{"id":28,"date":"2013-11-12T08:10:54","date_gmt":"2013-11-12T06:10:54","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=28"},"modified":"2026-05-15T16:45:11","modified_gmt":"2026-05-15T13:45:11","slug":"9-5-1700-luvun-ooppera","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/9-5-1700-luvun-ooppera\/","title":{"rendered":"9.5<\/span> Ooppera 1700-luvulla"},"content":{"rendered":"\n

Oopperan suosio levisi 1700-luvun mittaan l\u00e4hes kaikkialle Eurooppaan. Syntyi monia paikallisia oopperakoulukuntia. Vuosisadan puoliv\u00e4liin menness\u00e4 Wienist\u00e4 oli tullut oopperan kansainv\u00e4linen keskus. Pitk\u00e4\u00e4n hovioopperoiden hallitseva muoto oli jo 1600-luvulla muotoutunut opera seria<\/em> eli \u201dvakava ooppera\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Opera serioiden libretot keskittyiv\u00e4t etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 antiikin historiaan, toisinaan my\u00f6s raamatullisiin aiheisiin. Keskeisen\u00e4 teemana oli tunteiden ja velvollisuuksien v\u00e4linen ristiriita. Muoto oli melko kaavamainen. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6it\u00e4 oli yleens\u00e4 kuusi, kullakin heist\u00e4 oli teoksessa tavallisesti viisi aariaa.<\/p>\n\n\n\n

Teksti\u00e4 mahdollisimman tarkkaan vastaava secco<\/em>-resitatiivi vuorotteli virtuoosisella koloratuurilla kuvioituja aarioita. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvina palvelivat arkkitehtoniset perspektiivikulissit. Ne olivat useimmiten tyyppikulisseja esitt\u00e4en tiettyj\u00e4, oopperakirjallisuudessa toistuvia paikkoja: palatsia, kaupungin toria jne.<\/p>\n\n\n\n

Opera buffa<\/em> eli koominen ooppera syntyi Napolissa ja kehittyi edelleen Venetsiassa, miss\u00e4 siihen tuli mukaan kansanteatteri commedia dell\u2019arten <\/em>elementtej\u00e4. Se on musiikillisesti opera seriaa yksinkertaisempaa eik\u00e4 siin\u00e4 korosteta virtuositeettia. Saksalaisella kielialueella kehittyi Singspiel<\/em> eli laulun\u00e4ytelm\u00e4, jossa oli usein kansans\u00e4velmien aineksia ja jossa resitatiivi korvattiin puhutulla tai deklamoidulla tekstill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Koominen ooppera oli suosittua nimenomaan julkisten oopperatalojen ohjelmistossa. Opera seria sen sijaan s\u00e4ilytti l\u00e4pi vuosisadan suosionsa nimenomaan hovioopperoiden ohjelmistossa. Hienoin s\u00e4ilynyt 1700-luvun hoviooppera sijaitsee Tukholman l\u00e4hell\u00e4 Drottningholmissa. T\u00e4m\u00e4 Kustaa III:n rakennuttama teatteritalo on l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti s\u00e4ilynyt n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneistoaan ja Galli Bibiena -suvun suunnittelemia kulissisettej\u00e4\u00e4n my\u00f6ten (9\/14).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Drottningholmin linnateatterin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 Carlo Bibbienan alkuper\u00e4islavasteineen, 1700-luku [Ruotsi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oopperareformi: pyrkimys antiikin henkeen<\/h2>\n\n\n\n

Koko 1700-luvun kulttuuriilmapiiri\u00e4 leimannut arvokeskustelu, jossa rokokoon aistillisuus ja valistuksen pyrkimys j\u00e4rjen ja \u201dluonnollisuuden\u201d voittoon asetettiin vastakkain, leimasi my\u00f6s kauden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteita. Oopperoissakin kaivattiin kourukuvioitujen virtuoosiaarioiden ja resitatiivien kaavamaisen vuorottelun sijaan ykseytt\u00e4, ja \u201dylev\u00e4\u00e4 yksinkertaisuutta ja rauhallista suuruutta\u201d, kuten Winckelmann oli antiikin taiteen olemuksen muotoillut.<\/p>\n\n\n\n

