{"id":67,"date":"2013-11-12T08:30:35","date_gmt":"2013-11-12T06:30:35","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=67"},"modified":"2026-05-15T16:36:11","modified_gmt":"2026-05-15T13:36:11","slug":"6-4-islam-ja-sen-kuvakasitys-kun-ihmista-ei-saa-kuvata","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/6-4-islam-ja-sen-kuvakasitys-kun-ihmista-ei-saa-kuvata\/","title":{"rendered":"6.4<\/span> Islam ja sen kuvak\u00e4sitys: kun ihmist\u00e4 ei saa kuvata"},"content":{"rendered":"\n

Islam kehittyi Arabian niemimaalla. Sen perustaja Muhammed syntyi Mekkassa 570 jaa. Noin nelj\u00e4nkymmenen ik\u00e4isen\u00e4 h\u00e4n sai ilmestyksen, jossa arkkienkeli Gabriel antoi h\u00e4nelle kirjoituksen. Muslimien pyh\u00e4\u00e4n kirjaan, Koraaniin on koottu Muhammedin saamat ilmestykset. Kirjallisen muotonsa Koraani sai 600-luvun puolenv\u00e4lin tienoilla.<\/p>\n\n\n\n

Monien muiden uskontojen tavoin islamkin on s\u00e4ilytt\u00e4nyt animistisesta luonnonkokemisesta periytyvi\u00e4 aineksia. Esimerkiksi uskonnon p\u00e4\u00e4pyh\u00e4k\u00f6ss\u00e4 ja islamin t\u00e4rkeimm\u00e4ss\u00e4 pyhiinvaelluskohteessa, Mekkan Suuren moskeijan Kaabassa kunnioitetaan yh\u00e4 ns. Mustaa kive\u00e4 tai meteoriittia, joka periytyy kausiin ennen islamin synty\u00e4 600-luvun alussa. Perim\u00e4tiedon mukaan arkkienkeli Gabriel olisi tuonut kiven taivaasta.<\/p>\n\n\n\n

Levi\u00e4minen ja koulukunnat<\/h2>\n\n\n\n

Muhammedin seuraajat, kalifit, levittiv\u00e4t islamia tehokkaasti. Jo 600-luvulla islam levitt\u00e4ytyi l\u00e4nness\u00e4 Pohjois-Afrikasta it\u00e4\u00e4n Intiaan. Seuraavalla vuosisadalla islamin valtapiiri ylsi aina Keski-Aasiaan ja Kiinaan saakka. My\u00f6s Espanja islamilaistui. It\u00e4-Rooman ja Bysantin keskus Konstantinopoli valloitettiin vuonna 1453. Nyky\u00e4\u00e4n v\u00e4kirikkain islamilainen maa on Indonesia, jonka islamilaistuminen 1400-luvulla tapahtui rauhanomaisesti. Islam jakautui 650-luvulla kahteen p\u00e4\u00e4suuntaukseen, sunnalaisuuteen ja shiialaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Suhde kuviin<\/h2>\n\n\n\n

Juutalaisuuden (\u00c4l\u00e4 tee itsellesi patsasta \u00e4l\u00e4k\u00e4 muutakaan jumalan kuvaa, 2 Moos. 20:4) tavoin samoista juurista kasvanut islamkin suhtautuu ehdottoman kielteisesti jumalan visuaaliseen kuvaamiseen. Koraani itsess\u00e4\u00e4n ei suoraan kiell\u00e4 ihmisen kuvaamista, joskin se kielt\u00e4\u00e4 idolit<\/em> eli \u201dep\u00e4jumalain kuvat\u201d. Islamilainen perim\u00e4tieto suhtautuu kuitenkin kielteisesti ihmisten ja jopa el\u00e4inten kuvaamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Aihetta koskeva teologinen keskustelu alkoi 600-luvulla ja kiihtyi 700-luvulla, samoihin aikoihin kun sek\u00e4 kristinuskon ett\u00e4 juutalaisuuden piiriss\u00e4 k\u00e4ytiin samankaltaista keskustelua. Islamissa se kiteytyi ajatukseen, jonka mukaan taiteilija ei saa kuvata el\u00e4v\u00e4\u00e4 olentoa, sill\u00e4 viimeisell\u00e4 tuomiolla h\u00e4nen olisi kyett\u00e4v\u00e4 puhaltamaan siihen henki. Muuten h\u00e4n joutuu helvettiin, sill\u00e4 vain jumalalla on kyky luoda el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kuvakiellon taustalla vaikuttavat mm. seuraavat n\u00e4kemykset:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Ihminen on jumalan kuva, joten sit\u00e4 ei saa imitoida taiteessa, sill\u00e4 taide voi heijastaa jumalan luomisty\u00f6t\u00e4 vain vajavaisesti.<\/li>\n\n\n\n
  2. Mik\u00e4\u00e4n idoli eli ep\u00e4jumalankuva ei saa olla ihmisen jumalan n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olon v\u00e4liss\u00e4<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Kuvakieltoa on kuitenkin noudatettu hyvin eri tavoin eri puolilla islamilaista maailmaa, sill\u00e4 se kasvoi nopeasti kattamaan alueita, joilla oli jo entuudestaan oma rikas kuvaperinteens\u00e4. Yleisesti ottaen sunnalainen islam suhtautuu kuviin shiialaisuutta jyrkemmin.<\/p>\n\n\n\n

