirjallisuuden ja runouden kulta-aikaa. Varhaisena avainteoksena voi pit\u00e4\u00e4 Goethen (1749\u20131832) Faustia. Muita romantiikan ajan kirjailijoita olivat muun muassa niin ik\u00e4\u00e4n saksalainen Friedrich Schiller (1759\u20131805), englantilainen Sir Walter Scott (1772\u20131832) ja ranskalainen Victor Hugo (1802\u20131885). Suosittuja olivat my\u00f6s ns. \u201dgoottilaiset\u201d kauhukertomukset, jotka sijoittuivat kuun valaisemille hautuumaille ja goottilaisiin raunioihin.<\/p>\n\n\n\n

Romantiikka sai eri maissa hyvinkin erilaisia ilmenemismuotoja. Toisinaan se valjastettiin kansallisuusaatteen palvelukseen, vaikka romantikkojen piiriss\u00e4 yksil\u00f6nvapauden koettiin olevan kansakuntaa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Maalaustaiteenkin aihemaailmassa katse k\u00e4\u00e4ntyi antiikin aiheista paikalliseen kirjallisuuteen, kansantaruihin ja mytologioihinn. Taisteltiin tietoisesti akateemista, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 uusklassista tyyli\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Mielen maisema<\/h2>\n\n\n\n

\u201dLuonto\u201d oli se mihin romantikot uskoivat. Ajatuksella oli juurensa Rousseaun \u201dtakaisin luontoon\u201d -ajattelussa, joka nimesi \u201dluonnollisuuden\u201d oikeaksi ja alkuper\u00e4iseksi olomuodoksi. Romantikoille luonto oli kuitenkin jotain viel\u00e4 suurempaa ja taiteilijan koettiin \u201dkommunikoivan luonnon kanssa\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Saksalaisella kielialueella luonnon ultimaatumi olivat Alpit, jotka toistuivat maisemamaalausten aiheena. Carl Rottmannin (1797\u20131850) N\u00e4kym\u00e4 Eibseelt\u00e4 (10\/8b) on yksi monista alppiaiheisista, hengelt\u00e4\u00e4n herooisista maalauksista. Efekti\u00e4 kasvattaakseen h\u00e4n \u201dparanteli\u201d luontoa tuomalla siihen mukaan Mont Blancin, joka ei maisemaan oikeasti kuulu. Luonnon mahtavuutta korostaa maalauksessa kuvattujen ihmisten pienuus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Carl Rottmann: N\u00e4kym\u00e4 Eibseelt\u00e4 [Neue Pinakothek, M\u00fcnchen, Saksa]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u201dLuonnon kanssa kommunikointi\u201d kiteytyy Saksan merkitt\u00e4vimm\u00e4n romanttisen maalarin, Gaspar David Friedrichin (1774\u20131840) maalauksessa Vaeltaja sumujen yll\u00e4. Siin\u00e4 vaelluskeppiin nojautuva mies on pys\u00e4htynyt meditoimaan utujen keskelt\u00e4 kohoavaa alppimaisemaa (10\/2).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Caspar David Friedrich: Vaeltaja sumujen yll\u00e4, n. 1818 [Kunsthalle, Hampuri]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maalaus on muodostunut melkeinp\u00e4 romantiikan logokuvaksi. Se kiteytt\u00e4\u00e4 romantiikan kaipuun sankarillisiin korkeuksiin ja viehtymyksen kaikkeen et\u00e4iseen. Maisema muuttuu katsojan sis\u00e4iseksi maisemaksi tai oikeastaan mielentilaksi. Musiikillisen vastineensa t\u00e4llainen alppivaellus sai vuonna 1914 Richard Straussin (1864\u20131945) Alppisinfoniassa.<\/p>\n\n\n\n

Saksan romantiikka oli pitk\u00e4lti paikallinen tuote. Sen taustalla vaikuttivat paitsi goethelainen perinne my\u00f6s her\u00e4\u00e4v\u00e4 kansallistunne ja -aate, joita filosofi Gottried Herder (1744\u20131803) oli tuotannossaan muotoillut. Saksan romantiikka sekoittui biedermeieriin,<\/em> joka oli etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Saksaan rajoittunut uusklassismin porvarillinen muoto. Sille olivat leimallisia runous, Lied ja kotimusisoinnin tarpeisiin s\u00e4velletty kamarimusiikki.<\/p>\n\n\n\n

