{"id":28,"date":"2013-11-12T08:10:54","date_gmt":"2013-11-12T06:10:54","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=28"},"modified":"2016-08-26T07:21:28","modified_gmt":"2016-08-26T05:21:28","slug":"9-5-1700-luvun-ooppera","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/9-5-1700-luvun-ooppera\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">9.5<\/div> Operan p\u00e5 1700-talet"},"content":{"rendered":"<p>Oopperan suosio levisi 1700-luvun mittaan l&auml;hes kaikkialle Eurooppaan. Syntyi monia paikallisia oopperakoulukuntia. Vuosisadan puoliv&auml;liin menness&auml; Wienist&auml; oli tullut oopperan kansainv&auml;linen keskus. Pitk&auml;&auml;n hovioopperoiden hallitseva muoto oli jo 1600-luvulla muotoutunut <em>opera seria<\/em> eli &rdquo;vakava ooppera&rdquo;.<\/p>\n<p>Opera serioiden libretot keskittyiv&auml;t etup&auml;&auml;ss&auml; antiikin historiaan, toisinaan my&ouml;s raamatullisiin aiheisiin. Keskeisen&auml; teemana oli tunteiden ja velvollisuuksien v&auml;linen ristiriita. Muoto oli melko kaavamainen. P&auml;&auml;henkil&ouml;it&auml; oli yleens&auml; kuusi, kullakin heist&auml; oli teoksessa tavallisesti viisi aariaa.<\/p>\n<p>Teksti&auml; mahdollisimman tarkkaan vastaava <em>secco<\/em>-resitatiivi vuorotteli virtuoosisella koloratuurilla kuvioituja aarioita. N&auml;ytt&auml;m&ouml;kuvina palvelivat arkkitehtoniset perspektiivikulissit. Ne olivat useimmiten tyyppikulisseja esitt&auml;en tiettyj&auml;, oopperakirjallisuudessa toistuvia paikkoja: palatsia, kaupungin toria jne.<\/p>\n<p><em>Opera buffa<\/em> eli koominen ooppera syntyi Napolissa ja kehittyi edelleen Venetsiassa, miss&auml; siihen tuli mukaan kansanteatteri <em>commedia dell&rsquo;arten<\/em> elementtej&auml;. Se on musiikillisesti opera seriaa yksinkertaisempaa eik&auml; siin&auml; korosteta virtuositeettia. Saksalaisella kielialueella kehittyi <em>Singspiel<\/em> eli laulun&auml;ytelm&auml;, jossa oli usein kansans&auml;velmien aineksia ja jossa resitatiivi korvattiin puhutulla tai deklamoidulla tekstill&auml;.<\/p>\n<p>Koominen ooppera oli suosittua nimenomaan julkisten oopperatalojen ohjelmistossa. Opera seria sen sijaan s&auml;ilytti l&auml;pi vuosisadan suosionsa nimenomaan hovioopperoiden ohjelmistossa. Hienoin s&auml;ilynyt 1700-luvun hoviooppera sijaitsee Tukholman l&auml;hell&auml; Drottningholmissa. T&auml;m&auml; Kustaa III:n rakennuttama teatteritalo on l&auml;hes t&auml;ydellisesti s&auml;ilynyt n&auml;ytt&auml;m&ouml;koneistoaan ja Galli Bibiena -suvun suunnittelemia kulissisettej&auml;&auml;n my&ouml;ten (9\/14).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-28 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"431\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0914.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-610\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0914.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0914-300x202.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-610\">\n\t\t\t\tDrottningholmin linnateatterin n&auml;ytt&auml;m&ouml; Carlo Bibbienan alkuper&auml;islavasteineen, 1700-luku [Ruotsi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Oopperareformi: pyrkimys antiikin henkeen<\/h2>\n<p>Koko 1700-luvun kulttuuriilmapiiri&auml; leimannut arvokeskustelu, jossa rokokoon aistillisuus ja valistuksen pyrkimys j&auml;rjen ja &rdquo;luonnollisuuden&rdquo; voittoon asetettiin vastakkain, leimasi my&ouml;s kauden n&auml;ytt&auml;m&ouml;taiteita. Oopperoissakin kaivattiin kourukuvioitujen virtuoosiaarioiden ja resitatiivien kaavamaisen vuorottelun sijaan ykseytt&auml;, ja &rdquo;ylev&auml;&auml; yksinkertaisuutta ja rauhallista suuruutta&rdquo;, kuten Winckelmann oli antiikin taiteen olemuksen muotoillut.