{"id":23,"date":"2013-11-12T08:07:51","date_gmt":"2013-11-12T06:07:51","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=23"},"modified":"2016-08-26T07:26:47","modified_gmt":"2016-08-26T05:26:47","slug":"10-1-vallankumouksia-ja-uusia-aatteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-1-vallankumouksia-ja-uusia-aatteita\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">10.1<\/div> Vallankumouksia ja uusia aatteita"},"content":{"rendered":"<p>L&auml;ntist&auml; maailmaa mullistanut vallankumousten sarja alkoi siis Pohjois-Amerikan vallankumouksesta, joka johti Yhdysvaltojen itsen&auml;isyydenjulistukseen vuonna 1779. Sit&auml; seurannut Ranskan suuri vallankumous vuona 1781 aloitti Euroopassa vallankumousten ja <em>reformaatioiden<\/em> eli vanhan vallan palautusten sarjan, joka jatkui vuosisadan puoliv&auml;liin saakka.<\/p>\n<p>Heikentynyt talous, katovuosi ja kuninkaan kykenem&auml;tt&ouml;myys hoitaa asioita olivat niit&auml; k&auml;yt&auml;nn&ouml;n tekij&ouml;it&auml;, jotka laukaisivat Ranskan suuren vallankumouksen. Sen my&ouml;t&auml; maasta tuli perustuslaillinen kuningaskunta ja aristokratialta riisuttiin valta ja omaisuus. Vallankumouksellisten sokea v&auml;kivalta johti massateloituksiin ja kulttuuriaarteiden tuhoamiseen ja varkauksiin. Sekasorron ja vandalismin vuosia 1793&ndash;1794 kutsutaankin &rdquo;vapauden despotiaksi&rdquo;.<\/p>\n<h2>Napoleon<\/h2>\n<p>Vallankumouksen k&auml;rkihahmoksi nousi voittoisa kenraali Napoleon Bonaparte (1769&ndash;1821), joka oli k&auml;ynyt sotia Italiaa ja It&auml;valtaa vastaan. Vuonna VIII vallankumouksen j&auml;lkeisen ajanlaskun mukaan (eli 1799) h&auml;net valittiin maan ensimm&auml;iseksi konsuliksi. H&auml;nest&auml; tuli vallankumousideologian k&auml;rkihahmo koko Euroopassa.<\/p>\n<p>Vuonna 1804 h&auml;n kuitenkin t&auml;ysin vastoin vallankumouksen alkuper&auml;ist&auml; henke&auml;, ja eurooppalaisten vallankumoushenkisten intellektuellien pettymykseksi, kruunautti itsens&auml; keisariksi ja jatkoi valloituksiaan, jotka her&auml;ttiv&auml;t voimakkaita vastareaktioita.<\/p>\n<p>Napoleonin ajan taide ammensi t&auml;ysin siemauksin Rooman kulttuurista. Kuten edellisess&auml; luvussa k&auml;vi ilmi, h&auml;nen hovimaalarinsa David oli luonut vallankumouksen henke&auml; ennakoivan, is&auml;nmaallista uhoa uhkuvan maalauksensa Horatiusten vala roomalaisesta aihepiirist&auml; klassismin keinoin. Nyt David ylisti Napoleonia romanttisena vallankumoussankarina (10\/1b).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-23 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"570\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1001b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1314\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1001b.jpg 570w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1001b-267x300.jpg 267w\" sizes=\"(max-width: 570px) 100vw, 570px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1314\">\n\t\t\t\tDavid: Napoleon Bonaparte [Louvre, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Keisarikaudella k&auml;ytt&ouml;&ouml;n otettiin nimenomaan Rooman keisarikauden taiteen koko arsenaali riemukaarineen kaikkineen ja toisen hovimaalarin teht&auml;v&auml;ksi tulikin ikuistaa Napoleon nyt roomalaisen keisarin koko komeudessa (10\/1c). Napoleonin keisarikauden virallista tyyli&auml; kutsutaan <em>empireksi<\/em>. Se kasvoi uusklassismin pohjalta k&auml;ytt&auml;en viittauspohjanaan nimenomaan Rooman taidetta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-23 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"540\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1001c.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1315\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1001c.jpg 540w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1001c-253x300.jpg 253w\" sizes=\"(max-width: 540px) 100vw, 540px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1315\">\n\t\t\t\tAnne-Louis Girodet de Rousy Trioson: Keisari Napoleon I [Chateau de Courson, Essone, Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Se oli paitsi arkkitehtuuri-, my&ouml;s sisustustyyli. Ripaus egyptil&auml;isi&auml; aiheita siihen tuli mukaan muistumana Napoleonin Egyptin valloitusretkest&auml; vuodelta 1798. Hieno empire-kokonaisuus on Helsingin Senaatintori ymp&auml;rist&ouml;ineen, jonka suunnitteli saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludwig Engel (1778&ndash;1840) (10\/1d)<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-23 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"550\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1001d.