1700-luvun oopperareformi<\/em> tai -uudistus<\/em> yhdistet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 yhteen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4n, b\u00f6\u00f6mil\u00e4issyntyiseen, mutta etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Wieniss\u00e4 vaikuttaneeseen Christph Willibald Gluckiin (1717\u20131787). Toki liikkeen takana on useampiakin tekij\u00f6it\u00e4, mutta \u201dreformioopperoilla\u201d<\/em> tarkoitetaan nimenomaan Gluckin oopperoita Orfeo ja Eurudice (1762), Alceste (1767) ja Ifigeneia Auliissa (1773).<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lleen kerran palattiin Aristoteleen ajan, paikan ja tapahtuman ykseyteen. Pyrkimyksen\u00e4 oli klassisena pidetty ylevyys. Gluck s\u00e4velsi my\u00f6s opera serioita ja keve\u00e4mp\u00e4\u00e4 ohjelmistoa. Reformioopperoissaan h\u00e4n pyrki kuitenkin tietoisesti irti secco-restitatiivista ja sulauttamaan laululliset huippukohtaukset osaksi musiik\u00edllista kokonaisuutta, johon liittyi toisinaan my\u00f6s tanssillisia kohtauksia.<\/p>\n\n\n\n

Toimintabaletti<\/h2>\n\n\n\n

Ranskalaisesta hovitanssista kehittynyt baletti oli oopperan tavoin l\u00f6yt\u00e4nyt tiens\u00e4 julkisille n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille my\u00f6s itsen\u00e4isen\u00e4 taidemuotona, ei vain osana oopperaa (9\/15). Oopperareformin kaltaista uudistusta baletille kaavaili balettimestari ja teoreetikko Jean-Georges Noverre (1727\u20131810). H\u00e4n kaipasi pirstaleisten tanssikohtausten sijaan tarinan yhten\u00e4isyytt\u00e4 ja puhtaan tanssin rinnalle tarinaa eteenp\u00e4in viev\u00e4\u00e4 pantomiimia. T\u00e4t\u00e4 muotoa h\u00e4n kutsui nimell\u00e4 ballet d\u2019action<\/em> eli toimintabaletti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Todenn\u00e4k\u00f6isesti Noverren balettiin tehty pukuluonnos, 1778<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mozart: 1700-luvun summaus ja kurkotus romantiikkaan<\/h2>\n\n\n\n

Musiikin ihmelapsena kansainv\u00e4liseen maineeseen ponnahtanut Wolfgang Amadeus Mozart (1756\u20131791) s\u00e4velsi useita oopperoita, joukossa opera serioita, koomisia oopperoita ja saksankielisi\u00e4 Singspielej\u00e4 eli laulun\u00e4ytelmi\u00e4. H\u00e4nen oopperatuotantonsa kattaa siis l\u00e4hes koko taidemuodon skaalan. Ensimm\u00e4inen ooppera Mozartilta tilattiin h\u00e4nen ollessaan 11-vuotias.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n ei ollut leimallisesti oopperareformaattori, joskin h\u00e4n muokkasi oopperaa kompaktimpaan suuntaan. Keskeisimmiss\u00e4 oopperoissaan h\u00e4n luopui virtuositeettia esittelevist\u00e4 da capo -aarioista. Toimintaa vied\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in kuivan resitatiivin sijasta dynaamisilla ensemble-<\/em> eli ryhm\u00e4kohtauksilla ja laajoilla finaaleilla. H\u00e4n pyrki musiikilliseen yhten\u00e4isyyteen ja kykeni musiikilla karakterisoimaan roolihahmonsa psykologisesti syviksi ja uskottavaksi yksil\u00f6iksi.<\/p>\n\n\n\n