<\/p>\n<p>1700-luvun <em>oopperareformi<\/em> tai <em>-uudistus<\/em> yhdistet&auml;&auml;n yleens&auml; yhteen s&auml;velt&auml;j&auml;&auml;n, b&ouml;&ouml;mil&auml;issyntyiseen, mutta etup&auml;&auml;ss&auml; Wieniss&auml; vaikuttaneeseen Christph Willibald Gluckiin (1717&ndash;1787). Toki liikkeen takana on useampiakin tekij&ouml;it&auml;, mutta <em>&rdquo;reformioopperoilla&rdquo;<\/em> tarkoitetaan nimenomaan Gluckin oopperoita Orfeo ja Eurudice (1762), Alceste (1767) ja Ifigeneia Auliissa (1773).<\/p>\n<p>J&auml;lleen kerran palattiin Aristoteleen ajan, paikan ja tapahtuman ykseyteen. Pyrkimyksen&auml; oli klassisena pidetty ylevyys. Gluck s&auml;velsi my&ouml;s opera serioita ja keve&auml;mp&auml;&auml; ohjelmistoa. Reformioopperoissaan h&auml;n pyrki kuitenkin tietoisesti irti secco-restitatiivista ja sulauttamaan laululliset huippukohtaukset osaksi musiik&iacute;llista kokonaisuutta, johon liittyi toisinaan my&ouml;s tanssillisia kohtauksia.<\/p>\n<h2>Toimintabaletti<\/h2>\n<p>Ranskalaisesta hovitanssista kehittynyt baletti oli oopperan tavoin l&ouml;yt&auml;nyt tiens&auml; julkisille n&auml;ytt&auml;m&ouml;ille my&ouml;s itsen&auml;isen&auml; taidemuotona, ei vain osana oopperaa (9\/15). Oopperareformin kaltaista uudistusta baletille kaavaili balettimestari ja teoreetikko Jean-Georges Noverre (1727&ndash;1810). H&auml;n kaipasi pirstaleisten tanssikohtausten sijaan tarinan yhten&auml;isyytt&auml; ja puhtaan tanssin rinnalle tarinaa eteenp&auml;in viev&auml;&auml; pantomiimia. T&auml;t&auml; muotoa h&auml;n kutsui nimell&auml; <em>ballet d&rsquo;action<\/em> eli toimintabaletti.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-28 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0915.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1312\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0915.jpg 500w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0915-234x300.jpg 234w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1312\">\n\t\t\t\tTodenn&auml;k&ouml;isesti Noverren balettiin tehty pukuluonnos, 1778\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Mozart: 1700-luvun summaus ja kurkotus romantiikkaan<\/h2>\n<p>Musiikin ihmelapsena kansainv&auml;liseen maineeseen ponnahtanut Wolfgang Amadeus Mozart (1756&ndash;1791) s&auml;velsi useita oopperoita, joukossa opera serioita, koomisia oopperoita ja saksankielisi&auml; Singspielej&auml; eli laulun&auml;ytelmi&auml;. H&auml;nen oopperatuotantonsa kattaa siis l&auml;hes koko taidemuodon skaalan. Ensimm&auml;inen ooppera Mozartilta tilattiin h&auml;nen ollessaan 11-vuotias.<\/p>\n<p>H&auml;n ei ollut leimallisesti oopperareformaattori, joskin h&auml;n muokkasi oopperaa kompaktimpaan suuntaan. Keskeisimmiss&auml; oopperoissaan h&auml;n luopui virtuositeettia esittelevist&auml; da capo -aarioista. Toimintaa vied&auml;&auml;n eteenp&auml;in kuivan resitatiivin sijasta dynaamisilla <em>ensemble-<\/em> eli ryhm&auml;kohtauksilla ja laajoilla finaaleilla. H&auml;n pyrki musiikilliseen yhten&auml;isyyteen ja kykeni musiikilla karakterisoimaan roolihahmonsa psykologisesti syviksi ja uskottavaksi yksil&ouml;iksi.