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1316\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1001d.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1001d-300x258.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1316\">\n\t\t\t\tC. L. Engel: Ehdotus Helsingin yliopiston kirjastoksi, poikkileikkaus, 1833\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Vallankumousten sarja ja taide<\/h2>\n<p>Ep&auml;onnistuneiden Espanjan ja Ven&auml;j&auml;n valloitustensa j&auml;lkeen Napoleon joutui luopumaan vallasta Waterloon h&auml;vi&ouml;n j&auml;lkeen vuonna 1814. Ranskan tapahtumat olivat panneet kuitenkin jo alulle prosessin, jonka my&ouml;t&auml; patrioottisia liikkeit&auml; syntyi ymp&auml;ri Eurooppaa ja jopa latinalaiseen Amerikkaan. Vastareaktio oli omiaan kiihdytt&auml;m&auml;&auml;n eri maissa kansallisuusaatetta ja edelleen kansallisvaltioiden muotoutumista.<\/p>\n<p>Kapinoita ja vallankumouksia esiintyi Ranskassa, Englannissa, Espanjassa, Italiassa sek&auml; Kreikassa, miss&auml; kreikkalaiset pyrkiv&auml;t irtaantumaan turkkilaisesta ottomaanivallasta. Koko Eurooppa seurasi Kreikan kamppailua ja englantilainen runoilija, Lordi Byron (1788&ndash;1824) osallistui itse vapaustaisteluun Kreikassa, minne h&auml;n my&ouml;s menehtyi.<\/p>\n<p>Byronista tuli yksi 1800-luvun alun romanttisen liikkeen vaikutusvaltaisimmista suunnann&auml;ytt&auml;jist&auml;. Kuvallisen kiteytym&auml;n Kreikan vapaustaistelusta muotoili ranskalainen maalari Eug&egrave;ne Delacroix teoksessaan Kreikka Missolonghin raunioilla (10\/1e). Siin&auml; kreikkalaiseen kansallispukuun pukeutunut paljasrintainen nainen ruumiillistaa kreikkalaisten herooisen vapaudenkaipuun.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-23 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"420\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1001e.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1317\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1001e.jpg 420w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1001e-197x300.jpg 197w\" sizes=\"(max-width: 420px) 100vw, 420px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1317\">\n\t\t\t\tEug&egrave;ne Delacroix: Kreikka Missolonghin raunioilla [Mus&eacute;e des Beaux-Arts, Bordeaux, Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Sankarillisuus, siin&auml; uusi tunnetila, jota vallankumousta kannattaneet taiteilijat viljeliv&auml;t ja varioivat ymp&auml;ri Eurooppaa. Ludvig van Beethoven (1770&ndash;1827) s&auml;velsi nuoren, vallankumouksellisen Napoleonin kunniaksi kolmannen sinfoniansa, ns. Eroica- eli Sankarisinfonian. Kuultuaan Napoleonin kruunauttaneen itsens&auml; keisariksi s&auml;velt&auml;j&auml; kuitenkin repi siit&auml; Napoleonille osoittamansa omistuskirjoituksen.<\/p>\n<p><span  data-tooltip=\"Marseljeesi, ransk. &lt;em&gt;la marscillaise&lt;\/em&gt;, Ranskan kansallislaulu, per&auml;isin suuren vallankumouksen ajalta (1792), sanoittanut ja s&auml;velt&auml;nyt Rouget de Lisle.\" class=\"glossaryLink\">Marseljeesin<\/span> vallankumousoptimismi ja Beethovenin 3. sinfonia kiteytt&auml;v&auml;t jotakin 1800-luvun alun herooisista tunnelmista, jotka j&auml;iv&auml;t hallitsemaan Euroopan musiikkia vuosikymmeniksi. Kuvataiteessa vallankumouksen ikoniksi voisi luonnehtia Delacroixin maalausta 28. hein&auml;kuuta, vapaus barrikadeilla, joka ylisti Pariisin vuoden 1830 vallankumousta (10\/8).&rsquo;<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-23 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"510\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1008.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-614\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1008.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1008-300x239.