{"id":61,"date":"2013-11-12T08:27:30","date_gmt":"2013-11-12T06:27:30","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=61"},"modified":"2026-05-15T16:37:42","modified_gmt":"2026-05-15T13:37:42","slug":"7-2-renessanssin-ymparistot-harmonian-lait","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/7-2-renessanssin-ymparistot-harmonian-lait\/","title":{"rendered":"7.2<\/span> Renessanssin ymp\u00e4rist\u00f6t: harmonian lait"},"content":{"rendered":"\n

Keskeisperspektiivin keksiminen oli yksi varhaisrenessanssin saavutuksia. Sen oivalsi ensimm\u00e4isen\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti arkkitehti Filippo Brunelleschi (1377\u20131446), mutta kirjalliseen muotoon sen muokkasi vuonna 1435 toinen varhaisrenessanssin arkkitehtuurin j\u00e4ttil\u00e4inen, Leon Battista Alberti (1404\u20131472).<\/p>\n\n\n\n

Keskeisperspektiivi tai viivaperspektiivi perustuu oivallukseen, jonka mukaan n\u00e4k\u00f6s\u00e4teet ovat geometristen lakien alaisia suoria viivoja, jotka kohtaavat ns. katoamispisteess\u00e4 katsojan silmien tasolla. Kuvataiteessa t\u00e4m\u00e4 johti konventioon, jossa esimerkiksi maalaus muodostaa er\u00e4\u00e4nlaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisen tilan, jota katsoja tarkkailee sen yhdelt\u00e4 sivulta. T\u00e4m\u00e4 konventio vakiintui l\u00e4nsimaiseen taiteeseen aina 1800-luvun loppupuolelle, jolloin aikansa modernistit kyseenalaistivat sen monopoliaseman eri tavoin.<\/p>\n\n\n\n

Keskeisperspektiivi tuli renessanssin loppupuolella ja nimenomaan barokin aikakaudella my\u00f6s teatterin konventioksi. Barokkin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n tilailluusiot luotiin perspektiivi\u00e4 tietoisesti liioittelemalla tai manipuloimalla.<\/p>\n\n\n\n

Monet kuvataiteilijat, kuten Piero della Francesca ja Paolo Uccello, tutkivat innokkaasti perspektiivi\u00e4 (7\/7). Monet laativat siit\u00e4 my\u00f6s ohjekirjoja. Perspektiivi perustui siis geometrian lakeihin. Humanistit tunsivat syv\u00e4\u00e4 kiinnostusta geometrian lis\u00e4ksi my\u00f6s matematiikkaan. Antiikin innoittamina he etsiv\u00e4t my\u00f6s matematiikasta universaaleja totuuksia. Muotoutui k\u00e4sitys ns. harmonisten lukujen ja universumin yhteyksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Vasemmalla Paolo Uccellon perspektiivitutkielma ehtoollisastiasta, oikealla Piero della Francescan tutkielma k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Syv\u00e4llisimmin juuri Piero della Fransesca paneutui matematiikan ja maalaustaiteen yhteyksiin. Se selitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen maalaustensa kristallisen selkeyden. H\u00e4nen ty\u00f6pajansa tekem\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n muun muassa ihanteellista kaupunkia esitt\u00e4v\u00e4\u00e4 maalausta. Siin\u00e4 kokonainen renessanssikaupunki on suunniteltu harmonian s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudattaen (7\/9).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Ihanteellinen kaupunki, 1400-luku [Galleria Nazionale delle Marche, Urbino]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Filippo Brunelleschi (1377\u20131446)<\/h2>\n\n\n\n

Renessanssin arkkitehtuurin varhainen mestari, Filippo Brunelleschi edusti aivan uudenlaista taiteilijatyyppi\u00e4. Keskiajan rakentajat olivat olleet anonyymej\u00e4 k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 tai rakennusmestareita. Brunelleschi sen sijaan tuli varakkaasta suvusta ja oli aikakautensa muiden humanistien tavoin monipuolisesti sivistynyt. H\u00e4nen tuotannossaan yhdistyv\u00e4t peloton innovatiivisuus ja t\u00e4ydellinen harmonian taju.<\/p>\n\n\n\n

