{"id":65,"date":"2013-11-12T08:28:46","date_gmt":"2013-11-12T06:28:46","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=65"},"modified":"2026-05-15T16:36:44","modified_gmt":"2026-05-15T13:36:44","slug":"7-1400-ja-1500-luvut-renessanssi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/7-1400-ja-1500-luvut-renessanssi\/","title":{"rendered":"7<\/span> 1400- ja 1500-luvut: renessanssi"},"content":{"rendered":"\n

Romaaninen ja goottilainen tyyli ilmeniv\u00e4t Italian alueilla toisin kuin muualla Euroopassa. Italiassa oli runsaasti antiikin Rooman arkkitehtuurin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Se heijastui Italian keskiajan arkkitehtuuriin. Rooman valtaistuinhalleista periytyv\u00e4 basilika-muoto s\u00e4ilyi kirkkojen pohjakaavana. Ulkoap\u00e4in kirkot p\u00e4\u00e4llystettiin usein marmorilla ja muilla v\u00e4rillisill\u00e4 arvokivill\u00e4, sekin Rooman arkkitehtuurista periytyv\u00e4 tapa. Selke\u00e4sti kehystetyt ja rytmitetyt sein\u00e4pinnat poikkeavat harmoniassaan t\u00e4ysin pohjoisemmasta romaanisesta ja goottilaisesta arkkitehtuurista.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkki Italian keskiajan arkkitehtuurista on Pisan tuomiokirkko, baptisterio<\/em> eli kastekappeli ja kuuluisa, my\u00f6hemmin kallistunut kellotorni (7\/1). Ne saivat nykyiset muotonsa 1000\u20131200-luvuilla. Basilikan muotoisen kirkon rakenne on selke\u00e4sti esill\u00e4. Eriv\u00e4riset kivilajit rytmitt\u00e4v\u00e4t sen seini\u00e4 ja pylv\u00e4saiheet sen yl\u00e4osia. Vain kastekappelin ulkoseinien suippokaariset koristeaiheet heijastavat pohjoisen gotiikan vaikutusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Pisan tuomiokirkko, kellotorni ja kastekappeli, 1000\u20131200-luvut Italia<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keskiaika oli Italiassa vilkasta kristinuskon uudelleenarvioinnin aikaa. Syntyi monia oppisuuntia ja luostarilaitoksia. Fransiskus Assisilainen (n. 1181\u20131226) kritisoi kirkon maallistumista ja saarnasi vaatimattomuuden ja n\u00f6yryyden puolesta. H\u00e4nen seuraajansa muodostivat fransiskaanien munkkikunnan. Fransiskuksen naispuolinen oppilas, Pyh\u00e4 Clara puolestaan perusti kerj\u00e4l\u00e4isnunnien j\u00e4rjest\u00f6n. Pyh\u00e4n Dominicuksen (1170\u20131221) ymp\u00e4rille syntyi dominikaanien veljeskunta, joka my\u00f6hemmin palveli jesuiittaj\u00e4rjest\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Bysantin vaikutus laantuu<\/h2>\n\n\n\n

Munkkien sananjulistuksessa painottuivat yksinkertaisuus ja selkeys. T\u00e4m\u00e4 heijastui v\u00e4hitellen my\u00f6s kuvataiteen tyylin ja kerrontatapaan. Italian keskiajalla vallalla ollut maalaustaiteen tyyli oli ns. maniera greca<\/em> eli \u201dkreikkalainen tyyli\u201d. Se pohjautui viel\u00e4 pitk\u00e4lti Bysantin taiteen kaavoihin ja konventioihin. Kuvaustapa korosti kaksiulotteisuutta ja maalausten taustat olivat usein kullatut symboloiden taivaallista loistoa.<\/p>\n\n\n\n

