{"id":65,"date":"2013-11-12T08:28:46","date_gmt":"2013-11-12T06:28:46","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=65"},"modified":"2018-08-13T17:24:13","modified_gmt":"2018-08-13T14:24:13","slug":"7-1400-ja-1500-luvut-renessanssi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/7-1400-ja-1500-luvut-renessanssi\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7<\/div> 1400- ja 1500-luvut: renessanssi"},"content":{"rendered":"<p>Romaaninen ja goottilainen tyyli ilmeniv&auml;t Italian alueilla toisin kuin muualla Euroopassa. Italiassa oli runsaasti antiikin Rooman arkkitehtuurin j&auml;&auml;nteit&auml;. Se heijastui Italian keskiajan arkkitehtuuriin. Rooman valtaistuinhalleista periytyv&auml; basilika-muoto s&auml;ilyi kirkkojen pohjakaavana. Ulkoap&auml;in kirkot p&auml;&auml;llystettiin usein marmorilla ja muilla v&auml;rillisill&auml; arvokivill&auml;, sekin Rooman arkkitehtuurista periytyv&auml; tapa. Selke&auml;sti kehystetyt ja rytmitetyt sein&auml;pinnat poikkeavat harmoniassaan t&auml;ysin pohjoisemmasta romaanisesta ja goottilaisesta arkkitehtuurista.<\/p>\n<p>Esimerkki Italian keskiajan arkkitehtuurista on Pisan tuomiokirkko, <em>baptisterio<\/em> eli kastekappeli ja kuuluisa, my&ouml;hemmin kallistunut kellotorni (7\/1). Ne saivat nykyiset muotonsa 1000&ndash;1200-luvuilla. Basilikan muotoisen kirkon rakenne on selke&auml;sti esill&auml;. Eriv&auml;riset kivilajit rytmitt&auml;v&auml;t sen seini&auml; ja pylv&auml;saiheet sen yl&auml;osia. Vain kastekappelin ulkoseinien suippokaariset koristeaiheet heijastavat pohjoisen gotiikan vaikutusta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-65 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"540\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0701.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1235\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0701.jpg 540w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0701-253x300.jpg 253w\" sizes=\"(max-width: 540px) 100vw, 540px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1235\">\n\t\t\t\tPisan tuomiokirkko, kellotorni ja kastekappeli, 1000&ndash;1200-luvut Italia\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Keskiaika oli Italiassa vilkasta kristinuskon uudelleenarvioinnin aikaa. Syntyi monia oppisuuntia ja luostarilaitoksia. Fransiskus Assisilainen (n. 1181&ndash;1226) kritisoi kirkon maallistumista ja saarnasi vaatimattomuuden ja n&ouml;yryyden puolesta. H&auml;nen seuraajansa muodostivat fransiskaanien munkkikunnan. Fransiskuksen naispuolinen oppilas, Pyh&auml; Clara puolestaan perusti kerj&auml;l&auml;isnunnien j&auml;rjest&ouml;n. Pyh&auml;n Dominicuksen (1170&ndash;1221) ymp&auml;rille syntyi dominikaanien veljeskunta, joka my&ouml;hemmin palveli jesuiittaj&auml;rjest&ouml;&auml;.<\/p>\n<h2>Bysantin vaikutus laantuu<\/h2>\n<p>Munkkien sananjulistuksessa painottuivat yksinkertaisuus ja selkeys. T&auml;m&auml; heijastui v&auml;hitellen my&ouml;s kuvataiteen tyylin ja kerrontatapaan. Italian keskiajalla vallalla ollut maalaustaiteen tyyli oli ns. <em>maniera greca<\/em> eli &rdquo;kreikkalainen tyyli&rdquo;. Se pohjautui viel&auml; pitk&auml;lti Bysantin taiteen kaavoihin ja konventioihin. Kuvaustapa korosti kaksiulotteisuutta ja maalausten taustat olivat usein kullatut symboloiden taivaallista loistoa.<\/p>\n<p>Sienalainen maalari Duccio di Buoninsegnan (tuott. 1278&ndash;1318) kuvaa alttaritaulussaan, Maest&agrave;, Neitsyt Marian ja Jeesus-lapsen valtaistuimella (7\/2). Neitsyt Marian kultti syntyi jo 300-luvulla, mutta maalauksen syntyaikoina alkoi kiteyty&auml; oppi Marian synnitt&ouml;myydest&auml;, mik&auml; kohotti h&auml;net kristinuskon keski&ouml;&ouml;n. Kultti synnytti merkitt&auml;v&auml;&auml; runoutta sek&auml; kuvataidetta, mist&auml; hieno esimerkki on juuri Duccion Maest&agrave;. &rdquo;Kreikkalaisesta tyylist&auml;&rdquo; periytyv&auml;t sen kultaiset taustat ja hahmojen linjakas eleganssi. Uutta maalauksessa ovat pyrkimys psykologisointiin, kerronnallisuus ja kiinnostus tilan kuvaamiseen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-65 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"325\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0702.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-858\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0702.