{"id":71,"date":"2013-11-12T08:31:43","date_gmt":"2013-11-12T06:31:43","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=71"},"modified":"2016-08-26T19:49:58","modified_gmt":"2016-08-26T17:49:58","slug":"6-2-romaaninen-taide-eurooppa-peittyy-kirkkojen-valkeaan-vaippaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/6-2-romaaninen-taide-eurooppa-peittyy-kirkkojen-valkeaan-vaippaan\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">6.2<\/div> Romaaninen taide: Eurooppa \u201dpeittyy kirkkojen valkeaan vaippaan\u201d"},"content":{"rendered":"<p>Vuoden 1000 tienoilla Keski-Euroopan kristillinen kulttuuri yhdenmukaistui. Tragikoomisista k&auml;&auml;nteist&auml;&auml;n huolimatta Jerusalemin muslimivallasta vapauttamiseen t&auml;hd&auml;nneet Ristiretket 1000&ndash;1200-luvuilla yhdistiv&auml;t kristikuntaa. Aikakautta leimasivat feodaalivalta sek&auml; luostarilaitoksen vakiintuminen ja kasvu.<\/p>\n<p>Pyhiinvaellusreitit yhdistiv&auml;t keskeisi&auml; kaupunkeja luoden edellytykset tieverkostolle ja kaupan kehittymiselle. Keskeisiin pyhiinvaellusreittien risteyksiin pystytettiin suuria kirkkoja, katedraaleja ja luostareita, jotka rakennettiin kivest&auml; Rooman arkkitehtuurista periytyvi&auml; tekniikoita (kaari, holvi) hy&ouml;dynt&auml;en. Siksi tyylille annettiin 1800-luvulla nimi &rdquo;romaaninen&rdquo;, joka itse asiassa oli alun perin pilkallinen termi tarkoittaen &rdquo;v&auml;&auml;rennetty&auml; roomalaista&rdquo;. Romaanisen taiteen kukoistus ajoittui n. 1000&ndash;1200-lukuihin.<\/p>\n<h2>Romaaninen kirkkoarkkitehtuuri: majesteettinen h&auml;m&auml;r&auml;<\/h2>\n<p>Romaaninen tyyli kehittyi 1000-luvun alussa ensiksi ranskalaisen luostarilaitoksen piiriss&auml;. Sen ensimm&auml;isi&auml; monumentteja oli Clunyn luostarikirkko (6\/4). Siin&auml; ja hieman my&ouml;h&auml;isemm&auml;ss&auml; Saint-Serninin kirkossa on havaittavissa selkeit&auml; uudistuksia. Viisilaivaiset salit on katettu kiviholvauksella (ns. vy&ouml;kaaret ja tynnyriholvit).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-71 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0604.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1217\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0604.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0604-300x216.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1217\">\n\t\t\t\tClunyn luostarikirkon pohja ja fasadi, 1000&ndash;1100-luvut\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Alttari p&auml;&auml;dyn puolipy&ouml;re&auml;&auml;n apsis-syvennykseen on lis&auml;tty pienempi&auml; apsiksia, joissa eri papit pitiv&auml;t messuja p&auml;ivitt&auml;in. N&auml;in kehittyi varsinaista alttaria ymp&auml;r&ouml;iv&auml; kirkon <em>kuori.<\/em> Kuorikappeleissa s&auml;ilytettiin my&ouml;s pyh&auml;inj&auml;&auml;nn&ouml;ksi&auml;. Ne muodostuivat keskiajalla merkitt&auml;v&auml;ksi attraktioiksi, jotka houkuttelivat pyhiinvaeltajia pitkienkin matkojen takaa.<\/p>\n<p>P&auml;ivitt&auml;inen messuk&auml;yt&auml;nt&ouml; sek&auml; lis&auml;&auml;ntyneet pyhiinvaeltajavirrat edellyttiv&auml;t kirkoilta suurta kokoa. Niin kirkkojen p&auml;&auml;laivaan rakennettiin poikkilaivoja, mik&auml; johti siihen ett&auml; poikkilaivaisen kirkon pohjakaava alkoi muistuttaa risti&auml;.