{"id":59,"date":"2013-11-12T08:26:47","date_gmt":"2013-11-12T06:26:47","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=59"},"modified":"2026-05-15T16:38:10","modified_gmt":"2026-05-15T13:38:10","slug":"7-3-varhaisrenessanssin-maalaustaide-antiikin-kristinusko-kohtaamisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/7-3-varhaisrenessanssin-maalaustaide-antiikin-kristinusko-kohtaamisia\/","title":{"rendered":"7.3<\/span> Varhais­renessanssin maalaus­taide: antiikin kristin­usko kohtaamisia"},"content":{"rendered":"\n

Varhaisrenessanssin aikana toimi monia merkitt\u00e4vi\u00e4 maalareita, joista t\u00e4ss\u00e4 voidaan sivuta vain muutamia. Jotkut heist\u00e4 olivat sitoutuneet yhden ruhtinassuvun ja samalla kaupunkivaltion palvelukseen, toiset taas siirtyiv\u00e4t teht\u00e4vien per\u00e4ss\u00e4 kaupungista toiseen.<\/p>\n\n\n\n

Aikakautta leimasivat, kuten sanottu, kristinuskon uudelleen arviointi, joka my\u00f6hemmin johti uskonpuhdistukseen. Eri luostarilaitoksilla oli erityyppisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 taiteen teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Esimerkiksi fransiskaanit kokivat, ett\u00e4 uskonnollisen taiteen teht\u00e4v\u00e4 oli opettaa uskovia visuaalisin keinoin, koskettaa uskovia emotionaalisesti ja muistuttaa katsojia kuvien avulla uskonnon perusasioista.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki eiv\u00e4t katsoneet suopeasti antiikin maailman henkiinher\u00e4tt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 syntynytt\u00e4 uutta taidetta alastomine ihmishahmoineen. Dominikaanisaarnaaja Savonarola (1452\u20131498) koki valtaosan kauden taiteesta maallisena, jumalattomana ylellisyyten\u00e4 ja turhuutena. H\u00e4n synnytti kansanliikkeen, jonka toimesta lukemattomia kirjoja ja muita taideteoksia poltettiin julkisesti roviolla. Saman kohtalon h\u00e4n koki lopulta itsekin jouduttuaan vastatusten paavinvallan kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Masaccio (1401\u20131428)<\/h2>\n\n\n\n

Nuorena kuollut Masaccio sovelsi ensimm\u00e4isen\u00e4 Brunelleschin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 perspektiivij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 maalaustaiteessa. H\u00e4n palautti my\u00f6s maalaamilleen ihmishahmoille Giotton taiteelle ominaisen kehollisuuden. Masaccion hahmot ovat fyysisesti l\u00e4sn\u00e4 ja viev\u00e4t oman massansa vaatiman tilan perspektiivin syvent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuvassa.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4 esimerkki Masaccion pyrkimyksist\u00e4 on Pyh\u00e4\u00e4 Kolminaisuutta esitt\u00e4v\u00e4 fresko Firenzen Santa Maria Novellan kirkossa (7\/17). Renessanssiarkkitehtuurin kehyst\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuvapinnassa keski\u00f6ss\u00e4 on Is\u00e4 Jumala, joka tukee ristiinnaulittua Jeesusta. Etualalla, kehyksen ulkopuolella polvistuvat maalauksen lahjoittaneen suvin edustajat. Perspektiivin lakeja noudattaen heid\u00e4t on kuvattu suurempina kuin taaemmalla, kehyksen sis\u00e4\u00e4n kuvatut sureva Neitsyt Maria ja opetuslapsi Johannes. Arkkitehtoninen tila on niin ik\u00e4\u00e4n kuvattu perspektiivin lakeja noudattaen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Masaccio: Pyh\u00e4 kolminaisuus, 1425 [Brancacci-kappeli, Firenze]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Olisi helppo p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 perspektiivin avulla pyrittiin luomaan \u201dtieteellisen\u201d realistinen kuva tilasta ja siin\u00e4 esitt\u00e4vist\u00e4 hahmoista. Useimmat renessanssitaiteilijat olivat kuitenkin syv\u00e4sti uskonnollisia ja he kuvasivat usein kristillisi\u00e4 aiheita. Itse asiassa he usein hy\u00f6dynsiv\u00e4tkin perspektiivi\u00e4 hengellisen viestin korostamiseksi. Siihen Masaccion maalauksessa viittaa se, ett\u00e4 keskushahmot, Jumala ja Jeesus, noudattavat toisenlaisia perspektiivin lakeja kuin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 arkkitehtuuri ja sivuhahmot. Niinp\u00e4 he muodostavat kuin ylimaallisen n\u00e4yn muuten realistisesti toteutetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Fra Angelico (k. 1455)<\/h2>\n\n\n\n

