{"id":55,"date":"2013-11-12T08:25:16","date_gmt":"2013-11-12T06:25:16","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=55"},"modified":"2026-05-15T16:39:12","modified_gmt":"2026-05-15T13:39:12","slug":"7-5-taysrenessanssi-nerous-ja-renessanssin-umpikuja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/7-5-taysrenessanssi-nerous-ja-renessanssin-umpikuja\/","title":{"rendered":"7.5<\/span> T\u00e4ysrenessanssi: \u201dnerous\u201d ja renessanssin umpikuja"},"content":{"rendered":"\n

Italiassa 1500-luku oli ristiriitojen aikaa. Sodat rasittivat sen alueita. Ranska ahdisteli Pohjois-Italiaa ja Rooma joutui saksalaisten ja espanjalaisten ry\u00f6st\u00e4m\u00e4ksi vuonna 1527. Toisaalta Vatikaanin valta kasvoi paavin k\u00e4ydess\u00e4 jatkuvia sotia. Lyhytt\u00e4 kautta vuodesta 1500 vuoteen 1530 luonnehditaan taidehistoriassa \u201dt\u00e4ysrenessanssiksi\u201d. Sit\u00e4 hallitsi kolme merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja monipuolista taiteilijaa, joihin on usein yhdistetty \u201dneron\u201d<\/strong> k\u00e4site. He ovat Leonardo da Vinci, Rafael ja Michelangelo.<\/p>\n\n\n\n

Leonardo da Vinci (1452\u20131519)<\/h2>\n\n\n\n

Suhteellisen pienest\u00e4 tuotannostaan huolimatta Leonardo da Vinci kiteytt\u00e4\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n renessanssin k\u00e4sitteen \u201duniversaali-ihmisest\u00e4\u201d, yksil\u00f6st\u00e4, joka on kotonaan eri taiteen- ja tieteenaloilla. Vaikka h\u00e4nelt\u00e4 alun alkaen puuttuikin humanisteihin yhdistetty latinantaito ja antiikin tuntemus, h\u00e4nen luontainen uteliaisuutensa ajoi h\u00e4net syv\u00e4lle eri ilmi\u00f6iden syvimp\u00e4\u00e4n olemukseen, piirre, joka enteili empiirist\u00e4, kokemuspohjaista tiedett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen suunnitteli ja piirsi teknisi\u00e4 innovaatioita, joukossa muun muassa ensimm\u00e4inen yritys lentokoneen kehitt\u00e4miseksi. H\u00e4n laati my\u00f6s topografisia karttoja, suunnitteli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneistoja jne. H\u00e4nen syv\u00e4llinen kiinnostuksensa ihmiskehoa ja sen toimintoja kohtaan johti h\u00e4net tekem\u00e4\u00e4n patologisia leikkauksia, mik\u00e4 oli lailla ankarasti kielletty (ne yleistyiv\u00e4t vasta puoli vuosisataa Leonardon kuoleman j\u00e4lkeen). Tuloksena syntyi joukko tarkkoja anatomisia piirustuksia (7\/25).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Leonardo da Vinci: anatominen tutkielma<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Monien muiden renessanssitaiteilijoiden tavoin Leonardokin oli kiinnostunut geometristen ideaalimuotojen kuten ympyr\u00e4n ja neli\u00f6n suhteesta ihanteelliseen ihmiskehoon. Kuuluisassa piirroksessaan h\u00e4n sijoittaa Rooman arkkitehtuuriteoreetikon Vitruviuksen innoittamana ihmisen n\u00e4iden perusmuotojen sis\u00e4\u00e4n (7\/26). H\u00e4nen monilahjakkuudestaan kertoo, ett\u00e4 h\u00e4n on kirjoittanut italiankielisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen Vitruviuksen latinankielisest\u00e4 tekstist\u00e4 kuvan yl\u00e4- ja alapuolelle peilikirjoituksella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Leonardo da Vinci: ideaali ihminen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Leonardon kokeilunhalusta johtuen muutamat h\u00e4nen keskeisist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t kesken tai ne tuhoutuivat. H\u00e4n yritti kehitt\u00e4\u00e4 muun muassa uutta sein\u00e4maalaustekniikkaa. Sen tuloksena esimerkiksi h\u00e4nen Pyh\u00e4 ehtoollinen -maalauksensa Milanossa alkoi rapistua jo h\u00e4nen elinaikanaan. Monet t\u00e4rke\u00e4t teoksensa h\u00e4n j\u00e4tti kesken, ik\u00e4\u00e4n kuin niiden loppuunsaattaminen teht\u00e4v\u00e4n varsinaisen ratkaisemisen j\u00e4lkeen ei h\u00e4nt\u00e4 olisi en\u00e4\u00e4 kiinnostanut. Keskener\u00e4iset teokset antavat kuitenkin selke\u00e4n kuvan h\u00e4nen ty\u00f6skentelymetodeistaan.<\/p>\n\n\n\n

