{"id":57,"date":"2013-11-12T08:25:55","date_gmt":"2013-11-12T06:25:55","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=57"},"modified":"2016-08-26T10:06:55","modified_gmt":"2016-08-26T08:06:55","slug":"7-4-renessanssi-italian-ulkopuolella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/7-4-renessanssi-italian-ulkopuolella\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7.4<\/div> Renessanssi Italian ulkopuolella"},"content":{"rendered":"<p>Renessanssin aikakauden eli 1400- ja 1500-lukujen taiteesta puhuttaessa Italian merkitys korostuu. Yksi syy siihen on se, ett&auml; italialaiset itse kirjoittivat taidehistoriansa ja rankkasivat taiteilijansa. My&ouml;s muualla, miss&auml; taiteesta kirjoitettiin tai sit&auml; ker&auml;ttiin, olivat italialaiset taiteilijat ihailluimpia. Merkitt&auml;vi&auml; taiteilijapersoonallisuuksia esiintyi kuitenkin muuallakin Euroopassa. Nimenomaan flaamilainen taide oli laajalti arvostettua.<\/p>\n<h2>Flaamilainen koulukunta<\/h2>\n<p>Italialainen taide ei kehittynyt eristyksiss&auml;. Vaikutteita omaksuttiin nimenomaan Flanderista, joka oli Italian rinnalla aikakauden vaurain alue omine aktiivisine uskonnollisine liikkeineen. Flaamilaista kirkkomusiikkia ihailtiin Italiassa ja Flanderista omaksuttiin my&ouml;s edell&auml; sivuttu &ouml;ljyv&auml;rimaalauksen tekniikka, joka tuli mullistamaan l&auml;nsimaisen maalaustaiteen.<\/p>\n<p>&Ouml;ljytekniikkaa kehiteltiin Flanderin alueilla jo 900-luvun tienoilla, mutta sen mahdollisuuksien laaja kirjo hallittiin vasta 1400-luvulla. Temperamaalaukseen verrattuna sill&auml; oli monia etuja. Munankeltuaista sideaineena k&auml;ytt&auml;v&auml;, nopeasti kuivuva tempera maalataan johdonmukaisesti kerros kerrokselta. Hitaammin kuivuvilla &ouml;ljyv&auml;reill&auml; ty&ouml;skennelt&auml;ess&auml; v&auml;ripintoja voi muutella ja rakennella ja yksityiskohtia voi lis&auml;t&auml; prosessin yhteydess&auml;.<\/p>\n<p>&rdquo;&Ouml;ljyv&auml;rin keksij&auml;ksi&rdquo; on kutsuttu Jan van Eycki&auml; (n. 1390&ndash;1441). H&auml;n maalasi sek&auml; suurikokoisia uskonnollisia teoksia ett&auml; muotokuvia, jotka olivat viel&auml; harvinaisia (7\/21b). H&auml;nen yksityiskohdista rikkaissa teoksissaan esiintyy my&ouml;s uudenlainen perspektiivisysteemi, ilmaperspektiivi. Siin&auml; et&auml;isyyden vaikutelmaa ei luoda firenzel&auml;isen tavan mukaan viivaperspektiivi&auml; hy&ouml;dynt&auml;m&auml;ll&auml;, vaan v&auml;ris&auml;vyj&auml; asteittain muuttamalla. Tekniikka on &ouml;ljymaalaukselle luontainen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-57 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"600\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0721b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-588\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0721b.jpg 600w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0721b-281x300.jpg 281w\" sizes=\"(max-width: 600px) 100vw, 600px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-588\">\n\t\t\t\tJan van Eyck: Kansleri Rolinin madonna, n. 1434 [Louvre, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>H&auml;nt&auml; hieman my&ouml;h&auml;isempi Roger van der Weyden (n. 1400&ndash;1464) rajoitti yksityiskohtien k&auml;sittely&auml; ja keskittyi kokonaisvaikutelmaan. H&auml;nen maalauksensa Ristilt&auml; otto (7\/23) antaa hyv&auml; kuvan flaamilaisen taiteen ominaislaadusta, jossa tarkka n&auml;k&ouml;havainto yhdistyy voimakkaaseen uskonnolliseen tunteeseen. Flaamilaista taidetta ihailtiin ja ker&auml;iltiin niin Italiassa kuin Espanjassa ja se vaikutti moniin taiteilijoihin Flanderin ulkopuolellakin.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-57 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"500\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0723.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1251\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0723.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0723-300x234.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1251\">\n\t\t\t\tRoger van der Weyden: Ristilt&auml; otto, n. 1435 [Pradon museo, Madrid]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Hieronymus Bosch (1450&ndash;1516)<\/h2>\n<p>Yksi taiteilija, joka kasvoi flaamilaisen koulukunnan perinteest&auml;, oli Hieronymus Bosch. H&auml;n oli erist&auml;ytynyt vision&auml;&auml;ri, jonka teoksia ei viel&auml;k&auml;&auml;n ole kyetty t&auml;ydellisesti tulkitsemaan. H&auml;nen maalaamansa n&auml;yt ovat t&auml;ysin vastakkaisia Italian renessanssin kirkkaudelle, mutta renessanssitaiteilijaksi h&auml;net tekee h&auml;nen ylti&ouml;p&auml;inen yksil&ouml;llisyytens&auml;.