{"id":46,"date":"2013-11-12T08:20:51","date_gmt":"2013-11-12T06:20:51","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=46"},"modified":"2026-05-15T16:41:03","modified_gmt":"2026-05-15T13:41:03","slug":"8-2-rooman-barokki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/8-2-rooman-barokki\/","title":{"rendered":"8.2<\/span> Rooman barokki"},"content":{"rendered":"\n

Vastauskonpuhdistuksen aatteet leimasivat 1600-luvun alkua Roomassa, jota j\u00e4lleenrakennettiin suurisuuntaisesti. Roomasta tulikin pitk\u00e4lti barokkikaupunki. Pietarin kirkko, jonka suunnitteluun olivat osallistuneet Bramante, Michelangelo, Rafaelin koulukunta ja arkkitehti Maderna, saatiin lopulta valmiiksi. Siit\u00e4 tuli leimallisesti barokki-kompleksi, kun roomalainen barokkikuvanveist\u00e4j\u00e4 ja arkkitehti Bernini sai valmiiksi sen mutkikkaan alttarikonstruktion ja lis\u00e4si kirkon eteen py\u00f6re\u00e4n aukion, jota kristikuntaa syleilevien k\u00e4sivarsien tavoin avautuvat, massiiviset pylv\u00e4sk\u00e4yt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t. N\u00e4in kirkkorakennus laajenee barokille ominaisella harkitulla suurisuuntaisella eleell\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n kaupunkiarkkitehtuuriin (8\/0).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Pietarin kirkko ja sen edess\u00e4 avautuva Berninin suunnittelema aukio vuodelta 1657<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Dramaattiset efektit yleistyiv\u00e4tkin kaupunkiarkkitehtuurissa. Rakennettiin mahtipontisia julkisia aukioita, joita hallitsivat massiiviset suihkul\u00e4hteet veistoryhmineen ja korkeuseroja hy\u00f6dynnettiin rakentamalla n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 portaikkoja. Seremoniallisuus ja teatterilliset tehokeinot tulivat osaksi kaupunkikuvaa.<\/p>\n\n\n\n

Vastauskonpuhdistuksen yhteydess\u00e4 oli perustettu inkvisitio valvomaan kerettil\u00e4isyyden kitkemist\u00e4 ja jesuiittaveljest\u00f6, jonka keskeinen teht\u00e4v\u00e4 oli levitt\u00e4\u00e4 kristinuskoa vasta l\u00f6ydettyihin uusiin maanosiin, Amerikkaan ja Aasiaan. Jesuiittaveljest\u00f6n 1500-luvun lopussa valmistunut p\u00e4\u00e4kirkko Il Gesu Roomassa tuli n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tiet\u00e4 roomalaiskatoliselle kirkkoarkkitehtuurille ymp\u00e4ri maailmaa.<\/p>\n\n\n\n

Sen p\u00e4\u00e4arkkitehti Giacomo Barozzi da Vignola (1507\u20131573) oli onnistunut yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n keskeisrakennuksen ja pitk\u00e4kirkon kaavat ja luomaan n\u00e4in avaran sis\u00e4tilan. Vastauskonpuhdistuksen yhteydess\u00e4 tosin kehiteltiin teoria, jonka mukaan poikkilaivallinen pitk\u00e4kirkko olisi ihanteellinen kirkon muoto, koska se symboloi ristiinnaulittua Kristusta (8\/2), mutta monien muiden vastauksenpuhdistuksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ja ukaasien tavoin ideaa ei noudatettu orjallisesti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kirkon ideaalipohjakaava: kirkko ristiinnaulitun kehona<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Il Gesun julkisivusta vastasi Ciacomo della Porta (8\/1). Barokkiin viittaavat sen fasadia reunustavat p\u00e4ist\u00e4\u00e4n kiertyv\u00e4t kaaret eli voluutta<\/em>-aiheet. Julkisivu on toiminut esikuvana sadoille jesuiittakirkoille eri puolilla maailmaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Vignola ja della Porta: Gesun jesuiittakirkko, 1568\u20131584 [Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kauden uskonkiihkosta ja sen luomasta ylemmyydentunnosta kertoo esimerkiksi jesuiittamaalari Fra Andrea Pozzon roomalaiseen jesuiittakirkkoon maalaama valtava kattomaalaus, Pyh\u00e4n Ignatiuksen taivaaseen korottaminen. Se kuvaa jesuiittaj\u00e4rjest\u00f6n perustaja Ignatius Loyolan korottamista pyhien joukkoon (8\/12).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Andrea Pozzo: Jesuiittojen l\u00e4hetysty\u00f6n allegoria, 1691\u20131694 [S. Ignazio, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Samalla maalaus paljastaa Euroopan kristittyjen asenteen vasta l\u00f6ydettyjen maanosien asukkaita kohtaan. Maanosat on kuvattu allegoriseen tyyliin v\u00e4rillisin\u00e4 naishahmoina, joiden toimet yhdist\u00e4v\u00e4t ne kyseisiin maanosiin. \u201dAmerikka\u201d pitelee keih\u00e4st\u00e4\u00e4n, \u201dAasia\u201d ratsastaa kamelilla jne., kun taas vaaleakutrinen Eurooppa pitelee kristityn itseoikeutuksella k\u00e4siss\u00e4\u00e4n vallan merkkej\u00e4, valtikkaa ja maapalloa.<\/p>\n\n\n\n