<\/p>\n<p>Romaanisessa arkkitehtuurissa hy&ouml;dynnettiin siis suhteellisen k&ouml;mpel&ouml;it&auml; holvausmenetelmi&auml;. Raskaat kiviset tynnyriholvit lep&auml;&auml;v&auml;t usein paksujen kiviseinien varassa. Koska niiden tuli kantaa valtava paino, ei niihin voitu puhkoa suuria ikkunoita. Niin yleisvaikutelma romaanisesta kirkosta on majesteettisen mahtava, mutta sis&auml;tilat ovat h&auml;m&auml;r&auml;t (6\/5).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-71 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"480\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0605.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-571\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0605.jpg 480w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0605-225x300.jpg 225w\" sizes=\"(max-width: 480px) 100vw, 480px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-571\">\n\t\t\t\tToulousen Saint-Sernin -kirkon p&auml;&auml;laiva, 1000&ndash;1100-luvut\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Romaaninen kirkkoarkkitehtuuri sai siis alkunsa Ranskasta, mutta se sai erilaisia muunnoksia levitess&auml;&auml;n muualle Eurooppaan, nimenomaan Saksaan ja Englantiin.<\/p>\n<h2>Kuvataiteet: hengellinen ekspressionismi<\/h2>\n<p>L&auml;ntisen kristinuskon keskeisimm&auml;ksi kulttikuvaksi vakiintui 1000-luvun alusta alkaen <span  data-tooltip=\"Yksi kristillisen kuvataiteen keskeisi&auml; kuvatyyppej&auml; on krusifiksi eli ristiinnaulittu. Varhaisilla kristityill&auml; oli ristiin kompleksi suhde. Seh&auml;n oli rikollisten kidutus ja -mestausv&auml;line. V&auml;hitellen risti kuitenkin vakiintui uskon keskeisimm&auml;ksi symboliksi, tosin monissa eri muodoissa. &lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Ristiinnaulittua Kristusta on kuvattu muutamissa varhaisissa amuleteissa, mutta varhaisin varsinainen ristiinnaulitsemiskohtaus on per&auml;isin 400-luvulta. Se on kaiverrettu Santa Sabinan basilikan puuoviin Roomassa.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Kristinuskon eri koulukunnat kehittiv&auml;t ristiinnaulitusta omat variaationsa. It&auml;inen kristinusko pid&auml;tt&auml;ytyi varhaisessa kuvaustavassa, jossa Kristus kuvataan ylv&auml;&auml;n&auml; ja rauhallisena, yl&ouml;snousemuksen majesteettisena vertauskuvana. &lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;L&auml;ntisess&auml; kristinuskossa sen sijaan 900-luvun tienoilla alettiin korostaa Kristuksen inhimillisyytt&auml; ja h&auml;net kuvattiin yh&auml; useammin ristill&auml; riippuvana k&auml;rsiv&auml;n&auml; ihmisen&auml;.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Krusifiksista tuli nimenomaan Pohjois-Euroopan kirkkojen keskeisin kulttikuva. Kirkon keskilaivan yl&auml;puolella, ns. triumfikaaressa oli yleens&auml; suuri puinen krusifiksi ja alttarilla pienempi metallinen ristiinnaulittu.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Espanjassa ja latinalaisessa Amerikassa Kristuksen verta vuotavat haavat, otsaa repiv&auml; orjantappurakruunu ja avoimet haavat kuvattiin l&auml;hes inhorealistisella tarkkuudella. Latinalaisessa Amerikassa kuvaustavan taustalla vaikutti paitsi jesuiittojen l&auml;hetysty&ouml; my&ouml;s se, ett&auml; paikallisissa intiaaniperinteiss&auml; veri- ja ihmisuhreilla oli ollut keskeinen kultillinen merkitys.