{"id":63,"date":"2013-11-12T08:28:05","date_gmt":"2013-11-12T06:28:05","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=63"},"modified":"2026-05-15T16:37:11","modified_gmt":"2026-05-15T13:37:11","slug":"7-1-renessanssi-antiikin-uudelleen-heraaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/7-1-renessanssi-antiikin-uudelleen-heraaminen\/","title":{"rendered":"7.1<\/span> Renessanssi: antiikin uudelleen her\u00e4\u00e4minen"},"content":{"rendered":"\n

Euroopan v\u00e4est\u00f6\u00e4 harvensi 1340-luvulla musta surma eli ruttoepidemia. Keskiajan feodaalimaailma<\/strong> aateluuden ja ritariuden ihanteineen alkoi menett\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4\u00e4n. Italiassa se johti kaupunkivaltioiden kukoistukseen. Ambrogio Lorenzettin vuonna 1339 Sienan Palazzo Publicoon maalaama fresko Hyv\u00e4 hallitus antaa kuvan varhaisesta italialaisesta kaupunkivaltiosta. Muurin erist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaupungissa kauppiaat ja eri ammattikuntien j\u00e4senet ovat toimissaan. Muurien ulkopuolella avautuu maaseutu, josta kaupunki saa ravintonsa (7\/4).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Ambrogio Lorenzetti: osa freskosta Hyv\u00e4 hallitus, 1337\u20131339 [Palazzo Publico, Siena]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaupunkivaltion idea periytyi antikin Roomasta. Feodaalisysteemin murruttua kaupunkivaltiot siirtyiv\u00e4t ns. rajoitettuun demokratiaan, jossa kaupungin raati pitk\u00e4lti p\u00e4\u00e4tti yhteisist\u00e4 asioista. Siihen saattoi kuulua kauppiaita ja eri ammattikuntien, kiltojen j\u00e4seni\u00e4. Demokratia oli kuitenkin suhteellista j\u00e4tt\u00e4en tilaa voimakkaille ruhtinassuvuille. Suvut ja kaupunkivaltiot politikoivat, sotivat kesken\u00e4\u00e4n ja my\u00f6s kilpailivat kulttuurillisilla saavutuksillaan.<\/p>\n\n\n\n

Humanismi: ihminen nousee keski\u00f6\u00f6n<\/h2>\n\n\n\n

Aatehistoriallisesti keskeiseksi ilmi\u00f6ksi nousi keskiajan teologisten j\u00e4rjestelmien sijaan humanismi<\/strong>, joka ammensi kumpusi antiikin ajatusmaailmasta. Antiikin perinnett\u00e4 ei keskiajallakaan kokonaan unohdettu. Keskiajallakin antiikin tekstej\u00e4 oli s\u00e4ilytetty ja kopioitu luostareissa. 1400-luvun alkupuolella her\u00e4si kuitenkin aivan uudenlainen kiinnostus antiikin perinteeseen.<\/p>\n\n\n\n