Firenzen kaupungin maamerkki ja sen vallan symboli on Brunelleschin suunnittelema Tuomiokirkon kupoli (7\/10). Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 goottilaisen, marmorilla katetun tuomiokirkon kattaminen valtavalla kupolilla oli jo teknisesti l\u00e4hes ylivoimainen teht\u00e4v\u00e4. H\u00e4nen uhkarohkea suunnitelmansa esiteltiin ep\u00e4ilev\u00e4lle raadille vuonna 1418.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Firenzen tuomiokirkko. Kupoli Filippo Brunelleschi, 1420\u20131436<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kupoli onnistui yli odotusten kiitos Italiassa ennen tuntemattoman toteutustavan. Se rakentui kahdesta kuorikerroksesta, jotka tukivat toisiaan niin tehokkaasti, ettei mit\u00e4\u00e4n tukirakenteita tarvittu. Onnistumisen taustalla vaikutti todenn\u00e4k\u00f6isesti se, ett\u00e4 arkkitehti tunsi niin islamilaisen maailman kuin muinaisen Rooman kupoliarkkitehtuuria.<\/p>\n\n\n\n

Teknisen kekseli\u00e4isyyden lis\u00e4ksi Brunelleschin vahvuus oli antiikin uudelleentulkinta. H\u00e4nen varhainen mestariteoksensa Firenzen L\u00f6yt\u00f6lasten kodin julkisivussa antiikin puolikaaret ja pylv\u00e4saiheet on k\u00e4sitelty t\u00e4ysin uudella tavalla. Ehk\u00e4 hienoin esimerkki Brunelleschin kyvyst\u00e4 muokata antiikin arkkitehtuurista periytyv\u00e4t aiheet vastaamaan renessanssin k\u00e4sityst\u00e4 kirkkaudesta ja harmoniasta on Firenzen Pazzi-kappelin interi\u00f6\u00f6ri (7\/11).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Filippo Brunelleschi: Pazzi-kappeli Santa Crozen kirkossa, 1440-luku [Firenze]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Se rakentuu kuutioista, puolikuutioista ja puolipalloista. Tilan selkeytt\u00e4 korostavat tumat pylv\u00e4\u00e4t ja vy\u00f6hykkeet, jotka rajaavat elementit selke\u00e4sti. Tilassa ei ole viittaustakaan gotiikan mystiikkaan ja h\u00e4m\u00e4ryyteen. Tila on helposti hahmotettava, kirkas ja looginen eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n sen yksityiskohtaa voisi muuttaa tai siirt\u00e4\u00e4 harmonian siit\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Leon Battista Alberti (1404\u20131472)<\/h2>\n\n\n\n

Leon Battista Alberti kiteytti el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ss\u00e4\u00e4n paljon renessanssin ihanteista. Itse asiassa h\u00e4nt\u00e4 voisi luonnehtia renessanssi-ihmiseksi. H\u00e4n oli paitsi arkkitehti my\u00f6s kirjailija, kuvanveist\u00e4j\u00e4, monipuolinen oppinut ja estetiikan teoreetikko. H\u00e4n lienee ensimm\u00e4inen \u201dammattiarkkitehti\u201d, joka ei itse en\u00e4\u00e4 osallistunut rakennusten toteuttamiseen, vaan nykyajan arkkitehtien tavoin ainoastaan suunnitteli niit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n kiteytti sen, mik\u00e4 my\u00f6hemmin on mielletty \u201drenessanssiarkkitehtuuriksi\u201d. Se perustuu pitk\u00e4lti antiikin pylv\u00e4sj\u00e4rjestelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. H\u00e4n kehitti my\u00f6s ns. kolossaalij\u00e4rjestelm\u00e4n,<\/em> jossa pylv\u00e4\u00e4t tai pilasterit ovat koko julkisivun korkuiset ja niihin voidaan yhdist\u00e4\u00e4 pienemm\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa my\u00f6s muita pylv\u00e4sj\u00e4rjestelmi\u00e4. Idean t\u00e4h\u00e4n h\u00e4n sai Rooman riemukaarista.<\/p>\n\n\n\n

