{"id":26,"date":"2013-11-12T08:09:31","date_gmt":"2013-11-12T06:09:31","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=26"},"modified":"2016-08-26T07:22:51","modified_gmt":"2016-08-26T05:22:51","slug":"10-1800-luku-kiihtyva-muutos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-1800-luku-kiihtyva-muutos\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro twodig\">10<\/div> 1800-luku: kiihtyv\u00e4 muutos"},"content":{"rendered":"<p>Eurooppa, ja maailma laajemminkin, koki 1800-luvulla ratkaisevia muutoksia, jotka loivat pohjaa my&ouml;hemm&auml;lle historialle. Teollistuminen oli alkanut jo 1700-luvun lopun Englannissa. 1800-luvun mittaan Britannian lis&auml;ksi my&ouml;s Belgia, Ranska, Saksa, Sveitsi ja Aasiassa Japani liittyiv&auml;t teollistuneiden maiden joukkoon.<\/p>\n<p>Teollistuminen tehosti maanviljely&auml;, mik&auml; johti stabiilimpaan ravintotuotantoon. H&ouml;yryvoima mahdollisti monia teollisuuden muotoja sek&auml; tehokkaamman meriliikenteen ja rautatieverkostojen synnyn ja kasvun. Matkustaminen ja hy&ouml;dykkeiden kuljetus helpottuivat huomattavasti. S&auml;hk&ouml;n my&ouml;t&auml; s&auml;hk&ouml;tys otettiin k&auml;ytt&ouml;&ouml;n, mik&auml; sekin yhdisti maailman eri osia toisiinsa.<\/p>\n<p>Maanviljelyn tehostuminen, kohentunut terveydenhoito ja emigraatio olivat syyn&auml; l&auml;hes r&auml;j&auml;hdysm&auml;iseen v&auml;est&ouml;n kasvuun Euroopassa. Yh&auml; suurempi osa v&auml;est&ouml;st&auml; asui kaupungeissa ja suurkaupungit syntyiv&auml;t. Vuosisadan mittaan esimerkiksi Lontoon v&auml;kiluku kasvoi vajaasta miljoonasta l&auml;hes viiteen miljoonaan ja Pariisin asukasluku hieman yli puolesta miljoonasta kolmeen miljoonaan.<\/p>\n<p>Aristokratian menetetty&auml; oikeuksiaan syntyi laaja ja elinvoimainen keskiluokka, joka toimi my&ouml;s taiteen tilaajana ja kuluttajana. Pariisilaista kaupunkilaistaloa esitt&auml;v&auml; pilakuva n&auml;ytt&auml;&auml; Pariisin yhteiskuntarakenteen 1800-luvulla (10\/1). My&ouml;s taiteilijat tulivat usein keskiluokasta, joten heill&auml; saattoi olla omia tuloja. Yh&auml; harvemmin he en&auml;&auml; palvelivat kirkkoa tai hovia. Niin heid&auml;n omat aatteensa ja pyrkimyksens&auml; tulivat sanelemaan heid&auml;n taiteensa sis&auml;lt&ouml;&auml;.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-26 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1001.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-612\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1001.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1001-216x300.jpg 216w\" sizes=\"(max-width: 460px) 100vw, 460px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-612\">\n\t\t\t\tPariisilaisen viisikerroksisen kaupunkitalon asukkaat, n. 1850 [Laviellen karrikatyyri]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Sosiaaliset ongelmat kulminoituivat teollistuneissa kaupungeissa. Maanviljelij&auml;t ja nimenomaan ty&ouml;l&auml;iset eliv&auml;t usein kest&auml;m&auml;tt&ouml;miss&auml;, ep&auml;hygieenisiss&auml; oloissa. Sosiaalinen tiedostavuus oli synnytt&auml;m&auml;ss&auml; uutta taidesuuntausta, realismia. Samalta pohjalta kasvoi Marxin ja Engelsin analyysit proletariaatin asemasta. Karl Marxin P&auml;&auml;oman ensimm&auml;inen osa valmistui 1867. Puolisen vuosisataa ilmestymisens&auml; j&auml;lkeen teos oli tuleva satojen miljoonien ihmisten &rdquo;pyh&auml;ksi kirjaksi&rdquo;.<\/p>\n<p>Reformeja tehtiin jo 1800-luvulla. Paroni Hausman sai teht&auml;v&auml;kseen uudistaa Pariisin keskustan. H&auml;n purki valtavia alueita vanhaa, ep&auml;hygieenist&auml; kaupunkia ja suunnitteli tilalle avaria bulevardeja, aukioita ja puistoja. Asuinrakennuksissa oli otettu huomioon terveellisyys. Niiss&auml; oli muun muassa parvekkeita, viem&auml;r&ouml;inti ja juomaveden saanti oli j&auml;rkeistetty.