{"id":53,"date":"2013-11-12T08:24:36","date_gmt":"2013-11-12T06:24:36","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=53"},"modified":"2016-08-25T16:49:48","modified_gmt":"2016-08-25T14:49:48","slug":"7-6-mullistuva-maailma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/7-6-mullistuva-maailma\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7.6<\/div> Mullistuva maailma"},"content":{"rendered":"<p>Jo my&ouml;h&auml;iskeskiajalla syntyneet kristilliset veljeskunnat olivat saarnanneet k&ouml;yhyyden autuudesta ja n&ouml;yryydest&auml; ja sama oli ollut 1400-luvulla roviolla poltetun Savonarolan perimm&auml;inen viesti. Katolisen kirkon ylet&ouml;n tuhlaavaisuus her&auml;tti 1500-luvun alussa laajaa vastustusta. Tilanteen laukaisi Wittenbergiss&auml; vuonna 1517 Martti Lutherin protesti Paavin anekauppaa vastaan (7\/37). Kymmenen vuotta my&ouml;hemmin Eurooppa oli k&auml;yt&auml;nn&ouml;llisesti katsoen jakautunut kahtia, katoliseen ja reformoituun maailmaan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-53 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"470\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0737.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-592\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0737.jpg 470w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0737-220x300.jpg 220w\" sizes=\"(max-width: 470px) 100vw, 470px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-592\">\n\t\t\t\tLucas Cranach vanhempi: Martti Luther, 1533 [Herzog-Anton-Ulrich-Museum, Brunswick, Saksa]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Reformoitu taide<\/h2>\n<p>Luther ei itse suhtautunut kuviin sen enemp&auml;&auml; kielteisesti kuin my&ouml;nteisestik&auml;&auml;n, mutta vuonna 1532 Pariisissa uskonpuhdistuksensa aloittanut Jean Calvin otti selke&auml;n kriittiseen kannan roomalaiskatolisen kirkon ylenpalttisen runsaaseen kuvamaailmaan. Reformoidut kirkot riisuttiin kuvien paljoudesta ja vanhoja sein&auml;maalauksia peitettiin, aivan kuten 800 vuotta aiemmin Bysantin ajan kuvariidan aikana. Saarnatuolista ja alttaritaulusta tuli kirkkotilan keskeiset elementit (7\/38). Teologisten motiivien rinnalla oli my&ouml;s maallisia ja poliittisia intressej&auml;, t&auml;ss&auml; tapauksessa maallisen vallan kiinnostus katolisten kirkkojen kalleuksia kohtaan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-53 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"540\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0738.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1269\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0738.jpg 540w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0738-253x300.jpg 253w\" sizes=\"(max-width: 540px) 100vw, 540px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1269\">\n\t\t\t\tStrock ja Streeck: Reformoitu kirkko, n. 1700\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Uskonpuhdistus pyrki v&auml;hent&auml;m&auml;&auml;n kirkon ja papiston valtaa ja asemaa ihmisen ja jumalan v&auml;lill&auml;. Oppia saarnattiin kansankielell&auml; ja 1400-luvulla yleistynyt <strong>kirjapainotaito<\/strong> mahdollisti Raamatun laaja levi&auml;misen eri kansankerroksiin. Keski&ouml;&ouml;n nousi yksil&ouml;n omatunto, joka sai moraalisen auktoriteetin aseman. Reformoitu kuvaperinne ei kaivannut mahtavia freskoja ja mutkikkaita kuvaohjelmia. <span  data-tooltip=\"Yksi kristillisen kuvataiteen keskeisi&auml; kuvatyyppej&auml; on krusifiksi eli ristiinnaulittu. Varhaisilla kristityill&auml; oli ristiin kompleksi suhde. Seh&auml;n oli rikollisten kidutus ja -mestausv&auml;line. V&auml;hitellen risti kuitenkin vakiintui uskon keskeisimm&auml;ksi symboliksi, tosin monissa eri muodoissa. &lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Ristiinnaulittua Kristusta on kuvattu muutamissa varhaisissa amuleteissa, mutta varhaisin varsinainen ristiinnaulitsemiskohtaus on per&auml;isin 400-luvulta. Se on kaiverrettu Santa Sabinan basilikan puuoviin Roomassa.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Kristinuskon eri koulukunnat kehittiv&auml;t ristiinnaulitusta omat variaationsa. It&auml;inen kristinusko pid&auml;tt&auml;ytyi varhaisessa kuvaustavassa, jossa Kristus kuvataan ylv&auml;&auml;n&auml; ja rauhallisena, yl&ouml;snousemuksen majesteettisena vertauskuvana. &lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;L&auml;ntisess&auml; kristinuskossa sen sijaan 900-luvun tienoilla alettiin korostaa Kristuksen inhimillisyytt&auml; ja h&auml;net kuvattiin yh&auml; useammin ristill&auml; riippuvana k&auml;rsiv&auml;n&auml; ihmisen&auml;.