{"id":44,"date":"2013-11-12T08:20:10","date_gmt":"2013-11-12T06:20:10","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=44"},"modified":"2016-08-26T10:11:24","modified_gmt":"2016-08-26T08:11:24","slug":"8-3-ludvig-xiv-ja-ranskan-barokkiklassismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/8-3-ludvig-xiv-ja-ranskan-barokkiklassismi\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">8.3<\/div> Ludvig XIV ja Ranskan barokkiklassismi"},"content":{"rendered":"<p>Ranskassa Ludvig XIV (1643&ndash;1715) otti kulttuuriel&auml;m&auml;n ohjakset tukevasti k&auml;siins&auml;, kun h&auml;nen valitsemansa taiteilijat loivat kuninkaan absoluuttista yksinvaltaa ylist&auml;v&auml;&auml; arkkitehtuuria, kuvataidetta, musiikkia, tanssia ja oopperaa. H&auml;nen ministerins&auml; Jean-Baptiste Colbert perusti eri taiteenaloille <span  data-tooltip=\"Yksityisi&auml; taideakatemioita perustettiin ensin Italiaan. Akatemian idea oli per&auml;isin Platonin &rdquo;akatemiasta&rdquo;. My&ouml;hemmin akatemiat j&auml;rjest&auml;ytyiv&auml;t. Ranskan Kuninkaallinen maalaus- ja kuvanveistoakatemia perustettiin vuonna 1648. My&ouml;s muille taiteenlajeille, kuten tanssille, musiikille ja oopperalle perustettiin akatemiat.\" class=\"glossaryLink\">akatemioita<\/span>, jotka paitsi tarjosivat korkeatasoista ja systemaattista opetusta, my&ouml;s toimivat kontrollin v&auml;linein&auml;. Akatemioiden kautta eri taidemuotojen aiheet ja tyyli joutuivat kuninkaallisen kontrollin alaisiksi. Ludvig XIV osallistuikin aktiivisesti niiden muokkaamiseen.<\/p>\n<p>Yksinvallan ylistyksen loistelias ja johdonmukainen tuote on Versaillesin palatsi Pariisin ulkopuolella. T&auml;h&auml;n j&auml;ttil&auml;ism&auml;isess&auml; kompleksissa kuningas valvoi vanhaa feodaaliaateliaan, jonka l&auml;hes kirjaimellisesti tuli tanssia kuninkaan pillin mukaan samanaikaisesti kun valtion asioista huolehti uusi, kuninkaan nime&auml;m&auml; aatelisto.<\/p>\n<p>Idean palatsiinsa Ludvig sai valtiovarainministerilt&auml;&auml;n Foucetilta, joka oli rakennuttanut itselleen pienen, mutta kristallisen t&auml;ydellisen palatsin, Vaux-le-Vicomten (8\/15). Ludvig n&auml;ki palatsin, ihastui siihen ja vangitutti Foucetin kavalluksesta syytettyn&auml;. H&auml;n otti Vaux-le-Vicomten suunnittelijatiimin omaan palvelukseensa. Siihen kuului arkkitehti Louis Le Vau (1621&ndash;1670) ja puutarha-arkkitehti Andr&eacute; Le N&oacute;tre (1613&ndash;1700). H&auml;n kehitti barokin symmetrisen muotopuutarhan, joka rakentui n&auml;ytt&auml;vist&auml; kujista, suihkul&auml;hteist&auml; ja geometrisiin muotoihin leikatuista puista ja pensaista.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-44 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"641\" height=\"320\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0815.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1287\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0815.jpg 641w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0815-300x150.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 641px) 100vw, 641px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1287\">\n\t\t\t\tLouis Le Vau: Vaux-le-Vicomten palatsi, 1612&ndash;1670 [Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Yhdess&auml; arkkitehti Jules Harduin-Mansartin (1646&ndash;1708) kanssa tiimi loi Versaillesin palatsin ja sen j&auml;ttil&auml;ism&auml;isen puutarhan. Italialaiseen barokkiin verrattuna Ludvig XIV:n tyyli on hillitympi ja sit&auml; kutsutaankin yleens&auml; <em>barokkiklassismiksi<\/em> (8\/16, 8\/4). Kaikessa pyrittiin ylevyyteen ja pienimm&auml;tkin kokonaisuuden osat oli t&auml;hd&auml;tty ylist&auml;m&auml;&auml;n kuningasta. Hovin moninaiset seremonialliset esitykset, kuten hovin j&auml;senten itsens&auml; esitt&auml;m&auml;t hovibaletit, uudet oopperat sek&auml; palatsin maalaus- ja kuvanveisto ohjelma olivat t&auml;hd&auml;tty kuninkaan apoteoosiksi. Kuningas samaistettiin aurinkoon, siit&auml; nimi &rdquo;Aurinkokuningas&rdquo;, ja Apolloon, molemmat keskeisi&auml; aiheita Versaillesissa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-44 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"380\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0816.