{"id":55,"date":"2013-11-12T08:25:16","date_gmt":"2013-11-12T06:25:16","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=55"},"modified":"2016-08-25T16:47:51","modified_gmt":"2016-08-25T14:47:51","slug":"7-5-taysrenessanssi-nerous-ja-renessanssin-umpikuja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/7-5-taysrenessanssi-nerous-ja-renessanssin-umpikuja\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7.5<\/div> T\u00e4ysrenessanssi: \u201dnerous\u201d ja renessanssin umpikuja"},"content":{"rendered":"<p>Italiassa 1500-luku oli ristiriitojen aikaa. Sodat rasittivat sen alueita. Ranska ahdisteli Pohjois-Italiaa ja Rooma joutui saksalaisten ja espanjalaisten ry&ouml;st&auml;m&auml;ksi vuonna 1527. Toisaalta Vatikaanin valta kasvoi paavin k&auml;ydess&auml; jatkuvia sotia. Lyhytt&auml; kautta vuodesta 1500 vuoteen 1530 luonnehditaan taidehistoriassa &rdquo;t&auml;ysrenessanssiksi&rdquo;. Sit&auml; hallitsi kolme merkitt&auml;v&auml;&auml; ja monipuolista taiteilijaa, joihin on usein yhdistetty <strong>&rdquo;neron&rdquo;<\/strong> k&auml;site. He ovat Leonardo da Vinci, Rafael ja Michelangelo.<\/p>\n<h2>Leonardo da Vinci (1452&ndash;1519)<\/h2>\n<p>Suhteellisen pienest&auml; tuotannostaan huolimatta Leonardo da Vinci kiteytt&auml;&auml; itsess&auml;&auml;n renessanssin k&auml;sitteen &rdquo;universaali-ihmisest&auml;&rdquo;, yksil&ouml;st&auml;, joka on kotonaan eri taiteen- ja tieteenaloilla. Vaikka h&auml;nelt&auml; alun alkaen puuttuikin humanisteihin yhdistetty latinantaito ja antiikin tuntemus, h&auml;nen luontainen uteliaisuutensa ajoi h&auml;net syv&auml;lle eri ilmi&ouml;iden syvimp&auml;&auml;n olemukseen, piirre, joka enteili empiirist&auml;, kokemuspohjaista tiedett&auml;.<\/p>\n<p>H&auml;nen suunnitteli ja piirsi teknisi&auml; innovaatioita, joukossa muun muassa ensimm&auml;inen yritys lentokoneen kehitt&auml;miseksi. H&auml;n laati my&ouml;s topografisia karttoja, suunnitteli n&auml;ytt&auml;m&ouml;koneistoja jne. H&auml;nen syv&auml;llinen kiinnostuksensa ihmiskehoa ja sen toimintoja kohtaan johti h&auml;net tekem&auml;&auml;n patologisia leikkauksia, mik&auml; oli lailla ankarasti kielletty (ne yleistyiv&auml;t vasta puoli vuosisataa Leonardon kuoleman j&auml;lkeen). Tuloksena syntyi joukko tarkkoja anatomisia piirustuksia (7\/25).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"410\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0725.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1255\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0725.jpg 410w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0725-192x300.jpg 192w\" sizes=\"(max-width: 410px) 100vw, 410px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1255\">\n\t\t\t\tLeonardo da Vinci: anatominen tutkielma\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Monien muiden renessanssitaiteilijoiden tavoin Leonardokin oli kiinnostunut geometristen ideaalimuotojen kuten ympyr&auml;n ja neli&ouml;n suhteesta ihanteelliseen ihmiskehoon. Kuuluisassa piirroksessaan h&auml;n sijoittaa Rooman arkkitehtuuriteoreetikon Vitruviuksen innoittamana ihmisen n&auml;iden perusmuotojen sis&auml;&auml;n (7\/26). H&auml;nen monilahjakkuudestaan kertoo, ett&auml; h&auml;n on kirjoittanut italiankielisen k&auml;&auml;nn&ouml;ksen Vitruviuksen latinankielisest&auml; tekstist&auml; kuvan yl&auml;- ja alapuolelle peilikirjoituksella.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"520\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0726.