Aihemaailmaltaan h\u00e4nen kypsimm\u00e4t oopperansa kattavat monia 1700-luvun kirjallisuuden ja kuvataiteen keskeisi\u00e4 teemoja. Saksankielinen Singspiel Ry\u00f6st\u00f6 Seraljista (1782) sijoittuu \u201dIt\u00e4maille\u201d, miss\u00e4 perimmilt\u00e4\u00e4n jalo sulttaani on saanut haaremiinsa kauniin eurooppalaisen neidon. Sulttaanin jalous ja humaanisuus kuitenkin est\u00e4v\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 viettelem\u00e4st\u00e4 neitoa ja lopulta t\u00e4m\u00e4 saa palata oman rakkaimpansa luo.<\/p>\n\n\n\n

Ry\u00f6st\u00f6 Seraljista on ilmiselv\u00e4 valistuksen kauden tuote. Vastaik\u00e4\u00e4n Wienin porteilta karkotetut turkkilaiset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n sympaattisessa valossa. Sulttaanin p\u00e4\u00e4t\u00f6s olla kajoamatta vankiinsa henkii valistukselle tyypillist\u00e4 j\u00e4rjen voittoa. Niinp\u00e4 teos on muodoltaan pelastusooppera<\/em>, jonka loppuk\u00e4\u00e4nne saa kaiken loksahtamaan oivallisesti kohdalleen. Samalla teos tarjoaa tilaisuuden hauskuutella kulttuurien v\u00e4lisill\u00e4 eroavaisuuksilla.<\/p>\n\n\n\n

Figaron h\u00e4\u00e4t (1786) pohjautuu Beaumarchaisen n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n. Se kertoo kreivillisest\u00e4 pikku hovista, miss\u00e4 kreivi suunnittelee rakastelevansa vaimonsa kamarineidon kanssa niin sanotun \u201densi y\u00f6n oikeudellaan\u201d. Se viittaa tapaan, jonka mukaan aatelismies voi maata alamaisensa kanssa ennen t\u00e4m\u00e4n oikeaa h\u00e4\u00e4y\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kreivin puoliso, kreivit\u00e4r riutuu onnettomana ja miehens\u00e4 laiminly\u00f6m\u00e4n\u00e4. Neuvokas kamaripalvelijatar ja t\u00e4m\u00e4n sulhanen juonivat muiden avustuksella kuitenkin niin, ett\u00e4 \u00f6iseen tapaamiseen, johon kreivi odottaa kamaripalvelijatarta, saapuukin valepuvussa kreivit\u00e4r. Kun kreivi huomaa rakastelleensa h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 puutarhassa oman vaimonsa kanssa, h\u00e4n suurieleisesti katuu k\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n ja kaikki p\u00e4\u00e4ttyy mukavissa merkeiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aikalaiskirjallisuuden tavoin Figaron h\u00e4\u00e4tkin kritisoi aristokratiaa ja pohtii naisen asemaa. Loppukohtaus \u00f6isess\u00e4 puutarhassa on kuin Watteaun maalaama fetes galantes<\/em> eli \u00f6inen lemmenjuhla. Eroottisen pinnan alla v\u00e4ikkyy tummempana s\u00e4vyn\u00e4 kreivitt\u00e4ren tuska ja n\u00f6yryytys.<\/p>\n\n\n\n

Don Giovanni (1787) pohjautuu alun perin espanjalaiseen tarinaan Don Juanista, seksiaddiktista, joka keinoja kaihtamatta kaataa naisen kuin naisen. Myytill\u00e4 oli kaikupohjansa aikakauden \u201dvapaa-ajattelijoissa\u201d, libertiineiss\u00e4<\/em>, jotka nostivat itsens\u00e4 moraalis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen yl\u00e4puolelle. 1700-luvun kuuluisin libertiini oli Markiisi de Sade, jonka mukaan termi \u201dsadismi\u201d on nimetty.<\/p>\n\n\n\n

