{"id":23,"date":"2013-11-12T08:07:51","date_gmt":"2013-11-12T06:07:51","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=23"},"modified":"2026-05-15T16:46:09","modified_gmt":"2026-05-15T13:46:09","slug":"10-1-vallankumouksia-ja-uusia-aatteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-1-vallankumouksia-ja-uusia-aatteita\/","title":{"rendered":"10.1<\/span> Vallankumouksia ja uusia aatteita"},"content":{"rendered":"\n

L\u00e4ntist\u00e4 maailmaa mullistanut vallankumousten sarja alkoi siis Pohjois-Amerikan vallankumouksesta, joka johti Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyydenjulistukseen vuonna 1779. Sit\u00e4 seurannut Ranskan suuri vallankumous vuona 1781 aloitti Euroopassa vallankumousten ja reformaatioiden<\/em> eli vanhan vallan palautusten sarjan, joka jatkui vuosisadan puoliv\u00e4liin saakka.<\/p>\n\n\n\n

Heikentynyt talous, katovuosi ja kuninkaan kykenem\u00e4tt\u00f6myys hoitaa asioita olivat niit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tekij\u00f6it\u00e4, jotka laukaisivat Ranskan suuren vallankumouksen. Sen my\u00f6t\u00e4 maasta tuli perustuslaillinen kuningaskunta ja aristokratialta riisuttiin valta ja omaisuus. Vallankumouksellisten sokea v\u00e4kivalta johti massateloituksiin ja kulttuuriaarteiden tuhoamiseen ja varkauksiin. Sekasorron ja vandalismin vuosia 1793\u20131794 kutsutaankin \u201dvapauden despotiaksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Napoleon<\/h2>\n\n\n\n

Vallankumouksen k\u00e4rkihahmoksi nousi voittoisa kenraali Napoleon Bonaparte (1769\u20131821), joka oli k\u00e4ynyt sotia Italiaa ja It\u00e4valtaa vastaan. Vuonna VIII vallankumouksen j\u00e4lkeisen ajanlaskun mukaan (eli 1799) h\u00e4net valittiin maan ensimm\u00e4iseksi konsuliksi. H\u00e4nest\u00e4 tuli vallankumousideologian k\u00e4rkihahmo koko Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1804 h\u00e4n kuitenkin t\u00e4ysin vastoin vallankumouksen alkuper\u00e4ist\u00e4 henke\u00e4, ja eurooppalaisten vallankumoushenkisten intellektuellien pettymykseksi, kruunautti itsens\u00e4 keisariksi ja jatkoi valloituksiaan, jotka her\u00e4ttiv\u00e4t voimakkaita vastareaktioita.<\/p>\n\n\n\n

Napoleonin ajan taide ammensi t\u00e4ysin siemauksin Rooman kulttuurista. Kuten edellisess\u00e4 luvussa k\u00e4vi ilmi, h\u00e4nen hovimaalarinsa David oli luonut vallankumouksen henke\u00e4 ennakoivan, is\u00e4nmaallista uhoa uhkuvan maalauksensa Horatiusten vala roomalaisesta aihepiirist\u00e4 klassismin keinoin. Nyt David ylisti Napoleonia romanttisena vallankumoussankarina (10\/1b).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
David: Napoleon Bonaparte [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keisarikaudella k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettiin nimenomaan Rooman keisarikauden taiteen koko arsenaali riemukaarineen kaikkineen ja toisen hovimaalarin teht\u00e4v\u00e4ksi tulikin ikuistaa Napoleon nyt roomalaisen keisarin koko komeudessa (10\/1c). Napoleonin keisarikauden virallista tyyli\u00e4 kutsutaan empireksi<\/em>. Se kasvoi uusklassismin pohjalta k\u00e4ytt\u00e4en viittauspohjanaan nimenomaan Rooman taidetta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Anne-Louis Girodet de Rousy Trioson: Keisari Napoleon I [Chateau de Courson, Essone, Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Se oli paitsi arkkitehtuuri-, my\u00f6s sisustustyyli. Ripaus egyptil\u00e4isi\u00e4 aiheita siihen tuli mukaan muistumana Napoleonin Egyptin valloitusretkest\u00e4 vuodelta 1798. Hieno empire-kokonaisuus on Helsingin Senaatintori ymp\u00e4rist\u00f6ineen, jonka suunnitteli saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludwig Engel (1778\u20131840) (10\/1d)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
C. L. Engel: Ehdotus Helsingin yliopiston kirjastoksi, poikkileikkaus, 1833<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vallankumousten sarja ja taide<\/h2>\n\n\n\n

