{"id":59,"date":"2013-11-12T08:26:47","date_gmt":"2013-11-12T06:26:47","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=59"},"modified":"2016-08-25T16:23:47","modified_gmt":"2016-08-25T14:23:47","slug":"7-3-varhaisrenessanssin-maalaustaide-antiikin-kristinusko-kohtaamisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/7-3-varhaisrenessanssin-maalaustaide-antiikin-kristinusko-kohtaamisia\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7.3<\/div> Varhaisrenessanssin maalaustaide: antiikin kristinusko kohtaamisia"},"content":{"rendered":"<p>Varhaisrenessanssin aikana toimi monia merkitt&auml;vi&auml; maalareita, joista t&auml;ss&auml; voidaan sivuta vain muutamia. Jotkut heist&auml; olivat sitoutuneet yhden ruhtinassuvun ja samalla kaupunkivaltion palvelukseen, toiset taas siirtyiv&auml;t teht&auml;vien per&auml;ss&auml; kaupungista toiseen.<\/p>\n<p>Aikakautta leimasivat, kuten sanottu, kristinuskon uudelleen arviointi, joka my&ouml;hemmin johti uskonpuhdistukseen. Eri luostarilaitoksilla oli erityyppisi&auml; k&auml;sityksi&auml; taiteen teht&auml;v&auml;st&auml;. Esimerkiksi fransiskaanit kokivat, ett&auml; uskonnollisen taiteen teht&auml;v&auml; oli opettaa uskovia visuaalisin keinoin, koskettaa uskovia emotionaalisesti ja muistuttaa katsojia kuvien avulla uskonnon perusasioista.<\/p>\n<p>Kaikki eiv&auml;t katsoneet suopeasti antiikin maailman henkiinher&auml;tt&auml;misen my&ouml;t&auml; syntynytt&auml; uutta taidetta alastomine ihmishahmoineen. Dominikaanisaarnaaja Savonarola (1452&ndash;1498) koki valtaosan kauden taiteesta maallisena, jumalattomana ylellisyyten&auml; ja turhuutena. H&auml;n synnytti kansanliikkeen, jonka toimesta lukemattomia kirjoja ja muita taideteoksia poltettiin julkisesti roviolla. Saman kohtalon h&auml;n koki lopulta itsekin jouduttuaan vastatusten paavinvallan kanssa.<\/p>\n<h2>Masaccio (1401&ndash;1428)<\/h2>\n<p>Nuorena kuollut Masaccio sovelsi ensimm&auml;isen&auml; Brunelleschin kehitt&auml;m&auml;&auml; perspektiivij&auml;rjestelm&auml;&auml; maalaustaiteessa. H&auml;n palautti my&ouml;s maalaamilleen ihmishahmoille Giotton taiteelle ominaisen kehollisuuden. Masaccion hahmot ovat fyysisesti l&auml;sn&auml; ja viev&auml;t oman massansa vaatiman tilan perspektiivin syvent&auml;m&auml;ss&auml; kuvassa.<\/p>\n<p>Hyv&auml; esimerkki Masaccion pyrkimyksist&auml; on Pyh&auml;&auml; Kolminaisuutta esitt&auml;v&auml; fresko Firenzen Santa Maria Novellan kirkossa (7\/17). Renessanssiarkkitehtuurin kehyst&auml;m&auml;ss&auml; kuvapinnassa keski&ouml;ss&auml; on Is&auml; Jumala, joka tukee ristiinnaulittua Jeesusta. Etualalla, kehyksen ulkopuolella polvistuvat maalauksen lahjoittaneen suvin edustajat. Perspektiivin lakeja noudattaen heid&auml;t on kuvattu suurempina kuin taaemmalla, kehyksen sis&auml;&auml;n kuvatut sureva Neitsyt Maria ja opetuslapsi Johannes. Arkkitehtoninen tila on niin ik&auml;&auml;n kuvattu perspektiivin lakeja noudattaen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-59 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"330\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0717.