{"id":46,"date":"2013-11-12T08:20:51","date_gmt":"2013-11-12T06:20:51","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=46"},"modified":"2016-08-26T10:09:57","modified_gmt":"2016-08-26T08:09:57","slug":"8-2-rooman-barokki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/8-2-rooman-barokki\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">8.2<\/div> Rooman barokki"},"content":{"rendered":"<p>Vastauskonpuhdistuksen aatteet leimasivat 1600-luvun alkua Roomassa, jota j&auml;lleenrakennettiin suurisuuntaisesti. Roomasta tulikin pitk&auml;lti barokkikaupunki. Pietarin kirkko, jonka suunnitteluun olivat osallistuneet Bramante, Michelangelo, Rafaelin koulukunta ja arkkitehti Maderna, saatiin lopulta valmiiksi. Siit&auml; tuli leimallisesti barokki-kompleksi, kun roomalainen barokkikuvanveist&auml;j&auml; ja arkkitehti Bernini sai valmiiksi sen mutkikkaan alttarikonstruktion ja lis&auml;si kirkon eteen py&ouml;re&auml;n aukion, jota kristikuntaa syleilevien k&auml;sivarsien tavoin avautuvat, massiiviset pylv&auml;sk&auml;yt&auml;v&auml;t ymp&auml;r&ouml;iv&auml;t. N&auml;in kirkkorakennus laajenee barokille ominaisella harkitulla suurisuuntaisella eleell&auml; ymp&auml;r&ouml;iv&auml;&auml;n kaupunkiarkkitehtuuriin (8\/0).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"530\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0800.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1274\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0800.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0800-300x248.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1274\">\n\t\t\t\tPietarin kirkko ja sen edess&auml; avautuva Berninin suunnittelema aukio vuodelta 1657\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Dramaattiset efektit yleistyiv&auml;tkin kaupunkiarkkitehtuurissa. Rakennettiin mahtipontisia julkisia aukioita, joita hallitsivat massiiviset suihkul&auml;hteet veistoryhmineen ja korkeuseroja hy&ouml;dynnettiin rakentamalla n&auml;ytt&auml;vi&auml; portaikkoja. Seremoniallisuus ja teatterilliset tehokeinot tulivat osaksi kaupunkikuvaa.<\/p>\n<p>Vastauskonpuhdistuksen yhteydess&auml; oli perustettu inkvisitio valvomaan kerettil&auml;isyyden kitkemist&auml; ja jesuiittaveljest&ouml;, jonka keskeinen teht&auml;v&auml; oli levitt&auml;&auml; kristinuskoa vasta l&ouml;ydettyihin uusiin maanosiin, Amerikkaan ja Aasiaan. Jesuiittaveljest&ouml;n 1500-luvun lopussa valmistunut p&auml;&auml;kirkko Il Gesu Roomassa tuli n&auml;ytt&auml;m&auml;&auml;n tiet&auml; roomalaiskatoliselle kirkkoarkkitehtuurille ymp&auml;ri maailmaa.<\/p>\n<p>Sen p&auml;&auml;arkkitehti Giacomo Barozzi da Vignola (1507&ndash;1573) oli onnistunut yhdist&auml;m&auml;&auml;n keskeisrakennuksen ja pitk&auml;kirkon kaavat ja luomaan n&auml;in avaran sis&auml;tilan. Vastauskonpuhdistuksen yhteydess&auml; tosin kehiteltiin teoria, jonka mukaan poikkilaivallinen pitk&auml;kirkko olisi ihanteellinen kirkon muoto, koska se symboloi ristiinnaulittua Kristusta (8\/2), mutta monien muiden vastauksenpuhdistuksen s&auml;&auml;nt&ouml;jen ja ukaasien tavoin ideaa ei noudatettu orjallisesti.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"590\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0802.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1275\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0802.jpg 590w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0802-277x300.jpg 277w\" sizes=\"(max-width: 590px) 100vw, 590px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1275\">\n\t\t\t\tKirkon ideaalipohjakaava: kirkko ristiinnaulitun kehona\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Il Gesun julkisivusta vastasi Ciacomo della Porta (8\/1). Barokkiin viittaavat sen fasadia reunustavat p&auml;ist&auml;&auml;n kiertyv&auml;t kaaret eli <em>voluutta<\/em>-aiheet. Julkisivu on toiminut esikuvana sadoille jesuiittakirkoille eri puolilla maailmaa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"630\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0801.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1276\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0801.