<\/p>\n<p>Aihemaailmaltaan h&auml;nen kypsimm&auml;t oopperansa kattavat monia 1700-luvun kirjallisuuden ja kuvataiteen keskeisi&auml; teemoja. Saksankielinen Singspiel Ry&ouml;st&ouml; Seraljista (1782) sijoittuu &rdquo;It&auml;maille&rdquo;, miss&auml; perimmilt&auml;&auml;n jalo sulttaani on saanut haaremiinsa kauniin eurooppalaisen neidon. Sulttaanin jalous ja humaanisuus kuitenkin est&auml;v&auml;t h&auml;nt&auml; viettelem&auml;st&auml; neitoa ja lopulta t&auml;m&auml; saa palata oman rakkaimpansa luo.<\/p>\n<p>Ry&ouml;st&ouml; Seraljista on ilmiselv&auml; valistuksen kauden tuote. Vastaik&auml;&auml;n Wienin porteilta karkotetut turkkilaiset n&auml;hd&auml;&auml;n sympaattisessa valossa. Sulttaanin p&auml;&auml;t&ouml;s olla kajoamatta vankiinsa henkii valistukselle tyypillist&auml; j&auml;rjen voittoa. Niinp&auml; teos on muodoltaan <em>pelastusooppera<\/em>, jonka loppuk&auml;&auml;nne saa kaiken loksahtamaan oivallisesti kohdalleen. Samalla teos tarjoaa tilaisuuden hauskuutella kulttuurien v&auml;lisill&auml; eroavaisuuksilla.<\/p>\n<p>Figaron h&auml;&auml;t (1786) pohjautuu Beaumarchaisen n&auml;ytelm&auml;&auml;n. Se kertoo kreivillisest&auml; pikku hovista, miss&auml; kreivi suunnittelee rakastelevansa vaimonsa kamarineidon kanssa niin sanotun &rdquo;ensi y&ouml;n oikeudellaan&rdquo;. Se viittaa tapaan, jonka mukaan aatelismies voi maata alamaisensa kanssa ennen t&auml;m&auml;n oikeaa h&auml;&auml;y&ouml;t&auml;.<\/p>\n<p>Kreivin puoliso, kreivit&auml;r riutuu onnettomana ja miehens&auml; laiminly&ouml;m&auml;n&auml;. Neuvokas kamaripalvelijatar ja t&auml;m&auml;n sulhanen juonivat muiden avustuksella kuitenkin niin, ett&auml; &ouml;iseen tapaamiseen, johon kreivi odottaa kamaripalvelijatarta, saapuukin valepuvussa kreivit&auml;r. Kun kreivi huomaa rakastelleensa h&auml;m&auml;r&auml;ss&auml; puutarhassa oman vaimonsa kanssa, h&auml;n suurieleisesti katuu k&auml;yt&ouml;st&auml;&auml;n ja kaikki p&auml;&auml;ttyy mukavissa merkeiss&auml;.<\/p>\n<p>Aikalaiskirjallisuuden tavoin Figaron h&auml;&auml;tkin kritisoi aristokratiaa ja pohtii naisen asemaa. Loppukohtaus &ouml;isess&auml; puutarhassa on kuin Watteaun maalaama <em>fetes galantes<\/em> eli &ouml;inen lemmenjuhla. Eroottisen pinnan alla v&auml;ikkyy tummempana s&auml;vyn&auml; kreivitt&auml;ren tuska ja n&ouml;yryytys.<\/p>\n<p>Don Giovanni (1787) pohjautuu alun perin espanjalaiseen tarinaan Don Juanista, seksiaddiktista, joka keinoja kaihtamatta kaataa naisen kuin naisen. Myytill&auml; oli kaikupohjansa aikakauden &rdquo;vapaa-ajattelijoissa&rdquo;, <em>libertiineiss&auml;<\/em>, jotka nostivat itsens&auml; moraalis&auml;&auml;nt&ouml;jen yl&auml;puolelle. 1700-luvun kuuluisin libertiini oli Markiisi de Sade, jonka mukaan termi &rdquo;sadismi&rdquo; on nimetty.<\/p>\n<p>Don Giovanni kaatuu kuitenkin omaan r&ouml;yhkeyteen kun h&auml;nen murhaamansa vallasherra tulee kivisen veistoksen hahmossa Don Giovannin pitoihin. Veistos antaa Don Giovannille viel&auml; mahdollisuuden katumukseen, mutta Don Giovanni kielt&auml;ytyy siit&auml; ja niin veistos nielaisee h&auml;net mukanaan maan uumeniin. Don Giovannin tumman demonisuuden my&ouml;t&auml; Mozart otti jo askeleen romantiikan suuntaan.