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1247\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0717.jpg 330w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0717-155x300.jpg 155w\" sizes=\"(max-width: 330px) 100vw, 330px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1247\">\n\t\t\t\tMasaccio: Pyh&auml; kolminaisuus, 1425 [Brancacci-kappeli, Firenze]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Olisi helppo p&auml;&auml;tell&auml;, ett&auml; perspektiivin avulla pyrittiin luomaan &rdquo;tieteellisen&rdquo; realistinen kuva tilasta ja siin&auml; esitt&auml;vist&auml; hahmoista. Useimmat renessanssitaiteilijat olivat kuitenkin syv&auml;sti uskonnollisia ja he kuvasivat usein kristillisi&auml; aiheita. Itse asiassa he usein hy&ouml;dynsiv&auml;tkin perspektiivi&auml; hengellisen viestin korostamiseksi. Siihen Masaccion maalauksessa viittaa se, ett&auml; keskushahmot, Jumala ja Jeesus, noudattavat toisenlaisia perspektiivin lakeja kuin ymp&auml;r&ouml;iv&auml; arkkitehtuuri ja sivuhahmot. Niinp&auml; he muodostavat kuin ylimaallisen n&auml;yn muuten realistisesti toteutetussa ymp&auml;rist&ouml;ss&auml;.<\/p>\n<h2>Fra Angelico (k. 1455)<\/h2>\n<p>Firenzess&auml; toiminut dominikaanimunkki Fra Angelico (Veli Enkelillinen), maallikkonimelt&auml;&auml;n Guido di Pietro, kiteytt&auml;&auml; munkkisaarnaajien idean yksinkertaisesta, selke&auml;ll&auml; tavalla kertovasta, mutta samalla emotionaalisesti koskettavasta kuvakerronnasta. P&auml;&auml;osan tuotannostaan h&auml;n maalasi freskoina johtamiinsa Fiesolen ja Firenzen dominikaaniluostareihin. San Marcon luostarissa Firenzess&auml; freskoja on paitsi julkisemmissa tiloissa my&ouml;s 41 munkkien askeettisissa asuinkammioissa. Niiss&auml; on kussakin yksi maalaus, joukossa monia Fra Angelicon mestariteoksia, kuten Marian ilmestys (7\/18).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-59 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"540\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0718.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-586\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0718.jpg 540w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0718-253x300.jpg 253w\" sizes=\"(max-width: 540px) 100vw, 540px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-586\">\n\t\t\t\tFra Angelico: Marian ilmestys, 1400-luvun puoliv&auml;li [San Marcon luostari, Firenze]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Siin&auml; Fra Angelico kuvaa arkkienkelin, joka tuo polvistuvalle Marialle viestin ett&auml; t&auml;m&auml; on synnytt&auml;v&auml; Jumalan Pojan. Ymp&auml;rist&ouml;n&auml; on luostarin k&auml;yt&auml;v&auml;, joka muistuttaa suuresti juuri renessanssiluostarin sis&auml;tilaa. N&auml;in tapahtuma on ik&auml;&auml;n kuin &rdquo;paikallistettu&rdquo;, eli t&auml;ss&auml; tapauksessa sijoitettu maalausajankohtaa vastaavaan ymp&auml;rist&ouml;&ouml;n. Perspektiivin lakeja noudattavassa tilassa sanansaattajana toimiva enkeli ja n&ouml;yr&auml;n&auml; viestin vastaanottava Maria on kuvattu pelkistetyn yksinkertaisesti. Se antaa koskettavuutta ja harrasta painokkuutta t&auml;lle kristinopin kannalta ratkaisevalle hetkelle.<\/p>\n<h2>Piero della Francesca (n. 1420&ndash;1492)<\/h2>\n<p>Syv&auml;llisimmin varhaisrenessanssin perspektiivik&auml;sityksest&auml; ja kauden matematiikkaa ja mystiikkaa yhdist&auml;vist&auml; opeista kiinnostunut maalari oli jo edell&auml; sivuttu Piero della Francesca. H&auml;nen teoksiaan leimaa kristallinen kirkkaus, perspektiivin lakien huomioiminen ja antiikin arkkitehtuurin lainaukset. H&auml;nen teoksissaan on monumentaalisuutta ja samalla pys&auml;hdytt&auml;v&auml;&auml; arvoituksellisuutta.<\/p>\n<p>N&auml;m&auml; piirteet hallitsevat h&auml;nen maalaustaan Kristusta ruoskitaan (7\/19). Tiukassa, antiikista lainatuilla elementeill&auml; rakennetussa arkkitehtonisessa ymp&auml;rist&ouml;ss&auml; Jeesusta ruoskitaan taka-alalla. V&auml;kivaltainen tapahtuma on kuvattu tyynen viile&auml;sti kuin kristallin sis&auml;&auml;n j&auml;hmettyneen&auml;. Oikealla etualalla kolme arvoituksellista hahmoa keskustelee n&auml;enn&auml;isen v&auml;linpit&auml;m&auml;tt&ouml;min&auml; sis&auml;tilan traagisista tapahtumista.