{"id":53,"date":"2013-11-12T08:24:36","date_gmt":"2013-11-12T06:24:36","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=53"},"modified":"2026-05-15T16:39:42","modified_gmt":"2026-05-15T13:39:42","slug":"7-6-mullistuva-maailma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/7-6-mullistuva-maailma\/","title":{"rendered":"<span>7.6<\/span> Mullistuva maailma"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jo my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla syntyneet kristilliset veljeskunnat olivat saarnanneet k\u00f6yhyyden autuudesta ja n\u00f6yryydest\u00e4 ja sama oli ollut 1400-luvulla roviolla poltetun Savonarolan perimm\u00e4inen viesti. Katolisen kirkon ylet\u00f6n tuhlaavaisuus her\u00e4tti 1500-luvun alussa laajaa vastustusta. Tilanteen laukaisi Wittenbergiss\u00e4 vuonna 1517 Martti Lutherin protesti Paavin anekauppaa vastaan (7\/37). Kymmenen vuotta my\u00f6hemmin Eurooppa oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen jakautunut kahtia, katoliseen ja reformoituun maailmaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0737.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"470\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0737.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-592\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0737.jpg 470w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0737-220x300.jpg 220w\" sizes=\"auto, (max-width: 470px) 100vw, 470px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Lucas Cranach vanhempi: Martti Luther, 1533 [Herzog-Anton-Ulrich-Museum, Brunswick, Saksa]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Reformoitu taide<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Luther ei itse suhtautunut kuviin sen enemp\u00e4\u00e4 kielteisesti kuin my\u00f6nteisestik\u00e4\u00e4n, mutta vuonna 1532 Pariisissa uskonpuhdistuksensa aloittanut Jean Calvin otti selke\u00e4n kriittiseen kannan roomalaiskatolisen kirkon ylenpalttisen runsaaseen kuvamaailmaan. Reformoidut kirkot riisuttiin kuvien paljoudesta ja vanhoja sein\u00e4maalauksia peitettiin, aivan kuten 800 vuotta aiemmin Bysantin ajan kuvariidan aikana. Saarnatuolista ja alttaritaulusta tuli kirkkotilan keskeiset elementit (7\/38). Teologisten motiivien rinnalla oli my\u00f6s maallisia ja poliittisia intressej\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa maallisen vallan kiinnostus katolisten kirkkojen kalleuksia kohtaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0738.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"540\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0738.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1269\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0738.jpg 540w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0738-253x300.jpg 253w\" sizes=\"auto, (max-width: 540px) 100vw, 540px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Strock ja Streeck: Reformoitu kirkko, n. 1700<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uskonpuhdistus pyrki v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kirkon ja papiston valtaa ja asemaa ihmisen ja jumalan v\u00e4lill\u00e4. Oppia saarnattiin kansankielell\u00e4 ja 1400-luvulla yleistynyt <strong>kirjapainotaito<\/strong> mahdollisti Raamatun laaja levi\u00e4misen eri kansankerroksiin. Keski\u00f6\u00f6n nousi yksil\u00f6n omatunto, joka sai moraalisen auktoriteetin aseman. Reformoitu kuvaperinne ei kaivannut mahtavia freskoja ja mutkikkaita kuvaohjelmia. Krusifiksi riitti muistuttamaan opin perustasta. Kuten edell\u00e4 esitelty Lutherin muotokuva osoittaa, kiinnostus yksil\u00f6\u00f6n korostui, mik\u00e4 johti moniin muotokuvataiteen mestariteoksiin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Katolisen kirkon vastareaktio<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Katolisessa maailmassa renessanssin humanismi v\u00e4istyi kristillisen teologian tielt\u00e4, kuten oli havaittavissa esimerkiksi Michelangelon my\u00f6h\u00e4istuotannon kohdalla. Kun reformoidussa maailmassa korostettiin uskovan ja jumalan v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 yhteytt\u00e4 ja yksil\u00f6n moraalia, katolinen kirkko korosti pelastuksen riippuvan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Jumalan armosta. Paavi Paavali III aloitti j\u00e4rjestelm\u00e4llisen vastaiskun reformia kohtaan. Papiston v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 tutkittiin ja jesuiittaj\u00e4rjest\u00f6 perustettiin vuonna 1540. Trenton kirkolliskokouksessa 1545\u20131563 laadittiin Vastauskonpuhdistuksen strategia. Se koski taiteita mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin. Laadittiin kiellettyjen kirjojen lista, musiikkia pyrittiin yksinkertaistamaan ja samoin saneltiin mik\u00e4 oli sopivaa ja ei-sopivaa kuvataidetta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Maailma laajenee eurooppalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1500-luku oli siis kristinuskon hajaannuksen, mutta toisaalta my\u00f6s sen ekspansion aikaa. L\u00f6yt\u00f6retket toivat 1490-luvusta eteenp\u00e4in Pohjois-Amerikan ja Aasian eurooppalaisten ulottuville. Uusi maailma oli n\u00e4in l\u00f6ydetty ja paavi jakoi sen l\u00f6yt\u00f6retket aloittaneiden maiden, Portugalin ja Espanjan kesken. Ne levittiv\u00e4t innokkaasti katolista kristinuskoa vastal\u00f6ydettyihin maanosiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eurooppalaisten maailmankuvan mullistaneet l\u00f6yt\u00f6retket muuttivat pian luonnettaan ry\u00f6st\u00f6retkiksi ja my\u00f6hemmin suoranaiseksi siirtomaavallaksi. 1800-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla Euroopan valtiot hallitsivat ja ry\u00f6st\u00f6viljeliv\u00e4t suurinta osaa maapallon pinta-alasta, ilmi\u00f6, jonka seuraukset heijastuvat omankin aikamme poliittisin ristiriitoihin ja ekonomisiin v\u00e4\u00e4ryyksiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kristinusko levitt\u00e4ytyi jo varhain kulttuurialueille, jotka eiv\u00e4t olleet koskaan olleet suorassa kontaktissa antiikin perinteen eiv\u00e4tk\u00e4 kristinuskon kanssa. Se johti kristillisen taiteen uudenlaisiin tulkintoihin, kun esimerkiksi intialaiset k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset rakensivat katolisia katedraaleja tai Keski-Amerikan intiaanit tulkitsivat kristillisi\u00e4 kuvia omalla tavallaan heijastaen niihin vanhempia uskomuksiaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jo my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla syntyneet kristilliset veljeskunnat olivat saarnanneet k\u00f6yhyyden autuudesta ja n\u00f6yryydest\u00e4 ja sama oli ollut [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":592,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-53","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1400-ja-1500-luvut-renessanssi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2685,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions\/2685"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/592"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}