{"id":40,"date":"2013-11-12T08:16:04","date_gmt":"2013-11-12T06:16:04","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=40"},"modified":"2026-05-15T16:42:33","modified_gmt":"2026-05-15T13:42:33","slug":"8-5-hollannin-maalaustaide","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/8-5-hollannin-maalaustaide\/","title":{"rendered":"8.5<\/span> Hollannin maalaustaide"},"content":{"rendered":"\n

Kuten edell\u00e4 jo mainittiin, 1600-luvulla Hollannista tuli Euroopan merkitt\u00e4vimpi\u00e4 valtiomahteja, jonka vauraus perustui pitk\u00e4lti kansainv\u00e4liseen kauppaan. Kulttuuri-ilmapiirilt\u00e4\u00e4n se oli suhteellisen vapaamielinen sallien virallisen kalvinismin rinnalla muitakin uskontoja ja vapaan ajattelun.<\/p>\n\n\n\n

Reformoitu kirkko ei kaivannut suuria alttaritauluja, mutta taiteella oli uudenlainen tilaajakunta: varakas keskiluokka. Taulumaalaus kukoisti ja taidemarkkinat suolsivat eriaiheisia tauluja kauppiasporvariston seinille. Syntyi uusia maalaustaiteen lajeja, maisemamaalaus, asetelmat ja laatukuvat. Ne kuvasivat intiimimp\u00e4\u00e4 maailmaa kuin Italian ja Ranskan barokkitaiteilijat olivat tehneet.<\/p>\n\n\n\n

Rembrandt (1609\u20131669)<\/h2>\n\n\n\n

Hollannin maineikkain maalari oli Rembrandt Harmensz van Rijn. H\u00e4n aloitti tuotantonsa pienikokoisilla uskonnollisilla t\u00f6ill\u00e4. H\u00e4nen maineensa levisi kuitenkin grafiikanlehtien v\u00e4lityksell\u00e4. H\u00e4n kehitti grafiikan tekniikoita ja ty\u00f6sti laattojaan jatkuvasti. Niinp\u00e4 monista h\u00e4nen grafiikanlehdist\u00e4\u00e4n on toisistaan hieman poikkeavia vedoksia. H\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen niit\u00e4 painettiin viel\u00e4 muidenkin toimesta. Graafikanlehti\u00e4 ker\u00e4iltiin ja niit\u00e4 s\u00e4ilytettiin useimmiten kansioissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Rembrandt: Kolme risti\u00e4, grafiikanlehti, n. 1653 [Metropolitan Museum of Art, New York]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rembrandtin omana aikana h\u00e4nen kuuluisin maalauksensa oli er\u00e4st\u00e4 ampumaseuraa kuvaava suuri ryhm\u00e4muotokuva, jota yleisesti kutsutaan Y\u00f6vartioksi (8\/20). Perinteisen ryhm\u00e4muotokuvan kaavamaisuuden Rembrandt v\u00e4ltti vahvalla valonk\u00e4sittelyll\u00e4\u00e4n ja esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ryhm\u00e4n dynaamisessa toiminnassa. Caravaggiomainen valoh\u00e4my sek\u00e4 dramaattiset kirkkaiden valol\u00e4ikkien ja varjokohtien vaihtelut tekev\u00e4t maalauksesta el\u00e4v\u00e4n ja dramaattisen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Rembrandt: Y\u00f6vartio, 1642 [Rijksmuseum, Amsterdam]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ylt\u00e4kyll\u00e4isest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 nauttinut taiteilija ajautui el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppupuolella vararikkoon. H\u00e4nen my\u00f6h\u00e4istuotantonsa onkin luonteeltaan pohdiskelevampaa, voisi melkein sanoa filosofista. Rembrandt maalasi l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 pienikokoisia omiakuvia. Ne heijastavat Rembrandtin henkist\u00e4 muutosprosessia. H\u00e4nen my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4t omakuvat ovat vaikuttavia paitsi koskettavassa henkil\u00f6kohtaisuudessaan my\u00f6s mestarillisessa maalauksellisessa tekniikassaan. Tietoisen rajoitetulla v\u00e4riasteikollaan h\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin muotoilee l\u00e4mmint\u00e4 valoa (8\/21).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Rembrandt: Omakuva, n. 1660 [The Iveagh Bequest, Kenwood, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maisema, laatukuva ja asetelma<\/h2>\n\n\n\n

Kauppiasporvaristo kaipasi koteihinsa muunlaisia maalauksia kuin Italiassa ja Ranskassa. Barokin aikakaudella Hollannissa syntyikin kolme uutta maalaustaiteenlajia, maisemamaalaus, laatukuva ja asetelma. Vaikka kukin niist\u00e4 periaatteessa kuvaa taiteentilaajien omaa tuttua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja esineist\u00f6\u00e4, saivat n\u00e4m\u00e4kin aihepiirit omat k\u00e4tketymm\u00e4t merkitystasonsa.<\/p>\n\n\n\n