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-59 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0719.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1248\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0719.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0719-300x216.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1248\">\n\t\t\t\tPiero della Francesca: Kristuksen ruoskiminen, n. 1455 [Palazzo Ducale, Urbino]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Botticelli (1445&ndash;1510)<\/h2>\n<p>Sandro Botticellin tuotanto on laaja. Siihen kuuluu muun muassa uskonnollisia aiheita ja muotokuvia. Ehk&auml; kiinnostavin osa h&auml;nen tuotannostaan esitt&auml;&auml; kuitenkin antiikin tarustoon perustuvia mytologisia teoksia. Tunnetuimmat niist&auml; ovat Firenzen kaupunkivaltiota hallinneen Medici-suvun tilaamat kookkaat maalaukset, Venuksen synty ja Kev&auml;t. Niiden varsinaista merkityst&auml; ei ole t&auml;ysin kyetty selvitt&auml;m&auml;&auml;n. Todenn&auml;k&ouml;isesti n&auml;iden suurten sommitelmien taustalla vaikuttavat aikakauden uusplatonilainen aatemaailma ja mahdollisesti my&ouml;s renessanssihoveissa eritt&auml;in suosittu astrologian harrastus.<\/p>\n<p>Kev&auml;&auml;n keski&ouml;ss&auml; seisoo Venus, kauneuden jumalatar, jolla on my&ouml;s astrologinen merkityksens&auml; (7\/20). H&auml;nen yl&auml;puolellaan jousellaan ampuu silm&auml;t sidottuina Cupido, rakkauden sanansaattaja. Mercurius seisoo vasemmalla ja h&auml;nen vierell&auml;&auml;n tanssivat kolme sulotarta, antiikin taiteesta periytyv&auml;t taiteen innoittajattaret eli <em>muusat.<\/em> Venuksen oikealla puolella Flora, kev&auml;&auml;n ja kukkien jumalatar, kylv&auml;&auml; helmoistaan kukkia samalla kun kuvan reunasta kurkottava Zefyros eli L&auml;nsituuli ahdistelee kukkia suustaan sy&ouml;ksev&auml;&auml; Chlorista eli maan nymfi&auml;.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-59 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"420\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0720.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1249\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0720.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0720-300x197.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1249\">\n\t\t\t\tSandro Botticelli: Kev&auml;t, n. 1478 [Galleria degli Uffizzi, Firenze]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kaikki hahmot ovat siis perua antiikin mytologiasta, mutta todenn&auml;k&ouml;isesti niill&auml; oli viel&auml; salamerkityksens&auml;, joka avautui vain uusplatonilaisuuteen vihkiytyneille katsojille. Aiheeltaan teos on puhdas renessanssin tuote, mutta toteutuksessaan se v&auml;ltt&auml;&auml; tietoisesti renessanssin perspektiivist&auml; esitystapaa. Syy siihen lienee se, ett&auml; maalaukset imitoivat tai mukailevat kallisarvoisten <em>gobeliinien <\/em>eli sein&auml;kudonnaisten estetiikkaa. Maalausten linjakkaat elegantit hahmot tuntuvat leijuvan ilmassa taustan muodostaessa koristeellisen kuvapinnan.<\/p>\n<h2>Giovanni Bellini (n. 1427&ndash;1516)<\/h2>\n<p>Venetsiassa renessanssi sai omia muotojaan. Poliittisesti ja taloudellisesti Venetsian kaupunkivaltio katsoi pikemminkin it&auml;&auml;n, Bysantin ja Aasian suuntaan kuin Manner-Italiaan. Bysantista sinne tuotiin antiikin aarteita ja esimerkiksi Bysantille tyypillinen mosaiikkitaide jatkui siell&auml; pitemp&auml;&auml;n kuin muualla Italiassa.