Monia Leonardon s\u00e4ilyneit\u00e4 maalauksia leimaa monimerkityksellinen salaper\u00e4isyys. Hyv\u00e4 esimerkki on maailman ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tunnetuin maalaus, Mona Lisa. Muotokuvassa kuvatusta naisesta ja h\u00e4nen hymyst\u00e4\u00e4n on kirjoitettu hyllymetreitt\u00e4in. H\u00e4n kehitti maalauksissaan kahta erityistekniikkaa, chiaroscuroa<\/em> eli er\u00e4\u00e4nlaista valoh\u00e4my\u00e4 tai puolivarjoa ja sfumatoa <\/em>eli er\u00e4\u00e4nlaista \u201dusvaisuutta\u201d. Chiaroscurolla h\u00e4n kykenikin toteuttamaan Mona Lisan arvoituksellisen hymyn, joka ik\u00e4\u00e4n kuin v\u00e4reilee puolittain varjossa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 molemmat tekniikat sek\u00e4 Leonardon kiinnostus geometrisiin perusmuotoihin ilmenev\u00e4t h\u00e4nen maalauksessaan Pyh\u00e4 Anna kolmantena, joka kuvaa Marian \u00e4iti\u00e4, Annaa syliss\u00e4\u00e4n Jeesus-lasta hyv\u00e4ilev\u00e4 Maria (7\/27). Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 henkistyneen aineettomat hahmot muodostavat kannallaan lep\u00e4\u00e4v\u00e4n kolmion. Chiaroscurolla Leonardo on saanut aikaan hahmojen kasvoille arvoituksellisen valon ja varjon leikin. Sfumaton usvaisuus taas luo kaukana siint\u00e4v\u00e4\u00e4n taustamaisemaan valtavan et\u00e4isyyden vaikutelman.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Leonardo da Vinci: Pyh\u00e4 Anna itse kolmantena, 1508\u20131510 [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rafael (1483\u20131520)<\/h2>\n\n\n\n

Rafaelin (Rafaello Sanzio) taiteessa kiteytyy renessanssin pyrkimys harmoniaan. H\u00e4n maalasi muotokuvia, madonna-aiheisia maalauksia ja Vatikaaniin paavin yksityishuoneiston eli ns. stanzojen <\/em>suurikokoiset sein\u00e4maalaukset. Vaikka kaikki kolme renessanssin mestaria, Leonardo, Michelangelo ja Rafael toimivat t\u00e4ysin itsen\u00e4isesti, toisistaan riippumatta, omaksuivat he toisinaan toisiltaan joitakin taiteen elementtej\u00e4. Nimenomaan Rafaelin my\u00f6h\u00e4istuotannossa on havaittavissa Michelangelon dramaattisen taiteen heijastumia.<\/p>\n\n\n\n