Kuten edell\u00e4 on n\u00e4hty, taidehistoriassa on periodeja, jolloin maiseman asema taiteessa korostuu. Venetsian koulukunnassa Bellinin ja Giorgone nostivat sen olennaiseksi maalauksen osaksi. Saksassa oli omat maisemaa korostaneet taiteilijansa ja ranskalainen Lorraine kehitti ihanteellisen maisematyylin.<\/p>\n\n\n\n

Vasta 1600-luvun Hollannissa maisemamaalaus irtaantui kokonaan itsen\u00e4iseksi lajityypikseen (8\/22). Hollantilaiset maisemat kuvaavat niiden ostajille tuttuja meri- ja maaseutun\u00e4kymi\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isen realistisesti. Niiden n\u00e4kymi\u00e4 on kuitenkin hieman muunneltu ja niiden elementeill\u00e4 saattaa uskonnollismoraalisia piiloviestej\u00e4: horisonttiin johtava tie saattaa viitata ristityn kaitaan polkuun, tuulimylly ristiinnaulittuun Kristukseen jne.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Jacob van Ruisdael: Tuulimylly Wijkiss\u00e4, n. 1665 [Rijksmuseum, Amsterdam]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Moraaliset piiloviestit s\u00e4vytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s ns. laatukuvamaalaukset<\/em> (my\u00f6s genremaalaukset<\/em>). N\u00e4m\u00e4, yleens\u00e4 pienikokoiset maalaukset kuvaavat arjen kotoisia tapahtumia. Niill\u00e4 on kuitenkin usein opettavainen tai moraalinen piiloviesti. Niill\u00e4 voidaan esimerkiksi ylist\u00e4\u00e4 hiljaisella, melkein toteavalla tavalla arjen hyveit\u00e4, ahkeruutta, n\u00f6yryytt\u00e4 jne.<\/p>\n\n\n\n

Hollannin laatukuvamaalauksen mestari on vuosisatoja unohduksissa ollut Jan Vermeer (1632\u20131675). H\u00e4n maalasi interi\u00f6\u00f6rikuvauksia, joissa p\u00e4\u00e4osassa voi olla vaikkapa kirjett\u00e4 lukeva nainen, klavikordin soittaja tai taiteilija malleineen. Vermeerin keitti\u00f6piika on lajista hieno esimerkki (8\/22b).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Vermeer: Kirje, 1666 [Rijksmuseum, Amsterdam]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vermeerin maalauksia leimaa l\u00e4hes yliluonnollinen l\u00e4pikuultavuus ja kirkkaus. Hillityll\u00e4, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kelta- ja sinis\u00e4vyisell\u00e4 v\u00e4riasteikollaan h\u00e4n luo kiehtovan, pys\u00e4htyneen ja ik\u00e4\u00e4n kuin kristallisoituneen tuokiokuvan, jossa on jotakin kontemplatiivista, mietiskelev\u00e4\u00e4 s\u00e4vy\u00e4. H\u00e4n poimii rauhallisesti valaistuista sis\u00e4kuvistaan usein muutaman pisteen, esimerkiksi helmikorun, johon valo osuu t\u00e4ydell\u00e4 tehollaan.<\/p>\n\n\n\n

Arjen esineymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 kukat, muut kasvit ja elintarvikkeet ovat aiheina asetelmamaalauksissa. Toisaalta ne voi n\u00e4hd\u00e4 ylistyksen\u00e4 keskiluokan vauraudelle ja turvallisuudelle. Tosin niiss\u00e4kin on usein hengellinen tasonsa. Yhdess\u00e4 asetelmamaalauksen lajissa, memento morissa<\/em> n\u00e4iden kotoisten ainesten joukkoon astuu muistutus el\u00e4m\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. Kaatunut lasi, m\u00e4t\u00e4nev\u00e4 hedelm\u00e4 tai lakastunut kasvi viittaa kaiken katoavaisuuteen ja maallisten nautintojen ohikiit\u00e4vyyteen (8\/23).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Willem Claez Heda: Aamiaisasetelma, 1645 [Gem\u00e4ldegallerie, Dresden, Saksa]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuten edell\u00e4 jo mainittiin, 1600-luvulla Hollannista tuli Euroopan merkitt\u00e4vimpi\u00e4 valtiomahteja, jonka vauraus perustui pitk\u00e4lti kansainv\u00e4liseen […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":603,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-40","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1600-luku-barokki-nayttamolla-italiassa-ja-lansi-euroopassa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2691,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions\/2691"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/603"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}