{"id":30,"date":"2013-11-12T08:11:40","date_gmt":"2013-11-12T06:11:40","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=30"},"modified":"2016-08-26T07:18:49","modified_gmt":"2016-08-26T05:18:49","slug":"9-4-uusklassismi-antiikki-tulkitaan-jalleen-uudelleen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/9-4-uusklassismi-antiikki-tulkitaan-jalleen-uudelleen\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">9.4<\/div> Uusklassismi: Antiikki tulkitaan j\u00e4lleen uudelleen"},"content":{"rendered":"<p>Antiikin ihailu ja sen taiteen uudelleentulkinta jatkui. Barokin ja siit&auml; johdetun rokokoon (joka ilmeni useammin rakennusten sis&auml;tiloissa kuin niiden ulkokuoressa) rinnalla l&auml;pi 1700-luvun arkkitehtuuri ammensi joko suoraan antiikista tai renessanssin kautta v&auml;lillisesti siit&auml;. Ranskassa esimerkiksi Jacques Germain Souffolt (1713&ndash;1780) suunnitteli kirkon, jonka p&auml;&auml;dyt lainattiin roomalaisesta temppeliarkkitehtuurista, mutta sen kruuna englantilaistyylinen barokkikupoli (9\/9b). Vallankumouksen j&auml;lkeen rakennuksen k&auml;ytt&ouml;tarkoitus muutettiin ja se ristittiin Panth&eacute;oniksi.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-30 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"480\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0909b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-609\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0909b.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0909b-300x225.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-609\">\n\t\t\t\tJacques Germain Soufflot: Panth&eacute;on, 1755&ndash;1792 [Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Englannissa inspiraation l&auml;hteen&auml; pysyi my&ouml;h&auml;isrenessanssin arkkitehti Palladio. Englantilaisen palladiolaisen klassismin varhainen esimerkki on englantilaisen taiteenharrastajan Lordi Burlingtonin ja arkkitehti Wlliam Kentin suunnittelema Chiswick House, joka pohjautuu pitk&auml;lti edell&auml; esiteltyyn Palladion suunnittelemaan Villa Rotondaan (9\/9c).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-30 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"450\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0909c.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1305\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0909c.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0909c-300x211.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1305\">\n\t\t\t\tLordi Burlington ja William Kent: Chiswick House, aloitettu 1725 [l&auml;hell&auml; Lontoota]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Uutta oli kuitenkin antiikin uudelleen l&ouml;yt&auml;misen my&ouml;t&auml; syntynyt kiinnostunut, ei vain renessanssin esikuviin, vaan alkuper&auml;iseen antiikin taiteeseen. Arkkitehtuurissa yksi esimerkki siit&auml; on Karl Langhansin suunnittelema Brandenburgin portti Berliiniss&auml; (9\/9d). T&auml;m&auml;n ankaran ja &rdquo;maskuliiniseksi&rdquo; luonnehditun doorilaisen seremoniallisen portin innoittajana toimi Ateenan <span  data-tooltip=\"Akropolis tarkoittaa linnavuorta, joka yleens&auml; sijaitsi poliksen eli kaupunkivaltion keskell&auml;. Siell&auml; sijaitsivat t&auml;rkeimm&auml;t temppelit ja julkiset rakennukset.\" class=\"glossaryLink\">Akropolis<\/span>-kukkulan porttirakennelma, propylaiat.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-30 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"720\" height=\"320\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0909d.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1306\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0909d.jpg 720w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0909d-300x133.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 720px) 100vw, 720px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1306\">\n\t\t\t\tKarl Langhans: Brandenburgin portti, 1788&ndash;1791 [Berliini]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Englantilainen puutarha<\/h2>\n<p>Uusklassisteja eiv&auml;t en&auml;&auml; kiinnostaneet barokin kauden keskiakselia ja symmetriaa korostaneet seremonialliset muotopuutarhat. Kaivattiin &rdquo;luonnollista&rdquo; ja &rdquo;j&auml;rkev&auml;&auml;&rdquo; puutarhaymp&auml;rist&ouml;&auml;, jonka uskottiin heijastavan antiikin ihanteita. T&auml;rke&auml;n&auml; innoittajana toimi edell&auml; esitetyn ranskalaisen Claude Lorainnen maalauksissaan luoma &rdquo;ihanteellinen maisema&rdquo;, jossa