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0801-300x295.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1276\">\n\t\t\t\tVignola ja della Porta: Gesun jesuiittakirkko, 1568&ndash;1584 [Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kauden uskonkiihkosta ja sen luomasta ylemmyydentunnosta kertoo esimerkiksi jesuiittamaalari Fra Andrea Pozzon roomalaiseen jesuiittakirkkoon maalaama valtava kattomaalaus, Pyh&auml;n Ignatiuksen taivaaseen korottaminen. Se kuvaa jesuiittaj&auml;rjest&ouml;n perustaja Ignatius Loyolan korottamista pyhien joukkoon (8\/12).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"720\" height=\"470\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0812.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1277\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0812.jpg 720w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0812-300x196.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 720px) 100vw, 720px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1277\">\n\t\t\t\tAndrea Pozzo: Jesuiittojen l&auml;hetysty&ouml;n allegoria, 1691&ndash;1694 [S. Ignazio, Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Samalla maalaus paljastaa Euroopan kristittyjen asenteen vasta l&ouml;ydettyjen maanosien asukkaita kohtaan. Maanosat on kuvattu allegoriseen tyyliin v&auml;rillisin&auml; naishahmoina, joiden toimet yhdist&auml;v&auml;t ne kyseisiin maanosiin. &rdquo;Amerikka&rdquo; pitelee keih&auml;st&auml;&auml;n, &rdquo;Aasia&rdquo; ratsastaa kamelilla jne., kun taas vaaleakutrinen Eurooppa pitelee kristityn itseoikeutuksella k&auml;siss&auml;&auml;n vallan merkkej&auml;, valtikkaa ja maapalloa.<\/p>\n<p>Kuvaamalla hahmonsa altap&auml;in, Pozzo luo hurjan taivasn&auml;kym&auml;n. Aivan kuin kirkon katto olisi riuhtaistu pois ja valtava imu kiskaisisi hahmot korkeuksiin. Periaatteessa kaikki n&auml;m&auml; tehokeinot oli ollut jo Correggion k&auml;yt&ouml;ss&auml; h&auml;nen maalatessaan Parman tuomiokirkon kupolimaalaukset. Pozzo, ja monet muut barokkimaalarit, lis&auml;siv&auml;t mukaan kuitenkin aimo m&auml;&auml;r&auml;n teatterillista dramatiikkaa. Yhteist&auml; maalaukselle ja barokkiteatterille on sekin, ett&auml; kuten barokkin&auml;ytt&auml;m&ouml;, samoin Pozzon maalaus n&auml;ytt&auml;ytyy t&auml;ydellisen&auml; vain yhdest&auml; pisteest&auml; katsottuna. Paikka merkittiinkin metallilaatalla kirkon lattiaan.<\/p>\n<p>Roomasta barokin ideat levisiv&auml;t ymp&auml;ri Eurooppaa. Espanjassa ja Portugalissa se kehittyi omaan suuntaansa, joka l&ouml;yt&ouml;retkien ja valloitusmatkojen vauraudessa sai ylenpalttisen koristeellisen leiman (8\/8). Tyyli levisi my&ouml;s Amerikkaan ja Aasiaan. Baijerissa barokki sai ilmavamman luonteen. Palatsiarkkitehtuurissa rakennettiin n&auml;ytt&auml;vi&auml; porrashuoneita, jotka tarjosivat suurenmoisen dramaattiset puitteet sosiaalisille kohtaamisille (8\/3).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"600\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0808.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1278\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0808.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0808-300x281.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1278\">\n\t\t\t\tJaime Bort: Murcian katedraali, 1742&ndash;1754 [Espanja]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-6\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"465\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0803.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-6-594\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0803.jpg 465w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0803-218x300.jpg 218w\" sizes=\"(max-width: 465px) 100vw, 465px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-6-594\">\n\t\t\t\tBathasar Neumann: portaikko Augustusburgin linnassa, 1740-luku [Br&uuml;hl]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Borromini (1599&ndash;1667)<\/h2>\n<p>Roomalaisen barokkiarkkitehtuurin suuriin nimiin kuuluu Francesco Borromini, jonka k&auml;siss&auml; kirkkoarkkitehtuuri irtautui renessanssin antiikkilainoista. H&auml;n my&ouml;s luopui uusplatonilaisesta pakkomielteest&auml; rakentaa tilat ainoastaan ihanteellisista geometrisista muodoista, neli&ouml;ist&auml; ja ympyr&ouml;ist&auml;. H&auml;nen k&auml;siss&auml;&auml;n kirkot, niiden julkisivut ja interi&ouml;&ouml;rit, muuttuivat mutkikkaaksi, melkeinp&auml; oikukkaaksi kuperien ja koverien ja ep&auml;symmetristen muotojen leikiksi (8\/5) (8\/6).