Rafael maalasi useita Madonna-aiheisia tauluja (7\/28). Usein niiss\u00e4 kuvataan Marian ja Jeesus-lapsen lis\u00e4ksi my\u00f6s Johannes Kastaja lapsena. Aiheella ei ole perustaa Raamatussa, vaan se perustuu uusplatonilaiseen tulkintaan. Rafaelin Madonna-maalaukset henkiv\u00e4t t\u00e4ydellist\u00e4 rauhaa. Hillitty valoh\u00e4my pehment\u00e4\u00e4 hahmojen kasvoja, mutta muuten ne kylpev\u00e4t lempe\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4nvalossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Rafael: Madonna, Jeesus ja Johannes Kastaja, 1506\u20131907 [Galleria degli Uffizi, Firenze]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vatikaanin stanza-salien sein\u00e4maalausten kuvaohjelma kattaa monia antiikin aiheita ja my\u00f6s kristillisi\u00e4 aiheita. Antiikin filosofian keskeisi\u00e4 hahmoja h\u00e4n maalasi freskoon nimelt\u00e4\u00e4n Ateenan koulu. Siin\u00e4 h\u00e4n antoi monille antiikin suurmiehill\u00e4 renessanssin ajattelijoiden ja taiteilijoiden kasvot. Parnassos-maalauksessaan h\u00e4n kuvaa runoilijoiden vuorelle, Apollonin ja muusien ymp\u00e4rille eri aikakausien t\u00e4rke\u00e4t kirjailijat (7\/29). H\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tietenkin on, ett\u00e4 n\u00e4in t\u00e4ysin antiikin aatemaailman l\u00e4p\u00e4isemi\u00e4 aiheita ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n saatettiin maalata Vatikaniin, paavin vallan keskukseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Rafael: Parnassos, n. 1511 [Vatikaani, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vatikaani olikin t\u00e4ysrenessanssin aikana Euroopan taiteen keskus. Paavi Julius II kokosi ymp\u00e4rilleen aikansa t\u00e4rkeimm\u00e4t arkkitehdit ja taiteilijat. Kristinusko ja humanismi yritettiin virallisestikin yhdist\u00e4\u00e4. Siit\u00e4 kertoo se, ett\u00e4 antiikkiaiheisiaan freskoja vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 Rafael maalasi kristillisi\u00e4, teologisaiheisia aiheita, kuten V\u00e4ittely pyh\u00e4st\u00e4 sakramentista.<\/p>\n\n\n\n

Michelangelo (1475\u20131564)<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4ysrenessanssin mestareista ristiriitaisin hahmo on Michelangelo Buonarrotti. H\u00e4n toimi kuvanveist\u00e4j\u00e4n\u00e4, maalarina, arkkitehtina ja runoilijana. Siten h\u00e4n t\u00e4ytti renessanssin universaalin ihmisen ja jopa \u201dneron\u201d kriteerit. H\u00e4nen s\u00e4rmik\u00e4s ja ristiriitainen luonteensa, monipuolisuutensa, ty\u00f6narkomaniansa ja l\u00e4hes demoninen heitt\u00e4ytymisens\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viin ovat olleet omiaan yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nest\u00e4 l\u00e4hes myyttist\u00e4 kuvaa kaikkien aikojen luovana nerona numero yksi.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n tuli melko vaatimattomista oloista, mutta p\u00e4\u00e4si jo nuorena Firenze\u00e4 ja my\u00f6hemmin Vatikaania sek\u00e4 koko Keski-Italiaa hallinneen Medici-suvun suosioon. Medicien suojeluksessa h\u00e4n sai oppinsa ja imi itseens\u00e4 humanismin ja uusplatonilaisuuden aatteet.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen l\u00e4pimurtoteoksenaan voi pit\u00e4\u00e4 Daavid-veistosta (7\/30). Se oli ensimm\u00e4inen luonnollista kokoa suurempi alastonveistos sitten antiikin. Michelangelo kuvasi Daavidin ep\u00e4perinteisesti, ilman kukistamansa vastustajan, Goljatin p\u00e4\u00e4t\u00e4. Antiikin ihanteista Michelangelo irtautui nuorukaisen kehon suhteita vahvasti liioittelemalla. Daavidin k\u00e4det ja jalat ovat suhteettoman suuret, suonet pullollaan ja niska uhmakkaasti kaarella. Veistos henkii itsetietoista voimaa ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4. Se koettiinkin firenzel\u00e4isen hengen ruumiillistumaksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Michelangelo: Daavid, 1501\u20131504 [Galleria dell\u2019Academia, Firenze]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Daavid poiki toisen tilausty\u00f6n, Medici-sukuun kuuluneen paavi Julius II hautamuistomerkin, joka ei, Michelangelon suureksi pettymykseksi, koskaan kokonaisuudessaan valmistunut. Paavi onnistui kuitenkin suostuttelemaan Michelangelon maalaamaan kattofreskot katolisen kirkon kaikkein pyhimp\u00e4\u00e4n, Vatikaanin Sikstiinil\u00e4iseen kappeliin (7\/31).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Michelangelo: Siktiinil\u00e4iskappelin katto- ja p\u00e4\u00e4tyfreskot, 1534\u20131541 [Vatikaani]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Teht\u00e4v\u00e4 oli vaativa, sill\u00e4 kattopinta oli paitsi laaja my\u00f6s holvattu. Michelangelo ratkaisi teht\u00e4v\u00e4n t\u00e4ysin omintakeisella tavalla. Monet keskusaiheet ovat Raamatusta per\u00e4isin, tosin aivan uudella tavalla tulkittuina. Aatamin luomisessa h\u00e4n kuvaa valtavalla energialla sy\u00f6ksyv\u00e4n valkopartaisen Jumala her\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 alastoman Aatamin henkiin sormensa kosketuksella.<\/p>\n\n\n\n