Sienalainen maalari Duccio di Buoninsegnan (tuott. 1278\u20131318) kuvaa alttaritaulussaan, Maest\u00e0, Neitsyt Marian ja Jeesus-lapsen valtaistuimella (7\/2). Neitsyt Marian kultti syntyi jo 300-luvulla, mutta maalauksen syntyaikoina alkoi kiteyty\u00e4 oppi Marian synnitt\u00f6myydest\u00e4, mik\u00e4 kohotti h\u00e4net kristinuskon keski\u00f6\u00f6n. Kultti synnytti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 runoutta sek\u00e4 kuvataidetta, mist\u00e4 hieno esimerkki on juuri Duccion Maest\u00e0. \u201dKreikkalaisesta tyylist\u00e4\u201d periytyv\u00e4t sen kultaiset taustat ja hahmojen linjakas eleganssi. Uutta maalauksessa ovat pyrkimys psykologisointiin, kerronnallisuus ja kiinnostus tilan kuvaamiseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Duccio: Neitsyt Maria valtaistuimella, 1308\u20131311 [Museo dell\u2019Opera del Duomo, Siena]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Giotto: Renessanssin airut<\/h2>\n\n\n\n

Italian 1300-luvun kuuluisin maalari oli Giotto (1267\u20131337). Jo h\u00e4nen aikalaisensa ylistiv\u00e4t h\u00e4nen taidettaan ja my\u00f6hemmin renessanssi taidehistorioitsija<\/strong> Giorgio Vasari (1511\u20131574) julisti h\u00e4net renessanssin edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4ksi. Giotto ammensi varhaisemmista iknografisista malleista. Samalla h\u00e4n kuitenkin uudisti niit\u00e4 ja puhalsi niihin ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n dramaattisen hengen.<\/p>\n\n\n\n

Giotton p\u00e4\u00e4ty\u00f6n\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 Padovan Scrovegni- eli Arena-kappelin sein\u00e4maalauksia vuosilta 1304\u20131313. Tilaajana toimi pahamaineisen Scrovegnin koronkiskurisuvun j\u00e4sen. Kappeliprojekti her\u00e4ttikin aikalaisten paheksuntaa. Giotto k\u00e4ytti maalauksissaan fresco secco -tekniikkaa, jossa v\u00e4riaineet kemiallisesti yhdistyv\u00e4t muurilaastiin. Siksi maalaukset oli toteutettava nopeasti tuoreelle, kostealle laastille.<\/p>\n\n\n\n

Kappelin seinille Giotto kuvasi Uuden testamentin avainkohtaukset (7\/3). Niit\u00e4 leimaa kristallinen selkeys ja helppotajuisuus. Kohtaukset esitet\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ja pyrkimys perspektiiviseen kuvaustapaan luo maalauksiin tilan tuntua enemm\u00e4n kuin yhdenk\u00e4\u00e4n aikaisemman maalarin t\u00f6iss\u00e4. My\u00f6s ihmishahmot on kuvattu l\u00e4hes veistoksellisen kolmiulotteisina, ei en\u00e4\u00e4 linjakkaan kaksiulotteisina.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Giotto: Kristusta itket\u00e4\u00e4n, 1304\u20131313 [Scrovegni-kappeli, Padova]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kristusta itket\u00e4\u00e4n -kohtauksessa huomattavinta on kuitenkin tunneilmaisun riipaisevaisuus. Eleet ja asennot ovat kuin tragediasta. Itse asiassa niill\u00e4 saattaakin olla sukulaisuutta my\u00f6hemmin kadonneisiin kirkkoteatterin muotoihin. Tunneilmaisu on \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 selke\u00e4n kerronnallisuuden siit\u00e4 lainkaan k\u00e4rsim\u00e4tt\u00e4. Uskonnollisuus, monumentaalisuus ja realismi kohtaavat poikkeuksellisella tavalla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Romaaninen ja goottilainen tyyli ilmeniv\u00e4t Italian alueilla toisin kuin muualla Euroopassa. Italiassa oli runsaasti antiikin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":858,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,13],"tags":[],"class_list":["post-65","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1400-ja-1500-luvut-renessanssi","category-tila-kuva-aatteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=65"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2679,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions\/2679"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/858"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=65"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=65"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=65"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}