{"id":30,"date":"2013-11-12T08:11:40","date_gmt":"2013-11-12T06:11:40","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=30"},"modified":"2026-05-15T16:44:39","modified_gmt":"2026-05-15T13:44:39","slug":"9-4-uusklassismi-antiikki-tulkitaan-jalleen-uudelleen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/9-4-uusklassismi-antiikki-tulkitaan-jalleen-uudelleen\/","title":{"rendered":"9.4<\/span> Uusklassismi: Antiikki tulkitaan j\u00e4lleen uudelleen"},"content":{"rendered":"\n

Antiikin ihailu ja sen taiteen uudelleentulkinta jatkui. Barokin ja siit\u00e4 johdetun rokokoon (joka ilmeni useammin rakennusten sis\u00e4tiloissa kuin niiden ulkokuoressa) rinnalla l\u00e4pi 1700-luvun arkkitehtuuri ammensi joko suoraan antiikista tai renessanssin kautta v\u00e4lillisesti siit\u00e4. Ranskassa esimerkiksi Jacques Germain Souffolt (1713\u20131780) suunnitteli kirkon, jonka p\u00e4\u00e4dyt lainattiin roomalaisesta temppeliarkkitehtuurista, mutta sen kruuna englantilaistyylinen barokkikupoli (9\/9b). Vallankumouksen j\u00e4lkeen rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus muutettiin ja se ristittiin Panth\u00e9oniksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Jacques Germain Soufflot: Panth\u00e9on, 1755\u20131792 [Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Englannissa inspiraation l\u00e4hteen\u00e4 pysyi my\u00f6h\u00e4isrenessanssin arkkitehti Palladio. Englantilaisen palladiolaisen klassismin varhainen esimerkki on englantilaisen taiteenharrastajan Lordi Burlingtonin ja arkkitehti Wlliam Kentin suunnittelema Chiswick House, joka pohjautuu pitk\u00e4lti edell\u00e4 esiteltyyn Palladion suunnittelemaan Villa Rotondaan (9\/9c).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Lordi Burlington ja William Kent: Chiswick House, aloitettu 1725 [l\u00e4hell\u00e4 Lontoota]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uutta oli kuitenkin antiikin uudelleen l\u00f6yt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 syntynyt kiinnostunut, ei vain renessanssin esikuviin, vaan alkuper\u00e4iseen antiikin taiteeseen. Arkkitehtuurissa yksi esimerkki siit\u00e4 on Karl Langhansin suunnittelema Brandenburgin portti Berliiniss\u00e4 (9\/9d). T\u00e4m\u00e4n ankaran ja \u201dmaskuliiniseksi\u201d luonnehditun doorilaisen seremoniallisen portin innoittajana toimi Ateenan Akropolis-kukkulan porttirakennelma, propylaiat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Karl Langhans: Brandenburgin portti, 1788\u20131791 [Berliini]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Englantilainen puutarha<\/h2>\n\n\n\n

Uusklassisteja eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kiinnostaneet barokin kauden keskiakselia ja symmetriaa korostaneet seremonialliset muotopuutarhat. Kaivattiin \u201dluonnollista\u201d ja \u201dj\u00e4rkev\u00e4\u00e4\u201d puutarhaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jonka uskottiin heijastavan antiikin ihanteita. T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 innoittajana toimi edell\u00e4 esitetyn ranskalaisen Claude Lorainnen maalauksissaan luoma \u201dihanteellinen maisema\u201d, jossa luonnolliset puut kehyst\u00e4v\u00e4t kaartuvaa niittymaisemaa pienten temppelien tai raunioiden harkitusti el\u00e4v\u00f6itt\u00e4ess\u00e4 kokonaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Englantilainen puutarha, Stourhead [Ari Tenhula]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4llainen sattumanvaraisesti syntyneelt\u00e4 vaikuttava puutarhatyyppi sai alkunsa Englannissa 1700-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla. Siksi sit\u00e4 kutsutaan \u201denglantilaiseksi maisemapuutarhaksi\u201d tai yksinkertaiseksi \u201denglantilaiseksi puutarhaksi\u201d. Lajin tunnetuin esimerkki on Kew Gardens Lontoon l\u00e4hell\u00e4. Puutarhatyyppi levisi nopeasti ymp\u00e4ri Eurooppaa ja s\u00e4ilyi suosituimpana puutarhalajina pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Winckelmann: uusklassismin teoreetikko<\/h2>\n\n\n\n

Antiikin kulttuurin tutkimus ja siit\u00e4 innoituksen etsiminen toimi yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 suurelle joukolle eurooppalaisia taiteilijoita, tutkijoita ja taiteenharrastajia, jotka vierailivat tai asuivat Italiassa ja nimenomaan Roomassa 1700-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. Heid\u00e4n joukossaan oli saksalainen oppinut Johann Joachim Winckelmann (1717\u20131768), joka tutkijana ja taideteoreetikkona kohosi pian koko uusklassisen suuntauksen suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n tutki johdonmukaisesti Rooman ja Kreikan taidetta pyrkien tunnistamaan aidot teokset my\u00f6h\u00e4isemmist\u00e4 kopioista. H\u00e4n ihannoi kuitenkin pitk\u00e4lti nimenomaan hellenistist\u00e4 taidetta ja niin h\u00e4n korotti uusklassismin ideaaleiksi nimenomaan my\u00f6h\u00e4isantiikin teoksia ja niiden roomalaisajan kopioita kuten Belvederen Apollon. H\u00e4nen monet kirjoituksensa levittiv\u00e4t h\u00e4nen k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n klassisesta taiteesta ymp\u00e4ri Eurooppa. H\u00e4n vaikutti useiden kulttuurivaikuttajien ajatuksiin, joukossa muun muassa Goethe ja Lessing.<\/p>\n\n\n\n