    Islamin kuvakiellossa on kuitenkin yksi selke\u00e4 poikkeus: kuvitetut k\u00e4sikirjoitukset eli miniatyyrit, joiden kulta-aikaa olivat nimenomaan Persian 1300\u20131500-luvut. Kirjoissa kuvat liittyv\u00e4t aina elimellisesti k\u00e4sinkirjoitettuun tekstiin, joka islamin piiriss\u00e4 kehittyi itsen\u00e4iseksi ja arvostetuksi taidemuodoksi, kalligrafiaksi.<\/p>\n\n\n\n

    Tekstien yhteyteen maalatut ihmis- ja el\u00e4inhahmot olivat islamin kulttuurin kulta-aikoina aina tiukan kaksiulotteisia ja vahvasti tyyliteltyj\u00e4. Niin niit\u00e4 ei voitu sekoittaa pakanallisiin kulttikuviin. Miniatyyreiss\u00e4 saatettiin kuvata toisinaan jopa itse profeetta Muhammed, mutta kun h\u00e4net kuvattiin, h\u00e4nen kasvojaan peitt\u00e4\u00e4 aina valkea liina, jotta kuvakieltoa ei rikottaisi (6\/17).<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Muhammedin \u00f6inen ratsastus taivaaseen naisp\u00e4isell\u00e4 ratsullaan, Buraqilla. Muhammedilla itsell\u00e4\u00e4n on liinalla verhotut kasvot, persialainen miniatyyri 1400-luvulta [Turkkilaisen ja islamilaisen taiteen museo, Istanbul, Turkki]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Kalligrafia: kaunokirjoituksen taide<\/h2>\n\n\n\n

    Kirjoituksen taide eli kalligrafia liittyy islamilaisessa perinteess\u00e4 suoraan Koraanin jumalalliseen ilmestykseen. Muhammed sai Koraanin ilmestyksens\u00e4. Siksi kirjoitus, jolla se on merkitty muistiin, on v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 islamin pyhimp\u00e4\u00e4n ytimeen. Lis\u00e4ksi Koraanissa itsess\u00e4\u00e4n viitataan sen \u201dylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kauniiseen\u201d kirjoitusasuun. T\u00e4m\u00e4 on innoittanut ja innoittaa edelleen kalligrafeja, jotka kopioivat sen s\u00e4keit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Kuufalaista kirjoitusta [The Spendour of Islamic Calligraphy, 1996]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    600\u20131100-luvuilla hallitseva kirjoitustyyli oli kuufalainen<\/em> kirjoitus (6\/18). Muitakin kirjoitustyylej\u00e4 kehittyi, islamin levitess\u00e4 ei-arabialaisille kulttuurialueille ja niiden omaksuessa arabialaisen kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n. Erilaisin kalligrafiatyylein on kopioitu Koraania, muita pyhi\u00e4 ja my\u00f6s profaaneja tekstej\u00e4. Lis\u00e4ksi kalligrafiaa on k\u00e4ytetty ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleen moskeijoiden ja taideteollisten tuotteiden koristelussa (6\/19).<\/p>\n\n\n\n

    <\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Khoja Ahmad Ysawin mausoleumin kupolin alaosa on koristeltu tyylitellyll\u00e4 kalligrafialla, 1300-luvun loppu, Iran [Islam: Art and Architecture, 2000]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Ornamentiikka: kuvioitu \u00e4\u00e4rett\u00f6myys<\/h2>\n\n\n\n

