{"id":69,"date":"2013-11-12T08:31:03","date_gmt":"2013-11-12T06:31:03","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=69"},"modified":"2026-05-15T16:35:38","modified_gmt":"2026-05-15T13:35:38","slug":"6-3-gotiikka-valon-vallankumous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/6-3-gotiikka-valon-vallankumous\/","title":{"rendered":"6.3<\/span> Gotiikka: valon vallankumous"},"content":{"rendered":"\n

Goottilaiseksi nimetty arkkitehtuuri sai alkusyk\u00e4yksens\u00e4 vuonna 1144 kun Pariisin l\u00e4hell\u00e4 sijaitseva Ranskan kuninkaallisen luostarikirkon, Saint Denisin, uudisrakennusty\u00f6t valmistuvat. Holvaustekniikkaa oli uudistettu siten ett\u00e4 seiniin saatettiin puhkoa suuria ikkunoita, jotka loivat romaanista kirkkointeri\u00f6\u00f6ri\u00e4 huomattavasti valoisammat sis\u00e4tilat (6\/10).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Saint Denis\u2019n luostarikirkon kuorik\u00e4yt\u00e4v\u00e4 ja pohja, 1140\u20131144, Ranska<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uudistusty\u00f6n oli tilannut Saint Denisin apotti Suger, joka oli my\u00f6s kehitellyt omaa \u201dvalon teologiaansa\u201d yhdistelem\u00e4ll\u00e4 ja sekoittamalla kesken\u00e4\u00e4n eri aikakausien kirjoittajien n\u00e4kemyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen mukaan Jumala oli yliluonnollinen valo, joka heijastui maan p\u00e4\u00e4lle harmoniana ja s\u00e4teilyn\u00e4. H\u00e4n uskoi valon muuttavan aineellisen aineettomaksi.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 Sugerin tarkka rooli rakennussuunnitelmissa oli, sit\u00e4 ei tiedet\u00e4. Tosiseikka kuitenkin on, ett\u00e4 Saint Denisin luostarikirkon valoisa interi\u00f6\u00f6ri lasimaalauksineen oli vallankumouksellinen. Kahdessa vuosikymmeness\u00e4 l\u00e4hiseuduille nousi kolme katedraalia, joissa uutta teknologiaa ja estetiikkaa oli kehitetty edelleen. Gotiikasta tulikin kansainv\u00e4linen tyyli ja se levisi pian eri puolille Eurooppaa.<\/p>\n\n\n\n

Gotiikan teknologia ja estetiikka: kurkotus korkeuksiin<\/h2>\n\n\n\n

Gotiikalle ominaisia suippokaaria oli tutkittu jo romaanisessa arkkitehtuurissa. Nyt holvien paino kuitenkin opittiin johtamaan ruoteita pitkin maahaan, mik\u00e4 mahdollisti sen ett\u00e4 holvit saatettiin valmistaa aiempaa keve\u00e4mm\u00e4st\u00e4 materiaalista. T\u00e4m\u00e4 ruodeholvij\u00e4rjestelm\u00e4 mahdollisti puolestaan sen, ett\u00e4 sein\u00e4t, jotka eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kannattaneet holvia, saatettiin puhkoa valoa tulvivin ikkunoin. Lis\u00e4ksi suippokaarien huipusta alas mahan ylt\u00e4v\u00e4t ruoteet ja ruodekimput antoivat goottilaisille kirkoille niiden vertikaalin, korkeuksiin kurkottavan luonteen (6\/11).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Goottilainen j\u00e4rjestelm\u00e4 [Pieni taidehistoria, 1985]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in goottilaiset kirkot vaikuttavat aineettomilta, mutta ulkoap\u00e4in ne ovat kuitenkin usein kuin kiviviidakoita. Ohuet ruoteet eiv\u00e4t riitt\u00e4neet kannattamaan holvien painoa kun yh\u00e4 uskaliaamman korkeita kirkkoja pystytettiin. Siksi holvien seiniin kohdistuvaa painoa siirrettiin tukikaarin kirkon ulkopuolelle maahan pystytettyihin massiivisiin pilareihin. Gotiikan rakennusboomin hiipuessa taloudellisiin vaikeuksiin kirkontornien yl\u00e4osat j\u00e4iv\u00e4t usein keskener\u00e4isiksi.<\/p>\n\n\n\n