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-590\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0726.jpg 520w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0726-244x300.jpg 244w\" sizes=\"(max-width: 520px) 100vw, 520px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-590\">\n\t\t\t\tLeonardo da Vinci: ideaali ihminen\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Leonardon kokeilunhalusta johtuen muutamat h&auml;nen keskeisist&auml; t&ouml;ist&auml; j&auml;iv&auml;t kesken tai ne tuhoutuivat. H&auml;n yritti kehitt&auml;&auml; muun muassa uutta sein&auml;maalaustekniikkaa. Sen tuloksena esimerkiksi h&auml;nen Pyh&auml; ehtoollinen -maalauksensa Milanossa alkoi rapistua jo h&auml;nen elinaikanaan. Monet t&auml;rke&auml;t teoksensa h&auml;n j&auml;tti kesken, ik&auml;&auml;n kuin niiden loppuunsaattaminen teht&auml;v&auml;n varsinaisen ratkaisemisen j&auml;lkeen ei h&auml;nt&auml; olisi en&auml;&auml; kiinnostanut. Keskener&auml;iset teokset antavat kuitenkin selke&auml;n kuvan h&auml;nen ty&ouml;skentelymetodeistaan.<\/p>\n<p>Monia Leonardon s&auml;ilyneit&auml; maalauksia leimaa monimerkityksellinen salaper&auml;isyys. Hyv&auml; esimerkki on maailman ep&auml;ilem&auml;tt&auml; tunnetuin maalaus, Mona Lisa. Muotokuvassa kuvatusta naisesta ja h&auml;nen hymyst&auml;&auml;n on kirjoitettu hyllymetreitt&auml;in. H&auml;n kehitti maalauksissaan kahta erityistekniikkaa, <em>chiaroscuroa<\/em> eli er&auml;&auml;nlaista valoh&auml;my&auml; tai puolivarjoa ja <em>sfumatoa <\/em>eli er&auml;&auml;nlaista &rdquo;usvaisuutta&rdquo;. Chiaroscurolla h&auml;n kykenikin toteuttamaan Mona Lisan arvoituksellisen hymyn, joka ik&auml;&auml;n kuin v&auml;reilee puolittain varjossa.<\/p>\n<p>N&auml;m&auml; molemmat tekniikat sek&auml; Leonardon kiinnostus geometrisiin perusmuotoihin ilmenev&auml;t h&auml;nen maalauksessaan Pyh&auml; Anna kolmantena, joka kuvaa Marian &auml;iti&auml;, Annaa syliss&auml;&auml;n Jeesus-lasta hyv&auml;ilev&auml; Maria (7\/27). Yhdess&auml; n&auml;m&auml; henkistyneen aineettomat hahmot muodostavat kannallaan lep&auml;&auml;v&auml;n kolmion. Chiaroscurolla Leonardo on saanut aikaan hahmojen kasvoille arvoituksellisen valon ja varjon leikin. Sfumaton usvaisuus taas luo kaukana siint&auml;v&auml;&auml;n taustamaisemaan valtavan et&auml;isyyden vaikutelman.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0727.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1256\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0727.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0727-216x300.jpg 216w\" sizes=\"(max-width: 460px) 100vw, 460px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1256\">\n\t\t\t\tLeonardo da Vinci: Pyh&auml; Anna itse kolmantena, 1508&ndash;1510 [Louvre, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Rafael (1483&ndash;1520)<\/h2>\n<p>Rafaelin (Rafaello Sanzio) taiteessa kiteytyy renessanssin pyrkimys harmoniaan. H&auml;n maalasi muotokuvia, madonna-aiheisia maalauksia ja Vatikaaniin paavin yksityishuoneiston eli ns. <em>stanzojen <\/em>suurikokoiset sein&auml;maalaukset. Vaikka kaikki kolme renessanssin mestaria, Leonardo, Michelangelo ja Rafael toimivat t&auml;ysin itsen&auml;isesti, toisistaan riippumatta, omaksuivat he toisinaan toisiltaan joitakin taiteen elementtej&auml;. Nimenomaan Rafaelin my&ouml;h&auml;istuotannossa on havaittavissa Michelangelon dramaattisen taiteen heijastumia.