    Kalligrafian lis\u00e4ksi islamilaiselle kulttuurille ominainen taiteen muoto on ornamentiikka. Ennen Islamin synty\u00e4 sen ydinalueilla oli jo muun muassa kreikkalaista, hellenistist\u00e4 ja roomalaista ja varhaista kristillist\u00e4 kuvataidetta. Niiss\u00e4 ornamentiikkaa hy\u00f6dynnettiin useimmin esimerkiksi ihmisfiguurien kehysaiheina. Islamin piiriss\u00e4, miss\u00e4 ihmisten ja el\u00e4inten kuvaaminen ei ollut suotavaa, ornamentiikka kehittyi itsen\u00e4iseksi, kokonaisia rakennusten seini\u00e4 tai esineiden ja tekstiilien pintoja peitt\u00e4v\u00e4ksi rikkaaksi kuvioinniksi (6\/20).<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Samasta geometrisest\u00e4 peruskuviosta johdettuja muunnelmia [Islamic Designs, 1988]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Jo islamin syntyvuosisadalla, 600-luvulla, islamilainen ornamentiikka l\u00e4hti kehittym\u00e4\u00e4n omaan suuntaansa kuten Jerusalemin Kalliomoskeijan koristelu osoittaa. Varhaisvaiheessa kasveja kuvattiin viel\u00e4 kokonaisina, mutta seuraavina vuosisatoina, kuvakiellon vallatessa ala, kasviaiheita alettiin pilkkoa ja kuvata yh\u00e4 tyylitellymmin.<\/p>\n\n\n\n

    Aluksi kasviaiheet olivat antiikin maailmasta tuttuja viinik\u00f6ynn\u00f6s- ja akanthus-lehtiaiheita ym., mutta pian kasvit, niiden lehdet, kukat, varret jne. pelkistettiin geometrisiksi elementeiksi. Islamin ornamentiikkak\u00e4sityksen taustalla vaikutti paitsi teologiset tekij\u00e4t, my\u00f6s se, ett\u00e4 antiikin matematiikan perinne eli vahvana islamin kulttuurialueella, miss\u00e4 sit\u00e4 my\u00f6s kehiteltiin edelleen. Monet kasviaiheet saivat symbolisia merkityksi\u00e4. Lehv\u00e4aihe viittaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kuolemaan, unikko ikuiseen uneen jne.<\/p>\n\n\n\n

    Arabeski: muuntuva verkosto<\/h2>\n\n\n\n

    Geometrian ja kasvisornamentiikan liitosta kehittyi l\u00e4nness\u00e4 arabeskiksi kutsuttu ornamenttityyppi, jossa geometrisesti tyylitellyt kasvielementit muodostavat er\u00e4\u00e4nlaisen verkoston, jota voi periaatteessa jatkaa \u00e4\u00e4rett\u00f6miin (6\/21).<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Arabeskiaihe peitt\u00e4\u00e4 Shah-moskeijan kupolin Isfahanissa, Iranissa, 1600-luvun alku [Islam: Art and Architecture, 2000]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Arabeskissa ja muissa islamin suosimissa kasviaiheissa on n\u00e4hty my\u00f6s syv\u00e4llinen symboliikkaansa. Luonto itsess\u00e4\u00e4n koetaan islamissa jumalan taideteoksena ja toisaalta ihminen on Koraanin mukaan luotu luonnon sijaishallitsijaksi. Niin \u00e4\u00e4rett\u00f6miin jatkuva kasvisaiheisto muistuttaa jumalan taideluomasta ja se voi palvella my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaisena meditaation kohteena muistuttaen jumalan luomisty\u00f6st\u00e4 ja sen kaikkialla l\u00e4sn\u00e4olevuudesta.<\/p>\n\n\n\n

