{"id":26,"date":"2013-11-12T08:09:31","date_gmt":"2013-11-12T06:09:31","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=26"},"modified":"2026-05-15T16:45:40","modified_gmt":"2026-05-15T13:45:40","slug":"10-1800-luku-kiihtyva-muutos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-1800-luku-kiihtyva-muutos\/","title":{"rendered":"<span>10<\/span> 1800-luku: kiihtyv\u00e4 muutos"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eurooppa, ja maailma laajemminkin, koki 1800-luvulla ratkaisevia muutoksia, jotka loivat pohjaa my\u00f6hemm\u00e4lle historialle. Teollistuminen oli alkanut jo 1700-luvun lopun Englannissa. 1800-luvun mittaan Britannian lis\u00e4ksi my\u00f6s Belgia, Ranska, Saksa, Sveitsi ja Aasiassa Japani liittyiv\u00e4t teollistuneiden maiden joukkoon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Teollistuminen tehosti maanviljely\u00e4, mik\u00e4 johti stabiilimpaan ravintotuotantoon. H\u00f6yryvoima mahdollisti monia teollisuuden muotoja sek\u00e4 tehokkaamman meriliikenteen ja rautatieverkostojen synnyn ja kasvun. Matkustaminen ja hy\u00f6dykkeiden kuljetus helpottuivat huomattavasti. S\u00e4hk\u00f6n my\u00f6t\u00e4 s\u00e4hk\u00f6tys otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mik\u00e4 sekin yhdisti maailman eri osia toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Maanviljelyn tehostuminen, kohentunut terveydenhoito ja emigraatio olivat syyn\u00e4 l\u00e4hes r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4iseen v\u00e4est\u00f6n kasvuun Euroopassa. Yh\u00e4 suurempi osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 asui kaupungeissa ja suurkaupungit syntyiv\u00e4t. Vuosisadan mittaan esimerkiksi Lontoon v\u00e4kiluku kasvoi vajaasta miljoonasta l\u00e4hes viiteen miljoonaan ja Pariisin asukasluku hieman yli puolesta miljoonasta kolmeen miljoonaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aristokratian menetetty\u00e4 oikeuksiaan syntyi laaja ja elinvoimainen keskiluokka, joka toimi my\u00f6s taiteen tilaajana ja kuluttajana. Pariisilaista kaupunkilaistaloa esitt\u00e4v\u00e4 pilakuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Pariisin yhteiskuntarakenteen 1800-luvulla (10\/1). My\u00f6s taiteilijat tulivat usein keskiluokasta, joten heill\u00e4 saattoi olla omia tuloja. Yh\u00e4 harvemmin he en\u00e4\u00e4 palvelivat kirkkoa tai hovia. Niin heid\u00e4n omat aatteensa ja pyrkimyksens\u00e4 tulivat sanelemaan heid\u00e4n taiteensa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1001.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1001.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-612\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1001.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1001-216x300.jpg 216w\" sizes=\"auto, (max-width: 460px) 100vw, 460px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Pariisilaisen viisikerroksisen kaupunkitalon asukkaat, n. 1850 [Laviellen karrikatyyri]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sosiaaliset ongelmat kulminoituivat teollistuneissa kaupungeissa. Maanviljelij\u00e4t ja nimenomaan ty\u00f6l\u00e4iset eliv\u00e4t usein kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6miss\u00e4, ep\u00e4hygieenisiss\u00e4 oloissa. Sosiaalinen tiedostavuus oli synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uutta taidesuuntausta, realismia. Samalta pohjalta kasvoi Marxin ja Engelsin analyysit proletariaatin asemasta. Karl Marxin P\u00e4\u00e4oman ensimm\u00e4inen osa valmistui 1867. Puolisen vuosisataa ilmestymisens\u00e4 j\u00e4lkeen teos oli tuleva satojen miljoonien ihmisten \u201dpyh\u00e4ksi kirjaksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Reformeja tehtiin jo 1800-luvulla. Paroni Hausman sai teht\u00e4v\u00e4kseen uudistaa Pariisin keskustan. H\u00e4n purki valtavia alueita vanhaa, ep\u00e4hygieenist\u00e4 kaupunkia ja suunnitteli tilalle avaria bulevardeja, aukioita ja puistoja. Asuinrakennuksissa oli otettu huomioon terveellisyys. Niiss\u00e4 oli muun muassa parvekkeita, viem\u00e4r\u00f6inti ja juomaveden saanti oli j\u00e4rkeistetty.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsity\u00f6voiman k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pyrittiin kitkem\u00e4\u00e4n ja Saksassa alettiin maksaa kansalaisille vanhuusel\u00e4kett\u00e4 vuonna 1880. Orjuus ja orjakauppa lakkautettiin eri puolilla 1800-luvun kuluessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Naisen asema koheni askel askeleelta. Britanniassa nainen sai jo hallita omaa omaisuuttaan. Teollistumisen ja kaupunkilaistumisen my\u00f6t\u00e4 naisille aukeni ty\u00f6paikkoja sihteerein\u00e4, keskusneitein\u00e4 ja myyj\u00e4tt\u00e4rin\u00e4. Opiskelu oli nyt naisillekin mahdollista ja vuosisadan lopulla suffragetti-liike alkoi vaatia naisille my\u00f6s aktiivista osaa poliittisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kirkon valta ihmisten mieliin oli jo 1700-luvulla alkanut ratkaisevasti h\u00f6lty\u00e4. Tieteen harppaukset muuttivat k\u00e4sityst\u00e4 maailmasta ja Darwinin <strong>evoluutio-oppi<\/strong> kyseenalaisti lopullisesti Raamatun kirjaimellisena totuutena.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s taiteissa 1800-luku oli mullistusten aikaa. Kautta ei voi en\u00e4\u00e4 luonnehtia yhdell\u00e4 tai kahdella tyylitermill\u00e4. Vuosisadan alkua leimasi yleisesti \u201dromantiikaksi\u201d luonnehdittu, vaikeasti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 maalaustaiteen, musiikin ja kirjallisuuden suuntaus, joka sai eri maissa erilaisia muotoja kansallisuusaatteen synnytetty\u00e4 tarpeen kansalliselle taiteelle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Romantiikan rinnalla klassismi s\u00e4ilytti asemansa, nimenomaan arkkitehtuurin ja akateemisen taiteen piiriss\u00e4. Vuosisadan puolenv\u00e4lin j\u00e4lkeen uusi valurautateknologia mullisti arkkitehtuurin samalla kun kuvataiteilijat alkoivat hahmottaa maailmaa aivan uusilla tavoilla, vapaina klassismin ja akateemisen taiteen kaavoista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eurooppa, ja maailma laajemminkin, koki 1800-luvulla ratkaisevia muutoksia, jotka loivat pohjaa my\u00f6hemm\u00e4lle historialle. Teollistuminen oli [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":612,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-26","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tila-kuva-aatteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2697,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions\/2697"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/612"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}