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1288\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0816.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0816-300x178.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1288\">\n\t\t\t\tLe Vau ja Harduin-Mansart: Versaillesin Palatsi, 1669&ndash;1685 [Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0804.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1289\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0804.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0804-216x300.jpg 216w\" sizes=\"(max-width: 460px) 100vw, 460px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1289\">\n\t\t\t\tHardouin-Mansart ja Le Brun: Versaillesin peilisali, 1680-luku [Versailles, Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Claude Lorrain (1600&ndash;1682) ja ihanteellinen maisema<\/h2>\n<p>Ranskalaisen barokkiklassismin virallinen maalari oli Charles Lebrun (1619&ndash;1683), maalausakatemian johtaja, jonka ylev&auml;t allegoriset maalaukset vastasivat t&auml;ysin Ludvig XIV:n vaatimuksia. Lebrun oli saanut vaikutteita maanmiehelt&auml;&auml;n Nicolas Poussinilta (1594&ndash;1665), joka opiskeli ja ty&ouml;skenteli etup&auml;&auml;ss&auml; Roomassa. Se oli vakiinnuttanut asemansa kansainv&auml;lisen&auml; taiteen keskuksena, jonne taiteilijat eri puolilta Eurooppaa tulivat opiskelemaan ja tutkimaan Italian taidetta.<\/p>\n<p>Poussinin tyyli oli hillityn ylev&auml;, sanalla sanoen barokkiklassinen. Renessanssin kautta suodattunut antiikin vaikutus hallitsi h&auml;nen tuotantoaan. Toinen Roomaan kotiutunut ranskalaismaalari oli Caude Lorrain. H&auml;nen tyylins&auml; oli p&auml;&auml;piirteiss&auml;&auml;n samanhenkinen kuin Poussininkin, mutta useissa maalauksissaan Lorrain asetti maiseman henkil&ouml;hahmoja keskeisemm&auml;lle sijalle. H&auml;nen luomanaan pidet&auml;&auml;nkin ns. &rdquo;klassista&rdquo; tai &rdquo;ihanteellista maisemaa&rdquo; (8\/18).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-44 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"506\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0818.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-601\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0818.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0818-300x237.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-601\">\n\t\t\t\tClaude Lorrain: Maisema, Psykhen is&auml; uhraa Apollolle, 1660&ndash;1670 [National Trust, Anglesey Abbey, Englanti]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Lorrainin k&auml;sityksen mukaan maisema oli taiteen ylevimpi&auml; muotoja. H&auml;nen maisemansa ovat ep&auml;symmetrisyydess&auml;&auml;n tarkkaan harkittuja. Rakennukset ja useimmiten antiikin mytologiasta per&auml;isin olevat ihmishahmot t&auml;ydent&auml;v&auml;t maisemasommitelman n&auml;enn&auml;isen sattumanvaraisesti. <span  data-tooltip=\"Klassinen, lat. classis tarkoittaa &rdquo;luokkaa&rdquo;, korkeinta astetta. K&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; se on hyvin arvov&auml;ritteinen termi, jolla jokin kausi tai periodi julistetaan ylivertaiseksi, kaikki standardit t&auml;ytt&auml;v&auml;ksi.\" class=\"glossaryLink\">Klassinen<\/span> maisema sai monia j&auml;ljittelij&ouml;it&auml; ja se vakiintui l&auml;hes kliseenomaisena kaavana niin maalaustaiteeseen kuin teatterilavastuksiin. Lorrain oli niin suosittu, ett&auml; h&auml;nen teoksiaan v&auml;&auml;rennettiin paljon.