<\/p>\n<p>Lapsity&ouml;voiman k&auml;ytt&ouml;&auml; pyrittiin kitkem&auml;&auml;n ja Saksassa alettiin maksaa kansalaisille vanhuusel&auml;kett&auml; vuonna 1880. <span  data-tooltip=\"Tanska luopui orjakaupasta jo 1792, joskin k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; se tapahtui vasta 1803. Monet muut maat seurasivat k&auml;yt&auml;nt&ouml;&auml; seuraavina vuosikymmenin&auml;. Orjuus lakkautettiin Englannissa ja sen siirtomaissa 1834, Ranskassa 1848, Yhdysvalloissa 1865, Espanjan siirtomaissa 1873 ja Brasiliassa 1888.\" class=\"glossaryLink\">Orjuus ja orjakauppa<\/span> lakkautettiin eri puolilla 1800-luvun kuluessa.<\/p>\n<p>Naisen asema koheni askel askeleelta. Britanniassa nainen sai jo hallita omaa omaisuuttaan. Teollistumisen ja kaupunkilaistumisen my&ouml;t&auml; naisille aukeni ty&ouml;paikkoja sihteerein&auml;, keskusneitein&auml; ja myyj&auml;tt&auml;rin&auml;. Opiskelu oli nyt naisillekin mahdollista ja vuosisadan lopulla <span  data-tooltip=\"Suffragetti-liike, termi on johdettu latinankielisest&auml; sanasta, joka viittaa &auml;&auml;nestykseen, &auml;&auml;neen ja &auml;&auml;nioikeuteen. Naisten &auml;&auml;nioikeutta vaativa liike syntyi Englannissa, mutta sen aate levisi ymp&auml;ri Eurooppaa. Suomi oli ensimm&auml;isi&auml; maita, miss&auml; naiset saivat &auml;&auml;nioikeuden (1906).\" class=\"glossaryLink\">suffragetti-liike<\/span> alkoi vaatia naisille my&ouml;s aktiivista osaa poliittisessa el&auml;m&auml;ss&auml;.<\/p>\n<p>Kirkon valta ihmisten mieliin oli jo 1700-luvulla alkanut ratkaisevasti h&ouml;lty&auml;. Tieteen harppaukset muuttivat k&auml;sityst&auml; maailmasta ja Darwinin <strong>evoluutio-oppi<\/strong> kyseenalaisti lopullisesti Raamatun kirjaimellisena totuutena.<\/p>\n<p>My&ouml;s taiteissa 1800-luku oli mullistusten aikaa. Kautta ei voi en&auml;&auml; luonnehtia yhdell&auml; tai kahdella tyylitermill&auml;. Vuosisadan alkua leimasi yleisesti &rdquo;romantiikaksi&rdquo; luonnehdittu, vaikeasti m&auml;&auml;ritelt&auml;v&auml; maalaustaiteen, musiikin ja kirjallisuuden suuntaus, joka sai eri maissa erilaisia muotoja kansallisuusaatteen synnytetty&auml; tarpeen kansalliselle taiteelle.<\/p>\n<p>Romantiikan rinnalla klassismi s&auml;ilytti asemansa, nimenomaan arkkitehtuurin ja akateemisen taiteen piiriss&auml;. Vuosisadan puolenv&auml;lin j&auml;lkeen uusi valurautateknologia mullisti arkkitehtuurin samalla kun kuvataiteilijat alkoivat hahmottaa maailmaa aivan uusilla tavoilla, vapaina klassismin ja akateemisen taiteen kaavoista.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eurooppa, ja maailma laajemminkin, koki 1800-luvulla ratkaisevia muutoksia, jotka loivat pohjaa my&ouml;hemm&auml;lle historialle. Teollistuminen oli alkanut jo 1700-luvun lopun Englannissa. 1800-luvun mittaan Britannian lis&auml;ksi my&ouml;s Belgia, Ranska, Saksa, Sveitsi ja Aasiassa Japani liittyiv&auml;t teollistuneiden maiden joukkoon. Teollistuminen tehosti maanviljely&auml;, mik&auml; johti stabiilimpaan ravintotuotantoon. H&ouml;yryvoima mahdollisti monia teollisuuden muotoja sek&auml; tehokkaamman meriliikenteen ja rautatieverkostojen synnyn ja [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":612,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1471,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions\/1471"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/612"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}