Kuvaamalla hahmonsa altap\u00e4in, Pozzo luo hurjan taivasn\u00e4kym\u00e4n. Aivan kuin kirkon katto olisi riuhtaistu pois ja valtava imu kiskaisisi hahmot korkeuksiin. Periaatteessa kaikki n\u00e4m\u00e4 tehokeinot oli ollut jo Correggion k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 h\u00e4nen maalatessaan Parman tuomiokirkon kupolimaalaukset. Pozzo, ja monet muut barokkimaalarit, lis\u00e4siv\u00e4t mukaan kuitenkin aimo m\u00e4\u00e4r\u00e4n teatterillista dramatiikkaa. Yhteist\u00e4 maalaukselle ja barokkiteatterille on sekin, ett\u00e4 kuten barokkin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, samoin Pozzon maalaus n\u00e4ytt\u00e4ytyy t\u00e4ydellisen\u00e4 vain yhdest\u00e4 pisteest\u00e4 katsottuna. Paikka merkittiinkin metallilaatalla kirkon lattiaan.<\/p>\n\n\n\n

Roomasta barokin ideat levisiv\u00e4t ymp\u00e4ri Eurooppaa. Espanjassa ja Portugalissa se kehittyi omaan suuntaansa, joka l\u00f6yt\u00f6retkien ja valloitusmatkojen vauraudessa sai ylenpalttisen koristeellisen leiman (8\/8). Tyyli levisi my\u00f6s Amerikkaan ja Aasiaan. Baijerissa barokki sai ilmavamman luonteen. Palatsiarkkitehtuurissa rakennettiin n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 porrashuoneita, jotka tarjosivat suurenmoisen dramaattiset puitteet sosiaalisille kohtaamisille (8\/3).<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Jaime Bort: Murcian katedraali, 1742\u20131754 [Espanja]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Bathasar Neumann: portaikko Augustusburgin linnassa, 1740-luku [Br\u00fchl]<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Borromini (1599\u20131667)<\/h2>\n\n\n\n

Roomalaisen barokkiarkkitehtuurin suuriin nimiin kuuluu Francesco Borromini, jonka k\u00e4siss\u00e4 kirkkoarkkitehtuuri irtautui renessanssin antiikkilainoista. H\u00e4n my\u00f6s luopui uusplatonilaisesta pakkomielteest\u00e4 rakentaa tilat ainoastaan ihanteellisista geometrisista muodoista, neli\u00f6ist\u00e4 ja ympyr\u00f6ist\u00e4. H\u00e4nen k\u00e4siss\u00e4\u00e4n kirkot, niiden julkisivut ja interi\u00f6\u00f6rit, muuttuivat mutkikkaaksi, melkeinp\u00e4 oikukkaaksi kuperien ja koverien ja ep\u00e4symmetristen muotojen leikiksi (8\/5) (8\/6).<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Borromini: Sant\u2019Ivo della Sapienza, 1640-luku [Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Borromini: S. Carlo alle Quattro Fontanen kirkon kupoli, 1638\u20131641 [Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Kirkkojen interi\u00f6\u00f6rit h\u00e4n j\u00e4tti suhteellisen paljaiksi. H\u00e4n karttoi kalliita kivilajeja ja v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 koristeluja ja n\u00e4in p\u00e4\u00e4osaan astui varsinainen tilank\u00e4sittely. Interi\u00f6\u00f6rin huipensi kupoli. Lyhyeksi j\u00e4\u00e4neest\u00e4 urastaan huolimatta h\u00e4n ehti luoda useita, toisistaan t\u00e4ysin poikkeavia kupolimuunnelmia (8\/7).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Borromini: S. Carlo alle Quattro Fontanen kirkon fasadi, 1638\u20131641 [Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Bernini (1598\u20131680)<\/h2>\n\n\n\n