Ep\u00e4onnistuneiden Espanjan ja Ven\u00e4j\u00e4n valloitustensa j\u00e4lkeen Napoleon joutui luopumaan vallasta Waterloon h\u00e4vi\u00f6n j\u00e4lkeen vuonna 1814. Ranskan tapahtumat olivat panneet kuitenkin jo alulle prosessin, jonka my\u00f6t\u00e4 patrioottisia liikkeit\u00e4 syntyi ymp\u00e4ri Eurooppaa ja jopa latinalaiseen Amerikkaan. Vastareaktio oli omiaan kiihdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri maissa kansallisuusaatetta ja edelleen kansallisvaltioiden muotoutumista.<\/p>\n\n\n\n

Kapinoita ja vallankumouksia esiintyi Ranskassa, Englannissa, Espanjassa, Italiassa sek\u00e4 Kreikassa, miss\u00e4 kreikkalaiset pyrkiv\u00e4t irtaantumaan turkkilaisesta ottomaanivallasta. Koko Eurooppa seurasi Kreikan kamppailua ja englantilainen runoilija, Lordi Byron (1788\u20131824) osallistui itse vapaustaisteluun Kreikassa, minne h\u00e4n my\u00f6s menehtyi.<\/p>\n\n\n\n

Byronista tuli yksi 1800-luvun alun romanttisen liikkeen vaikutusvaltaisimmista suunnann\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4. Kuvallisen kiteytym\u00e4n Kreikan vapaustaistelusta muotoili ranskalainen maalari Eug\u00e8ne Delacroix teoksessaan Kreikka Missolonghin raunioilla (10\/1e). Siin\u00e4 kreikkalaiseen kansallispukuun pukeutunut paljasrintainen nainen ruumiillistaa kreikkalaisten herooisen vapaudenkaipuun.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Eug\u00e8ne Delacroix: Kreikka Missolonghin raunioilla [Mus\u00e9e des Beaux-Arts, Bordeaux, Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sankarillisuus, siin\u00e4 uusi tunnetila, jota vallankumousta kannattaneet taiteilijat viljeliv\u00e4t ja varioivat ymp\u00e4ri Eurooppaa. Ludvig van Beethoven (1770\u20131827) s\u00e4velsi nuoren, vallankumouksellisen Napoleonin kunniaksi kolmannen sinfoniansa, ns. Eroica- eli Sankarisinfonian. Kuultuaan Napoleonin kruunauttaneen itsens\u00e4 keisariksi s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 kuitenkin repi siit\u00e4 Napoleonille osoittamansa omistuskirjoituksen.<\/p>\n\n\n\n