<\/p>\n<p>H&auml;nen p&auml;&auml;teoksenaan voi pit&auml;&auml; suurta alttarimaalausta nimelt&auml;&auml;n Himojen puutarha. Sen vasen siipi kuvaa Eedenin puutarhaa, keskipaneeli maailmaa ennen vedenpaisumusta (7\/22) ja oikea siipi Helvetti&auml;. Kokonaisuus ei tunnu liittyv&auml;n mihink&auml;&auml;n selke&auml;&auml;n teologiseen j&auml;rjestelm&auml;&auml;n, vaan se rakentuu yksityiskohtaisesti maalatuista surrealistisista n&auml;yist&auml;. Niiss&auml; lihalliset nautinnot ja jopa taide (musiikki-instrumenttien muodossa) esitet&auml;&auml;n paholaisen demonisina juonina, jotka viettelev&auml;t ihmiskunnan pois kaidalta tielt&auml; kohti alttarin oikean siiven kuvaamia helvetin kauhuja.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-57 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"520\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0722.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1252\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0722.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0722-300x244.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1252\">\n\t\t\t\tHieronymos Bosch: Maallisten nautintojen puutarha, osa suurta alttarimaalausta, 1503&ndash;1504 [Pradon museo, Madrid]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Albrecht D&uuml;rer (1471&ndash;1528)<\/h2>\n<p>T&auml;ysiverisin renessanssitaiteilija Italian ulkopuolella oli ep&auml;ilem&auml;tt&auml; saksalainen Albrecht D&uuml;rer. H&auml;n toimi aluksi Saksassa kirjojen kuvittajana. Kuvien vedostaminen metallilaatoilla oli kehitetty 1400-luvun puoliv&auml;liss&auml;. D&uuml;rer jalostikin t&auml;m&auml;n taiteenlaji huippuunsa, kuten h&auml;nen suuri grafiikanlehti Pyh&auml; Eustachius osoitaa (7\/23b). Viivakaiverruksella h&auml;n onnistui luomaan l&auml;hes kolmiulotteisia hahmoja sek&auml; valo- ja et&auml;isyysvaikutelmia.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-57 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0723b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1253\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0723b.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0723b-216x300.jpg 216w\" sizes=\"(max-width: 460px) 100vw, 460px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1253\">\n\t\t\t\tAlbrect D&uuml;rer: Pyh&auml; Eustachius, vaskipiirros, 1501 [British Museum, Lontoo]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>K&auml;&auml;nteentekeviksi D&uuml;rerin uralle ja ajattelulle muodostuivat h&auml;nen Italian matkansa. Niill&auml; h&auml;n tutustui paitsi italialaiseen taiteeseen my&ouml;s humanisteihin ja heid&auml;n aatteisiinsa. Mestarinaan h&auml;n piti nimenomaan yll&auml; esitelty&auml; venetsialaista Giovanni Bellini&auml;. Pohjois-Euroopassa aivan uudenlaista taiteilijan itsetietoisuutta ja omanarvontuntoa kuvastaa h&auml;nen kohti suoraan edest&auml; kuvattu omakuvansa (7\/24). D&uuml;rer kamppailikin nostaakseen maalarin statuksen k&auml;sity&ouml;l&auml;isest&auml; taiteilijaksi, niin kuin Italiassa oli jo tapana.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-57 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0724.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1254\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0724.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0724-216x300.jpg 216w\" sizes=\"(max-width: 460px) 100vw, 460px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1254\">\n\t\t\t\tAlbrecht D&uuml;rer: Omakuva, 1500 [Alte Pinakothek, M&uuml;nchen]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Renessanssin aikakauden eli 1400- ja 1500-lukujen taiteesta puhuttaessa Italian merkitys korostuu. Yksi syy siihen on se, ett&auml; italialaiset itse kirjoittivat taidehistoriansa ja rankkasivat taiteilijansa. My&ouml;s muualla, miss&auml; taiteesta kirjoitettiin tai sit&auml; ker&auml;ttiin, olivat italialaiset taiteilijat ihailluimpia. Merkitt&auml;vi&auml; taiteilijapersoonallisuuksia esiintyi kuitenkin muuallakin Euroopassa. Nimenomaan flaamilainen taide oli laajalti arvostettua. Flaamilainen koulukunta Italialainen taide ei kehittynyt eristyksiss&auml;. [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":588,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1500,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions\/1500"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/588"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}