{"id":44,"date":"2013-11-12T08:20:10","date_gmt":"2013-11-12T06:20:10","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=44"},"modified":"2026-05-15T16:41:33","modified_gmt":"2026-05-15T13:41:33","slug":"8-3-ludvig-xiv-ja-ranskan-barokkiklassismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/8-3-ludvig-xiv-ja-ranskan-barokkiklassismi\/","title":{"rendered":"8.3<\/span> Ludvig XIV ja Ranskan barokkiklassismi"},"content":{"rendered":"\n

Ranskassa Ludvig XIV (1643\u20131715) otti kulttuuriel\u00e4m\u00e4n ohjakset tukevasti k\u00e4siins\u00e4, kun h\u00e4nen valitsemansa taiteilijat loivat kuninkaan absoluuttista yksinvaltaa ylist\u00e4v\u00e4\u00e4 arkkitehtuuria, kuvataidetta, musiikkia, tanssia ja oopperaa. H\u00e4nen ministerins\u00e4 Jean-Baptiste Colbert perusti eri taiteenaloille akatemioita, jotka paitsi tarjosivat korkeatasoista ja systemaattista opetusta, my\u00f6s toimivat kontrollin v\u00e4linein\u00e4. Akatemioiden kautta eri taidemuotojen aiheet ja tyyli joutuivat kuninkaallisen kontrollin alaisiksi. Ludvig XIV osallistuikin aktiivisesti niiden muokkaamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Yksinvallan ylistyksen loistelias ja johdonmukainen tuote on Versaillesin palatsi Pariisin ulkopuolella. T\u00e4h\u00e4n j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4isess\u00e4 kompleksissa kuningas valvoi vanhaa feodaaliaateliaan, jonka l\u00e4hes kirjaimellisesti tuli tanssia kuninkaan pillin mukaan samanaikaisesti kun valtion asioista huolehti uusi, kuninkaan nime\u00e4m\u00e4 aatelisto.<\/p>\n\n\n\n

Idean palatsiinsa Ludvig sai valtiovarainministerilt\u00e4\u00e4n Foucetilta, joka oli rakennuttanut itselleen pienen, mutta kristallisen t\u00e4ydellisen palatsin, Vaux-le-Vicomten (8\/15). Ludvig n\u00e4ki palatsin, ihastui siihen ja vangitutti Foucetin kavalluksesta syytettyn\u00e4. H\u00e4n otti Vaux-le-Vicomten suunnittelijatiimin omaan palvelukseensa. Siihen kuului arkkitehti Louis Le Vau (1621\u20131670) ja puutarha-arkkitehti Andr\u00e9 Le N\u00f3tre (1613\u20131700). H\u00e4n kehitti barokin symmetrisen muotopuutarhan, joka rakentui n\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 kujista, suihkul\u00e4hteist\u00e4 ja geometrisiin muotoihin leikatuista puista ja pensaista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Louis Le Vau: Vaux-le-Vicomten palatsi, 1612\u20131670 [Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yhdess\u00e4 arkkitehti Jules Harduin-Mansartin (1646\u20131708) kanssa tiimi loi Versaillesin palatsin ja sen j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4isen puutarhan. Italialaiseen barokkiin verrattuna Ludvig XIV:n tyyli on hillitympi ja sit\u00e4 kutsutaankin yleens\u00e4 barokkiklassismiksi<\/em> (8\/16, 8\/4). Kaikessa pyrittiin ylevyyteen ja pienimm\u00e4tkin kokonaisuuden osat oli t\u00e4hd\u00e4tty ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n kuningasta. Hovin moninaiset seremonialliset esitykset, kuten hovin j\u00e4senten itsens\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4t hovibaletit, uudet oopperat sek\u00e4 palatsin maalaus- ja kuvanveisto ohjelma olivat t\u00e4hd\u00e4tty kuninkaan apoteoosiksi. Kuningas samaistettiin aurinkoon, siit\u00e4 nimi \u201dAurinkokuningas\u201d, ja Apolloon, molemmat keskeisi\u00e4 aiheita Versaillesissa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Le Vau ja Harduin-Mansart: Versaillesin Palatsi, 1669\u20131685 [Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Hardouin-Mansart ja Le Brun: Versaillesin peilisali, 1680-luku [Versailles, Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Claude Lorrain (1600\u20131682) ja ihanteellinen maisema<\/h2>\n\n\n\n

Ranskalaisen barokkiklassismin virallinen maalari oli Charles Lebrun (1619\u20131683), maalausakatemian johtaja, jonka ylev\u00e4t allegoriset maalaukset vastasivat t\u00e4ysin Ludvig XIV:n vaatimuksia. Lebrun oli saanut vaikutteita maanmiehelt\u00e4\u00e4n Nicolas Poussinilta (1594\u20131665), joka opiskeli ja ty\u00f6skenteli etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Roomassa. Se oli vakiinnuttanut asemansa kansainv\u00e4lisen\u00e4 taiteen keskuksena, jonne taiteilijat eri puolilta Eurooppaa tulivat opiskelemaan ja tutkimaan Italian taidetta.<\/p>\n\n\n\n