Michelangelon kiinnostus miehiseen kehoon manifestoituu my\u00f6s p\u00e4\u00e4paneeleita reunustavissa, Raamattuun t\u00e4ysin liittym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 alastomissa nuorukaishahmoissa. Niiden monipuolinen k\u00e4sittely heijastaa Michelangelon intohimoa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alastonta miehist\u00e4 kehoa v\u00e4kevien tunnetilojen tulkkina.<\/p>\n\n\n\n

Parikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin Michelangelo sai teht\u00e4v\u00e4kseen maalata my\u00f6s Sikstiinil\u00e4isen kappelin alttarisein\u00e4\u00e4n freskon Viimeinen tuomio. Lopputulos on j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4. Keski\u00f6ss\u00e4 on antiikin hahmoa muistuttava herooinen Kristus aurinkoa muistuttavan s\u00e4dekeh\u00e4n ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 \u2013 selke\u00e4 uusplatonilainen rinnastus antiikin auringonjumala Heliokseen. Ymp\u00e4r\u00f6iviss\u00e4 painajaisn\u00e4yiss\u00e4 kadotukseen tuomitut sy\u00f6ksyv\u00e4t helvettiin, mukana on my\u00f6s Michelangelon riipaiseva omakuva nyljetyn ihmisnahan hahmossa.<\/p>\n\n\n\n

Michelangelon Sikstiinil\u00e4isen kappelin freskot eiv\u00e4t saaneet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n positiivista vastaanottoa. Aikakauden tiukentuneessa ilmapiiriss\u00e4 ep\u00e4traditionaalinen ikonografia ja nimenomaan antiikin kuvamaailmasta periytyv\u00e4t alastonhahmot tuomittiin. Michelangelon kuoleman j\u00e4lkeen Viimeisen tuomion hahmoille maalattiinkin lannevaatteet.<\/p>\n\n\n\n

Loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Michelangelo keskittyi arkkitehtuuriin ja kuvanveistoon. Jo ennen Viimeist\u00e4 tuomiota Medicit olivat saaneet Michelangelon suunnitteleman suvulle hautakappelin Firenzeen. Sen interi\u00f6\u00f6rist\u00e4 Michelangelo muokkasi Brunelleschin perinteen pohjalta dramaattisemman sis\u00e4tilan. Michelangelo luopui antiikin j\u00e4rjestelmien suorista lainoista ja k\u00e4sitteli tilaa veistoksellisemmin.<\/p>\n\n\n\n

Kappelin varsinaiset veistokset j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin yht\u00e4 lukuun ottamatta keskener\u00e4isiksi. Michelangelo otti niit\u00e4 ty\u00f6st\u00e4ess\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uuden tekniikan. H\u00e4n valmisti niist\u00e4 ensin pienoismallin, jonka pohjalta apurit tekiv\u00e4t raakaty\u00f6n. Michelangelo suoritti lopulta viimeistelyn. Tekniikka yleistyi my\u00f6hemmin suurten veistosprojektien yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Michelangelon laajin arkkitehtuuriprojekti oli Vatikaanin Pietarin kirkon, katolisen maailman henkisen keskuksen loppuunsaattaminen. Moni arkkitehti oli jo ennen h\u00e4nt\u00e4 osallistunut teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, mukana t\u00e4ysrenessanssin ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin arkkitehti Donato Bramante (1444\u20131514). H\u00e4nt\u00e4 oli askarruttanut ihanteellisen kristillisen kirkon luominen.<\/p>\n\n\n\n