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-7\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0805.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-7-1279\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0805.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0805-188x300.jpg 188w\" sizes=\"(max-width: 400px) 100vw, 400px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-7-1279\">\n\t\t\t\tBorromini: Sant&rsquo;Ivo della Sapienza, 1640-luku [Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-8 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-8\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"490\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0806.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-8-1280\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0806.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0806-300x230.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-8-1280\">\n\t\t\t\tBorromini: S. Carlo alle Quattro Fontanen kirkon kupoli, 1638&ndash;1641 [Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kirkkojen interi&ouml;&ouml;rit h&auml;n j&auml;tti suhteellisen paljaiksi. H&auml;n karttoi kalliita kivilajeja ja v&auml;rikk&auml;it&auml; koristeluja ja n&auml;in p&auml;&auml;osaan astui varsinainen tilank&auml;sittely. Interi&ouml;&ouml;rin huipensi kupoli. Lyhyeksi j&auml;&auml;neest&auml; urastaan huolimatta h&auml;n ehti luoda useita, toisistaan t&auml;ysin poikkeavia kupolimuunnelmia (8\/7).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-9 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-9\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0807.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-9-1281\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0807.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0807-141x300.jpg 141w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-9-1281\">\n\t\t\t\tBorromini: S. Carlo alle Quattro Fontanen kirkon fasadi, 1638&ndash;1641 [Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Bernini (1598&ndash;1680)<\/h2>\n<p>Rooman barokin k&auml;rkihahmo oli juhlittu kuvanveist&auml;j&auml;, arkkitehti ja maalari Gianlorenzo Bernini. H&auml;n j&auml;tti j&auml;lkens&auml; niin Pietarin kirkon ulkoasuun kuin sen sis&auml;tiloihin, Rooman kaupunkiarkkitehtuuriin, julkisiin monumentteihin sek&auml; loi monia merkitt&auml;vi&auml; veistoksia ja arkkitehtonisveistoksellisia kokonaisuuksia.<\/p>\n<p>H&auml;nen varhaistuotantoonsa kuluu muotokuvia ja antiikin mytologiaa kuvaavia veistoksia. Veistoryhm&auml;ss&auml; Apollo ja Dafne liike on barokille tyypillisesti kierteinen. Ainutlaatuisen taidokkaalla marmorink&auml;sittelyst&auml; johtuen ihon voi melkein tuntea. Virtuoosisesti on my&ouml;s kuvattu Dafnen muuttuminen puuksi (se oli h&auml;nelle ainoa tapa p&auml;&auml;st&auml; pakoon Apollon ahdistelua) (8\/11).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-10 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-10\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"470\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0811.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-10-1282\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0811.jpg 470w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0811-220x300.jpg 220w\" sizes=\"(max-width: 470px) 100vw, 470px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-10-1282\">\n\t\t\t\tBernini: Apollo ja Dafne, 1622&ndash;1625 [Galleria Borghese, Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Edell&auml; jo sivuttiin Berninin suunnittelemaa, pylv&auml;shallien ymp&auml;r&ouml;im&auml;&auml; aukiota Pietarin kirkon edess&auml;. H&auml;n sai teht&auml;v&auml;kseen suunnitella my&ouml;s Pietarin kirkon alttarirakenteen, jonka alla uskotaan Pyh&auml;n Pietarin maallisten j&auml;&auml;nn&ouml;sten lep&auml;&auml;v&auml;n. Se oli koko katolisen kristikunnan pyhin paikka, ja ik&auml;&auml;n kuin paavinvallan oikeutus. Paavihan on Pietarin edustaja maan p&auml;&auml;ll&auml; (8\/9).