Ranskan t\u00e4ysgotiikan mestariteoksina pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 Chartresin, Amiensin (6\/12) ja Reimsin katedraaleja. Monet kirkoista oli omistettu Neitsyt Marialle, jonka kultti oli saavuttanut kasvavaa suosiota sen j\u00e4lkeen kun h\u00e4net 400-luvulla oli julistettu \u201dJumalan \u00e4idiksi\u201d. Gotiikan mutkikkuudessaankin tyylik\u00e4st\u00e4 ja harmonista ruodej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on verrattu saman ajan skolastisen<\/strong> teologian \u00e4lylliseen eleganssiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Amiensin katedraalin pohja ja p\u00e4\u00e4laiva, 1200-luvun alku, Ranska<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Levitess\u00e4\u00e4n eri puolille Eurooppaa, nimenomaan Saksan ja Englantiin, gotiikka sai monia paikallisia muotoja. Sen viimeisess\u00e4 vaiheessa, jonka edustavin esimerkki on Pariisin Sainte-Chapelle 1200-luvun puoliv\u00e4list\u00e4, sein\u00e4t rakentuivat en\u00e4\u00e4 vain ohuista pitsim\u00e4isist\u00e4 kivileikkauksista muun sein\u00e4pinnan koostuessa lasimaalauksin koristelluista ikkunoista (6\/13). Gotiikan kaipuu korkeusiin tuli tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n Beauvais\u2019n katedraalissa, jonka holvit kohosivat 48 metrin korkeuteen. Rakenne ei kest\u00e4nyt ja se sortui vuonna 1282.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Pariisin Sainte Chapelle, 1400-luvun puoliv\u00e4li<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lasimaalaukset: hohtavat opetukset<\/h2>\n\n\n\n

Goottilaisten kirkkojen ikkunat saivat rakennuksen kokonaissymboliikassa keskeisen roolin. Ne peitettiin v\u00e4rillisist\u00e4 lasinpaloista kootuista lasimaalauksista. Niit\u00e4 tunnetaan aina 300-luvulta alkaen, mutta goottilaisen arkkitehtuurin my\u00f6t\u00e4 ne muuttuivat keskeisiksi s\u00e4teillen \u201devankeliumin uutta valoa\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Keskeisin ikkuna goottilaisessa katedraalissa on ns. ruusuikkuna, joka sijaitsee kirkon l\u00e4nsip\u00e4\u00e4dyss\u00e4, p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin yl\u00e4puolella. Ne kasvoivat huomattaviin mittasuhteisiin uhmaten tuulia ja sateita, j\u00e4lleen yksi uhkarohkeuden osoitus goottilaisessa rakennustekniikassa.<\/p>\n\n\n\n

Parhaiten s\u00e4ilyneet lasimaalaukset sijaitsevat Chartresin katedraalissa, jonka ruusuikkuna on halkaisijaltaan 13 metri\u00e4 (6\/14). Kokonaisuudessaan eri ikkunoiden maalaukset muodostavat tarkasti teologisiin opinkappaleisiin liittyv\u00e4n kuvallisen ohjelman. Chartresin katedraalin, noin vuonna 1230 valmistuneen ruusuikkunan p\u00e4\u00e4hahmo on Jeesus-lasta syliss\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4 Neitsyt Maria, johon ikkunan muut hahmot s\u00e4teitt\u00e4isesti viittaavat. Kirkko olikin omistettu Marialle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Yksi Chartresin katedraalin ruusuikkunoista, n. 1230, Ranska<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Muissa ikkunoissa esitet\u00e4\u00e4n kohtauksia eri pyhimysten el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Lasimaalauksia on kutsuttu \u201dk\u00f6yhien ja lukutaidottomien Raamatuksi\u201d. Itse asiassa niiden kuvallinen ohjelma on hyvinkin mutkikas, eik\u00e4 niiden syvin merkitys aukea ilman selitt\u00e4vi\u00e4 tekstej\u00e4. Ehk\u00e4 apuna oli aikanaan my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaisia oppaita, jotka tulkitsivat kuvien viestin pyhiinvaeltajille.<\/p>\n\n\n\n