<\/p>\n<p>Rafael maalasi useita Madonna-aiheisia tauluja (7\/28). Usein niiss&auml; kuvataan Marian ja Jeesus-lapsen lis&auml;ksi my&ouml;s Johannes Kastaja lapsena. Aiheella ei ole perustaa Raamatussa, vaan se perustuu uusplatonilaiseen tulkintaan. Rafaelin Madonna-maalaukset henkiv&auml;t t&auml;ydellist&auml; rauhaa. Hillitty valoh&auml;my pehment&auml;&auml; hahmojen kasvoja, mutta muuten ne kylpev&auml;t lempe&auml;ss&auml; p&auml;iv&auml;nvalossa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"440\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0728.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1257\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0728.jpg 440w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0728-206x300.jpg 206w\" sizes=\"(max-width: 440px) 100vw, 440px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1257\">\n\t\t\t\tRafael: Madonna, Jeesus ja Johannes Kastaja, 1506&ndash;1907 [Galleria degli Uffizi, Firenze]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Vatikaanin stanza-salien sein&auml;maalausten kuvaohjelma kattaa monia antiikin aiheita ja my&ouml;s kristillisi&auml; aiheita. Antiikin filosofian keskeisi&auml; hahmoja h&auml;n maalasi freskoon nimelt&auml;&auml;n Ateenan koulu. Siin&auml; h&auml;n antoi monille antiikin suurmiehill&auml; renessanssin ajattelijoiden ja taiteilijoiden kasvot. Parnassos-maalauksessaan h&auml;n kuvaa runoilijoiden vuorelle, Apollonin ja muusien ymp&auml;rille eri aikakausien t&auml;rke&auml;t kirjailijat (7\/29). H&auml;kellytt&auml;v&auml;&auml; tietenkin on, ett&auml; n&auml;in t&auml;ysin antiikin aatemaailman l&auml;p&auml;isemi&auml; aiheita ylip&auml;&auml;t&auml;&auml;n saatettiin maalata Vatikaniin, paavin vallan keskukseen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"480\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0729.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1258\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0729.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0729-300x225.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1258\">\n\t\t\t\tRafael: Parnassos, n. 1511 [Vatikaani, Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Vatikaani olikin t&auml;ysrenessanssin aikana Euroopan taiteen keskus. Paavi Julius II kokosi ymp&auml;rilleen aikansa t&auml;rkeimm&auml;t arkkitehdit ja taiteilijat. Kristinusko ja humanismi yritettiin virallisestikin yhdist&auml;&auml;. Siit&auml; kertoo se, ett&auml; antiikkiaiheisiaan freskoja vastap&auml;&auml;t&auml; Rafael maalasi kristillisi&auml;, teologisaiheisia aiheita, kuten V&auml;ittely pyh&auml;st&auml; sakramentista.<\/p>\n<h2>Michelangelo (1475&ndash;1564)<\/h2>\n<p>T&auml;ysrenessanssin mestareista ristiriitaisin hahmo on Michelangelo Buonarrotti. H&auml;n toimi kuvanveist&auml;j&auml;n&auml;, maalarina, arkkitehtina ja runoilijana. Siten h&auml;n t&auml;ytti renessanssin universaalin ihmisen ja jopa &rdquo;neron&rdquo; kriteerit. H&auml;nen s&auml;rmik&auml;s ja ristiriitainen luonteensa, monipuolisuutensa, ty&ouml;narkomaniansa ja l&auml;hes demoninen heitt&auml;ytymisens&auml; ty&ouml;teht&auml;viin ovat olleet omiaan yll&auml;pit&auml;m&auml;&auml;n h&auml;nest&auml; l&auml;hes myyttist&auml; kuvaa kaikkien aikojen luovana nerona numero yksi.<\/p>\n<p>H&auml;n tuli melko vaatimattomista oloista, mutta p&auml;&auml;si jo nuorena Firenze&auml; ja my&ouml;hemmin Vatikaania sek&auml; koko Keski-Italiaa hallinneen Medici-suvun suosioon. Medicien suojeluksessa h&auml;n sai oppinsa ja imi itseens&auml; humanismin ja uusplatonilaisuuden aatteet.