Riemukaariteema onkin kantava h\u00e4nen Riminiin suunnittelemassaan San Francescon hautamausoleumiksi muutetussa kirkossa (7\/12). Sen pohjana oli vanhempi rakennus, jonka Alberti p\u00e4\u00e4llysti valkealla marmorilla. Keskener\u00e4isen\u00e4kin se antaa hyv\u00e4n kuvan Albertin ihanteista. Julkisivu on rytmitetty riemukaariaihein, jotka viittaavat kuoleman voittamiseen. Sivusein\u00e4t on puhkottu sein\u00e4komeroin, jotka oli tarkoitettu suurmiesten sarkofageille. Koko rakennus tuo kompaktiudessaan ja tasapainoisuudessaan mieleen antiikin temppelit, vaikka niiden aineksia onkin sovellettu t\u00e4ysin uudella tavalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Leon Battista Alberti: San Francesco, 1450-luku [Rimini]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Andrea Palladio (1508\u20131580)<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4ysrenessanssin aikana toimi useita merkitt\u00e4vi\u00e4 arkkitehteja kuten Bramante ja my\u00f6hemmin k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 kuvanveist\u00e4j\u00e4 ja maalari Michelangelo. Rakennusmestarina uransa aloittanut Andrea Palladio kiteytti tuotannossaan renessanssin harmoniaihanteen geometriaa ja matematiikkaa hy\u00f6dynt\u00e4en. H\u00e4n tunsi hyvin Rooman arkkitehtuurin ja Rooman arkkitehtuuriteoreetikon Vitruviuksen<\/strong> kirjoitukset. Itsekin h\u00e4n kirjoitti arkkitehtuurin ohjekirjoja.<\/p>\n\n\n\n

Vitruvius oli jo esitt\u00e4nyt teorian, jonka mukaan sopusuhtaisen ihminen sopii yl\u00e4- ja alaraajat levitettyin\u00e4 t\u00e4ydellisimpien geometristen muotojen, ympyr\u00e4n ja neli\u00f6n, sis\u00e4\u00e4n. N\u00e4in ihmiskeho ja geometrian perusmuodot saatiin yhdistetty\u00e4 \u2013 pyrkimys, joka hallitsi renessanssin estetiikkaa. Leonardo da Vinci teki t\u00e4st\u00e4 kuuluisan piirroksensa, joka esitell\u00e4\u00e4n tuonnempana ja Palladio sovelsi ajatusta arkkitehtuurissaan.<\/p>\n\n\n\n

Palladion tuotanto on monipuolinen. Siihen kuuluu kirkkoja, julkisia rakennuksia, ainoa s\u00e4ilynyt renessanssiteatteri, joka esitell\u00e4\u00e4n seuraavassa luvussa, sek\u00e4 ennen kaikkea yl\u00e4luokan esikaupunkipalatseja tai huviloita eli villoja.<\/em> Niist\u00e4 tunnetuin on Villa Rotonda, jossa Palladion harmoniak\u00e4sitys n\u00e4ytt\u00e4ytyy kirkkaana (7\/13). Se koostuu nelj\u00e4st\u00e4 joonialaisen temppelin p\u00e4\u00e4tyj\u00e4 muistuttavasta fasadista sek\u00e4 neli\u00f6nmuotoisesta keskiosasta, joka on katettu puolipallon muotoisella kupolilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Andra Palladio: Villa Rotonda, 1560-luvun loppu [Vicenza]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Palladion tyyli ja ihanteet j\u00e4iv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n aina 1800-luvun loppuun sakka. Erityisen suosittua t\u00e4m\u00e4 ns. uuspalladiolaisuus oli Englannissa.<\/p>\n\n\n\n