Don Giovanni kaatuu kuitenkin omaan r\u00f6yhkeyteen kun h\u00e4nen murhaamansa vallasherra tulee kivisen veistoksen hahmossa Don Giovannin pitoihin. Veistos antaa Don Giovannille viel\u00e4 mahdollisuuden katumukseen, mutta Don Giovanni kielt\u00e4ytyy siit\u00e4 ja niin veistos nielaisee h\u00e4net mukanaan maan uumeniin. Don Giovannin tumman demonisuuden my\u00f6t\u00e4 Mozart otti jo askeleen romantiikan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Cosi fan tutte eli Niinh\u00e4n kaikki naiset tekev\u00e4t (1790) on aiheeltaan sekoitus rokokoon aistileikittely\u00e4 ja valistuksen kauden rationaalista erittelev\u00e4isyytt\u00e4. Siin\u00e4 vanhempi, kyyninen herra ly\u00f6 vetoa kahden rakastuneen nuorukaisen kanssa siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n rakkaimpansa eiv\u00e4t tiukan paikan tullen ole heille uskollisia. Miehet puolestaan ly\u00f6v\u00e4t vetoa tytt\u00f6yst\u00e4viens\u00e4 uskollisuutensa puolesta.<\/p>\n\n\n\n

Miehet muka komennetaan sotaan ja niin tyt\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t murheisiinsa. Nuorukaiset palaavat kuitenkin naamioituneina it\u00e4maisiksi ylimyksiksi. Alkaa armoton kilpailu siit\u00e4 saavatko he vietelty\u00e4 kaverinsa tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4n. Karvaaksi pettymyksekseen he onnistuvat aikeissaan. Juoni paljastetaan; tyt\u00f6t katuvat heikkouttaan ja palaavat \u201dalkuper\u00e4isille\u201d poikayst\u00e4villeen.<\/p>\n\n\n\n

Teosta on usein kritisoitu t\u00e4ysin moraalittomaksi. Sit\u00e4 se onkin, sill\u00e4 se pyrkii osoittamaan ett\u00e4 eroottisen rakkauden tunne on ailahtelevaisuudestaan huolimatta tosi. Tunteet ja tapahtumien mekanismit paljastetaan tarkasti eriteltyin\u00e4. Rokokoon aistikimmellykseen poraudutaan valistuksen ajattelun analyyttisyydell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuten Don Giovanni, samoin Mozartin viimeinen ooppera Zauberfl\u00f6te eli Taikahuilu (1791) enteilee jo romantiikan aikakautta. Muodoltaan ja aiheeltaan teokset ovat kuitenkin t\u00e4ysin erilaiset. Don Giovanni kasvoi italialaisen oopperan maailmasta kun taas Taikahuilu on saksankielinen laulun\u00e4ytelm\u00e4, Singspiel.<\/p>\n\n\n\n

Taikahuilu liittyy kiinte\u00e4sti 1700-luvulla eritt\u00e4in vaikutusvaltaiseksi kasvaneeseen Vapaamuurarien salaseuraan. Siin\u00e4 on vapaamuurarimusiikin elementtej\u00e4 ja sen juoni kertoo vapaamuurariuteen elimellisesti liittyvist\u00e4 initiaatioista<\/em> eli vihkimyksist\u00e4. Nuori prinssi joutuu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi sarjan koettelemuksia ja initiaatioita ansaitakseen lopulta oman rakastettunsa (9\/16).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Karl Friedrich Schinkel: Lavastussuunnitelma Mozartin Taikahuiluun, 1816 [Staatliche Museen zu Berlin, Berliini]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oopperan suosio levisi 1700-luvun mittaan l\u00e4hes kaikkialle Eurooppaan. Syntyi monia paikallisia oopperakoulukuntia. Vuosisadan puoliv\u00e4liin menness\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":610,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-28","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1700-luku-rokokoo-ja-valistuksen-aikakausi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2696,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions\/2696"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/610"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}