<\/p>\n<p>H&auml;nen l&auml;pimurtoteoksenaan voi pit&auml;&auml; Daavid-veistosta (7\/30). Se oli ensimm&auml;inen luonnollista kokoa suurempi alastonveistos sitten antiikin. Michelangelo kuvasi Daavidin ep&auml;perinteisesti, ilman kukistamansa vastustajan, Goljatin p&auml;&auml;t&auml;. Antiikin ihanteista Michelangelo irtautui nuorukaisen kehon suhteita vahvasti liioittelemalla. Daavidin k&auml;det ja jalat ovat suhteettoman suuret, suonet pullollaan ja niska uhmakkaasti kaarella. Veistos henkii itsetietoista voimaa ja p&auml;&auml;tt&auml;v&auml;isyytt&auml;. Se koettiinkin firenzel&auml;isen hengen ruumiillistumaksi.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-6\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"360\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0730.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-6-1259\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0730.jpg 360w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0730-169x300.jpg 169w\" sizes=\"(max-width: 360px) 100vw, 360px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-6-1259\">\n\t\t\t\tMichelangelo: Daavid, 1501&ndash;1504 [Galleria dell&rsquo;Academia, Firenze]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Daavid poiki toisen tilausty&ouml;n, Medici-sukuun kuuluneen paavi Julius II hautamuistomerkin, joka ei, Michelangelon suureksi pettymykseksi, koskaan kokonaisuudessaan valmistunut. Paavi onnistui kuitenkin suostuttelemaan Michelangelon maalaamaan kattofreskot katolisen kirkon kaikkein pyhimp&auml;&auml;n, Vatikaanin Sikstiinil&auml;iseen kappeliin (7\/31).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-7\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0731.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-7-1260\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0731.jpg 500w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0731-234x300.jpg 234w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-7-1260\">\n\t\t\t\tMichelangelo: Siktiinil&auml;iskappelin katto- ja p&auml;&auml;tyfreskot, 1534&ndash;1541 [Vatikaani]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Teht&auml;v&auml; oli vaativa, sill&auml; kattopinta oli paitsi laaja my&ouml;s holvattu. Michelangelo ratkaisi teht&auml;v&auml;n t&auml;ysin omintakeisella tavalla. Monet keskusaiheet ovat Raamatusta per&auml;isin, tosin aivan uudella tavalla tulkittuina. Aatamin luomisessa h&auml;n kuvaa valtavalla energialla sy&ouml;ksyv&auml;n valkopartaisen Jumala her&auml;tt&auml;m&auml;ss&auml; alastoman Aatamin henkiin sormensa kosketuksella.<\/p>\n<p>Michelangelon kiinnostus miehiseen kehoon manifestoituu my&ouml;s p&auml;&auml;paneeleita reunustavissa, Raamattuun t&auml;ysin liittym&auml;tt&ouml;miss&auml; alastomissa nuorukaishahmoissa. Niiden monipuolinen k&auml;sittely heijastaa Michelangelon intohimoa k&auml;ytt&auml;&auml; alastonta miehist&auml; kehoa v&auml;kevien tunnetilojen tulkkina.<\/p>\n<p>Parikymment&auml; vuotta my&ouml;hemmin Michelangelo sai teht&auml;v&auml;kseen maalata my&ouml;s Sikstiinil&auml;isen kappelin alttarisein&auml;&auml;n freskon Viimeinen tuomio. Lopputulos on j&auml;risytt&auml;v&auml;. Keski&ouml;ss&auml; on antiikin hahmoa muistuttava herooinen Kristus aurinkoa muistuttavan s&auml;dekeh&auml;n ymp&auml;r&ouml;im&auml;n&auml; &ndash; selke&auml; uusplatonilainen rinnastus antiikin auringonjumala Heliokseen. Ymp&auml;r&ouml;iviss&auml; painajaisn&auml;yiss&auml; kadotukseen tuomitut sy&ouml;ksyv&auml;t helvettiin, mukana on my&ouml;s Michelangelon riipaiseva omakuva nyljetyn ihmisnahan hahmossa.