    Ornamentiikka on saanut islamin laajalla kulttuurialueella monenlaisia muotoja. Sit\u00e4 voidaan toteuttaa minikoossa metallit\u00f6iss\u00e4 ja koruissa tai laajoina pintoina rakennusten seiniss\u00e4. Materiaalien valinta lis\u00e4\u00e4 viel\u00e4 ornamentiikan monipuolisuutta: se voidaan kaivertaa stukkoon kiveen, puuhun ja metalliin, se voidaan koota mosaiikeista ja kaakeleista tai se voidaan maalata pergamentille tai paperille. Se voidaan my\u00f6s solmia mattoihin (6\/22).<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Turkkilainen ns. medaljonkimatto, 1500-luku [Turkkilaisen ja islamilaisen taiteen museo, Istanbul, Turkki]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Arabeskiaihe kiteytyi jo 900-luvulla. islamin levitess\u00e4 eri puolille maailmaa kasviaiheet saivat yh\u00e4 erilaisia, paikallisia muotoja. Kiinan vaikutuksesta 1200\u20131300-luvuilla suosioon tulivat yksitt\u00e4iset kasviaiheet. Tyyli saavutti huippunsa ottomaanien aikana Turkissa Iznik-tyylisiss\u00e4 kaakeleissa ja astioissa. Intiassa naturalistisen kasviornamentiikan taustalla vaikuttivat jesuiittojen tekem\u00e4t kasitieteelliset kuvitukset, joita mogulihallitsijat ker\u00e4siv\u00e4t kokoelmiinsa.<\/p>\n\n\n\n

    Puutarha paratiisin vertauskuvana<\/h2>\n\n\n\n

    Islamille keskeinen ymp\u00e4rist\u00f6taideteoksen muoto on puutarha. Koraani kuvaileekin runsassanaisesti muurien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4 Paratiisin puutarhaa, joka on \u201dyht\u00e4 suuri kuin taivas ja maa\u201d, jossa \u201dvedet virtaavat\u201d, \u201dpiikitt\u00f6m\u00e4t puut tarjoavat varjoaan\u201d ja jossa hienoja hedelmi\u00e4 on tarjon ylt\u00e4kyllin jne.<\/p>\n\n\n\n

    My\u00f6s juutalaisuus ja kristinusko jakoivat islamin kanssa yhteisen puutarhakuvaston. Se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kaikki n\u00e4m\u00e4 uskonnot olivat syntyneet kuivalla aavikkoalueella. Lis\u00e4ksi islamin ensimm\u00e4isen vaiheen levi\u00e4minen tapahtui samankaltaisille seuduille: puutarha edusti ikuista kev\u00e4tt\u00e4, runsautta, varjoa sek\u00e4 virtaavaa vett\u00e4, jota ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 oli niin niukasti tarjottavanaan.<\/p>\n\n\n\n

    Paratiisin puutarhasta tuli keskeinen teema islamilaiselle taiteelle: jo 700-luvulta per\u00e4isin olevan Damaskoksen suuren moskeijan sein\u00e4koristelu kuvittaa paratiisillisia puutarhan\u00e4kymi\u00e4, ja aihetta on kuvitettu monissa miniatyyreiss\u00e4 (6\/23).<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Mystinen puutarha, turkkilainen miniatyyri 1300-luvulta [Turkkilaisen ja islamilaisen taiteen museo, Istanbul, Turkki]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Islamilaisella puutarhalla oli monia esikuvia. Laajalle levitess\u00e4\u00e4n islam hy\u00f6dynsi eri puolilla varhaisempia esikuvia: l\u00e4nness\u00e4 roomalaisia, id\u00e4ss\u00e4 intialaisia jne. Kehittyi erilaisia puutarhatyyppej\u00e4. Urbaanissa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 syntyiv\u00e4t katettujen gallerioiden ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t pihapuutarhat.<\/p>\n\n\n\n

    Persiassa ja Intiassa olivat suosittuja ns. nelj\u00e4n reitin puutarhat, joissa kaksi vesiallasta ja niit\u00e4 reunustavat kulkureitit muodostavat ristimuodostelman. Siit\u00e4 kuuluisin esimerkki on Intiassa sijaitseva Taj Mahalin puutarha, jonka keskipisteess\u00e4 kohoaa hautamausoleumi (6\/24). My\u00f6s vainajat saivat usein leposijansa puutarhassa. Islamilainen puutarha muistuttaa paitsi paratiisista, my\u00f6s siit\u00e4 ett\u00e4 luonto itsess\u00e4\u00e4n on jumalan taideteos.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Taj Mahal ja sen vesipuutarha, Agra, Intia, 1600-luku [Islam: Art and Architecture, 2000]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Islam kehittyi Arabian niemimaalla. Sen perustaja Muhammed syntyi Mekkassa 570 jaa. Noin nelj\u00e4nkymmenen ik\u00e4isen\u00e4 h\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":578,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-67","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-euroopan-keskiaika-ja-islam"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=67"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2678,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67\/revisions\/2678"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/578"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=67"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=67"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=67"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}