Englannissa romantiikka kasvoi pitk\u00e4lti paikallisesta perinteest\u00e4. Kasvupohjana toimivat muun muassa Shakespearen tuotanto, Miltonin runous sek\u00e4 juuri goottilainen arkkitehtuuri, joka Englannissa miellettiin kansalliseksi tyyliksi.<\/p>\n\n\n\n

Maisema oli ollut keskeisell\u00e4 asemassa jo Englannin 1700-luvun taiteessa, kuten edell\u00e4 esitelty Gainsboroughin maalaus osoittaa. Englantilainen vapaa, \u201dluonnollinen\u201d puutarhakin oli kehitetty jo 1700-luvulla ja se muokkasi pitk\u00e4lti 1800-luvun luontok\u00e4sityst\u00e4 niin Englannissa kuin muualla Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Englantilainen puutarha, Stourhead [Ari Tenhula]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Englannin romanttisen maisemamaalauksen mestarina pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 John Constablea (1776\u20131837). Saksalaisen kulttuurialueen herooisiin vuoriston\u00e4kymiin verrattuna h\u00e4nen maalauksensa henkiv\u00e4t paljon kodikkaampia tunnelmia. H\u00e4n maalasi l\u00e4hes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihmisen muokkaamaa maalaisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, usein oman lapsuutensa maisemia. Niinp\u00e4 teokset ovat usein kuin muistoja tutusta ja turvallisesta menneisyydest\u00e4 (10\/11).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
John Constable: Dedhamin laakso, 1814\u20131815 [Museum of Fine Arts, Boston]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aivan toisenlaiseksi maisema muotoutui englantilaisen William Turnerin (1775\u20131851) k\u00e4siss\u00e4. H\u00e4n aloitti tuotantonsa melko sovinnaisilla ja pikkutarkoilla maisemilla, mutta my\u00f6hemmin h\u00e4nen maalaustapansa vapautui ja h\u00e4nen maisemansa muuttuvat l\u00e4hes abstrakteiksi hetkellisten valoilmi\u00f6iden tutkielmiksi. H\u00e4n sovelsi uhkeassa kolorismissaan Goethen v\u00e4riteoriaa. Turnerille maalaaminen oli itsetarkoitus ja kohteena oli meren tai maiseman sijasta oikeastaan atmosf\u00e4\u00e4ri (10\/12).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
William Turner: Lumimyrsky, h\u00f6yrylaiva sataman suulla, 1842 [Victoria & Albert Museum, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Komea k\u00e4rsimys<\/h2>\n\n\n\n

Romantikot eiv\u00e4t suinkaan ummistaneet silmi\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisilta v\u00e4\u00e4ryyksilt\u00e4. Esimerkiksi Turner maalasi kuuluisan teoksensa Orjalaiva muistuttamaan hirvi\u00f6m\u00e4isest\u00e4 tapahtumasta, jossa kapteeni pudotti lastina olleet orjat laivasta mereen.<\/p>\n\n\n\n

Ranskassa romantiikan maalaustaiteen juuret olivat vallankumouksen ajan herooisissa tunnelmissa. Edell\u00e4 jo sivuttiin Eugene Delcroixin vallankumousmaalauksia. Useimmat taiteilijat halusivat kuitenkin irtautua vallankumouksen hengest\u00e4. Sankarillisuuden sijasta yhdeksi kiinnostuksen kohteeksi tuli k\u00e4rsimys, tosin herooinen sellainen.<\/p>\n\n\n\n

Aivan kuten Turnerin Orjalaiva, samoin ranskalaisen Th\u00e9odore G\u00e9ricaultin (1791\u20131824) maalaus Medusan lautta perustuu j\u00e4rkytt\u00e4viin tositapahtumin (10\/7). Ranskan valtion omistama fregatti La Medus\u00e9 joutui vuonna 1816 haaksirikkoon ja sen miehist\u00f6 poistui pelastusveneiss\u00e4 j\u00e4tt\u00e4en matkustajat meren armoille. Ne, jotka haaksirikosta selvisiv\u00e4t, s\u00e4ilyiv\u00e4t hengiss\u00e4 sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 kanssamatkustajiaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Th\u00e9odore G\u00e9ricault: Medusan lautta, 1819 [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maalaus aiheutti suuren kohun ja se korotettiin laajemminkin er\u00e4\u00e4nlaiseksi poliittiseksi allegoriaksi, jonka koettiin itse asiassa kuvaavan Ranskan kansaa ja yhteiskuntaa v\u00e4kivaltaisten mullistusten keskell\u00e4. Ihminen luonnon armoilla, katastrofit ja poikkeustilat vakiintuivat romantiikan keskeisiksi teemoiksi, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