<\/p>\n<p>Michelangelon Sikstiinil&auml;isen kappelin freskot eiv&auml;t saaneet pelk&auml;st&auml;&auml;n positiivista vastaanottoa. Aikakauden tiukentuneessa ilmapiiriss&auml; ep&auml;traditionaalinen ikonografia ja nimenomaan antiikin kuvamaailmasta periytyv&auml;t alastonhahmot tuomittiin. Michelangelon kuoleman j&auml;lkeen Viimeisen tuomion hahmoille maalattiinkin lannevaatteet.<\/p>\n<p>Loppuel&auml;m&auml;ns&auml; Michelangelo keskittyi arkkitehtuuriin ja kuvanveistoon. Jo ennen Viimeist&auml; tuomiota Medicit olivat saaneet Michelangelon suunnitteleman suvulle hautakappelin Firenzeen. Sen interi&ouml;&ouml;rist&auml; Michelangelo muokkasi Brunelleschin perinteen pohjalta dramaattisemman sis&auml;tilan. Michelangelo luopui antiikin j&auml;rjestelmien suorista lainoista ja k&auml;sitteli tilaa veistoksellisemmin.<\/p>\n<p>Kappelin varsinaiset veistokset j&auml;iv&auml;t kuitenkin yht&auml; lukuun ottamatta keskener&auml;isiksi. Michelangelo otti niit&auml; ty&ouml;st&auml;ess&auml;&auml;n k&auml;ytt&ouml;&ouml;n uuden tekniikan. H&auml;n valmisti niist&auml; ensin pienoismallin, jonka pohjalta apurit tekiv&auml;t raakaty&ouml;n. Michelangelo suoritti lopulta viimeistelyn. Tekniikka yleistyi my&ouml;hemmin suurten veistosprojektien yhteydess&auml;.<\/p>\n<p>Michelangelon laajin arkkitehtuuriprojekti oli Vatikaanin Pietarin kirkon, katolisen maailman henkisen keskuksen loppuunsaattaminen. Moni arkkitehti oli jo ennen h&auml;nt&auml; osallistunut teht&auml;v&auml;&auml;n, mukana t&auml;ysrenessanssin ehk&auml; merkitt&auml;vin arkkitehti Donato Bramante (1444&ndash;1514). H&auml;nt&auml; oli askarruttanut ihanteellisen kristillisen kirkon luominen.<\/p>\n<p>Uusplatonilaisessa hengess&auml; Bramante pyrki yhdist&auml;m&auml;&auml;n geometristen ihannemuotojen ja ideaalin ihmiskehon suhteet. H&auml;n p&auml;&auml;tyi puolipy&ouml;re&auml;n kupolin kattamaan keskeisrakennukseen, joka heijastaa paitsi varhaiskristillisten muistokappeleiden muotoa, my&ouml;s Rooman Pantheonin vaikutusta. N&auml;in kirkko tuli symboloimaan kosmoksen oletettua rakennetta. H&auml;nen pieni Tempieto-kappelinsa pohjautui antiikin py&ouml;r&ouml;temppeleihin (7\/31b).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-8 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-8\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"310\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0731b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-8-1261\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0731b.jpg 310w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0731b-145x300.jpg 145w\" sizes=\"(max-width: 310px) 100vw, 310px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-8-1261\">\n\t\t\t\tDonato Bramante: Tempietto, 1500-luvun alku [Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Michelangelo muokkasi Bramanten pohjapiirrosta ja suunnitteli pitk&auml;lti kirkon interi&ouml;&ouml;rin, ulkoseini&auml; ja laati suunnitelman kirkon kupoliksi (7\/32). H&auml;n k&auml;sitteli ulkoseini&auml; veistoksellisesti: jykev&auml;&auml; horisontaalia yl&auml;osaa kannattavat seinien voimakkaan vertikaalit ulokkeet. Kupoli valmistui vasta Michelangelon kuoleman j&auml;lkeen toisen arkkitehdin viimeistelem&auml;n&auml; ja muokkaamana.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-9 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-9\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"520\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0732.