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-614\">\n\t\t\t\tEug&egrave;ne Delacroix: 28. hein&auml;kuuta, Vapaus barrikadeilla, 1830 [Louvre, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Siin&auml; vallankumouksen uhrien p&auml;&auml;lle kohonnut vapauden paljasrintainen ruumiillistuma kohottaa sankarillisesti <span  data-tooltip=\"Trikolorilippu, Ranskan komiv&auml;risen (sininen, valkoinen, punainen) lippu. Se luotiin Ranskan suuren vallankumouksen aikana. My&ouml;s moni muu maa omaksui trikolorilipun hieman eri muodoissa.\" class=\"glossaryLink\">trikolorilipun<\/span> taustalla aseineen rynt&auml;&auml;vien vallankumouksellisten kannustukseksi. Maalauksessa on romanttista uhoa, mutta samalla illuusiota l&auml;hes lehtikuvamaisesta dokumentaarisuudesta.<\/p>\n<p>Teoksen voi n&auml;hd&auml; kaikkien aikojen vallankumoustaiteen alku&auml;itin&auml;. Omana aikanaankin se koettiin niin mielt&auml; kiihdytt&auml;v&auml;ksi, ett&auml; valtion lunastettua teoksen se n&auml;htiin viisaimmaksi pit&auml;&auml; poissa yleis&ouml;n silmist&auml; parin vuosikymmenen ajan.<\/p>\n<h2>Eurooppa muotoutuu<\/h2>\n<p>Vallankumousten sarja ja yleiseurooppalaiset vastareaktiot Napoleonin valloituspyrkimyksiin muuttivat Euroopan kuvan ja henkisen ilmapiirin. Prosessi oli johtanut muun muassa Belgian, Romanian ja Kreikan itsen&auml;istymiseen. Absoluuttinen valta menetti Euroopassa jalansijansa ja feodaalivallan rippeet murenivat. Liberaalit aatteet levisiv&auml;t vaatien edes jonkinlaista tasa-arvoa, demokratiaa ja sananvapautta. Kansallisuute nosti p&auml;&auml;t&auml;&auml;n ja kansallisvaltiot alkoivat muotoutua, usein v&auml;kivallan ja k&auml;rsimysten kautta.<\/p>\n<p>T&auml;ss&auml; uudessa ilmapiiriss&auml; antiikki ja renessanssi, joita oli jo vuosisatoja tulkittu yh&auml; uudelleen ja uudelleen, menettiv&auml;t keskeisen asemansa taiteen aihemaailmana. Jo vallankumouksen taide oli k&auml;&auml;nt&auml;nyt katseensa et&auml;isempiin kulttuureihin, kuten faktiseen, ei vain muinaiseen Kreikkaan. Runoilija Lordi Byronin tavoin monet 1800-luvun taiteilijat itse my&ouml;s matkustivat et&auml;isempiin kulttuureihin, nyt kun uusi teknologia oli tehnyt sen mahdolliseksi ja matkustamisesta oli tullut muotia.<\/p>\n<p>Kansallisuusaatteen my&ouml;t&auml; keski&ouml;&ouml;n nousivat syrj&auml;isemm&auml;tkin eurooppalaiset kulttuurit. Italialainen s&auml;velt&auml;j&auml; saattoi esimerkiksi s&auml;velt&auml;&auml; Skotlannin historiaan sijoittuvan oopperan samalla kun germaaninen ja skandinaavinen ja mytologia innoitti runoilijoita, maalareita ja s&auml;velt&auml;ji&auml; ymp&auml;ri Eurooppaa. Kansanperinteit&auml; tutkittiin ja niist&auml; ammennettiin materiaalia kansallisille kulttuureille. S&auml;velt&auml;j&auml;t ker&auml;siv&auml;t kansanmusiikkia, koreografit muotoilivat kansantansseista <strong>karakteeritansseja<\/strong> balettin&auml;ytt&auml;m&ouml;lle ja kirjailijat sommittelivat kansanrunoudesta &rdquo;kansalliseepoksia&rdquo;.<\/p>\n<p>Kansallisuusaate toimi monasti virallisen taiteen pontimena, mutta vanha mesenaattij&auml;rjestelm&auml; oli v&auml;istynyt &rdquo;vapaan taiteilijan&rdquo; tielt&auml;. Taiteilijan oma n&auml;kemys, sen &rdquo;vilpitt&ouml;myys&rdquo; ja &rdquo;totuudellisuus&rdquo; tulivat pitk&auml;lti suuntaamaan taiteen kehityst&auml;.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>L&auml;ntist&auml; maailmaa mullistanut vallankumousten sarja alkoi siis Pohjois-Amerikan vallankumouksesta, joka johti Yhdysvaltojen itsen&auml;isyydenjulistukseen vuonna 1779. Sit&auml; seurannut Ranskan suuri vallankumous vuona 1781 aloitti Euroopassa vallankumousten ja reformaatioiden eli vanhan vallan palautusten sarjan, joka jatkui vuosisadan puoliv&auml;liin saakka. Heikentynyt talous, katovuosi ja kuninkaan kykenem&auml;tt&ouml;myys hoitaa asioita olivat niit&auml; k&auml;yt&auml;nn&ouml;n tekij&ouml;it&auml;, jotka laukaisivat Ranskan suuren vallankumouksen. Sen [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":614,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1472,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions\/1472"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/614"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}