luonnolliset puut kehyst&auml;v&auml;t kaartuvaa niittymaisemaa pienten temppelien tai raunioiden harkitusti el&auml;v&ouml;itt&auml;ess&auml; kokonaisuutta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-30 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"480\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0908b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1307\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0908b.jpg 480w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0908b-225x300.jpg 225w\" sizes=\"(max-width: 480px) 100vw, 480px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1307\">\n\t\t\t\tEnglantilainen puutarha, Stourhead [Ari Tenhula]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>T&auml;llainen sattumanvaraisesti syntyneelt&auml; vaikuttava puutarhatyyppi sai alkunsa Englannissa 1700-luvun puoliv&auml;lin tienoilla. Siksi sit&auml; kutsutaan &rdquo;englantilaiseksi maisemapuutarhaksi&rdquo; tai yksinkertaiseksi &rdquo;englantilaiseksi puutarhaksi&rdquo;. Lajin tunnetuin esimerkki on Kew Gardens Lontoon l&auml;hell&auml;. Puutarhatyyppi levisi nopeasti ymp&auml;ri Eurooppaa ja s&auml;ilyi suosituimpana puutarhalajina pitk&auml;&auml;n.<\/p>\n<h2>Winckelmann: uusklassismin teoreetikko<\/h2>\n<p>Antiikin kulttuurin tutkimus ja siit&auml; innoituksen etsiminen toimi yhdist&auml;v&auml;n&auml; tekij&auml;n&auml; suurelle joukolle eurooppalaisia taiteilijoita, tutkijoita ja taiteenharrastajia, jotka vierailivat tai asuivat Italiassa ja nimenomaan Roomassa 1700-luvun j&auml;lkipuoliskolla. Heid&auml;n joukossaan oli saksalainen oppinut Johann Joachim Winckelmann (1717&ndash;1768), joka tutkijana ja taideteoreetikkona kohosi pian koko uusklassisen suuntauksen suunnann&auml;ytt&auml;j&auml;ksi.<\/p>\n<p>H&auml;n tutki johdonmukaisesti Rooman ja Kreikan taidetta pyrkien tunnistamaan aidot teokset my&ouml;h&auml;isemmist&auml; kopioista. H&auml;n ihannoi kuitenkin pitk&auml;lti nimenomaan hellenistist&auml; taidetta ja niin h&auml;n korotti uusklassismin ideaaleiksi nimenomaan my&ouml;h&auml;isantiikin teoksia ja niiden roomalaisajan kopioita kuten Belvederen Apollon. H&auml;nen monet kirjoituksensa levittiv&auml;t h&auml;nen k&auml;sityst&auml;&auml;n klassisesta taiteesta ymp&auml;ri Eurooppa. H&auml;n vaikutti useiden kulttuurivaikuttajien ajatuksiin, joukossa muun muassa Goethe ja Lessing.<\/p>\n<p>Winckelmannin ihanteet pohjautuivat siis my&ouml;h&auml;isantiikin teoksiin. Niist&auml; h&auml;n innoittui kuuluisaan m&auml;&auml;ritelm&auml;&auml;ns&auml; antiikin taiteesta, joka h&auml;nen mukaansa henkii &rdquo;jaloa yksinkertaisuutta ja hiljaista suuruutta&rdquo;. Vaikka my&ouml;hemm&auml;t arkeologiset l&ouml;yd&ouml;t ja uudempi taidehistoriallinen tutkimus n&auml;kev&auml;t antiikin taiteen huomattavasti monisyisemp&auml;n&auml;, eik&auml; suinkaan &rdquo;marmorinvalkeana&rdquo; ilmi&ouml;n&auml;, Winckelmannia arvostetaan edelleen antiikin ymm&auml;rt&auml;j&auml;n&auml; ja kokonaisen tyylisuuntauksen oppi-is&auml;n&auml;.<\/p>\n<h2>Canova (1757&ndash;1822): marmorinen ylevyys<\/h2>\n<p>Winckelmannin hieman steriili k&auml;sitys antiikista puhtaan valkeana t&auml;ydellisten muotojen sopusointuna toteutuu loistavasti italialaisen kuvanveist&auml;j&auml;n, Antonio Canovan tuotannossa. H&auml;n teki veistosryhmi&auml;, kokovartaloveistoksia, hautamonumentteja jne. H&auml;n pohjasi teoksensa hellenistisiin esikuviin soveltaen Winckelmannin imitaatioteoriaa siten, ettei h&auml;n suinkaan imitoinut tai kopioinut esikuviaan, vaan omaksui niiden hengen.<\/p>\n<p>H&auml;nen veistosryhm&auml;ns&auml; Amor ja Psykhe on taidokas tutkielma kiertyvist&auml; ja taipuvista ihmiskehoista (9\/10). Hieman pidennetyt ja linjakkaat vartalot ovat perua hellenismin perinteest&auml;. H&auml;n kuitenkin kuorii kehosta lihallisen aistillisuuden tuoden tilalle ylevyyden. T&auml;m&auml;kin tyylilaji mahdollisti tietynlaisen eroottisuuden, tosin ylevyyden kapuun verhottuna, kuten ranskalaisen romantiikan maalauskoulukunnan maalarin Girodet de Roussy-Triosonin (1767&ndash;1824) uusklassishenkinen maalaus Endyminionin uni osoittaa (9\/11).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-30 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"189\" height=\"200\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0910.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1308\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1308\">\n\t\t\t\tAntonio Canova: Amor ja Psykhe, 1787&ndash;1793 [Louvre, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"480\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0911.