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-9-1262\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0732.jpg 520w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0732-244x300.jpg 244w\" sizes=\"(max-width: 520px) 100vw, 520px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-9-1262\">\n\t\t\t\tMichelangelo: Pietarin kirkko, 1546&ndash;1564 [Vatikaani]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Viimeisin&auml; vuosinaan Michelangelo kiinnostui yh&auml; enemm&auml;n vallalla olleista teologisista kysymyksist&auml;. Uusplatonilaisuus ja alastoman ihmiskehon palvonta v&auml;istyiv&auml;t sis&auml;&auml;np&auml;in k&auml;&auml;ntyneemm&auml;n ja tuskaisemman ilmaisun tielt&auml;. H&auml;nen viimeisi&auml; t&ouml;it&auml;&auml;n on Pieta-veistos. Se kuvaa hetke&auml;, jolloin Kristus on laskettu ristilt&auml; &auml;itins&auml; syliin (7\/33). Michelangelo j&auml;tti teoksen tietoisesti kesken. Syv&auml;ss&auml; tunnelatauksessaan ja karhean viitteellisess&auml; toteutuksessaan veistos on hengelt&auml;&auml;n h&auml;kellytt&auml;v&auml;n &rdquo;moderni&rdquo;.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-10 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-10\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"320\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0733.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-10-1263\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0733.jpg 320w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0733-150x300.jpg 150w\" sizes=\"(max-width: 320px) 100vw, 320px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-10-1263\">\n\t\t\t\tMichelangelo: Pieta Rondanini [Sforzescon linna, Milano]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Venetsian t&auml;ysrenessanssi<\/h2>\n<p>Vauraassa kauppakeskuksessa Venetsiassa taide kehittyi omalla tavallaan. Se s&auml;ilytti demokratiaa muistuttavan hallintomallinsa ja pysytt&auml;ytyi et&auml;&auml;mp&auml;n&auml; paavin vallasta. Suuret julkiset tilaukset ty&ouml;llistiv&auml;t monia merkitt&auml;vi&auml; taiteilijoita. Venetsian maalauskoulukunta oli saanut ominaispiirteit&auml;&auml;n jo varhaisrenessanssin aikana sellaisten edell&auml; esiteltyjen taiteilijoiden kuin Andrea Mantegnan ja Giovanni Bellinin my&ouml;t&auml;.<\/p>\n<p>Giorgonen (n. 1477&ndash;1510) suppeassa tuotannossa korostuu firenzel&auml;isen kirkkauden sijasta renessanssin mystisempi ja arvoituksellisempi puoli. H&auml;nen maalauksissaan my&ouml;s maisema nousee l&auml;hes itsen&auml;iseen asemaan (7\/33b).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-11 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-11\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"560\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0733b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-11-1264\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0733b.jpg 560w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0733b-263x300.jpg 263w\" sizes=\"(max-width: 560px) 100vw, 560px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-11-1264\">\n\t\t\t\tGiorgione: Myrsky, n. 1505 [Accademia, Venetsia]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>T&auml;ysrenessanssin aikana venetsialaiset maalarit kehittiv&auml;t uuden tekniikan, joka tuli s&auml;ilym&auml;&auml;n hallitsevana maalaustekniikkana Euroopassa aina 1900-luvulle. Se oli kankaalle toteutettu &ouml;ljyv&auml;rimaalaus. Flaamilaisesta perinteest&auml; alun perin omaksuttua &ouml;ljyv&auml;rimaalausta kehitettiin edelleen siten ett&auml; se mahdollisti yh&auml; kerroksellisemman toteutustavan ja ilmaisuvoimaisemman sivellinty&ouml;skentelyn.