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0702-300x152.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-858\">\n\t\t\t\tDuccio: Neitsyt Maria valtaistuimella, 1308&ndash;1311 [Museo dell&rsquo;Opera del Duomo, Siena]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Giotto: Renessanssin airut<\/h2>\n<p>Italian 1300-luvun kuuluisin maalari oli Giotto (1267&ndash;1337). Jo h&auml;nen aikalaisensa ylistiv&auml;t h&auml;nen taidettaan ja my&ouml;hemmin renessanssi <strong>taidehistorioitsija<\/strong> Giorgio Vasari (1511&ndash;1574) julisti h&auml;net renessanssin edell&auml;k&auml;vij&auml;ksi. Giotto ammensi varhaisemmista iknografisista malleista. Samalla h&auml;n kuitenkin uudisti niit&auml; ja puhalsi niihin ennenn&auml;kem&auml;tt&ouml;m&auml;n dramaattisen hengen.<\/p>\n<p>Giotton p&auml;&auml;ty&ouml;n&auml; voi pit&auml;&auml; Padovan Scrovegni- eli Arena-kappelin sein&auml;maalauksia vuosilta 1304&ndash;1313. Tilaajana toimi pahamaineisen Scrovegnin koronkiskurisuvun j&auml;sen. Kappeliprojekti her&auml;ttikin aikalaisten paheksuntaa. Giotto k&auml;ytti maalauksissaan <span  data-tooltip=\"Bysantissa ja Italian keskiajalla mosaiikki oli arvostetuin tekniikka kirkkojen koristelussa. Se oli kuitenkin eritt&auml;in kallis tekniikka ja renessanssin aikana freko-maalaukset syrj&auml;yttiv&auml;t suosiossa mosaiikin.\" class=\"glossaryLink\">fresco secco -tekniikkaa<\/span>, jossa v&auml;riaineet kemiallisesti yhdistyv&auml;t muurilaastiin. Siksi maalaukset oli toteutettava nopeasti tuoreelle, kostealle laastille.<\/p>\n<p>Kappelin seinille Giotto kuvasi Uuden testamentin avainkohtaukset (7\/3). Niit&auml; leimaa kristallinen selkeys ja helppotajuisuus. Kohtaukset esitet&auml;&auml;n ik&auml;&auml;n kuin n&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml; ja pyrkimys perspektiiviseen kuvaustapaan luo maalauksiin tilan tuntua enemm&auml;n kuin yhdenk&auml;&auml;n aikaisemman maalarin t&ouml;iss&auml;. My&ouml;s ihmishahmot on kuvattu l&auml;hes veistoksellisen kolmiulotteisina, ei en&auml;&auml; linjakkaan kaksiulotteisina.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-65 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0703.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-579\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0703.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0703-300x216.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-579\">\n\t\t\t\tGiotto: Kristusta itket&auml;&auml;n, 1304&ndash;1313 [Scrovegni-kappeli, Padova]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kristusta itket&auml;&auml;n -kohtauksessa huomattavinta on kuitenkin tunneilmaisun riipaisevaisuus. Eleet ja asennot ovat kuin tragediasta. Itse asiassa niill&auml; saattaakin olla sukulaisuutta my&ouml;hemmin kadonneisiin kirkkoteatterin muotoihin. Tunneilmaisu on &auml;&auml;rimm&auml;ist&auml; selke&auml;n kerronnallisuuden siit&auml; lainkaan k&auml;rsim&auml;tt&auml;. Uskonnollisuus, monumentaalisuus ja realismi kohtaavat poikkeuksellisella tavalla.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Romaaninen ja goottilainen tyyli ilmeniv&auml;t Italian alueilla toisin kuin muualla Euroopassa. Italiassa oli runsaasti antiikin Rooman arkkitehtuurin j&auml;&auml;nteit&auml;. Se heijastui Italian keskiajan arkkitehtuuriin. Rooman valtaistuinhalleista periytyv&auml; basilika-muoto s&auml;ilyi kirkkojen pohjakaavana. Ulkoap&auml;in kirkot p&auml;&auml;llystettiin usein marmorilla ja muilla v&auml;rillisill&auml; arvokivill&auml;, sekin Rooman arkkitehtuurista periytyv&auml; tapa. Selke&auml;sti kehystetyt ja rytmitetyt sein&auml;pinnat poikkeavat harmoniassaan t&auml;ysin pohjoisemmasta romaanisesta ja [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":858,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=65"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1970,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions\/1970"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/858"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=65"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=65"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=65"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}