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1309\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0911.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0911-300x225.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1309\">\n\t\t\t\tGirodet de Roussy-Trioson: Endyminiomin uni, 1793 [Louvre, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>David (1748&ndash;1825): antiikista aatteellisuuteen<\/h2>\n<p>Uusklassismin maalaustaiteen k&auml;rkihahmoja oli ranskalainen Jacques-Louis David, joka monien muiden taiteilijoiden tavoin haki innoitusta ja oppia Roomasta. H&auml;n edusti pitk&auml;lti virallista akateemista taidek&auml;sityst&auml;. H&auml;n oli saanut koulutuksensa Pariisin taideakatemiassa ja jatkoi niit&auml; Ranskan Rooman akatemiassa. H&auml;n toteutti virallisen taidepolitiikan n&auml;kemyksi&auml;, joiden mukaan taiteella on didaktinen, opettavainen teht&auml;v&auml;ns&auml;, moraalin kohentaminen.<\/p>\n<p>H&auml;nen Roomassa maalaamansa varhaisteoksessa Horatiusten vala voi n&auml;hd&auml; kuinka viile&auml; uusklassismi v&auml;istyy aatteellisen paatoksen tielt&auml; (9\/12). Teos ilmaisee miehist&auml; uhoa Rooman historian hahmojen, kolmen Horatius-veljesten vannoessa valaansa uhrata henkens&auml; is&auml;nmaan puolesta. Voipuneet naishahmot j&auml;&auml;v&auml;t t&auml;ss&auml; patrioottisessa innossa voipuneiksi sivuhahmoiksi.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-6\" class=\"gallery galleryid-30 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"480\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0912.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-6-1310\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0912.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0912-300x225.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-6-1310\">\n\t\t\t\tJacques-Louis David: Horatiuksen vala, 1784&ndash;1785 [Louvre, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Taiteellisena innoittajana toimi varmaan Caravaggio dramaattisine valonk&auml;sittelyineen ja aatteellinen kasvupohja lienee Rousseun yhteiskunnallisissa kirjoituksissa. Teos oli kuitenkin Ranskan akatemian tilaama, joten viralliset tahot lienev&auml;t olleet aiheen valinnan takana. Ranskaan palattuaan David osallistui aktiivisesti Ranskan vallankumoukseen. H&auml;nest&auml; tulikin Vallankumouksen ja Napoleonin virallinen maalari.<\/p>\n<p>Jos Horatiusten vala on ensimm&auml;inen yritys formuloida aattelinen is&auml;nmaallisuus visuaaliseen muotoon, niin Davidin Marat&rsquo;n kuolemaa pidet&auml;&auml;n ensimm&auml;isen&auml; poliittisentaiteen esimerkkin&auml; (9\/12b). Vavahduttavan ekonomisesti toteutettu, caravaggiolaisittain dramaattisesti valaistu maalaus esitt&auml;&auml; rojalistien murhaamaa vallankumouksellista journalistia, Jean-Paul Marata.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-7\" class=\"gallery galleryid-30 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"487\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0912b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-7-1311\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0912b.jpg 487w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0912b-228x300.jpg 228w\" sizes=\"(max-width: 487px) 100vw, 487px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-7-1311\">\n\t\t\t\tJacques-Louis David: Marat&rsquo;n kuolema, 1793 [Mus&eacute;es Royaux des Beaux-Arts de Belgique, Bryssel]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Antiikin ihailu ja sen taiteen uudelleentulkinta jatkui. Barokin ja siit&auml; johdetun rokokoon (joka ilmeni useammin rakennusten sis&auml;tiloissa kuin niiden ulkokuoressa) rinnalla l&auml;pi 1700-luvun arkkitehtuuri ammensi joko suoraan antiikista tai renessanssin kautta v&auml;lillisesti siit&auml;. Ranskassa esimerkiksi Jacques Germain Souffolt (1713&ndash;1780) suunnitteli kirkon, jonka p&auml;&auml;dyt lainattiin roomalaisesta temppeliarkkitehtuurista, mutta sen kruuna englantilaistyylinen barokkikupoli (9\/9b). Vallankumouksen j&auml;lkeen rakennuksen [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":609,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1468,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions\/1468"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/609"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}