Goottilaiset katedraalit olivat aikana tietotaidon huippusaavuuksia. Valtavat rakennusprojektit edellyttiv\u00e4t hyvin organisoituja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isryhmi\u00e4, jotka jakoivat urakan kesken\u00e4\u00e4n. Teologien ja rakennusmestareiden johdolla kivenhakkaajat, kuvanveist\u00e4j\u00e4t ja lasimestarit tekiv\u00e4t saumatonta yhteisty\u00f6t\u00e4 materialisoidakseen yhteisen k\u00e4sityksens\u00e4 taivaan valtakunnan loistosta.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4linen gotiikka: hengellinen ja maallinen sekoittuvat<\/h2>\n\n\n\n

Aivan kuten romaanisissa katedraaleissa, samoin goottilaisissa kirkoissa kuvanveistokoristelu keskittyi l\u00e4nsip\u00e4\u00e4dyn p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n porttaaliin. Gotiikan edetess\u00e4 romaanisen kuvanveiston alkuvoimainen \u201dprimitiivisyys\u201d ja ankaruus v\u00e4istyi henkev\u00e4n tyylikkyyen tielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Antiikin taiteita ja tieteit\u00e4 tutkittiin, mik\u00e4 johti siihen ett\u00e4 antiikin taiteelle tyypillinen kontraposto-seisonta otettiin j\u00e4lleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Samoin draperioiden eli vaatteitten laskosten ilmaisuvoimainen kuvaustapa omaksuttiin antiikin perinteest\u00e4 (6\/15). N\u00e4in monet goottilaiset veistoshahmot kiertyv\u00e4t elegantin liekinomaisesti. Toisaalta my\u00f6s pyrkimys naturalismiin nosti p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Neitsyt Maria ja Elisabet, n. 1220 [Reimsin katedraali, Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hell\u00e4 hovipiirej\u00e4 uskonnolliset taideteokset saivat arvokkaiden koriste-esineiden luonteen. Arvomateriaalit kuten jalometallit ja norsunluu olivat suosiossa. Taidokkaat kuvakudonnaiset peittiv\u00e4t seini\u00e4 ja kullalla korostetut miniatyyrit koristivat kirjoja.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n \u201dkauniiksi tyyliksi\u201d nimetyn kansainv\u00e4lisen gotiikan hienoimpia esimerkkej\u00e4 kirjankuvituksen alalla on ns. \u201dTuntien kirja\u201d 1400-luvun alun Ranskasta. Siin\u00e4 on kuvattu eri kuukausien toimia. Vaikka keskeisperspektiivi\u00e4 k\u00e4ytetty, kuvitukset ovat yksityiskohtaisia ja tarkkoja hohtavien v\u00e4rien antaessa niille sadunomaiset tunnelman (6\/16).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Limbourgin veljekset: Berryn herttuan ns. Tuntien kirjan sivu, 1400-luvun alku [Mus\u00e9e Cond\u00e9, Chantilly, Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Goottilaiseksi nimetty arkkitehtuuri sai alkusyk\u00e4yksens\u00e4 vuonna 1144 kun Pariisin l\u00e4hell\u00e4 sijaitseva Ranskan kuninkaallisen luostarikirkon, Saint […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":573,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-69","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-euroopan-keskiaika-ja-islam"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2677,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions\/2677"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/573"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}