Firenzess\u00e4 toiminut dominikaanimunkki Fra Angelico (Veli Enkelillinen), maallikkonimelt\u00e4\u00e4n Guido di Pietro, kiteytt\u00e4\u00e4 munkkisaarnaajien idean yksinkertaisesta, selke\u00e4ll\u00e4 tavalla kertovasta, mutta samalla emotionaalisesti koskettavasta kuvakerronnasta. P\u00e4\u00e4osan tuotannostaan h\u00e4n maalasi freskoina johtamiinsa Fiesolen ja Firenzen dominikaaniluostareihin. San Marcon luostarissa Firenzess\u00e4 freskoja on paitsi julkisemmissa tiloissa my\u00f6s 41 munkkien askeettisissa asuinkammioissa. Niiss\u00e4 on kussakin yksi maalaus, joukossa monia Fra Angelicon mestariteoksia, kuten Marian ilmestys (7\/18).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Fra Angelico: Marian ilmestys, 1400-luvun puoliv\u00e4li [San Marcon luostari, Firenze]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Siin\u00e4 Fra Angelico kuvaa arkkienkelin, joka tuo polvistuvalle Marialle viestin ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on synnytt\u00e4v\u00e4 Jumalan Pojan. Ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 on luostarin k\u00e4yt\u00e4v\u00e4, joka muistuttaa suuresti juuri renessanssiluostarin sis\u00e4tilaa. N\u00e4in tapahtuma on ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dpaikallistettu\u201d, eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa sijoitettu maalausajankohtaa vastaavaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Perspektiivin lakeja noudattavassa tilassa sanansaattajana toimiva enkeli ja n\u00f6yr\u00e4n\u00e4 viestin vastaanottava Maria on kuvattu pelkistetyn yksinkertaisesti. Se antaa koskettavuutta ja harrasta painokkuutta t\u00e4lle kristinopin kannalta ratkaisevalle hetkelle.<\/p>\n\n\n\n

Piero della Francesca (n. 1420\u20131492)<\/h2>\n\n\n\n

Syv\u00e4llisimmin varhaisrenessanssin perspektiivik\u00e4sityksest\u00e4 ja kauden matematiikkaa ja mystiikkaa yhdist\u00e4vist\u00e4 opeista kiinnostunut maalari oli jo edell\u00e4 sivuttu Piero della Francesca. H\u00e4nen teoksiaan leimaa kristallinen kirkkaus, perspektiivin lakien huomioiminen ja antiikin arkkitehtuurin lainaukset. H\u00e4nen teoksissaan on monumentaalisuutta ja samalla pys\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 arvoituksellisuutta.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 piirteet hallitsevat h\u00e4nen maalaustaan Kristusta ruoskitaan (7\/19). Tiukassa, antiikista lainatuilla elementeill\u00e4 rakennetussa arkkitehtonisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 Jeesusta ruoskitaan taka-alalla. V\u00e4kivaltainen tapahtuma on kuvattu tyynen viile\u00e4sti kuin kristallin sis\u00e4\u00e4n j\u00e4hmettyneen\u00e4. Oikealla etualalla kolme arvoituksellista hahmoa keskustelee n\u00e4enn\u00e4isen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 sis\u00e4tilan traagisista tapahtumista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Piero della Francesca: Kristuksen ruoskiminen, n. 1455 [Palazzo Ducale, Urbino]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Botticelli (1445\u20131510)<\/h2>\n\n\n\n

Sandro Botticellin tuotanto on laaja. Siihen kuuluu muun muassa uskonnollisia aiheita ja muotokuvia. Ehk\u00e4 kiinnostavin osa h\u00e4nen tuotannostaan esitt\u00e4\u00e4 kuitenkin antiikin tarustoon perustuvia mytologisia teoksia. Tunnetuimmat niist\u00e4 ovat Firenzen kaupunkivaltiota hallinneen Medici-suvun tilaamat kookkaat maalaukset, Venuksen synty ja Kev\u00e4t. Niiden varsinaista merkityst\u00e4 ei ole t\u00e4ysin kyetty selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Todenn\u00e4k\u00f6isesti n\u00e4iden suurten sommitelmien taustalla vaikuttavat aikakauden uusplatonilainen aatemaailma ja mahdollisesti my\u00f6s renessanssihoveissa eritt\u00e4in suosittu astrologian harrastus.<\/p>\n\n\n\n

