{"id":63,"date":"2013-11-12T08:28:05","date_gmt":"2013-11-12T06:28:05","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=63"},"modified":"2016-08-25T16:13:53","modified_gmt":"2016-08-25T14:13:53","slug":"7-1-renessanssi-antiikin-uudelleen-heraaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/7-1-renessanssi-antiikin-uudelleen-heraaminen\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7.1<\/div> Renessanssi: antiikin uudelleen her\u00e4\u00e4minen"},"content":{"rendered":"<p>Euroopan v&auml;est&ouml;&auml; harvensi 1340-luvulla musta surma eli ruttoepidemia. Keskiajan <strong>feodaalimaailma<\/strong> aateluuden ja ritariuden ihanteineen alkoi menett&auml;&auml; merkityst&auml;&auml;n. Italiassa se johti kaupunkivaltioiden kukoistukseen. Ambrogio Lorenzettin vuonna 1339 Sienan Palazzo Publicoon maalaama fresko Hyv&auml; hallitus antaa kuvan varhaisesta italialaisesta kaupunkivaltiosta. Muurin erist&auml;m&auml;ss&auml; kaupungissa kauppiaat ja eri ammattikuntien j&auml;senet ovat toimissaan. Muurien ulkopuolella avautuu maaseutu, josta kaupunki saa ravintonsa (7\/4).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-63 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"320\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0704.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1236\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0704.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0704-300x150.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1236\">\n\t\t\t\tAmbrogio Lorenzetti: osa freskosta Hyv&auml; hallitus, 1337&ndash;1339 [Palazzo Publico, Siena]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kaupunkivaltion idea periytyi antikin Roomasta. Feodaalisysteemin murruttua kaupunkivaltiot siirtyiv&auml;t ns. rajoitettuun demokratiaan, jossa kaupungin raati pitk&auml;lti p&auml;&auml;tti yhteisist&auml; asioista. Siihen saattoi kuulua kauppiaita ja eri ammattikuntien, kiltojen j&auml;seni&auml;. Demokratia oli kuitenkin suhteellista j&auml;tt&auml;en tilaa voimakkaille ruhtinassuvuille. Suvut ja kaupunkivaltiot politikoivat, sotivat kesken&auml;&auml;n ja my&ouml;s kilpailivat kulttuurillisilla saavutuksillaan.<\/p>\n<h2>Humanismi: ihminen nousee keski&ouml;&ouml;n<\/h2>\n<p>Aatehistoriallisesti keskeiseksi ilmi&ouml;ksi nousi keskiajan teologisten j&auml;rjestelmien sijaan <strong>humanismi<\/strong>, joka ammensi kumpusi antiikin ajatusmaailmasta. Antiikin perinnett&auml; ei keskiajallakaan kokonaan unohdettu. Keskiajallakin antiikin tekstej&auml; oli s&auml;ilytetty ja kopioitu luostareissa. 1400-luvun alkupuolella her&auml;si kuitenkin aivan uudenlainen kiinnostus antiikin perinteeseen.<\/p>\n<p>Itse asiassa koko termi &rdquo;renessanssi&rdquo; (ital. <em>rinascimento<\/em>) eli uudelleensyntyminen viittaa nimenomaan juuri antiikin maailman uudelleen arviointiin ja sen arvojen elvytt&auml;miseen. Se onkin niit&auml; harvoja taidehistorian tyylitermej&auml;, jotka ovat syntyneet kyseisen&auml; aikana, eik&auml; annettu j&auml;lkik&auml;teen. 1400- ja 1500-lukujen italialainen &auml;lymyst&ouml; oli t&auml;ysin tietoinen yhteisest&auml; projektistaan, antiikin elvytt&auml;misest&auml;.<\/p>\n<p>Humanistit, niin filosofit, kirjailijat kuin muutkin taiteilijat, lukivat antiikin filosofeja, kuten Aristotelesta, Platonia ja Ciceroa. Kristinuskoa ei kuitenkaan hyl&auml;tty, vaan se pyrittiin yhdist&auml;m&auml;&auml;n antiikin aatemaailmaan. Suosituksi suuntaukseksi tuli <strong>uusplatonilaisuus,<\/strong> jossa muun muassa jumala samaistettiin valoon. Kauneus n&auml;htiin jumalan heijastumana, mik&auml; mahdollisti antiikin aiheiden ja kauniin, jopa alastoman ihmiskehon kuvaamisen kristillisess&auml;kin yhteydess&auml;.<\/p>\n<p>Mittasuhdej&auml;rjestelm&auml; ja kauneuden ihanne johdettiin j&auml;lleen ihmiskehon suhteista, ja harmonia m&auml;&auml;riteltiin matemaattisten lakien avulla. Yl&auml;luokan nuorukaiset, joskus naisetkin, koulutettiin humanismin hengess&auml;. Opintoihin kuului antiikin tieteen, filosofian ja kirjallisuuden tuntemus sek&auml; eri taiteenaloja. Syntyper&auml;ll&auml; ei en&auml;&auml; koettu olevan niin keskeist&auml; asemaa kuin aiemmin. T&auml;rke&auml;mp&auml;n&auml; pidettiin yksil&ouml;n lahjakkuutta ja &auml;lykkyytt&auml;.