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-11 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-11\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"490\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0809.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-11-1283\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0809.jpg 490w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0809-230x300.jpg 230w\" sizes=\"(max-width: 490px) 100vw, 490px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-11-1283\">\n\t\t\t\tBernini: Pietarin kirkon baldakiini ja alttari, 1624&ndash;1633 [Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Pietarin kirkon 29 metri&auml; korkea kullattu pronssinen <em>baldakiini<\/em> eli alttarikatos rakentuu nelj&auml;st&auml; kierteisest&auml; pylv&auml;&auml;st&auml; ja niiden kannattamasta, niin ik&auml;&auml;n, pronssisesta verhokatoksesta. Barokin yhdeksi tavaramerkiksi muodostuneet kierteiset pylv&auml;&auml;t viitannevat Jerusalemin Salomon temppelin pylv&auml;isiin. Rakennelmassa on muitakin viittauksia kristinuskon historiaan. Sen taustalle Bernini suunnitteli viel&auml; pilviss&auml; leijuvan Pyh&auml;n Pietarin valtaistuimen, jota ikkunasta siivil&ouml;ityv&auml; luonnonvalo dramaattisesti valaisee.<\/p>\n<p>Pietarin kirkon alttarikokonaisuus osoittaa jo selv&auml;sti pyrkimyst&auml; eri taidemuotoja yhdist&auml;v&auml;&auml;n kokonaistaideteokseen, voisi melkein sanoa &rdquo;tilataideteokseen&rdquo;, jossa arkkitehtoniset elementit, veistotaide ja harkittu valaistus luovat tarkkaan harkitun kokonaisuuden. Italialaiset kutsuivat t&auml;llaista kokonaisuutta nimell&auml; <em>&rdquo;un bel composto&rdquo;.<\/em> Pyrkimys kokonaistaideteokseen huipentuu, kuten se huipentui barokkiteatterin n&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml;kin, nimenomaan Berninin suunnittelemassa Cornaro-kappelissa, joka oli omistettu naispuoliselle mystikkopyhimykselle Avilan Pyh&auml;lle Teresalle.<\/p>\n<p>Kappelin keskialttarilla leijuu mestarillinen marmoriveistos, joka esitt&auml;&auml; Pyh&auml;&auml; Teresaa hurmiossaan vierell&auml;&auml;n enkeli, joka l&auml;vist&auml;&auml; h&auml;nen syd&auml;mens&auml; kultaisella nuolella (8\/10). Veistos perustuu Teresan omaan kuvaukseen mystisest&auml; n&auml;yst&auml;&auml;n. Vaikka veistos eitt&auml;m&auml;tt&auml; kuvaa henkist&auml; t&auml;yttymyst&auml;, on sen ekstaattisuudessa my&ouml;s eroottisia s&auml;vyj&auml;. L&auml;hes tajuntansa menett&auml;v&auml;&auml; ja varpaitaan hekumallisesti kipristelev&auml;&auml; Teresaa voi verrata Correggion edellisess&auml; luvussa esiteltyyn Io-nymfiin, jonka Apollo laskeutuu pilven hahmossa viettelem&auml;&auml;n. Veistoksessa sekoittuu barokille tyypillisesti syv&auml; uskonnollinen ja aistillisuus.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-12 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-12\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0810.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-12-1284\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0810.jpg 500w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0810-234x300.jpg 234w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-12-1284\">\n\t\t\t\tBernini: Pyh&auml;n Teresan hurmio, 1645&ndash;1652, Cornaro-kappeli [Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Veistos on valaistu taitavasti sen yl&auml;puolelle k&auml;tketyist&auml; ikkunoista. Lopputulos on kuin huolella valaistu teatterikohtaus. Vaikutelmaa korostavat kallisarvoisilla materiaaleilla koristellun kappelin sivuseiniin reliefein&auml; toteutetut Cornaro-suvun j&auml;senet, jotka rukouspulpeteistaan tarkkailevat Pyh&auml;n Teresan hurmiota vilkkaasti keskustellen, kuin teatteriyleis&ouml; ik&auml;&auml;n.