{"id":57,"date":"2013-11-12T08:25:55","date_gmt":"2013-11-12T06:25:55","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=57"},"modified":"2026-05-15T16:38:41","modified_gmt":"2026-05-15T13:38:41","slug":"7-4-renessanssi-italian-ulkopuolella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/7-4-renessanssi-italian-ulkopuolella\/","title":{"rendered":"7.4<\/span> Renessanssi Italian ulkopuolella"},"content":{"rendered":"\n

Renessanssin aikakauden eli 1400- ja 1500-lukujen taiteesta puhuttaessa Italian merkitys korostuu. Yksi syy siihen on se, ett\u00e4 italialaiset itse kirjoittivat taidehistoriansa ja rankkasivat taiteilijansa. My\u00f6s muualla, miss\u00e4 taiteesta kirjoitettiin tai sit\u00e4 ker\u00e4ttiin, olivat italialaiset taiteilijat ihailluimpia. Merkitt\u00e4vi\u00e4 taiteilijapersoonallisuuksia esiintyi kuitenkin muuallakin Euroopassa. Nimenomaan flaamilainen taide oli laajalti arvostettua.<\/p>\n\n\n\n

Flaamilainen koulukunta<\/h2>\n\n\n\n

Italialainen taide ei kehittynyt eristyksiss\u00e4. Vaikutteita omaksuttiin nimenomaan Flanderista, joka oli Italian rinnalla aikakauden vaurain alue omine aktiivisine uskonnollisine liikkeineen. Flaamilaista kirkkomusiikkia ihailtiin Italiassa ja Flanderista omaksuttiin my\u00f6s edell\u00e4 sivuttu \u00f6ljyv\u00e4rimaalauksen tekniikka, joka tuli mullistamaan l\u00e4nsimaisen maalaustaiteen.<\/p>\n\n\n\n

\u00d6ljytekniikkaa kehiteltiin Flanderin alueilla jo 900-luvun tienoilla, mutta sen mahdollisuuksien laaja kirjo hallittiin vasta 1400-luvulla. Temperamaalaukseen verrattuna sill\u00e4 oli monia etuja. Munankeltuaista sideaineena k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4, nopeasti kuivuva tempera maalataan johdonmukaisesti kerros kerrokselta. Hitaammin kuivuvilla \u00f6ljyv\u00e4reill\u00e4 ty\u00f6skennelt\u00e4ess\u00e4 v\u00e4ripintoja voi muutella ja rakennella ja yksityiskohtia voi lis\u00e4t\u00e4 prosessin yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201d\u00d6ljyv\u00e4rin keksij\u00e4ksi\u201d on kutsuttu Jan van Eycki\u00e4 (n. 1390\u20131441). H\u00e4n maalasi sek\u00e4 suurikokoisia uskonnollisia teoksia ett\u00e4 muotokuvia, jotka olivat viel\u00e4 harvinaisia (7\/21b). H\u00e4nen yksityiskohdista rikkaissa teoksissaan esiintyy my\u00f6s uudenlainen perspektiivisysteemi, ilmaperspektiivi. Siin\u00e4 et\u00e4isyyden vaikutelmaa ei luoda firenzel\u00e4isen tavan mukaan viivaperspektiivi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, vaan v\u00e4ris\u00e4vyj\u00e4 asteittain muuttamalla. Tekniikka on \u00f6ljymaalaukselle luontainen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Jan van Eyck: Kansleri Rolinin madonna, n. 1434 [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

H\u00e4nt\u00e4 hieman my\u00f6h\u00e4isempi Roger van der Weyden (n. 1400\u20131464) rajoitti yksityiskohtien k\u00e4sittely\u00e4 ja keskittyi kokonaisvaikutelmaan. H\u00e4nen maalauksensa Ristilt\u00e4 otto (7\/23) antaa hyv\u00e4 kuvan flaamilaisen taiteen ominaislaadusta, jossa tarkka n\u00e4k\u00f6havainto yhdistyy voimakkaaseen uskonnolliseen tunteeseen. Flaamilaista taidetta ihailtiin ja ker\u00e4iltiin niin Italiassa kuin Espanjassa ja se vaikutti moniin taiteilijoihin Flanderin ulkopuolellakin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Roger van der Weyden: Ristilt\u00e4 otto, n. 1435 [Pradon museo, Madrid]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hieronymus Bosch (1450\u20131516)<\/h2>\n\n\n\n