<\/p>\n<p>Merellisen kostea ilmasto ei ollut suotuisa tempera- tai fresko-tekniikalla toteutetuille maalauksille. Siin&auml; ehk&auml; syy siihen, ett&auml; Venetsiassa otettiin varhain k&auml;ytt&ouml;&ouml;n flaamilaisten taiteilijoiden kehitt&auml;m&auml; &ouml;ljyv&auml;ritekniikka, jossa v&auml;ripigmenttien sideaineena toimii &ouml;ljy eik&auml; kanamunan keltuainen kuten temperassa.<\/p>\n<p>Venetsian koulukunnan varhaisrenessanssin suurnimiin kuuluvat edell&auml; lyhyesti sivuttu, antiikin taidetta johdonmukaisesti tutkinut Mantegna sek&auml; Giovanni Bellini, aikansa arvostetuin venetsialainen maalari. Bellinin teokset ovat usein pehme&auml;n maalauksellisia, yhten&auml; syyn&auml; uusi tekniikka, &ouml;ljyv&auml;rimaalaus. H&auml;n ei en&auml;&auml; rajannut teoksiaan tiukan brunelleschilaisen tai firenzel&auml;isen viivaperspektiivin s&auml;&auml;telemiksi &rdquo;laatikkon&auml;ytt&auml;m&ouml;iksi&rdquo;, vaan lavensi kuvak&auml;sityst&auml; ottamalla teoksen elimelliseksi osaksi mukaan my&ouml;s maiseman ja luonnonvalon.<\/p>\n<p>H&auml;nen tyylins&auml; kiteytyy maalauksessa Madonna niityll&auml; (7\/21). Etualan pid&auml;ttyv&auml;isen harras Maria-hahmo ei ole en&auml;&auml; graafisin &auml;&auml;riviivoin rajattu, vaan pehmein v&auml;ripinnoin ja valovy&ouml;hykkein muotoiltu. Taustan maisema kasvaa l&auml;hes tasavertaiseksi elementiksi keskushahmojen kanssa. Kev&auml;isen valon laskeutuminen niihin ja taustamaisemaan on tarkoin tutkittu. Maria ja Jeesus-lapsi n&auml;ytt&auml;ytyv&auml;t venetsialaisille tutussa ymp&auml;rist&ouml;ss&auml; ja sille tyypillisess&auml; valossa. Bellini oli monien maalareiden esikuva, muun muassa Saksan renessanssin mestari, pian esitelt&auml;v&auml; Albrecht D&uuml;rer, ihaili h&auml;nt&auml; suuresti.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-59 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"495\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0721.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1250\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0721.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0721-300x232.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1250\">\n\t\t\t\tGiovanni Bellini: Madonna niityll&auml;, n. 1505 [National Gallery, Lontoo]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Varhaisrenessanssin aikana toimi monia merkitt&auml;vi&auml; maalareita, joista t&auml;ss&auml; voidaan sivuta vain muutamia. Jotkut heist&auml; olivat sitoutuneet yhden ruhtinassuvun ja samalla kaupunkivaltion palvelukseen, toiset taas siirtyiv&auml;t teht&auml;vien per&auml;ss&auml; kaupungista toiseen. Aikakautta leimasivat, kuten sanottu, kristinuskon uudelleen arviointi, joka my&ouml;hemmin johti uskonpuhdistukseen. Eri luostarilaitoksilla oli erityyppisi&auml; k&auml;sityksi&auml; taiteen teht&auml;v&auml;st&auml;. Esimerkiksi fransiskaanit kokivat, ett&auml; uskonnollisen taiteen teht&auml;v&auml; oli [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":586,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=59"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1450,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions\/1450"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=59"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=59"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=59"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}