<\/p>\n<h2>Maalaustaide<\/h2>\n<p>Italialaisen barokin monumentaalimaalauksen keskeiset piirteet k&auml;viv&auml;t ilmi jo edemp&auml;n&auml; sivutussa Andrea Pozzon kattomaalauksessa Pyh&auml;n Ignatiuksen korottaminen taivaaseen. Niit&auml; ovat mahtipontisuus, dynaamisuus ja illuusion korostaminen siten, ett&auml; maalaus ik&auml;&auml;n kuin puhkoo arkkitehtuurin sille asettamat rajat.<\/p>\n<p>Rooman varhaisen barokin kunnioitettu nimi oli Annibale Carracci (1560&ndash;1609), joka maalasi muun muassa Palazzo Farnesen kattofreskot Roomaan (8\/10b). H&auml;nen tyylins&auml; ammentaa Michelangelon Siktiinil&auml;isen kappeli kattomaalauksista, mutta Carraci ottaa askeleen kohti illusionismia esitt&auml;ess&auml;&auml;n tietyt freskojen osat ik&auml;&auml;n kuin kehystettyin&auml; taulumaalauksina ja kannattavat mieshahmot selv&auml;st&auml; veistoksia imitoiden. Erikoistehosteista huolimatta Carraccin tuotannossa korostuu kuitenkin barokin idealismi, joka oli perua renessanssin perinteest&auml;.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-13 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-13 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-13 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-13 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-13\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0810b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-13-1285\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0810b.jpg 500w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0810b-234x300.jpg 234w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-13-1285\">\n\t\t\t\tAnnibale Carracci: kattofreskoja [Palazzo Farnese, Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Barokin aikakaudella maalattiin yh&auml; enenev&auml;ss&auml; m&auml;&auml;rin julkisten teosten lis&auml;ksi my&ouml;s irrallisia taulumaalauksia, joita ker&auml;iltiin ja kaupattiin. Taiteenker&auml;ily yleistyi, samoin yksityiset taidekokoelmat ja taidekauppa.<\/p>\n<h2>Caravaggio (1571&ndash;1610)<\/h2>\n<p>Nuorena kuollut Caravaggio (Michelangelo Merisi) ehti v&auml;kivaltaisesta ja repaleisesta el&auml;m&auml;st&auml;&auml;n huolimatta mullistaa maalaustaiteen. H&auml;n l&auml;hti t&auml;ysin toisele tielle kuin esimerkiksi edell&auml; sivuttu jaloja ja idealistisia suurt&ouml;it&auml; valmistanut Ann&iacute;bale Carracci. Caravaggio toi taiteeseen naturalismin ja &auml;&auml;rimm&auml;isen dramaattisen valon k&auml;yt&ouml;n. H&auml;n sai monia j&auml;ljittelij&ouml;it&auml; ja vaikutti muiden taiteilijoiden tyyliin eri puolilla Eurooppaa.<\/p>\n<p>H&auml;nen pieni nuoruuden ty&ouml;ns&auml;, omenista ja kasveista koostuva pikku asetelma enteili jo h&auml;nen naturalismiaan. Asetelmaan on kuvattu madonkoloja ja osa kasveista on kuihtunut, l&auml;hes ennen kuulumatonta aikana, jolloin luonto useimmin idealisoitiin. Varhaisissa omakuvissaan Caravaggio esiintyy itse Bacchuksena yhdist&auml;en maalauksissaan aistillista idealismia ja uutta naturalismia.<\/p>\n<p>H&auml;n valoi uskonnollisiin suurt&ouml;ihins&auml; j&auml;risytt&auml;v&auml;&auml; koskettavuutta. Esimerkiksi Paavalin k&auml;&auml;ntymyksess&auml; on yll&auml;tt&auml;v&auml;&auml; arkirealismia. Hevonen on kuvattu l&auml;hes k&auml;sinekosketeltavaksi. N&auml;kyns&auml; voimasta sel&auml;lleen kaatunut Paavali on kuin kuka tahansa tavallinen nuori sotilas. Paavalin n&auml;yn v&auml;kevyytt&auml; korostaa dramaattisesti suunnattu valo jota h&auml;n ik&auml;&auml;n kuin k&auml;sill&auml;&auml;n tavoittelee (8\/13).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-14 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-14 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-14 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-14 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-14\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"480\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0813.