Yksi taiteilija, joka kasvoi flaamilaisen koulukunnan perinteest\u00e4, oli Hieronymus Bosch. H\u00e4n oli erist\u00e4ytynyt vision\u00e4\u00e4ri, jonka teoksia ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ole kyetty t\u00e4ydellisesti tulkitsemaan. H\u00e4nen maalaamansa n\u00e4yt ovat t\u00e4ysin vastakkaisia Italian renessanssin kirkkaudelle, mutta renessanssitaiteilijaksi h\u00e4net tekee h\u00e4nen ylti\u00f6p\u00e4inen yksil\u00f6llisyytens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen p\u00e4\u00e4teoksenaan voi pit\u00e4\u00e4 suurta alttarimaalausta nimelt\u00e4\u00e4n Himojen puutarha. Sen vasen siipi kuvaa Eedenin puutarhaa, keskipaneeli maailmaa ennen vedenpaisumusta (7\/22) ja oikea siipi Helvetti\u00e4. Kokonaisuus ei tunnu liittyv\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n selke\u00e4\u00e4n teologiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, vaan se rakentuu yksityiskohtaisesti maalatuista surrealistisista n\u00e4yist\u00e4. Niiss\u00e4 lihalliset nautinnot ja jopa taide (musiikki-instrumenttien muodossa) esitet\u00e4\u00e4n paholaisen demonisina juonina, jotka viettelev\u00e4t ihmiskunnan pois kaidalta tielt\u00e4 kohti alttarin oikean siiven kuvaamia helvetin kauhuja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Hieronymos Bosch: Maallisten nautintojen puutarha, osa suurta alttarimaalausta, 1503\u20131504 [Pradon museo, Madrid]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Albrecht D\u00fcrer (1471\u20131528)<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4ysiverisin renessanssitaiteilija Italian ulkopuolella oli ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 saksalainen Albrecht D\u00fcrer. H\u00e4n toimi aluksi Saksassa kirjojen kuvittajana. Kuvien vedostaminen metallilaatoilla oli kehitetty 1400-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. D\u00fcrer jalostikin t\u00e4m\u00e4n taiteenlaji huippuunsa, kuten h\u00e4nen suuri grafiikanlehti Pyh\u00e4 Eustachius osoitaa (7\/23b). Viivakaiverruksella h\u00e4n onnistui luomaan l\u00e4hes kolmiulotteisia hahmoja sek\u00e4 valo- ja et\u00e4isyysvaikutelmia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Albrect D\u00fcrer: Pyh\u00e4 Eustachius, vaskipiirros, 1501 [British Museum, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4nteentekeviksi D\u00fcrerin uralle ja ajattelulle muodostuivat h\u00e4nen Italian matkansa. Niill\u00e4 h\u00e4n tutustui paitsi italialaiseen taiteeseen my\u00f6s humanisteihin ja heid\u00e4n aatteisiinsa. Mestarinaan h\u00e4n piti nimenomaan yll\u00e4 esitelty\u00e4 venetsialaista Giovanni Bellini\u00e4. Pohjois-Euroopassa aivan uudenlaista taiteilijan itsetietoisuutta ja omanarvontuntoa kuvastaa h\u00e4nen kohti suoraan edest\u00e4 kuvattu omakuvansa (7\/24). D\u00fcrer kamppailikin nostaakseen maalarin statuksen k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isest\u00e4 taiteilijaksi, niin kuin Italiassa oli jo tapana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Albrecht D\u00fcrer: Omakuva, 1500 [Alte Pinakothek, M\u00fcnchen]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Renessanssin aikakauden eli 1400- ja 1500-lukujen taiteesta puhuttaessa Italian merkitys korostuu. Yksi syy siihen on […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":588,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1400-ja-1500-luvut-renessanssi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2683,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions\/2683"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/588"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}