Uusplatonilaisessa hengess\u00e4 Bramante pyrki yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n geometristen ihannemuotojen ja ideaalin ihmiskehon suhteet. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi puolipy\u00f6re\u00e4n kupolin kattamaan keskeisrakennukseen, joka heijastaa paitsi varhaiskristillisten muistokappeleiden muotoa, my\u00f6s Rooman Pantheonin vaikutusta. N\u00e4in kirkko tuli symboloimaan kosmoksen oletettua rakennetta. H\u00e4nen pieni Tempieto-kappelinsa pohjautui antiikin py\u00f6r\u00f6temppeleihin (7\/31b).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Donato Bramante: Tempietto, 1500-luvun alku [Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Michelangelo muokkasi Bramanten pohjapiirrosta ja suunnitteli pitk\u00e4lti kirkon interi\u00f6\u00f6rin, ulkoseini\u00e4 ja laati suunnitelman kirkon kupoliksi (7\/32). H\u00e4n k\u00e4sitteli ulkoseini\u00e4 veistoksellisesti: jykev\u00e4\u00e4 horisontaalia yl\u00e4osaa kannattavat seinien voimakkaan vertikaalit ulokkeet. Kupoli valmistui vasta Michelangelon kuoleman j\u00e4lkeen toisen arkkitehdin viimeistelem\u00e4n\u00e4 ja muokkaamana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Michelangelo: Pietarin kirkko, 1546\u20131564 [Vatikaani]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Viimeisin\u00e4 vuosinaan Michelangelo kiinnostui yh\u00e4 enemm\u00e4n vallalla olleista teologisista kysymyksist\u00e4. Uusplatonilaisuus ja alastoman ihmiskehon palvonta v\u00e4istyiv\u00e4t sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyneemm\u00e4n ja tuskaisemman ilmaisun tielt\u00e4. H\u00e4nen viimeisi\u00e4 t\u00f6it\u00e4\u00e4n on Pieta-veistos. Se kuvaa hetke\u00e4, jolloin Kristus on laskettu ristilt\u00e4 \u00e4itins\u00e4 syliin (7\/33). Michelangelo j\u00e4tti teoksen tietoisesti kesken. Syv\u00e4ss\u00e4 tunnelatauksessaan ja karhean viitteellisess\u00e4 toteutuksessaan veistos on hengelt\u00e4\u00e4n h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n \u201dmoderni\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Michelangelo: Pieta Rondanini [Sforzescon linna, Milano]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Venetsian t\u00e4ysrenessanssi<\/h2>\n\n\n\n

Vauraassa kauppakeskuksessa Venetsiassa taide kehittyi omalla tavallaan. Se s\u00e4ilytti demokratiaa muistuttavan hallintomallinsa ja pysytt\u00e4ytyi et\u00e4\u00e4mp\u00e4n\u00e4 paavin vallasta. Suuret julkiset tilaukset ty\u00f6llistiv\u00e4t monia merkitt\u00e4vi\u00e4 taiteilijoita. Venetsian maalauskoulukunta oli saanut ominaispiirteit\u00e4\u00e4n jo varhaisrenessanssin aikana sellaisten edell\u00e4 esiteltyjen taiteilijoiden kuin Andrea Mantegnan ja Giovanni Bellinin my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Giorgonen (n. 1477\u20131510) suppeassa tuotannossa korostuu firenzel\u00e4isen kirkkauden sijasta renessanssin mystisempi ja arvoituksellisempi puoli. H\u00e4nen maalauksissaan my\u00f6s maisema nousee l\u00e4hes itsen\u00e4iseen asemaan (7\/33b).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Giorgione: Myrsky, n. 1505 [Accademia, Venetsia]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ysrenessanssin aikana venetsialaiset maalarit kehittiv\u00e4t uuden tekniikan, joka tuli s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n hallitsevana maalaustekniikkana Euroopassa aina 1900-luvulle. Se oli kankaalle toteutettu \u00f6ljyv\u00e4rimaalaus. Flaamilaisesta perinteest\u00e4 alun perin omaksuttua \u00f6ljyv\u00e4rimaalausta kehitettiin edelleen siten ett\u00e4 se mahdollisti yh\u00e4 kerroksellisemman toteutustavan ja ilmaisuvoimaisemman sivellinty\u00f6skentelyn.<\/p>\n\n\n\n