Varhaisrenessanssin kuvanveisto: kehollisuuden paluu<\/h2>\n\n\n\n

My\u00f6s kuvanveiston alalla varhaisrenessanssi oli pitk\u00e4lti paluuta antiikkiin tai pikemminkin antiikin uustulkintaa. Alastoman ihmiskehon kuvaus sallittiin j\u00e4lleen, nimenomaan antiikin mytologian hahmoja kuvattaessa. Reliefeihin ilmestyi perspektiivin my\u00f6t\u00e4 syvyytt\u00e4. Antiikin innoituksesta alettiin j\u00e4lleen valmistaa rintakuvia, mitaleja sek\u00e4 pienoisveistoksia, joita rikkaat mesenaatit saattoivat ihailla p\u00f6ydill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Donatello (n. 1386\u20131466) on varhaisrenessanssin kuvanveiston monipuolisin mestari. H\u00e4n ty\u00f6skenteli kaikilla kuvanveiston osa-alueilla. H\u00e4n valmisti reliefej\u00e4, arkkitehtoniseen yhteyteen liittyvi\u00e4 veistoksia, puuveistoksia ja monumentaaliteoksia. H\u00e4nell\u00e4 oli poikkeuksellinen kyky l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kullekin aiheelle ik\u00e4\u00e4n kuin juuri sille ominainen tekniikka ja tyyli.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen katuvaa Maria Magdalenaa kuvaava puuveistoksensa on h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4 (7\/14). Ensi katsomalla siin\u00e4 on jotakin keskiaikaista, mutta pian huomio kiinnittyy sen naturalismiin. Maria Magdalena on kuvattu r\u00e4\u00e4syiss\u00e4 ja kasvot kuluneina. Realismi on saanut l\u00e4hes ekspressionistisia piirteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Donatello: Maria Magdalena, 1453\u20131455 [Museo del\u2019Opera del Duomo, Firenze]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Gattamelatan ratsastajapatsas Padovassa on ensimm\u00e4inen ratsastajapatsas antiikin aikojen j\u00e4lkeen (7\/15). Venetsian armeijan ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 on kuvattu siin\u00e4 ratsunsa sel\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n on renessanssiasussa, mutta antiikkiin viittaa h\u00e4nen roomalainen rintahaarniskansa. Muokkaamalla taitavasti mittasuhteita Donatello on kyennyt korjaaman esikuvansa, roomalaisajan Marcus Aureliuksen ratsastajapatsaan k\u00f6mpelyydet.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Donatello: Gattamaletan ratsastajapatsas, 1446\u20131450 [Padova]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Donatellon pronssinen Daavid-veistos on ensimm\u00e4inen luonnollista kokoa oleva alastonveiston sitten antiikin (7\/16). Voittoisa Daavid seisoo Goljatin katkaistun p\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ei niink\u00e4\u00e4n sankarina, vaan pikemminkin omasta vetovoimastaan tietoisena viettelij\u00e4n\u00e4. Teoksen tilannut firenzel\u00e4inen ylimys todenn\u00e4k\u00f6isesti arvosti alastonta mieskauneutta muussakin kuin puhtaassa esteettisess\u00e4 mieless\u00e4. Veistoksen eroottisuutta korostaa maasta kohoava kotkan siipi, joka hivelee Daavidin reiden sis\u00e4pintaa. Antiikin kulttuurin muiden piirteiden my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s miestenv\u00e4linen seksuaalisuus nosti p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n renessanssin aikana. Monet t\u00e4rke\u00e4t taiteilijat, Donatello mukaan luettuna, olivat homoseksuaaleja, vaikka laki ja kirkko sen periaatteessa kielsiv\u00e4tkin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Donatello: Daavid, 1430\u20131433 [Museo Nazionale, Firenze]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskeisperspektiivin keksiminen oli yksi varhaisrenessanssin saavutuksia. Sen oivalsi ensimm\u00e4isen\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti arkkitehti Filippo Brunelleschi (1377\u20131446), mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":584,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-61","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1400-ja-1500-luvut-renessanssi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2681,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61\/revisions\/2681"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/584"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}