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Krusifiksista tuli nimenomaan Pohjois-Euroopan kirkkojen keskeisin kulttikuva. Kirkon keskilaivan yl&auml;puolella, ns. triumfikaaressa oli yleens&auml; suuri puinen krusifiksi ja alttarilla pienempi metallinen ristiinnaulittu.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Espanjassa ja latinalaisessa Amerikassa Kristuksen verta vuotavat haavat, otsaa repiv&auml; orjantappurakruunu ja avoimet haavat kuvattiin l&auml;hes inhorealistisella tarkkuudella. Latinalaisessa Amerikassa kuvaustavan taustalla vaikutti paitsi jesuiittojen l&auml;hetysty&ouml; my&ouml;s se, ett&auml; paikallisissa intiaaniperinteiss&auml; veri- ja ihmisuhreilla oli ollut keskeinen kultillinen merkitys.\" class=\"glossaryLink\">Krusifiksi<\/span> riitti muistuttamaan opin perustasta. Kuten edell&auml; esitelty Lutherin muotokuva osoittaa, kiinnostus yksil&ouml;&ouml;n korostui, mik&auml; johti moniin muotokuvataiteen mestariteoksiin.<\/p>\n<h2>Katolisen kirkon vastareaktio<\/h2>\n<p>Katolisessa maailmassa renessanssin humanismi v&auml;istyi kristillisen teologian tielt&auml;, kuten oli havaittavissa esimerkiksi Michelangelon my&ouml;h&auml;istuotannon kohdalla. Kun reformoidussa maailmassa korostettiin uskovan ja jumalan v&auml;lit&ouml;nt&auml; yhteytt&auml; ja yksil&ouml;n moraalia, katolinen kirkko korosti pelastuksen riippuvan pelk&auml;st&auml;&auml;n Jumalan armosta. Paavi Paavali III aloitti j&auml;rjestelm&auml;llisen vastaiskun reformia kohtaan. Papiston v&auml;&auml;rink&auml;yt&ouml;ksi&auml; tutkittiin ja jesuiittaj&auml;rjest&ouml; perustettiin vuonna 1540. Trenton kirkolliskokouksessa 1545&ndash;1563 laadittiin Vastauskonpuhdistuksen strategia. Se koski taiteita mit&auml; suurimmassa m&auml;&auml;rin. Laadittiin kiellettyjen kirjojen lista, musiikkia pyrittiin yksinkertaistamaan ja samoin saneltiin mik&auml; oli sopivaa ja ei-sopivaa kuvataidetta.<\/p>\n<h2>Maailma laajenee eurooppalaisesta n&auml;k&ouml;kulmasta<\/h2>\n<p>1500-luku oli siis kristinuskon hajaannuksen, mutta toisaalta my&ouml;s sen ekspansion aikaa. L&ouml;yt&ouml;retket toivat 1490-luvusta eteenp&auml;in Pohjois-Amerikan ja Aasian eurooppalaisten ulottuville. Uusi maailma oli n&auml;in l&ouml;ydetty ja paavi jakoi sen l&ouml;yt&ouml;retket aloittaneiden maiden, Portugalin ja Espanjan kesken. Ne levittiv&auml;t innokkaasti katolista kristinuskoa vastal&ouml;ydettyihin maanosiin.<\/p>\n<p>Eurooppalaisten maailmankuvan mullistaneet l&ouml;yt&ouml;retket muuttivat pian luonnettaan ry&ouml;st&ouml;retkiksi ja my&ouml;hemmin suoranaiseksi siirtomaavallaksi. 1800-luvun puoliv&auml;lin tienoilla Euroopan valtiot hallitsivat ja ry&ouml;st&ouml;viljeliv&auml;t suurinta osaa maapallon pinta-alasta, ilmi&ouml;, jonka seuraukset heijastuvat omankin aikamme poliittisin ristiriitoihin ja ekonomisiin v&auml;&auml;ryyksiin.<\/p>\n<p>Kristinusko levitt&auml;ytyi jo varhain kulttuurialueille, jotka eiv&auml;t olleet koskaan olleet suorassa kontaktissa antiikin perinteen eiv&auml;tk&auml; kristinuskon kanssa. Se johti kristillisen taiteen uudenlaisiin tulkintoihin, kun esimerkiksi intialaiset k&auml;sity&ouml;l&auml;iset rakensivat katolisia katedraaleja tai Keski-Amerikan intiaanit tulkitsivat kristillisi&auml; kuvia omalla tavallaan heijastaen niihin vanhempia uskomuksiaan.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jo my&ouml;h&auml;iskeskiajalla syntyneet kristilliset veljeskunnat olivat saarnanneet k&ouml;yhyyden autuudesta ja n&ouml;yryydest&auml; ja sama oli ollut 1400-luvulla roviolla poltetun Savonarolan perimm&auml;inen viesti. Katolisen kirkon ylet&ouml;n tuhlaavaisuus her&auml;tti 1500-luvun alussa laajaa vastustusta. Tilanteen laukaisi Wittenbergiss&auml; vuonna 1517 Martti Lutherin protesti Paavin anekauppaa vastaan (7\/37). Kymmenen vuotta my&ouml;hemmin Eurooppa oli k&auml;yt&auml;nn&ouml;llisesti katsoen jakautunut kahtia, katoliseen ja reformoituun maailmaan. [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":592,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1455,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions\/1455"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/592"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}