{"id":69,"date":"2013-11-12T08:31:03","date_gmt":"2013-11-12T06:31:03","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=69"},"modified":"2016-08-25T16:02:43","modified_gmt":"2016-08-25T14:02:43","slug":"6-3-gotiikka-valon-vallankumous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/6-3-gotiikka-valon-vallankumous\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">6.3<\/div> Gotiikka: valon vallankumous"},"content":{"rendered":"<p>Goottilaiseksi nimetty arkkitehtuuri sai alkusyk&auml;yksens&auml; vuonna 1144 kun Pariisin l&auml;hell&auml; sijaitseva Ranskan kuninkaallisen luostarikirkon, Saint Denisin, uudisrakennusty&ouml;t valmistuvat. Holvaustekniikkaa oli uudistettu siten ett&auml; seiniin saatettiin puhkoa suuria ikkunoita, jotka loivat romaanista kirkkointeri&ouml;&ouml;ri&auml; huomattavasti valoisammat sis&auml;tilat (6\/10).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-69 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"320\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0610.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1222\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0610.jpg 320w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0610-150x300.jpg 150w\" sizes=\"(max-width: 320px) 100vw, 320px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1222\">\n\t\t\t\tSaint Denis&rsquo;n luostarikirkon kuorik&auml;yt&auml;v&auml; ja pohja, 1140&ndash;1144, Ranska\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Uudistusty&ouml;n oli tilannut Saint Denisin apotti Suger, joka oli my&ouml;s kehitellyt omaa &rdquo;valon teologiaansa&rdquo; yhdistelem&auml;ll&auml; ja sekoittamalla kesken&auml;&auml;n eri aikakausien kirjoittajien n&auml;kemyksi&auml;. T&auml;m&auml;n k&auml;sityksen mukaan Jumala oli yliluonnollinen valo, joka heijastui maan p&auml;&auml;lle harmoniana ja s&auml;teilyn&auml;. H&auml;n uskoi valon muuttavan aineellisen aineettomaksi.<\/p>\n<p>Mik&auml; Sugerin tarkka rooli rakennussuunnitelmissa oli, sit&auml; ei tiedet&auml;. Tosiseikka kuitenkin on, ett&auml; Saint Denisin luostarikirkon valoisa interi&ouml;&ouml;ri lasimaalauksineen oli vallankumouksellinen. Kahdessa vuosikymmeness&auml; l&auml;hiseuduille nousi kolme katedraalia, joissa uutta teknologiaa ja estetiikkaa oli kehitetty edelleen. Gotiikasta tulikin kansainv&auml;linen tyyli ja se levisi pian eri puolille Eurooppaa.<\/p>\n<h2>Gotiikan teknologia ja estetiikka: kurkotus korkeuksiin<\/h2>\n<p>Gotiikalle ominaisia suippokaaria oli tutkittu jo romaanisessa arkkitehtuurissa. Nyt holvien paino kuitenkin opittiin johtamaan ruoteita pitkin maahaan, mik&auml; mahdollisti sen ett&auml; holvit saatettiin valmistaa aiempaa keve&auml;mm&auml;st&auml; materiaalista. T&auml;m&auml; ruodeholvij&auml;rjestelm&auml; mahdollisti puolestaan sen, ett&auml; sein&auml;t, jotka eiv&auml;t en&auml;&auml; kannattaneet holvia, saatettiin puhkoa valoa tulvivin ikkunoin. Lis&auml;ksi suippokaarien huipusta alas mahan ylt&auml;v&auml;t ruoteet ja ruodekimput antoivat goottilaisille kirkoille niiden vertikaalin, korkeuksiin kurkottavan luonteen (6\/11).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-69 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"420\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0611.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1223\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0611.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0611-300x197.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1223\">\n\t\t\t\tGoottilainen j&auml;rjestelm&auml; [Pieni taidehistoria, 1985]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Sis&auml;lt&auml;p&auml;in goottilaiset kirkot vaikuttavat aineettomilta, mutta ulkoap&auml;in ne ovat kuitenkin usein kuin kiviviidakoita. Ohuet ruoteet eiv&auml;t riitt&auml;neet kannattamaan holvien painoa kun yh&auml; uskaliaamman korkeita kirkkoja pystytettiin. Siksi holvien seiniin kohdistuvaa painoa siirrettiin tukikaarin kirkon ulkopuolelle maahan pystytettyihin massiivisiin pilareihin. Gotiikan rakennusboomin hiipuessa taloudellisiin vaikeuksiin kirkontornien yl&auml;osat j&auml;iv&auml;t usein keskener&auml;isiksi.