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-14-1286\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0813.jpg 480w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0813-225x300.jpg 225w\" sizes=\"(max-width: 480px) 100vw, 480px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-14-1286\">\n\t\t\t\tCaravaggio: Paavalin k&auml;&auml;ntymys, n. 1601 [Santa Maria del Popolo, Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Caravaggio k&auml;ytti malleinaan tavallisia roomalaisia. H&auml;n ei pyrkinyt idealisoimaan mallejaan. P&auml;invastoin, juuri esitt&auml;m&auml;ll&auml; heid&auml;t sellaisina kuin he olivat, h&auml;nen uskonnolliset maalauksensa saivat ennen n&auml;kem&auml;t&ouml;nt&auml; voimaa. H&auml;n ik&auml;&auml;n kuin ajankohtaisti raamatulliset teemat kuin ne olisivat tapahtuneet juuri maalarin omassa elinpiiriss&auml;. Valoa suuntaamalla h&auml;m&auml;r&auml;ss&auml;, usein jopa pime&auml;ss&auml; kuvatilassa h&auml;n kohdentaa katseemme ja tiivist&auml;&auml; tapahtuman olennaisimpaan.<\/p>\n<p>H&auml;nen mallinsa saattoivat olla tavallisia katupoikia. Esimerkiksi h&auml;nen Johannes Kastajaa esitt&auml;v&auml;t maalauksensa her&auml;ttiv&auml;t n&auml;rk&auml;styst&auml;, kun h&auml;n kuvasi Johanneksen l&auml;hes alastomana nuorukaisena. Nuoret miehet, seksuaaliset s&auml;vyt ja jopa sadomasokistinen v&auml;kivaltaisuus leimaavat osaa h&auml;nen tuotannostaan. Niill&auml; oli varmaan osansa h&auml;nen omassa el&auml;m&auml;ss&auml;&auml;n, sill&auml; h&auml;n oli Roomassa tappanut yst&auml;v&auml;ns&auml; katutappelussa ja sekaantui v&auml;kivaltaisuuksiin my&ouml;hemminkin. H&auml;n joutui pakenemaan Etel&auml;-Italiaan ja Maltalle ja kuoli odotellessaan Paavin armahdusta.<\/p>\n<p>Psykologisesti moniulotteinen on h&auml;nen tulkintansa Daavidista, joka pit&auml;&auml; k&auml;dess&auml;&auml;n Goljatin katkaistua p&auml;&auml;t&auml; (8\/14). Yleens&auml;h&auml;n Daavid esitettiin voittoisana, mutta Caravaggion tulkinnassa kaunis nuorukainen katsoo s&auml;&auml;lin ja surun sekaisesti Goljatin p&auml;&auml;t&auml;, joka itse asiassa on Caravaggion karmaiseva omakuva.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-15 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-15 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-15 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-15 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-15\" class=\"gallery galleryid-46 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"520\" height=\"600\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0814.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-15-598\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0814.jpg 520w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0814-260x300.jpg 260w\" sizes=\"(max-width: 520px) 100vw, 520px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-15-598\">\n\t\t\t\tCaravaggio: Daavid ja Goljatin p&auml;&auml;, n. 1606 [Gallerie Borghese, Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vastauskonpuhdistuksen aatteet leimasivat 1600-luvun alkua Roomassa, jota j&auml;lleenrakennettiin suurisuuntaisesti. Roomasta tulikin pitk&auml;lti barokkikaupunki. Pietarin kirkko, jonka suunnitteluun olivat osallistuneet Bramante, Michelangelo, Rafaelin koulukunta ja arkkitehti Maderna, saatiin lopulta valmiiksi. Siit&auml; tuli leimallisesti barokki-kompleksi, kun roomalainen barokkikuvanveist&auml;j&auml; ja arkkitehti Bernini sai valmiiksi sen mutkikkaan alttarikonstruktion ja lis&auml;si kirkon eteen py&ouml;re&auml;n aukion, jota kristikuntaa syleilevien k&auml;sivarsien tavoin [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":598,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=46"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1501,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46\/revisions\/1501"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/598"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=46"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=46"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=46"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}