Poussinin tyyli oli hillityn ylev\u00e4, sanalla sanoen barokkiklassinen. Renessanssin kautta suodattunut antiikin vaikutus hallitsi h\u00e4nen tuotantoaan. Toinen Roomaan kotiutunut ranskalaismaalari oli Caude Lorrain. H\u00e4nen tyylins\u00e4 oli p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n samanhenkinen kuin Poussininkin, mutta useissa maalauksissaan Lorrain asetti maiseman henkil\u00f6hahmoja keskeisemm\u00e4lle sijalle. H\u00e4nen luomanaan pidet\u00e4\u00e4nkin ns. \u201dklassista\u201d tai \u201dihanteellista maisemaa\u201d (8\/18).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Claude Lorrain: Maisema, Psykhen is\u00e4 uhraa Apollolle, 1660\u20131670 [National Trust, Anglesey Abbey, Englanti]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lorrainin k\u00e4sityksen mukaan maisema oli taiteen ylevimpi\u00e4 muotoja. H\u00e4nen maisemansa ovat ep\u00e4symmetrisyydess\u00e4\u00e4n tarkkaan harkittuja. Rakennukset ja useimmiten antiikin mytologiasta per\u00e4isin olevat ihmishahmot t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t maisemasommitelman n\u00e4enn\u00e4isen sattumanvaraisesti. Klassinen maisema sai monia j\u00e4ljittelij\u00f6it\u00e4 ja se vakiintui l\u00e4hes kliseenomaisena kaavana niin maalaustaiteeseen kuin teatterilavastuksiin. Lorrain oli niin suosittu, ett\u00e4 h\u00e4nen teoksiaan v\u00e4\u00e4rennettiin paljon.<\/p>\n\n\n\n

Ranskalainen hovitanssi ja barokkiooppera<\/h2>\n\n\n\n

Versailles toimi my\u00f6s musiikin, tanssin ja oopperan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4. Ranskassa oli kehittynyt jo 1500-luvulla ballet du cour<\/em> eli hovibalettien perinne. Ne k\u00e4sittiv\u00e4t tanssisarjoja, allegorisia kuvaelmia ja kuningasta ylist\u00e4vi\u00e4 apoteooseja. Koska tanssit perustuivat aikakauden hoviseuratansseihin, saattoivat hovin j\u00e4senet osallistua esityksiin. Taitavana tanssijana tunnettu Ludvig XIV otti itsekin osaa esityksiin, usein Apollon hahmossa, johon h\u00e4net samaistettiin (8\/17). Ranskasta tulikin yli vuosisadaksi se maa, jonka tahdissa Eurooppa tanssi. Ranskalaiset tanssinopettajat ja tanssiohjekirjat levittiv\u00e4t ranskalaisen tanssin tekniikkaa ja eleganssia ymp\u00e4ri Euroopan hoveja ja seurapiirej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Ludvid XIV tanssii hoviesityksess\u00e4 Apollon roolin [Biblioth\u00e8que Nationale, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuten niin monen kulttuurin aspektin, samoin musiikin ja oopperan kohdalla italialainen kulttuuri toimi innoituksen l\u00e4hteen\u00e4 Ranskassakin. Tosin italialaiset vaikutteet ranskalaistettiin l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja lopputuloksena syntyi niin musiikissa kuin oopperassa helposti tunnistettava ranskalainen tyyli.<\/p>\n\n\n\n

Ludvig XIV hovis\u00e4velt\u00e4j\u00e4 oli italialaissyntyinen Jean Baptiste Lulli (1632\u20131686), joka muutti nimens\u00e4 ranskalaisittain Lullyksi. H\u00e4n sai teht\u00e4v\u00e4kseen luoda ranskalaisen oopperan. Kuten edell\u00e4 todettiin, Ludvigin aikaan luotiin Ranskan taideakatemiat, joiden kautta kuningas saattoi tarkkaan s\u00e4\u00e4dell\u00e4 taiteiden muotoa ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Kuninkaallisen lisenssin oopperaan h\u00e4n antoi Lullylle, joka vartioikin monopoliasemaansa ahnaasti l\u00e4hes koko Ludvigin hallituskauden ajan.<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisevaa ranskalaisen vakavan oopperan, tragedie lyriquen<\/em> (my\u00f6s tragedie en musique<\/em>) oli se, ett\u00e4 se kunnioittaa ranskan kielen luonnollista rytmi\u00e4. Se karttaa italialaisen barokkioopperan virtuoosia kuviointia ja etenee ik\u00e4\u00e4n kuin ylev\u00f6itettyn\u00e4 deklamaationa. Tekstin k\u00e4sittely ja aiheet (useimmiten moraalinen pohdiskelu yksil\u00f6n omien halujen ja h\u00e4nen velvollisuuksiensa v\u00e4lisist\u00e4 ristiriidoista) olivat pitk\u00e4lti perua aikakauden tragediakirjallisuuden mestareilta, Pierre Corneillelta (1606\u20131684) ja Jean Baptiste Racinnelta (1639\u20131699). Heid\u00e4n tragedioidensa tavoin my\u00f6s ranskalainen barokkiooppera pyrki noudattamaan aristotelelaista ajan, paikan ja toiminnan ykseytt\u00e4. Ranskan hovitanssien perinteest\u00e4 puolestaan juontuvat oopperoiden monet, laajatkin tanssikohtaukset.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ranskassa Ludvig XIV (1643\u20131715) otti kulttuuriel\u00e4m\u00e4n ohjakset tukevasti k\u00e4siins\u00e4, kun h\u00e4nen valitsemansa taiteilijat loivat kuninkaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":601,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-44","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1600-luku-barokki-nayttamolla-italiassa-ja-lansi-euroopassa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2689,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions\/2689"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/601"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}