<\/p>\n<p>&Ouml;ljyv&auml;rimaalauksen mestari oli Tizian (Tiziano Vecelli, n. 1490&ndash;1576). H&auml;n oli renessanssin arvostetuin maalari, jota kosiskeltiin eri puolille Italiaa ja joka lopulta ty&ouml;skenteli pitk&auml;&auml;n Espanjan hoville. H&auml;nen tuotantoonsa kuuluu uskonnollisia maalauksia, muotokuvia ja antiikin mytologiaa vapautuneesti tulkitsevia teoksia.<\/p>\n<p>H&auml;nen mytologisiin aiheisiinsa kuuluu muun muassa makaava, alastonta naista esitt&auml;v&auml; maalaus, Nukkuva Venus (7\/34). Sen voi kokea maalattuna ylistysrunona aistilliselle rakkaudelle. Se vakiintui monine muunnelmineen yhdeksi Euroopan maalaustaiteen vakioaiheeksi aina 1800-luvun puoliv&auml;liin saakka.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-12 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-12\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0734.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-12-1265\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0734.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0734-300x216.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-12-1265\">\n\t\t\t\tTizian: Urbinon Venus, 1538 [Gallerie degli Uffizi, Firenze]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Tizianin rinnalla Venetsian koulukunnan keskeisiin maalareihin kuului Tintoretto (1518&ndash;1594). H&auml;nen vy&ouml;ryviss&auml; hyperdramaattisissa uskonnollisissa sommitelmissaan voi aistia jo vastauskonpuhdistuksen kiihkon. H&auml;nen aikalaisensa Paolo Veronese (1528&ndash;1588) t&auml;ytti virtuoosisen taitavat maalauksensa tarkkaan toteutetuilla yksityiskohdilla ja ylt&auml;kyll&auml;isell&auml; ylellisyydell&auml;.<\/p>\n<h2>Manierismi<\/h2>\n<p>Renessanssi loppuvaiheen maalaustaidetta kutsutaan yleens&auml; <em>manierismiksi.<\/em> Se juontaa juuren italiankielisest&auml; termist&auml; <em>maniera,<\/em> joka tarkoittaa muun muassa tyyli&auml;, tapaa, &rdquo;maneeria&rdquo;, mutta my&ouml;s er&auml;&auml;nlaista sulavuutta ja jopa oman tyylin tai k&auml;denj&auml;ljen korostamista. Ilmi&ouml;n voi n&auml;hd&auml; saaneen alkunsa Michelangelon l&auml;hes omavaltaisesta tavasta k&auml;sitell&auml; taiteessaan ihmiskehoa ja toisaalta t&auml;ysrenessanssin aikana vakiintuneesta tavasta, ett&auml; taiteilijat pyrkiv&auml;t luomaan oman tyylins&auml;, voisipa melkein sanoa &rdquo;br&auml;ndins&auml;&rdquo;.<\/p>\n<p>Manierisminin piiriin voi lukea niinkin varhaisen taiteilija kuin Parmassa toimineen Correggion (Antonio Allegri, 1489&ndash;1534). H&auml;nen p&auml;&auml;ty&ouml;ns&auml;, Parman tuomiokirkon kupolifresko enteilee jo barokin dynamiikkaa (7\/34b). H&auml;n osasi esitt&auml;&auml; ihmishahmoja lyhennyksess&auml;, altap&auml;in kuvattuina, ja n&auml;in h&auml;n kykeni luomaan hurjan taivasn&auml;yn, jossa ihmishahmot leijuvat ja lent&auml;v&auml;t avaruudessa, k&auml;yt&auml;nt&ouml;, joka vakiintui 1600-luvun kattomaalauksissa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-13 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-13 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-13 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-13 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-13\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"520\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0734b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-13-1266\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0734b.jpg 520w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0734b-244x300.jpg 244w\" sizes=\"(max-width: 520px) 100vw, 520px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-13-1266\">\n\t\t\t\tGorreggio: osa Parman tuomiokirkon kupolimaalauksesta, 1526&ndash;1530 [Parma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Correggion tuotannossa kiteytyy manierismin ekstaattisuus ja sensualismi. Ne hallitsevat Correggion maalausta Jupiter ja Io (7\/35). Siin&auml; kuvataan alaston nymfi, jonka Jupiter pilven muodossa laskeutuu viettelem&auml;&auml;n. Pilven kuvaus on virtuoosinen ja antautuvan Ion iho hohkaa eroottisena.