<\/p>\n<p>Ranskan t&auml;ysgotiikan mestariteoksina pidet&auml;&auml;n yleens&auml; Chartresin, Amiensin (6\/12) ja Reimsin katedraaleja. Monet kirkoista oli omistettu Neitsyt Marialle, jonka kultti oli saavuttanut kasvavaa suosiota sen j&auml;lkeen kun h&auml;net 400-luvulla oli julistettu &rdquo;Jumalan &auml;idiksi&rdquo;. Gotiikan mutkikkuudessaankin tyylik&auml;st&auml; ja harmonista ruodej&auml;rjestelm&auml;&auml; on verrattu saman ajan <strong>skolastisen<\/strong> teologian &auml;lylliseen eleganssiin.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-69 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"320\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0612.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1224\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0612.jpg 320w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0612-150x300.jpg 150w\" sizes=\"(max-width: 320px) 100vw, 320px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1224\">\n\t\t\t\tAmiensin katedraalin pohja ja p&auml;&auml;laiva, 1200-luvun alku, Ranska\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Levitess&auml;&auml;n eri puolille Eurooppaa, nimenomaan Saksan ja Englantiin, gotiikka sai monia paikallisia muotoja. Sen viimeisess&auml; vaiheessa, jonka edustavin esimerkki on Pariisin Sainte-Chapelle 1200-luvun puoliv&auml;list&auml;, sein&auml;t rakentuivat en&auml;&auml; vain ohuista pitsim&auml;isist&auml; kivileikkauksista muun sein&auml;pinnan koostuessa lasimaalauksin koristelluista ikkunoista (6\/13). Gotiikan kaipuu korkeusiin tuli tiens&auml; p&auml;&auml;h&auml;n Beauvais&rsquo;n katedraalissa, jonka holvit kohosivat 48 metrin korkeuteen. Rakenne ei kest&auml;nyt ja se sortui vuonna 1282.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-69 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"520\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0613.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1225\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0613.jpg 520w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0613-244x300.jpg 244w\" sizes=\"(max-width: 520px) 100vw, 520px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1225\">\n\t\t\t\tPariisin Sainte Chapelle, 1400-luvun puoliv&auml;li\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Lasimaalaukset: hohtavat opetukset<\/h2>\n<p>Goottilaisten kirkkojen ikkunat saivat rakennuksen kokonaissymboliikassa keskeisen roolin. Ne peitettiin v&auml;rillisist&auml; lasinpaloista kootuista lasimaalauksista. Niit&auml; tunnetaan aina 300-luvulta alkaen, mutta goottilaisen arkkitehtuurin my&ouml;t&auml; ne muuttuivat keskeisiksi s&auml;teillen &rdquo;evankeliumin uutta valoa&rdquo;.<\/p>\n<p>Keskeisin ikkuna goottilaisessa katedraalissa on ns. ruusuikkuna, joka sijaitsee kirkon l&auml;nsip&auml;&auml;dyss&auml;, p&auml;&auml;sis&auml;&auml;nk&auml;ynnin yl&auml;puolella. Ne kasvoivat huomattaviin mittasuhteisiin uhmaten tuulia ja sateita, j&auml;lleen yksi uhkarohkeuden osoitus goottilaisessa rakennustekniikassa.<\/p>\n<p>Parhaiten s&auml;ilyneet lasimaalaukset sijaitsevat Chartresin katedraalissa, jonka ruusuikkuna on halkaisijaltaan 13 metri&auml; (6\/14). Kokonaisuudessaan eri ikkunoiden maalaukset muodostavat tarkasti teologisiin opinkappaleisiin liittyv&auml;n kuvallisen ohjelman. Chartresin katedraalin, noin vuonna 1230 valmistuneen ruusuikkunan p&auml;&auml;hahmo on Jeesus-lasta syliss&auml;&auml;n pit&auml;v&auml; Neitsyt Maria, johon ikkunan muut hahmot s&auml;teitt&auml;isesti viittaavat. Kirkko olikin omistettu Marialle.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-69 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"570\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0614.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-573\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0614.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0614-300x267.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-573\">\n\t\t\t\tYksi Chartresin katedraalin ruusuikkunoista, n. 1230, Ranska\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Muissa ikkunoissa esitet&auml;&auml;n kohtauksia eri pyhimysten el&auml;m&auml;st&auml;. Lasimaalauksia on kutsuttu &rdquo;k&ouml;yhien ja lukutaidottomien Raamatuksi&rdquo;. Itse asiassa niiden kuvallinen ohjelma on hyvinkin mutkikas, eik&auml; niiden syvin merkitys aukea ilman selitt&auml;vi&auml; tekstej&auml;. Ehk&auml; apuna oli aikanaan my&ouml;s er&auml;&auml;nlaisia oppaita, jotka tulkitsivat kuvien viestin pyhiinvaeltajille.