Rooman barokin k\u00e4rkihahmo oli juhlittu kuvanveist\u00e4j\u00e4, arkkitehti ja maalari Gianlorenzo Bernini. H\u00e4n j\u00e4tti j\u00e4lkens\u00e4 niin Pietarin kirkon ulkoasuun kuin sen sis\u00e4tiloihin, Rooman kaupunkiarkkitehtuuriin, julkisiin monumentteihin sek\u00e4 loi monia merkitt\u00e4vi\u00e4 veistoksia ja arkkitehtonisveistoksellisia kokonaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen varhaistuotantoonsa kuluu muotokuvia ja antiikin mytologiaa kuvaavia veistoksia. Veistoryhm\u00e4ss\u00e4 Apollo ja Dafne liike on barokille tyypillisesti kierteinen. Ainutlaatuisen taidokkaalla marmorink\u00e4sittelyst\u00e4 johtuen ihon voi melkein tuntea. Virtuoosisesti on my\u00f6s kuvattu Dafnen muuttuminen puuksi (se oli h\u00e4nelle ainoa tapa p\u00e4\u00e4st\u00e4 pakoon Apollon ahdistelua) (8\/11).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Bernini: Apollo ja Dafne, 1622\u20131625 [Galleria Borghese, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Edell\u00e4 jo sivuttiin Berninin suunnittelemaa, pylv\u00e4shallien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4 aukiota Pietarin kirkon edess\u00e4. H\u00e4n sai teht\u00e4v\u00e4kseen suunnitella my\u00f6s Pietarin kirkon alttarirakenteen, jonka alla uskotaan Pyh\u00e4n Pietarin maallisten j\u00e4\u00e4nn\u00f6sten lep\u00e4\u00e4v\u00e4n. Se oli koko katolisen kristikunnan pyhin paikka, ja ik\u00e4\u00e4n kuin paavinvallan oikeutus. Paavihan on Pietarin edustaja maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 (8\/9).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Bernini: Pietarin kirkon baldakiini ja alttari, 1624\u20131633 [Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pietarin kirkon 29 metri\u00e4 korkea kullattu pronssinen baldakiini<\/em> eli alttarikatos rakentuu nelj\u00e4st\u00e4 kierteisest\u00e4 pylv\u00e4\u00e4st\u00e4 ja niiden kannattamasta, niin ik\u00e4\u00e4n, pronssisesta verhokatoksesta. Barokin yhdeksi tavaramerkiksi muodostuneet kierteiset pylv\u00e4\u00e4t viitannevat Jerusalemin Salomon temppelin pylv\u00e4isiin. Rakennelmassa on muitakin viittauksia kristinuskon historiaan. Sen taustalle Bernini suunnitteli viel\u00e4 pilviss\u00e4 leijuvan Pyh\u00e4n Pietarin valtaistuimen, jota ikkunasta siivil\u00f6ityv\u00e4 luonnonvalo dramaattisesti valaisee.<\/p>\n\n\n\n

Pietarin kirkon alttarikokonaisuus osoittaa jo selv\u00e4sti pyrkimyst\u00e4 eri taidemuotoja yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4n kokonaistaideteokseen, voisi melkein sanoa \u201dtilataideteokseen\u201d, jossa arkkitehtoniset elementit, veistotaide ja harkittu valaistus luovat tarkkaan harkitun kokonaisuuden. Italialaiset kutsuivat t\u00e4llaista kokonaisuutta nimell\u00e4 \u201dun bel composto\u201d.<\/em> Pyrkimys kokonaistaideteokseen huipentuu, kuten se huipentui barokkiteatterin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4kin, nimenomaan Berninin suunnittelemassa Cornaro-kappelissa, joka oli omistettu naispuoliselle mystikkopyhimykselle Avilan Pyh\u00e4lle Teresalle.<\/p>\n\n\n\n