Winckelmannin ihanteet pohjautuivat siis my\u00f6h\u00e4isantiikin teoksiin. Niist\u00e4 h\u00e4n innoittui kuuluisaan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 antiikin taiteesta, joka h\u00e4nen mukaansa henkii \u201djaloa yksinkertaisuutta ja hiljaista suuruutta\u201d. Vaikka my\u00f6hemm\u00e4t arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t ja uudempi taidehistoriallinen tutkimus n\u00e4kev\u00e4t antiikin taiteen huomattavasti monisyisemp\u00e4n\u00e4, eik\u00e4 suinkaan \u201dmarmorinvalkeana\u201d ilmi\u00f6n\u00e4, Winckelmannia arvostetaan edelleen antiikin ymm\u00e4rt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja kokonaisen tyylisuuntauksen oppi-is\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Canova (1757\u20131822): marmorinen ylevyys<\/h2>\n\n\n\n

Winckelmannin hieman steriili k\u00e4sitys antiikista puhtaan valkeana t\u00e4ydellisten muotojen sopusointuna toteutuu loistavasti italialaisen kuvanveist\u00e4j\u00e4n, Antonio Canovan tuotannossa. H\u00e4n teki veistosryhmi\u00e4, kokovartaloveistoksia, hautamonumentteja jne. H\u00e4n pohjasi teoksensa hellenistisiin esikuviin soveltaen Winckelmannin imitaatioteoriaa siten, ettei h\u00e4n suinkaan imitoinut tai kopioinut esikuviaan, vaan omaksui niiden hengen.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen veistosryhm\u00e4ns\u00e4 Amor ja Psykhe on taidokas tutkielma kiertyvist\u00e4 ja taipuvista ihmiskehoista (9\/10). Hieman pidennetyt ja linjakkaat vartalot ovat perua hellenismin perinteest\u00e4. H\u00e4n kuitenkin kuorii kehosta lihallisen aistillisuuden tuoden tilalle ylevyyden. T\u00e4m\u00e4kin tyylilaji mahdollisti tietynlaisen eroottisuuden, tosin ylevyyden kapuun verhottuna, kuten ranskalaisen romantiikan maalauskoulukunnan maalarin Girodet de Roussy-Triosonin (1767\u20131824) uusklassishenkinen maalaus Endyminionin uni osoittaa (9\/11).<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Antonio Canova: Amor ja Psykhe, 1787\u20131793 [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Girodet de Roussy-Trioson: Endyminiomin uni, 1793 [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

David (1748\u20131825): antiikista aatteellisuuteen<\/h2>\n\n\n\n

Uusklassismin maalaustaiteen k\u00e4rkihahmoja oli ranskalainen Jacques-Louis David, joka monien muiden taiteilijoiden tavoin haki innoitusta ja oppia Roomasta. H\u00e4n edusti pitk\u00e4lti virallista akateemista taidek\u00e4sityst\u00e4. H\u00e4n oli saanut koulutuksensa Pariisin taideakatemiassa ja jatkoi niit\u00e4 Ranskan Rooman akatemiassa. H\u00e4n toteutti virallisen taidepolitiikan n\u00e4kemyksi\u00e4, joiden mukaan taiteella on didaktinen, opettavainen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, moraalin kohentaminen.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen Roomassa maalaamansa varhaisteoksessa Horatiusten vala voi n\u00e4hd\u00e4 kuinka viile\u00e4 uusklassismi v\u00e4istyy aatteellisen paatoksen tielt\u00e4 (9\/12). Teos ilmaisee miehist\u00e4 uhoa Rooman historian hahmojen, kolmen Horatius-veljesten vannoessa valaansa uhrata henkens\u00e4 is\u00e4nmaan puolesta. Voipuneet naishahmot j\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 patrioottisessa innossa voipuneiksi sivuhahmoiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Jacques-Louis David: Horatiuksen vala, 1784\u20131785 [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Taiteellisena innoittajana toimi varmaan Caravaggio dramaattisine valonk\u00e4sittelyineen ja aatteellinen kasvupohja lienee Rousseun yhteiskunnallisissa kirjoituksissa. Teos oli kuitenkin Ranskan akatemian tilaama, joten viralliset tahot lienev\u00e4t olleet aiheen valinnan takana. Ranskaan palattuaan David osallistui aktiivisesti Ranskan vallankumoukseen. H\u00e4nest\u00e4 tulikin Vallankumouksen ja Napoleonin virallinen maalari.<\/p>\n\n\n\n

Jos Horatiusten vala on ensimm\u00e4inen yritys formuloida aattelinen is\u00e4nmaallisuus visuaaliseen muotoon, niin Davidin Marat\u2019n kuolemaa pidet\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 poliittisentaiteen esimerkkin\u00e4 (9\/12b). Vavahduttavan ekonomisesti toteutettu, caravaggiolaisittain dramaattisesti valaistu maalaus esitt\u00e4\u00e4 rojalistien murhaamaa vallankumouksellista journalistia, Jean-Paul Marata.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Jacques-Louis David: Marat\u2019n kuolema, 1793 [Mus\u00e9es Royaux des Beaux-Arts de Belgique, Bryssel]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Antiikin ihailu ja sen taiteen uudelleentulkinta jatkui. Barokin ja siit\u00e4 johdetun rokokoon (joka ilmeni useammin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":609,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-30","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1700-luku-rokokoo-ja-valistuksen-aikakausi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2695,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions\/2695"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/609"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}