Kev\u00e4\u00e4n keski\u00f6ss\u00e4 seisoo Venus, kauneuden jumalatar, jolla on my\u00f6s astrologinen merkityksens\u00e4 (7\/20). H\u00e4nen yl\u00e4puolellaan jousellaan ampuu silm\u00e4t sidottuina Cupido, rakkauden sanansaattaja. Mercurius seisoo vasemmalla ja h\u00e4nen vierell\u00e4\u00e4n tanssivat kolme sulotarta, antiikin taiteesta periytyv\u00e4t taiteen innoittajattaret eli muusat.<\/em> Venuksen oikealla puolella Flora, kev\u00e4\u00e4n ja kukkien jumalatar, kylv\u00e4\u00e4 helmoistaan kukkia samalla kun kuvan reunasta kurkottava Zefyros eli L\u00e4nsituuli ahdistelee kukkia suustaan sy\u00f6ksev\u00e4\u00e4 Chlorista eli maan nymfi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Sandro Botticelli: Kev\u00e4t, n. 1478 [Galleria degli Uffizzi, Firenze]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaikki hahmot ovat siis perua antiikin mytologiasta, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti niill\u00e4 oli viel\u00e4 salamerkityksens\u00e4, joka avautui vain uusplatonilaisuuteen vihkiytyneille katsojille. Aiheeltaan teos on puhdas renessanssin tuote, mutta toteutuksessaan se v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tietoisesti renessanssin perspektiivist\u00e4 esitystapaa. Syy siihen lienee se, ett\u00e4 maalaukset imitoivat tai mukailevat kallisarvoisten gobeliinien <\/em>eli sein\u00e4kudonnaisten estetiikkaa. Maalausten linjakkaat elegantit hahmot tuntuvat leijuvan ilmassa taustan muodostaessa koristeellisen kuvapinnan.<\/p>\n\n\n\n

Giovanni Bellini (n. 1427\u20131516)<\/h2>\n\n\n\n

Venetsiassa renessanssi sai omia muotojaan. Poliittisesti ja taloudellisesti Venetsian kaupunkivaltio katsoi pikemminkin it\u00e4\u00e4n, Bysantin ja Aasian suuntaan kuin Manner-Italiaan. Bysantista sinne tuotiin antiikin aarteita ja esimerkiksi Bysantille tyypillinen mosaiikkitaide jatkui siell\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4n kuin muualla Italiassa.<\/p>\n\n\n\n

Merellisen kostea ilmasto ei ollut suotuisa tempera- tai fresko-tekniikalla toteutetuille maalauksille. Siin\u00e4 ehk\u00e4 syy siihen, ett\u00e4 Venetsiassa otettiin varhain k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n flaamilaisten taiteilijoiden kehitt\u00e4m\u00e4 \u00f6ljyv\u00e4ritekniikka, jossa v\u00e4ripigmenttien sideaineena toimii \u00f6ljy eik\u00e4 kanamunan keltuainen kuten temperassa.<\/p>\n\n\n\n

Venetsian koulukunnan varhaisrenessanssin suurnimiin kuuluvat edell\u00e4 lyhyesti sivuttu, antiikin taidetta johdonmukaisesti tutkinut Mantegna sek\u00e4 Giovanni Bellini, aikansa arvostetuin venetsialainen maalari. Bellinin teokset ovat usein pehme\u00e4n maalauksellisia, yhten\u00e4 syyn\u00e4 uusi tekniikka, \u00f6ljyv\u00e4rimaalaus. H\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 rajannut teoksiaan tiukan brunelleschilaisen tai firenzel\u00e4isen viivaperspektiivin s\u00e4\u00e4telemiksi \u201dlaatikkon\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iksi\u201d, vaan lavensi kuvak\u00e4sityst\u00e4 ottamalla teoksen elimelliseksi osaksi mukaan my\u00f6s maiseman ja luonnonvalon.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen tyylins\u00e4 kiteytyy maalauksessa Madonna niityll\u00e4 (7\/21). Etualan pid\u00e4ttyv\u00e4isen harras Maria-hahmo ei ole en\u00e4\u00e4 graafisin \u00e4\u00e4riviivoin rajattu, vaan pehmein v\u00e4ripinnoin ja valovy\u00f6hykkein muotoiltu. Taustan maisema kasvaa l\u00e4hes tasavertaiseksi elementiksi keskushahmojen kanssa. Kev\u00e4isen valon laskeutuminen niihin ja taustamaisemaan on tarkoin tutkittu. Maria ja Jeesus-lapsi n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t venetsialaisille tutussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja sille tyypillisess\u00e4 valossa. Bellini oli monien maalareiden esikuva, muun muassa Saksan renessanssin mestari, pian esitelt\u00e4v\u00e4 Albrecht D\u00fcrer, ihaili h\u00e4nt\u00e4 suuresti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Giovanni Bellini: Madonna niityll\u00e4, n. 1505 [National Gallery, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varhaisrenessanssin aikana toimi monia merkitt\u00e4vi\u00e4 maalareita, joista t\u00e4ss\u00e4 voidaan sivuta vain muutamia. Jotkut heist\u00e4 olivat […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":586,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-59","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1400-ja-1500-luvut-renessanssi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=59"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2682,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions\/2682"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=59"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=59"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=59"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}