Espanjalainen Francisco de Goya (1746\u20131828) tuli luoneeksi yhden kaikkien aikojen kuuluisimman vallankumousaiheisen maalauksen. H\u00e4nen maalauksensa Toukokuun kolmas 1808 ei suinkaan ylist\u00e4 vallankumouksen uhoa, vaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 katseen vallankumouksen tuottamaan sokeaan v\u00e4kivaltaan. Goyasta tuli ensimm\u00e4inen selke\u00e4sti sodanvastainen taitelija (10\/6).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Francisco de Goya: Toukokuun kolmas 1808, 1814 [Prado, Madrid]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maalaus kuvaa ranskalaisten miehitysaikaa Espanjassa. Ranskalaissotilaat teloittavat joukon vangitsemiaan kapinallisia. P\u00e4\u00e4huomio onkin puolustuskyvytt\u00f6miss\u00e4 siviileiss\u00e4, jotka sotilasrivist\u00f6 kylm\u00e4sti teloittaa. T\u00e4m\u00e4 tietoisen karusti toteutettu, realismia ennakoiva maalaus tuntuu huutavan \u201dV\u00e4\u00e4ryys!\u201d Goya teki my\u00f6s yhteiskuntakriittisi\u00e4 ja sodanvastaisia etsaussarjoja.<\/p>\n\n\n\n

Unia ja visioita<\/h2>\n\n\n\n

Romantiikan aikakaudella hysteeriset \u00e4\u00e4ritunnetilat ja inhimillinen alitajunta tulivat taiteen fokukseen. Ilmi\u00f6n voi n\u00e4hd\u00e4 ennakoivan askelta, jonka psykoanalyysin perustaja, it\u00e4valtalainen Siegmund Freud (1856\u20131939) otti 1800\u20131900-lukujen vaihteessa julkaistessaan tutkielmansa hysteriasta, Seksuaaliteoriansa ja Unien tulkintansa.<\/p>\n\n\n\n

Sveitsil\u00e4inen Henry Fuseli (1741\u20131825) erikoistui nimenomaan ahdistaviin painajaisn\u00e4kymiin. H\u00e4nen ehk\u00e4 kuuluisin teoksensa on Painajainen, josta h\u00e4n maalasi useampiakin versioita (10\/6b).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Henry Fuseli: Painajainen [Frankfurter Goethe-Museum, Frankfurt, Saksa]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Siin\u00e4 painajaisen riuduttaman, hieman uusklassiseen tyyliin maalatun naisen takaa ilmestyv\u00e4t h\u00e4nen painajaisn\u00e4kyns\u00e4, kammottava sekasiki\u00f6 ja sokea hevonen. Hevonen vakiintuikin romanttiseen kuvastoon eri tavoin, uljaana ratsuna tai painajaisten lis\u00e4n\u00e4. Fuselin voi n\u00e4hd\u00e4 ennakoivan 1900-luvun surrealisteja,<\/em> jotka tutkivat nimenomaan alitajuntaa ja unimaailmaa.<\/p>\n\n\n\n

Alitajunnastaan ammensi my\u00f6s englantilainen mystikko, runoilija ja kuvataiteilija William Blake (1757\u20131827). H\u00e4n loi kokonaan oman ajatusj\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4, voisi melkein kutsua uskonsuuntauksensa. Vapaamuurarit olivat jo 1700-luvulla irtautuneet kirkon opeista ja luoneet oman maailmanselityksens\u00e4 ja rituaalinsa. Mystikkoajattelijoita oli ollut muitakin, esimerkiksi ruotsalainen Emanuel Svedenborg (1653\u20131735). Kaipuu uudenlaiseen henkisyyteen kanavoitui 1800-luvun loppupuolesta eteenp\u00e4in pitk\u00e4lti teosofiseen liikkeeseen.<\/p>\n\n\n\n