<\/p>\n<p>Cosi fan tutte eli Niinh&auml;n kaikki naiset tekev&auml;t (1790) on aiheeltaan sekoitus rokokoon aistileikittely&auml; ja valistuksen kauden rationaalista erittelev&auml;isyytt&auml;. Siin&auml; vanhempi, kyyninen herra ly&ouml; vetoa kahden rakastuneen nuorukaisen kanssa siit&auml;, ett&auml; heid&auml;n rakkaimpansa eiv&auml;t tiukan paikan tullen ole heille uskollisia. Miehet puolestaan ly&ouml;v&auml;t vetoa tytt&ouml;yst&auml;viens&auml; uskollisuutensa puolesta.<\/p>\n<p>Miehet muka komennetaan sotaan ja niin tyt&ouml;t j&auml;&auml;v&auml;t murheisiinsa. Nuorukaiset palaavat kuitenkin naamioituneina it&auml;maisiksi ylimyksiksi. Alkaa armoton kilpailu siit&auml; saavatko he vietelty&auml; kaverinsa tytt&ouml;yst&auml;v&auml;n. Karvaaksi pettymyksekseen he onnistuvat aikeissaan. Juoni paljastetaan; tyt&ouml;t katuvat heikkouttaan ja palaavat &rdquo;alkuper&auml;isille&rdquo; poikayst&auml;villeen.<\/p>\n<p>Teosta on usein kritisoitu t&auml;ysin moraalittomaksi. Sit&auml; se onkin, sill&auml; se pyrkii osoittamaan ett&auml; eroottisen rakkauden tunne on ailahtelevaisuudestaan huolimatta tosi. Tunteet ja tapahtumien mekanismit paljastetaan tarkasti eriteltyin&auml;. Rokokoon aistikimmellykseen poraudutaan valistuksen ajattelun analyyttisyydell&auml;.<\/p>\n<p>Kuten Don Giovanni, samoin Mozartin viimeinen ooppera Zauberfl&ouml;te eli Taikahuilu (1791) enteilee jo romantiikan aikakautta. Muodoltaan ja aiheeltaan teokset ovat kuitenkin t&auml;ysin erilaiset. Don Giovanni kasvoi italialaisen oopperan maailmasta kun taas Taikahuilu on saksankielinen laulun&auml;ytelm&auml;, Singspiel.<\/p>\n<p>Taikahuilu liittyy kiinte&auml;sti 1700-luvulla eritt&auml;in vaikutusvaltaiseksi kasvaneeseen Vapaamuurarien salaseuraan. Siin&auml; on vapaamuurarimusiikin elementtej&auml; ja sen juoni kertoo vapaamuurariuteen elimellisesti liittyvist&auml; <em>initiaatioista<\/em> eli vihkimyksist&auml;. Nuori prinssi joutuu k&auml;ym&auml;&auml;n l&auml;pi sarjan koettelemuksia ja initiaatioita ansaitakseen lopulta oman rakastettunsa (9\/16).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-28 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"482\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0916.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1313\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0916.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0916-300x226.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1313\">\n\t\t\t\tKarl Friedrich Schinkel: Lavastussuunnitelma Mozartin Taikahuiluun, 1816 [Staatliche Museen zu Berlin, Berliini]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Oopperan suosio levisi 1700-luvun mittaan l&auml;hes kaikkialle Eurooppaan. Syntyi monia paikallisia oopperakoulukuntia. Vuosisadan puoliv&auml;liin menness&auml; Wienist&auml; oli tullut oopperan kansainv&auml;linen keskus. Pitk&auml;&auml;n hovioopperoiden hallitseva muoto oli jo 1600-luvulla muotoutunut opera seria eli &rdquo;vakava ooppera&rdquo;. Opera serioiden libretot keskittyiv&auml;t etup&auml;&auml;ss&auml; antiikin historiaan, toisinaan my&ouml;s raamatullisiin aiheisiin. Keskeisen&auml; teemana oli tunteiden ja velvollisuuksien v&auml;linen ristiriita. Muoto oli [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":610,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1470,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions\/1470"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/610"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}