{"id":21,"date":"2013-11-12T08:06:21","date_gmt":"2013-11-12T06:06:21","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=21"},"modified":"2026-05-15T16:46:37","modified_gmt":"2026-05-15T13:46:37","slug":"10-2-arkkitehtuuri-tyyleja-eri-tarpeisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-2-arkkitehtuuri-tyyleja-eri-tarpeisiin\/","title":{"rendered":"<span>10.2<\/span> Arkkitehtuuri: tyylej\u00e4 eri tarpeisiin"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uusklassismin perinne eli arkkitehtuurissa vahvana l\u00e4pi 1800-luvun. Siit\u00e4 muokattiin erilaisia versioita aina tilanteen mukaan. Napoleonin valtakausi k\u00e4\u00e4nsi katseensa Rooma keisariajan arkkitehtuuriin. T\u00e4m\u00e4n ns. empire-tyylin hieno esimerkki on, kuten edell\u00e4 mainittiin, Engelin suunnittelema Senaatin tori ymp\u00e4rist\u00f6ineen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Engel oli merkitt\u00e4v\u00e4n saksalaisen arkkitehdin, maalarin ja lavastajan, Karl Friedrich Schinkelin (1781\u20131841) oppilas. H\u00e4n veti selv\u00e4n eron kreikkalaisen ja roomalaisen arkkitehtuurin v\u00e4lille ja operoi tietoisesti niiden erityispiirteill\u00e4. Schinkelin k\u00e4siss\u00e4 klassisen arkkitehtuurin elementit j\u00e4rjest\u00e4ytyiv\u00e4t voimakkaiksi, merkitseviksi kokonaisuuksiksi (10\/3).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1003.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"380\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1003.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-616\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1003.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1003-300x178.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Karl Friedrich Schinkel: Gendarmenmarktin teatteri, 1812\u20131821 [Berliini]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Saksan uusklassisessa arkkitehtuurissa k\u00e4ytiin vilkasta keskustelua arkkitehtuurin muodoista ja funktioista. Kreikkalaisia pylv\u00e4sj\u00e4rjestelmi\u00e4 k\u00e4ytettiin yh\u00e4 uudelleen ja uudelleen. Niihin yhdistettiin erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi doorilainen pylv\u00e4sj\u00e4rjestelm\u00e4 koettiin \u201dmaskuliinisena\u201d jne.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pylv\u00e4sj\u00e4rjestelmill\u00e4 rakennukset ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dmerkittiin\u201d vastaamaan niiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta ja statusta. Helsingin Senaatintori on t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki. Sotilaallisen P\u00e4\u00e4vartion (tuhoutunut) pylv\u00e4sj\u00e4rjestelm\u00e4 oli doorilainen. Yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksen pylv\u00e4sj\u00e4rjestelm\u00e4 edustaa joonialaista tyyli\u00e4, joka viittasi tieteisiin ja taiteisiin. Hierarkian huippuna pidettiin juhlavaa korinttilaista tyyli\u00e4, joka oli varattu hallitsijalle ja kirkolle. Niinp\u00e4 Valtioneuvosto ja Tuomiokirkko rakennettiin korinttilaiseen tyyliin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Gotiikan kunnianpalautus<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Romantiikan kauden keskiajan ihannointi johti my\u00f6s goottilaisen tyylin uuteen tulemiseen. Keinotekoisia keskiaikaisia raunioita oli pystytetty jo 1700-luvulla antamaan pittoreskin lis\u00e4ns\u00e4 englantilaisiin maisemapuutarhoihin ja samalla niiden tyyli ristittiin \u201dgoottilaiseksi\u201d. Englannissa goottiikka koettiin historiallisista syist\u00e4 johtuen l\u00e4hes kansalliseksi tyyliksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Arkkitehti ja teoreetikko A. Welby Pugin (1812\u20131852) ylisti keskiaikaisia suippokaarikirkkoja kristinuskon hengen mukaisiksi ja koki, ett\u00e4 juuri niiss\u00e4 materiaali, teknologia ja funktio ovat saumattomassa liitossa. Gotiikan suosioon vaikutti my\u00f6s 1800-luvun keskiajan kirjallisuuden harrastus.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eri gotiikan vaiheita tutkittiin ja niist\u00e4 valittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esteettisesti ja aatteellisesti sopivimmat tyylit. Englannin uusgoottilaisen arkkitehtuurin mittavin monumentti on Sir Charles Barryn (1795\u20131860) ja Puginin suunnittelema Lontoon Parlamenttitalo (10\/4).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1004.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"380\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1004.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1318\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1004.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1004-300x178.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Sir Charles Barry ja Augustus Welby Northmore Pugin: Parlamenttitalo, 1839\u20131852 [Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kertaustyylit<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Historismilla <\/em>tarkoitetaan arkkitehtuurissa 1800-luvun arkkitehtuurityylej\u00e4, jotka perustuivat varhaisempien periodien arkkitehtuurityylin kommentointiin. Kausi oli siis <em>eklektinen<\/em> luonteeltaan eli eri tyylej\u00e4 k\u00e4ytettiin vapaasti ja\/tai niist\u00e4 omaksuttuja elementtej\u00e4 yhdisteltiin l\u00e4hes mielivaltaiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1800-luvun lopun arkkitehtuuria hallitsivatkin pitk\u00e4lti erilaiset kertaustyylit, uusgotiikka, uusrenessanssi, uusbarokki, uusrokokoo, uusbysanttilaisuus jne. Eklektismin omituisimpana huipentumana voinee pit\u00e4\u00e4 brittien siirtomaidensa julkisten rakennusten viralliseksi tyyliksi kokoamansa <em>\u201dindosaraseeninen\u201d<\/em> tyyli. Siin\u00e4 Pohjois-Afrikan, Intian, Euroopan keskiajan ja renessanssin aineksia sekoiteltiin mit\u00e4 mielikuvituksellisemmilla tavoilla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uusklassismin perinne eli arkkitehtuurissa vahvana l\u00e4pi 1800-luvun. Siit\u00e4 muokattiin erilaisia versioita aina tilanteen mukaan. Napoleonin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":616,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-21","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1800-luku-kiihtyva-muutos"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2699,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21\/revisions\/2699"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/616"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}