\u00d6ljyv\u00e4rimaalauksen mestari oli Tizian (Tiziano Vecelli, n. 1490\u20131576). H\u00e4n oli renessanssin arvostetuin maalari, jota kosiskeltiin eri puolille Italiaa ja joka lopulta ty\u00f6skenteli pitk\u00e4\u00e4n Espanjan hoville. H\u00e4nen tuotantoonsa kuuluu uskonnollisia maalauksia, muotokuvia ja antiikin mytologiaa vapautuneesti tulkitsevia teoksia.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen mytologisiin aiheisiinsa kuuluu muun muassa makaava, alastonta naista esitt\u00e4v\u00e4 maalaus, Nukkuva Venus (7\/34). Sen voi kokea maalattuna ylistysrunona aistilliselle rakkaudelle. Se vakiintui monine muunnelmineen yhdeksi Euroopan maalaustaiteen vakioaiheeksi aina 1800-luvun puoliv\u00e4liin saakka.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Tizian: Urbinon Venus, 1538 [Gallerie degli Uffizi, Firenze]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tizianin rinnalla Venetsian koulukunnan keskeisiin maalareihin kuului Tintoretto (1518\u20131594). H\u00e4nen vy\u00f6ryviss\u00e4 hyperdramaattisissa uskonnollisissa sommitelmissaan voi aistia jo vastauskonpuhdistuksen kiihkon. H\u00e4nen aikalaisensa Paolo Veronese (1528\u20131588) t\u00e4ytti virtuoosisen taitavat maalauksensa tarkkaan toteutetuilla yksityiskohdilla ja ylt\u00e4kyll\u00e4isell\u00e4 ylellisyydell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Manierismi<\/h2>\n\n\n\n

Renessanssi loppuvaiheen maalaustaidetta kutsutaan yleens\u00e4 manierismiksi.<\/em> Se juontaa juuren italiankielisest\u00e4 termist\u00e4 maniera,<\/em> joka tarkoittaa muun muassa tyyli\u00e4, tapaa, \u201dmaneeria\u201d, mutta my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaista sulavuutta ja jopa oman tyylin tai k\u00e4denj\u00e4ljen korostamista. Ilmi\u00f6n voi n\u00e4hd\u00e4 saaneen alkunsa Michelangelon l\u00e4hes omavaltaisesta tavasta k\u00e4sitell\u00e4 taiteessaan ihmiskehoa ja toisaalta t\u00e4ysrenessanssin aikana vakiintuneesta tavasta, ett\u00e4 taiteilijat pyrkiv\u00e4t luomaan oman tyylins\u00e4, voisipa melkein sanoa \u201dbr\u00e4ndins\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Manierisminin piiriin voi lukea niinkin varhaisen taiteilija kuin Parmassa toimineen Correggion (Antonio Allegri, 1489\u20131534). H\u00e4nen p\u00e4\u00e4ty\u00f6ns\u00e4, Parman tuomiokirkon kupolifresko enteilee jo barokin dynamiikkaa (7\/34b). H\u00e4n osasi esitt\u00e4\u00e4 ihmishahmoja lyhennyksess\u00e4, altap\u00e4in kuvattuina, ja n\u00e4in h\u00e4n kykeni luomaan hurjan taivasn\u00e4yn, jossa ihmishahmot leijuvat ja lent\u00e4v\u00e4t avaruudessa, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, joka vakiintui 1600-luvun kattomaalauksissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Gorreggio: osa Parman tuomiokirkon kupolimaalauksesta, 1526\u20131530 [Parma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Correggion tuotannossa kiteytyy manierismin ekstaattisuus ja sensualismi. Ne hallitsevat Correggion maalausta Jupiter ja Io (7\/35). Siin\u00e4 kuvataan alaston nymfi, jonka Jupiter pilven muodossa laskeutuu viettelem\u00e4\u00e4n. Pilven kuvaus on virtuoosinen ja antautuvan Ion iho hohkaa eroottisena.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Correggio: Jupiter ja Io, 1500-luvun alku [Kunsthistoriches Museum, Wien]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aivan toisenlaiseen maailmaan, viile\u00e4n tyylikk\u00e4\u00e4seen ja aristokraattiseen, johdattaa niin ik\u00e4\u00e4n Parmassa ty\u00f6skennellyt maalari Parmigianino (Francesco Mazzola, 1503\u20131540). Kuuluisin esimerkki h\u00e4nen \u201dmaneereistaan\u201d lienee Pitk\u00e4kaulainen madonna (7\/36). Siin\u00e4 niin ihmiskehot kuin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t arkkitehtuurielementit on tietoisesti venytetty ja manipuloitu siten, ettei niill\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 antiikin ihanteiden kuin uusplatonilaisten harmonian lakien kanssa. Lopputulos on ylellinen ja elegantti, mutta my\u00f6s kylm\u00e4 ja laskelmoitu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Parmigianino: Pitk\u00e4kaulainen madonna, n. 1535 [Gallerie degli Uffizi, Firenze]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Italiassa 1500-luku oli ristiriitojen aikaa. Sodat rasittivat sen alueita. Ranska ahdisteli Pohjois-Italiaa ja Rooma joutui […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":590,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-55","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1400-ja-1500-luvut-renessanssi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2684,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions\/2684"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/590"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}