Kappelin keskialttarilla leijuu mestarillinen marmoriveistos, joka esitt\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4 Teresaa hurmiossaan vierell\u00e4\u00e4n enkeli, joka l\u00e4vist\u00e4\u00e4 h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 kultaisella nuolella (8\/10). Veistos perustuu Teresan omaan kuvaukseen mystisest\u00e4 n\u00e4yst\u00e4\u00e4n. Vaikka veistos eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuvaa henkist\u00e4 t\u00e4yttymyst\u00e4, on sen ekstaattisuudessa my\u00f6s eroottisia s\u00e4vyj\u00e4. L\u00e4hes tajuntansa menett\u00e4v\u00e4\u00e4 ja varpaitaan hekumallisesti kipristelev\u00e4\u00e4 Teresaa voi verrata Correggion edellisess\u00e4 luvussa esiteltyyn Io-nymfiin, jonka Apollo laskeutuu pilven hahmossa viettelem\u00e4\u00e4n. Veistoksessa sekoittuu barokille tyypillisesti syv\u00e4 uskonnollinen ja aistillisuus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Bernini: Pyh\u00e4n Teresan hurmio, 1645\u20131652, Cornaro-kappeli [Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Veistos on valaistu taitavasti sen yl\u00e4puolelle k\u00e4tketyist\u00e4 ikkunoista. Lopputulos on kuin huolella valaistu teatterikohtaus. Vaikutelmaa korostavat kallisarvoisilla materiaaleilla koristellun kappelin sivuseiniin reliefein\u00e4 toteutetut Cornaro-suvun j\u00e4senet, jotka rukouspulpeteistaan tarkkailevat Pyh\u00e4n Teresan hurmiota vilkkaasti keskustellen, kuin teatteriyleis\u00f6 ik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Maalaustaide<\/h2>\n\n\n\n

Italialaisen barokin monumentaalimaalauksen keskeiset piirteet k\u00e4viv\u00e4t ilmi jo edemp\u00e4n\u00e4 sivutussa Andrea Pozzon kattomaalauksessa Pyh\u00e4n Ignatiuksen korottaminen taivaaseen. Niit\u00e4 ovat mahtipontisuus, dynaamisuus ja illuusion korostaminen siten, ett\u00e4 maalaus ik\u00e4\u00e4n kuin puhkoo arkkitehtuurin sille asettamat rajat.<\/p>\n\n\n\n

Rooman varhaisen barokin kunnioitettu nimi oli Annibale Carracci (1560\u20131609), joka maalasi muun muassa Palazzo Farnesen kattofreskot Roomaan (8\/10b). H\u00e4nen tyylins\u00e4 ammentaa Michelangelon Siktiinil\u00e4isen kappeli kattomaalauksista, mutta Carraci ottaa askeleen kohti illusionismia esitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n tietyt freskojen osat ik\u00e4\u00e4n kuin kehystettyin\u00e4 taulumaalauksina ja kannattavat mieshahmot selv\u00e4st\u00e4 veistoksia imitoiden. Erikoistehosteista huolimatta Carraccin tuotannossa korostuu kuitenkin barokin idealismi, joka oli perua renessanssin perinteest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Annibale Carracci: kattofreskoja [Palazzo Farnese, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Barokin aikakaudella maalattiin yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin julkisten teosten lis\u00e4ksi my\u00f6s irrallisia taulumaalauksia, joita ker\u00e4iltiin ja kaupattiin. Taiteenker\u00e4ily yleistyi, samoin yksityiset taidekokoelmat ja taidekauppa.<\/p>\n\n\n\n