<\/p>\n<p>Goottilaiset katedraalit olivat aikana tietotaidon huippusaavuuksia. Valtavat rakennusprojektit edellyttiv&auml;t hyvin organisoituja k&auml;sity&ouml;l&auml;isryhmi&auml;, jotka jakoivat urakan kesken&auml;&auml;n. Teologien ja rakennusmestareiden johdolla kivenhakkaajat, kuvanveist&auml;j&auml;t ja lasimestarit tekiv&auml;t saumatonta yhteisty&ouml;t&auml; materialisoidakseen yhteisen k&auml;sityksens&auml; taivaan valtakunnan loistosta.<\/p>\n<h2>Kansainv&auml;linen gotiikka: hengellinen ja maallinen sekoittuvat<\/h2>\n<p>Aivan kuten romaanisissa katedraaleissa, samoin goottilaisissa kirkoissa kuvanveistokoristelu keskittyi l&auml;nsip&auml;&auml;dyn p&auml;&auml;sis&auml;&auml;nk&auml;ynti&auml; ymp&auml;r&ouml;iv&auml;&auml;n porttaaliin. Gotiikan edetess&auml; romaanisen kuvanveiston alkuvoimainen &rdquo;primitiivisyys&rdquo; ja ankaruus v&auml;istyi henkev&auml;n tyylikkyyen tielt&auml;.<\/p>\n<p>Antiikin taiteita ja tieteit&auml; tutkittiin, mik&auml; johti siihen ett&auml; antiikin taiteelle tyypillinen kontraposto-seisonta otettiin j&auml;lleen k&auml;ytt&ouml;&ouml;n. Samoin draperioiden eli vaatteitten laskosten ilmaisuvoimainen kuvaustapa omaksuttiin antiikin perinteest&auml; (6\/15). N&auml;in monet goottilaiset veistoshahmot kiertyv&auml;t elegantin liekinomaisesti. Toisaalta my&ouml;s pyrkimys naturalismiin nosti p&auml;&auml;t&auml;&auml;n.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-6\" class=\"gallery galleryid-69 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"430\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0615.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-6-1226\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0615.jpg 430w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0615-202x300.jpg 202w\" sizes=\"(max-width: 430px) 100vw, 430px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-6-1226\">\n\t\t\t\tNeitsyt Maria ja Elisabet, n. 1220 [Reimsin katedraali, Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>L&auml;hell&auml; hovipiirej&auml; uskonnolliset taideteokset saivat arvokkaiden koriste-esineiden luonteen. Arvomateriaalit kuten jalometallit ja norsunluu olivat suosiossa. Taidokkaat kuvakudonnaiset peittiv&auml;t seini&auml; ja kullalla korostetut miniatyyrit koristivat kirjoja.<\/p>\n<p>T&auml;m&auml;n &rdquo;kauniiksi tyyliksi&rdquo; nimetyn kansainv&auml;lisen gotiikan hienoimpia esimerkkej&auml; kirjankuvituksen alalla on ns. &rdquo;Tuntien kirja&rdquo; 1400-luvun alun Ranskasta. Siin&auml; on kuvattu eri kuukausien toimia. Vaikka keskeisperspektiivi&auml; k&auml;ytetty, kuvitukset ovat yksityiskohtaisia ja tarkkoja hohtavien v&auml;rien antaessa niille sadunomaiset tunnelman (6\/16).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-7\" class=\"gallery galleryid-69 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"440\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0616.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-7-1227\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0616.jpg 440w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0616-206x300.jpg 206w\" sizes=\"(max-width: 440px) 100vw, 440px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-7-1227\">\n\t\t\t\tLimbourgin veljekset: Berryn herttuan ns. Tuntien kirjan sivu, 1400-luvun alku [Mus&eacute;e Cond&eacute;, Chantilly, Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Goottilaiseksi nimetty arkkitehtuuri sai alkusyk&auml;yksens&auml; vuonna 1144 kun Pariisin l&auml;hell&auml; sijaitseva Ranskan kuninkaallisen luostarikirkon, Saint Denisin, uudisrakennusty&ouml;t valmistuvat. Holvaustekniikkaa oli uudistettu siten ett&auml; seiniin saatettiin puhkoa suuria ikkunoita, jotka loivat romaanista kirkkointeri&ouml;&ouml;ri&auml; huomattavasti valoisammat sis&auml;tilat (6\/10). Uudistusty&ouml;n oli tilannut Saint Denisin apotti Suger, joka oli my&ouml;s kehitellyt omaa &rdquo;valon teologiaansa&rdquo; yhdistelem&auml;ll&auml; ja sekoittamalla kesken&auml;&auml;n eri [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":573,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1442,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions\/1442"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/573"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}