Itse asiassa koko termi \u201drenessanssi\u201d (ital. rinascimento<\/em>) eli uudelleensyntyminen viittaa nimenomaan juuri antiikin maailman uudelleen arviointiin ja sen arvojen elvytt\u00e4miseen. Se onkin niit\u00e4 harvoja taidehistorian tyylitermej\u00e4, jotka ovat syntyneet kyseisen\u00e4 aikana, eik\u00e4 annettu j\u00e4lkik\u00e4teen. 1400- ja 1500-lukujen italialainen \u00e4lymyst\u00f6 oli t\u00e4ysin tietoinen yhteisest\u00e4 projektistaan, antiikin elvytt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Humanistit, niin filosofit, kirjailijat kuin muutkin taiteilijat, lukivat antiikin filosofeja, kuten Aristotelesta, Platonia ja Ciceroa. Kristinuskoa ei kuitenkaan hyl\u00e4tty, vaan se pyrittiin yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n antiikin aatemaailmaan. Suosituksi suuntaukseksi tuli uusplatonilaisuus,<\/strong> jossa muun muassa jumala samaistettiin valoon. Kauneus n\u00e4htiin jumalan heijastumana, mik\u00e4 mahdollisti antiikin aiheiden ja kauniin, jopa alastoman ihmiskehon kuvaamisen kristillisess\u00e4kin yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mittasuhdej\u00e4rjestelm\u00e4 ja kauneuden ihanne johdettiin j\u00e4lleen ihmiskehon suhteista, ja harmonia m\u00e4\u00e4riteltiin matemaattisten lakien avulla. Yl\u00e4luokan nuorukaiset, joskus naisetkin, koulutettiin humanismin hengess\u00e4. Opintoihin kuului antiikin tieteen, filosofian ja kirjallisuuden tuntemus sek\u00e4 eri taiteenaloja. Syntyper\u00e4ll\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 koettu olevan niin keskeist\u00e4 asemaa kuin aiemmin. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 pidettiin yksil\u00f6n lahjakkuutta ja \u00e4lykkyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksil\u00f6n noustessa keski\u00f6\u00f6n muotokuvataide yleistyi, ensi kerran my\u00f6h\u00e4isantiikin j\u00e4lkeen. Taiteen mesenaatit eli tilaajat ja maksajat halusivat tulla ikuistetuiksi edukkaassa valossa. Niinp\u00e4 esimerkiksi Piero della Francesca kuvasi Riminin hirmuvaltiaan Sigismondo Malatestan hurskaasti rukoilemassa (7\/5).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Piero della Francescan (n. 1416\u20131492) muotokuva Sigismondosta, Riminin hirmuvaltiaasta [Tempio Malatesta, Rimini]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Antiikki ymp\u00e4rill\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Arkkitehtuurille ja kuvataiteille l\u00f6ytyi Italiasta paljon esikuvia. Antiikin raunioita oli l\u00e4hes kaikkialla ja k\u00f6yhtyneest\u00e4 ja raunioituneesta Roomasta tuli v\u00e4hitellen merkitt\u00e4v\u00e4 keskus, jonne sek\u00e4 italialaiset ett\u00e4 muun maalaiset taiteilijat tekiv\u00e4t tutkimusmatkoja. Antiikin arkkitehtuurin ja kuvanveiston elementit ilmestyiv\u00e4t osaksi monia renessanssimaalauksia. Esimerkiksi Andrea Mantegna, joka piirroksissaan tutki antiikin taidetta ja arkkitehtuuria, kuvasi kristillisi\u00e4 aiheita ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4\u00e4n antiikin rauniot (7\/6). Renessanssin arkkitehtuuri kehittyi pitk\u00e4lti antiikin esikuvia tutkimalla ja niiden aineksia uudella tavalla soveltamalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Andra Mantegna: Pyh\u00e4 Sebastian, n. 1470 [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Renessanssi, Italiassa noin sata vuotta kest\u00e4nyt periodi jaotellaan yleens\u00e4 varhaisrenessanssiin<\/em> (1420\u20131500) ja t\u00e4ysrenessanssiin<\/em> (1500\u20131530). T\u00e4ysrenessanssin j\u00e4lkeist\u00e4 periodia on usein luonnehdittu manierismiksi<\/em> (1530\u20131564). Hitaasti renessanssin aatteet ja tyyli levisiv\u00e4t muuallekin, esimerkiksi Saksaan ja Englantiin. Italian renessanssi ei ollut kuitenkaan t\u00e4ysin itseriittoinen. Esimerkiksi Alankomaiden musiikki ja 1400-luvun maalaustaide vaikuttivat sen taiteen kehitykseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Euroopan v\u00e4est\u00f6\u00e4 harvensi 1340-luvulla musta surma eli ruttoepidemia. Keskiajan feodaalimaailma aateluuden ja ritariuden ihanteineen alkoi […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":582,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-63","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1400-ja-1500-luvut-renessanssi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=63"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2680,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions\/2680"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/582"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=63"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=63"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}