Caravaggio (1571\u20131610)<\/h2>\n\n\n\n

Nuorena kuollut Caravaggio (Michelangelo Merisi) ehti v\u00e4kivaltaisesta ja repaleisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n huolimatta mullistaa maalaustaiteen. H\u00e4n l\u00e4hti t\u00e4ysin toisele tielle kuin esimerkiksi edell\u00e4 sivuttu jaloja ja idealistisia suurt\u00f6it\u00e4 valmistanut Ann\u00edbale Carracci. Caravaggio toi taiteeseen naturalismin ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen dramaattisen valon k\u00e4yt\u00f6n. H\u00e4n sai monia j\u00e4ljittelij\u00f6it\u00e4 ja vaikutti muiden taiteilijoiden tyyliin eri puolilla Eurooppaa.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen pieni nuoruuden ty\u00f6ns\u00e4, omenista ja kasveista koostuva pikku asetelma enteili jo h\u00e4nen naturalismiaan. Asetelmaan on kuvattu madonkoloja ja osa kasveista on kuihtunut, l\u00e4hes ennen kuulumatonta aikana, jolloin luonto useimmin idealisoitiin. Varhaisissa omakuvissaan Caravaggio esiintyy itse Bacchuksena yhdist\u00e4en maalauksissaan aistillista idealismia ja uutta naturalismia.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n valoi uskonnollisiin suurt\u00f6ihins\u00e4 j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4\u00e4 koskettavuutta. Esimerkiksi Paavalin k\u00e4\u00e4ntymyksess\u00e4 on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 arkirealismia. Hevonen on kuvattu l\u00e4hes k\u00e4sinekosketeltavaksi. N\u00e4kyns\u00e4 voimasta sel\u00e4lleen kaatunut Paavali on kuin kuka tahansa tavallinen nuori sotilas. Paavalin n\u00e4yn v\u00e4kevyytt\u00e4 korostaa dramaattisesti suunnattu valo jota h\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin k\u00e4sill\u00e4\u00e4n tavoittelee (8\/13).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Caravaggio: Paavalin k\u00e4\u00e4ntymys, n. 1601 [Santa Maria del Popolo, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Caravaggio k\u00e4ytti malleinaan tavallisia roomalaisia. H\u00e4n ei pyrkinyt idealisoimaan mallejaan. P\u00e4invastoin, juuri esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4t sellaisina kuin he olivat, h\u00e4nen uskonnolliset maalauksensa saivat ennen n\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 voimaa. H\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin ajankohtaisti raamatulliset teemat kuin ne olisivat tapahtuneet juuri maalarin omassa elinpiiriss\u00e4. Valoa suuntaamalla h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4, usein jopa pime\u00e4ss\u00e4 kuvatilassa h\u00e4n kohdentaa katseemme ja tiivist\u00e4\u00e4 tapahtuman olennaisimpaan.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen mallinsa saattoivat olla tavallisia katupoikia. Esimerkiksi h\u00e4nen Johannes Kastajaa esitt\u00e4v\u00e4t maalauksensa her\u00e4ttiv\u00e4t n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4, kun h\u00e4n kuvasi Johanneksen l\u00e4hes alastomana nuorukaisena. Nuoret miehet, seksuaaliset s\u00e4vyt ja jopa sadomasokistinen v\u00e4kivaltaisuus leimaavat osaa h\u00e4nen tuotannostaan. Niill\u00e4 oli varmaan osansa h\u00e4nen omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 h\u00e4n oli Roomassa tappanut yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 katutappelussa ja sekaantui v\u00e4kivaltaisuuksiin my\u00f6hemminkin. H\u00e4n joutui pakenemaan Etel\u00e4-Italiaan ja Maltalle ja kuoli odotellessaan Paavin armahdusta.<\/p>\n\n\n\n

Psykologisesti moniulotteinen on h\u00e4nen tulkintansa Daavidista, joka pit\u00e4\u00e4 k\u00e4dess\u00e4\u00e4n Goljatin katkaistua p\u00e4\u00e4t\u00e4 (8\/14). Yleens\u00e4h\u00e4n Daavid esitettiin voittoisana, mutta Caravaggion tulkinnassa kaunis nuorukainen katsoo s\u00e4\u00e4lin ja surun sekaisesti Goljatin p\u00e4\u00e4t\u00e4, joka itse asiassa on Caravaggion karmaiseva omakuva.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Caravaggio: Daavid ja Goljatin p\u00e4\u00e4, n. 1606 [Gallerie Borghese, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vastauskonpuhdistuksen aatteet leimasivat 1600-luvun alkua Roomassa, jota j\u00e4lleenrakennettiin suurisuuntaisesti. Roomasta tulikin pitk\u00e4lti barokkikaupunki. Pietarin kirkko, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":598,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-46","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1600-luku-barokki-nayttamolla-italiassa-ja-lansi-euroopassa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=46"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2688,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46\/revisions\/2688"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/598"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=46"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=46"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=46"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}