Blake teki etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sin v\u00e4rj\u00e4ttyj\u00e4 etsauksia, jotka liittyiv\u00e4t elimellisesti h\u00e4nen omaan runouteensa. Tyylilt\u00e4\u00e4n teokset kumpuavat uusklassismin lineaarista \u00e4\u00e4riviivaa korostavasta tyylist\u00e4 (10\/6c). Aihemaailmassaan h\u00e4n yhdisti omaa logiikkaansa noudattaen antiikin mytologian, Raamatun maailman ja ihailemansa historialliset suurmiehet. H\u00e4n oli puhdaspiirteinen vision\u00e4\u00e4ri, jonka mukaan mielikuvitus oli Jumalan lahja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
William Blake: Enitharmonin ilon y\u00f6 [Tate Gallery, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaipuu menneeseen<\/h2>\n\n\n\n

Teollistuminen ja sen my\u00f6t\u00e4 seuranneet monet uudistukset eiv\u00e4t kaikkia miellytt\u00e4neet. Eri puolilla Eurooppaa taiteilijat kaipasivat takaisin menneisyyteen, kausiin joita pidettiin nykyhetke\u00e4 aidompina tai henkistyneempin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Englannissa William Morris (1834\u20131896) perusti Arts and Crafts Movementin, uudistusliikkeen, jonka pyrkimyksen\u00e4 oli palauttaa k\u00e4siteollisuudelle sen arvo. Koettiin, ett\u00e4 teollistuminen oli mekanisoinut muotoilun ja esinekulttuurin. Liikkeell\u00e4 oli paljon seuraajia ymp\u00e4ri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, my\u00f6s Suomessa, ja se vaikutti my\u00f6s arkkitehtuuriin (10\/28).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
C.F.A. Voysey: Norney, 1897 [Englanti]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ryhm\u00e4 englantilaisia taiteilijoita perusti vuonna 1845 ns. prerafaeliittien<\/em> veljeskunnan, jonka pyrkimyksen\u00e4 oli palata siihen puhtaaseen henkisyyteen, jonka he kokivat kiteytyv\u00e4n Italian maalaustaiteessa ennen Rafaelin aikoja. He viljeliv\u00e4t lineaarista, \u00e4\u00e4riviivaa korostavaa, maalaustekniikka vastavetona romantiikan taiteen v\u00e4rikyll\u00e4isyydelle ja vapautuneelle maalauksellisuudelle.<\/p>\n\n\n\n

Aihemaailmoissaan he kuvasivat yht\u00e4 hyvin Raamatun aiheita, Shakespearen aiheistoa, kansantaruja ja jopa skandinaavista mytologiaa. My\u00f6s el\u00e4m\u00e4nmuodossaan he el\u00e4ytyiv\u00e4t ihailemaansa aikakauteen, muun muassa pukeutumalla keskiaikaisiin kaapuihin jne. Dante Gabriel Rossettin Beata Beatrix on kunnianosoitus ryhm\u00e4n er\u00e4\u00e4nlaiselle muusalle, nuorelle naiselle, joka menehtyi oopiumin yliannostukseen (10\/20).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Dante Gabriel Rossetti: Beata Beatrix, n. 1863 [Tate Gallery, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Saksassa keskiajan ihannoinnin vei huippuunsa taiteilijaryhm\u00e4, joka risti roomalaiskatolisen \u201dveljeskuntansa\u201d Pyh\u00e4n Luukaksen veljeskunnaksi. He toimivat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Italiassa, joka oli heid\u00e4nkin innoituksensa l\u00e4hteen\u00e4. Siell\u00e4 heit\u00e4 alettiin kutsua nazareeneiksi<\/em>, mik\u00e4 onkin nyky\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4n vakiintunut nimitys. Nazareenien lineaarinen tyyli pohjautui pitk\u00e4lti Italian varhaisrenessanssiin ja Rafaeliin. He kuvasivat paitsi kristillisi\u00e4 teemoja my\u00f6s germaanisia, saksalaiskansallisia aiheita (10\/20b).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Friedrich Overbeck: Italia ja Germania [Neue Pinakothek, M\u00fcnchen, Saksa]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dRomantiikaksi\u201d luonnehditaan taiteellista suuntausta, joka oli vallalla 1700-luvun lopusta n. 1830-luvulle, joskin termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":618,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-19","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1800-luku-kiihtyva-muutos"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2700,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions\/2700"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/618"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}