<\/p>\n<h2>Ranskalainen hovitanssi ja barokkiooppera<\/h2>\n<p>Versailles toimi my&ouml;s musiikin, tanssin ja oopperan n&auml;ytt&auml;m&ouml;n&auml;. Ranskassa oli kehittynyt jo 1500-luvulla <em>ballet du cour<\/em> eli hovibalettien perinne. Ne k&auml;sittiv&auml;t tanssisarjoja, allegorisia kuvaelmia ja kuningasta ylist&auml;vi&auml; apoteooseja. Koska tanssit perustuivat aikakauden hoviseuratansseihin, saattoivat hovin j&auml;senet osallistua esityksiin. Taitavana tanssijana tunnettu Ludvig XIV otti itsekin osaa esityksiin, usein Apollon hahmossa, johon h&auml;net samaistettiin (8\/17). Ranskasta tulikin yli vuosisadaksi se maa, jonka tahdissa Eurooppa tanssi. Ranskalaiset tanssinopettajat ja tanssiohjekirjat levittiv&auml;t ranskalaisen tanssin tekniikkaa ja eleganssia ymp&auml;ri Euroopan hoveja ja seurapiirej&auml;.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-44 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0817.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1290\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0817.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0817-188x300.jpg 188w\" sizes=\"(max-width: 400px) 100vw, 400px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1290\">\n\t\t\t\tLudvid XIV tanssii hoviesityksess&auml; Apollon roolin [Biblioth&egrave;que Nationale, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kuten niin monen kulttuurin aspektin, samoin musiikin ja oopperan kohdalla italialainen kulttuuri toimi innoituksen l&auml;hteen&auml; Ranskassakin. Tosin italialaiset vaikutteet ranskalaistettiin l&auml;hes v&auml;litt&ouml;m&auml;sti ja lopputuloksena syntyi niin musiikissa kuin oopperassa helposti tunnistettava ranskalainen tyyli.<\/p>\n<p>Ludvig XIV hovis&auml;velt&auml;j&auml; oli italialaissyntyinen Jean Baptiste Lulli (1632&ndash;1686), joka muutti nimens&auml; ranskalaisittain Lullyksi. H&auml;n sai teht&auml;v&auml;kseen luoda ranskalaisen oopperan. Kuten edell&auml; todettiin, Ludvigin aikaan luotiin Ranskan taideakatemiat, joiden kautta kuningas saattoi tarkkaan s&auml;&auml;dell&auml; taiteiden muotoa ja sis&auml;lt&ouml;&auml;. Kuninkaallisen lisenssin oopperaan h&auml;n antoi Lullylle, joka vartioikin monopoliasemaansa ahnaasti l&auml;hes koko Ludvigin hallituskauden ajan.<\/p>\n<p>Ratkaisevaa ranskalaisen vakavan oopperan, <em>tragedie lyriquen<\/em> (my&ouml;s <em>tragedie en musique<\/em>) oli se, ett&auml; se kunnioittaa ranskan kielen luonnollista rytmi&auml;. Se karttaa italialaisen barokkioopperan virtuoosia kuviointia ja etenee ik&auml;&auml;n kuin ylev&ouml;itettyn&auml; deklamaationa. Tekstin k&auml;sittely ja aiheet (useimmiten moraalinen pohdiskelu yksil&ouml;n omien halujen ja h&auml;nen velvollisuuksiensa v&auml;lisist&auml; ristiriidoista) olivat pitk&auml;lti perua aikakauden tragediakirjallisuuden mestareilta, Pierre Corneillelta (1606&ndash;1684) ja Jean Baptiste Racinnelta (1639&ndash;1699). Heid&auml;n tragedioidensa tavoin my&ouml;s ranskalainen barokkiooppera pyrki noudattamaan aristotelelaista <span  data-tooltip=\"Ajan, paikan ja toiminnan ykseys, tapahtumat piti rajoittaa yhteen vuorokauteen, niiden tuli sijoittua yhteen paikkaan ja toiminnan piti olla selke&auml;sti rajattu.\" class=\"glossaryLink\">ajan, paikan ja toiminnan ykseytt&auml;<\/span>. Ranskan hovitanssien perinteest&auml; puolestaan juontuvat oopperoiden monet, laajatkin tanssikohtaukset.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ranskassa Ludvig XIV (1643&ndash;1715) otti kulttuuriel&auml;m&auml;n ohjakset tukevasti k&auml;siins&auml;, kun h&auml;nen valitsemansa taiteilijat loivat kuninkaan absoluuttista yksinvaltaa ylist&auml;v&auml;&auml; arkkitehtuuria, kuvataidetta, musiikkia, tanssia ja oopperaa. H&auml;nen ministerins&auml; Jean-Baptiste Colbert perusti eri taiteenaloille akatemioita, jotka paitsi tarjosivat korkeatasoista ja systemaattista opetusta, my&ouml;s toimivat kontrollin v&auml;linein&auml;. Akatemioiden kautta eri taidemuotojen aiheet ja tyyli joutuivat kuninkaallisen kontrollin alaisiksi. Ludvig [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":601,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1503,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions\/1503"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/601"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}