<\/p>\n<p>Yksil&ouml;n noustessa keski&ouml;&ouml;n muotokuvataide yleistyi, ensi kerran my&ouml;h&auml;isantiikin j&auml;lkeen. Taiteen mesenaatit eli tilaajat ja maksajat halusivat tulla ikuistetuiksi edukkaassa valossa. Niinp&auml; esimerkiksi Piero della Francesca kuvasi Riminin hirmuvaltiaan Sigismondo Malatestan hurskaasti rukoilemassa (7\/5).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-63 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"360\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0705.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1237\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0705.jpg 360w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0705-169x300.jpg 169w\" sizes=\"(max-width: 360px) 100vw, 360px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1237\">\n\t\t\t\tPiero della Francescan (n. 1416&ndash;1492) muotokuva Sigismondosta, Riminin hirmuvaltiaasta [Tempio Malatesta, Rimini]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Antiikki ymp&auml;rill&auml;<\/h2>\n<p>Arkkitehtuurille ja kuvataiteille l&ouml;ytyi Italiasta paljon esikuvia. Antiikin raunioita oli l&auml;hes kaikkialla ja k&ouml;yhtyneest&auml; ja raunioituneesta Roomasta tuli v&auml;hitellen merkitt&auml;v&auml; keskus, jonne sek&auml; italialaiset ett&auml; muun maalaiset taiteilijat tekiv&auml;t tutkimusmatkoja. Antiikin arkkitehtuurin ja kuvanveiston elementit ilmestyiv&auml;t osaksi monia renessanssimaalauksia. Esimerkiksi Andrea Mantegna, joka piirroksissaan tutki antiikin taidetta ja arkkitehtuuria, kuvasi kristillisi&auml; aiheita ymp&auml;rist&ouml;n&auml;&auml;n antiikin rauniot (7\/6). Renessanssin arkkitehtuuri kehittyi pitk&auml;lti antiikin esikuvia tutkimalla ja niiden aineksia uudella tavalla soveltamalla.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-63 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"340\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0706.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-582\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0706.jpg 340w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0706-159x300.jpg 159w\" sizes=\"(max-width: 340px) 100vw, 340px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-582\">\n\t\t\t\tAndra Mantegna: Pyh&auml; Sebastian, n. 1470 [Louvre, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Renessanssi, Italiassa noin sata vuotta kest&auml;nyt periodi jaotellaan yleens&auml; <em>varhaisrenessanssiin<\/em> (1420&ndash;1500) ja <em>t&auml;ysrenessanssiin<\/em> (1500&ndash;1530). T&auml;ysrenessanssin j&auml;lkeist&auml; periodia on usein luonnehdittu<em> manierismiksi<\/em> (1530&ndash;1564). Hitaasti renessanssin aatteet ja tyyli levisiv&auml;t muuallekin, esimerkiksi Saksaan ja Englantiin. Italian renessanssi ei ollut kuitenkaan t&auml;ysin itseriittoinen. Esimerkiksi Alankomaiden musiikki ja 1400-luvun maalaustaide vaikuttivat sen taiteen kehitykseen.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Euroopan v&auml;est&ouml;&auml; harvensi 1340-luvulla musta surma eli ruttoepidemia. Keskiajan feodaalimaailma aateluuden ja ritariuden ihanteineen alkoi menett&auml;&auml; merkityst&auml;&auml;n. Italiassa se johti kaupunkivaltioiden kukoistukseen. Ambrogio Lorenzettin vuonna 1339 Sienan Palazzo Publicoon maalaama fresko Hyv&auml; hallitus antaa kuvan varhaisesta italialaisesta kaupunkivaltiosta. Muurin erist&auml;m&auml;ss&auml; kaupungissa kauppiaat ja eri ammattikuntien j&auml;senet ovat toimissaan. Muurien ulkopuolella avautuu maaseutu, josta kaupunki saa [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":582,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=63"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1447,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions\/1447"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/582"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=63"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=63"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}