Marseljeesin vallankumousoptimismi ja Beethovenin 3. sinfonia kiteytt\u00e4v\u00e4t jotakin 1800-luvun alun herooisista tunnelmista, jotka j\u00e4iv\u00e4t hallitsemaan Euroopan musiikkia vuosikymmeniksi. Kuvataiteessa vallankumouksen ikoniksi voisi luonnehtia Delacroixin maalausta 28. hein\u00e4kuuta, vapaus barrikadeilla, joka ylisti Pariisin vuoden 1830 vallankumousta (10\/8).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Eug\u00e8ne Delacroix: 28. hein\u00e4kuuta, Vapaus barrikadeilla, 1830 [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Siin\u00e4 vallankumouksen uhrien p\u00e4\u00e4lle kohonnut vapauden paljasrintainen ruumiillistuma kohottaa sankarillisesti trikolorilipun taustalla aseineen rynt\u00e4\u00e4vien vallankumouksellisten kannustukseksi. Maalauksessa on romanttista uhoa, mutta samalla illuusiota l\u00e4hes lehtikuvamaisesta dokumentaarisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Teoksen voi n\u00e4hd\u00e4 kaikkien aikojen vallankumoustaiteen alku\u00e4itin\u00e4. Omana aikanaankin se koettiin niin mielt\u00e4 kiihdytt\u00e4v\u00e4ksi, ett\u00e4 valtion lunastettua teoksen se n\u00e4htiin viisaimmaksi pit\u00e4\u00e4 poissa yleis\u00f6n silmist\u00e4 parin vuosikymmenen ajan.<\/p>\n\n\n\n

Eurooppa muotoutuu<\/h2>\n\n\n\n

Vallankumousten sarja ja yleiseurooppalaiset vastareaktiot Napoleonin valloituspyrkimyksiin muuttivat Euroopan kuvan ja henkisen ilmapiirin. Prosessi oli johtanut muun muassa Belgian, Romanian ja Kreikan itsen\u00e4istymiseen. Absoluuttinen valta menetti Euroopassa jalansijansa ja feodaalivallan rippeet murenivat. Liberaalit aatteet levisiv\u00e4t vaatien edes jonkinlaista tasa-arvoa, demokratiaa ja sananvapautta. Kansallisuute nosti p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ja kansallisvaltiot alkoivat muotoutua, usein v\u00e4kivallan ja k\u00e4rsimysten kautta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 uudessa ilmapiiriss\u00e4 antiikki ja renessanssi, joita oli jo vuosisatoja tulkittu yh\u00e4 uudelleen ja uudelleen, menettiv\u00e4t keskeisen asemansa taiteen aihemaailmana. Jo vallankumouksen taide oli k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt katseensa et\u00e4isempiin kulttuureihin, kuten faktiseen, ei vain muinaiseen Kreikkaan. Runoilija Lordi Byronin tavoin monet 1800-luvun taiteilijat itse my\u00f6s matkustivat et\u00e4isempiin kulttuureihin, nyt kun uusi teknologia oli tehnyt sen mahdolliseksi ja matkustamisesta oli tullut muotia.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisuusaatteen my\u00f6t\u00e4 keski\u00f6\u00f6n nousivat syrj\u00e4isemm\u00e4tkin eurooppalaiset kulttuurit. Italialainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 saattoi esimerkiksi s\u00e4velt\u00e4\u00e4 Skotlannin historiaan sijoittuvan oopperan samalla kun germaaninen ja skandinaavinen ja mytologia innoitti runoilijoita, maalareita ja s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4 ymp\u00e4ri Eurooppaa. Kansanperinteit\u00e4 tutkittiin ja niist\u00e4 ammennettiin materiaalia kansallisille kulttuureille. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4t ker\u00e4siv\u00e4t kansanmusiikkia, koreografit muotoilivat kansantansseista karakteeritansseja<\/strong> balettin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle ja kirjailijat sommittelivat kansanrunoudesta \u201dkansalliseepoksia\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisuusaate toimi monasti virallisen taiteen pontimena, mutta vanha mesenaattij\u00e4rjestelm\u00e4 oli v\u00e4istynyt \u201dvapaan taiteilijan\u201d tielt\u00e4. Taiteilijan oma n\u00e4kemys, sen \u201dvilpitt\u00f6myys\u201d ja \u201dtotuudellisuus\u201d tulivat pitk\u00e4lti suuntaamaan taiteen kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4ntist\u00e4 maailmaa mullistanut vallankumousten sarja alkoi siis Pohjois-Amerikan vallankumouksesta, joka johti Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyydenjulistukseen vuonna 1779. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":614,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-23","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1800-luku-kiihtyva-muutos"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2698,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions\/2698"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/614"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}