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-14 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-14 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-14 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-14 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-14\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"280\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0735.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-14-1267\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0735.jpg 280w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0735-131x300.jpg 131w\" sizes=\"(max-width: 280px) 100vw, 280px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-14-1267\">\n\t\t\t\tCorreggio: Jupiter ja Io, 1500-luvun alku [Kunsthistoriches Museum, Wien]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Aivan toisenlaiseen maailmaan, viile&auml;n tyylikk&auml;&auml;seen ja aristokraattiseen, johdattaa niin ik&auml;&auml;n Parmassa ty&ouml;skennellyt maalari Parmigianino (Francesco Mazzola, 1503&ndash;1540). Kuuluisin esimerkki h&auml;nen &rdquo;maneereistaan&rdquo; lienee Pitk&auml;kaulainen madonna (7\/36). Siin&auml; niin ihmiskehot kuin ymp&auml;r&ouml;iv&auml;t arkkitehtuurielementit on tietoisesti venytetty ja manipuloitu siten, ettei niill&auml; ole en&auml;&auml; mit&auml;&auml;n tekemist&auml; sen enemp&auml;&auml; antiikin ihanteiden kuin uusplatonilaisten harmonian lakien kanssa. Lopputulos on ylellinen ja elegantti, mutta my&ouml;s kylm&auml; ja laskelmoitu.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-15 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-15 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-15 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-15 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-15\" class=\"gallery galleryid-55 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0736.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-15-1268\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0736.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0736-188x300.jpg 188w\" sizes=\"(max-width: 400px) 100vw, 400px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-15-1268\">\n\t\t\t\tParmigianino: Pitk&auml;kaulainen madonna, n. 1535 [Gallerie degli Uffizi, Firenze]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Italiassa 1500-luku oli ristiriitojen aikaa. Sodat rasittivat sen alueita. Ranska ahdisteli Pohjois-Italiaa ja Rooma joutui saksalaisten ja espanjalaisten ry&ouml;st&auml;m&auml;ksi vuonna 1527. Toisaalta Vatikaanin valta kasvoi paavin k&auml;ydess&auml; jatkuvia sotia. Lyhytt&auml; kautta vuodesta 1500 vuoteen 1530 luonnehditaan taidehistoriassa &rdquo;t&auml;ysrenessanssiksi&rdquo;. Sit&auml; hallitsi kolme merkitt&auml;v&auml;&auml; ja monipuolista taiteilijaa, joihin on usein yhdistetty &rdquo;neron&rdquo; k&auml;site. He ovat Leonardo da [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":590,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1453,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions\/1453"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/590"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}