\" class=\"glossaryLink\">krusifiksi<\/span>, ristiinnaulittu, k&auml;rsiv&auml; Kristus (6\/6). Kuvaustavaltaan ne poikkeavat t&auml;ysin bysanttilaisista ristiinnaulittua esitt&auml;vist&auml; tyynist&auml; ikoneista. Kristuksen k&auml;rsimys ja raadollisuus on kuvattu j&auml;rkytt&auml;v&auml;n koskettavaksi.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-71 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"420\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0606.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1218\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0606.jpg 420w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0606-197x300.jpg 197w\" sizes=\"(max-width: 420px) 100vw, 420px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1218\">\n\t\t\t\t<span  data-tooltip=\"Yksi kristillisen kuvataiteen keskeisi&auml; kuvatyyppej&auml; on krusifiksi eli ristiinnaulittu. Varhaisilla kristityill&auml; oli ristiin kompleksi suhde. Seh&auml;n oli rikollisten kidutus ja -mestausv&auml;line. V&auml;hitellen risti kuitenkin vakiintui uskon keskeisimm&auml;ksi symboliksi, tosin monissa eri muodoissa. &lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Ristiinnaulittua Kristusta on kuvattu muutamissa varhaisissa amuleteissa, mutta varhaisin varsinainen ristiinnaulitsemiskohtaus on per&auml;isin 400-luvulta. Se on kaiverrettu Santa Sabinan basilikan puuoviin Roomassa.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Kristinuskon eri koulukunnat kehittiv&auml;t ristiinnaulitusta omat variaationsa. It&auml;inen kristinusko pid&auml;tt&auml;ytyi varhaisessa kuvaustavassa, jossa Kristus kuvataan ylv&auml;&auml;n&auml; ja rauhallisena, yl&ouml;snousemuksen majesteettisena vertauskuvana. &lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;L&auml;ntisess&auml; kristinuskossa sen sijaan 900-luvun tienoilla alettiin korostaa Kristuksen inhimillisyytt&auml; ja h&auml;net kuvattiin yh&auml; useammin ristill&auml; riippuvana k&auml;rsiv&auml;n&auml; ihmisen&auml;.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Krusifiksista tuli nimenomaan Pohjois-Euroopan kirkkojen keskeisin kulttikuva. Kirkon keskilaivan yl&auml;puolella, ns. triumfikaaressa oli yleens&auml; suuri puinen krusifiksi ja alttarilla pienempi metallinen ristiinnaulittu.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Espanjassa ja latinalaisessa Amerikassa Kristuksen verta vuotavat haavat, otsaa repiv&auml; orjantappurakruunu ja avoimet haavat kuvattiin l&auml;hes inhorealistisella tarkkuudella. Latinalaisessa Amerikassa kuvaustavan taustalla vaikutti paitsi jesuiittojen l&auml;hetysty&ouml; my&ouml;s se, ett&auml; paikallisissa intiaaniperinteiss&auml; veri- ja ihmisuhreilla oli ollut keskeinen kultillinen merkitys.\" class=\"glossaryLink\">Krusifiksi<\/span>, ns. &rdquo;Pestkreuz&rdquo;, 1304, Saksa [Sta Maria im Kapitol, K&ouml;ln]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>My&ouml;s reliefeiss&auml; ja kirjakuvituksissa oli k&auml;ynniss&auml; uudistusprosessi. V&auml;hitellen Bysantin alun perin hellenismist&auml; kumpuavista esikuvista luovuttiin. Bysantin taiteessahan ikonit ja mosaiikit palvelivat liturgisia tarpeita ja ne rinnastettiin pyhiin teksteihin. Siksi niiden tuli s&auml;ily&auml; muuttumattomina. L&auml;nness&auml; taas kuvataiteen teht&auml;v&auml;ksi tuli paitsi kaunistaa ymp&auml;rist&ouml;&auml; my&ouml;s muistuttaa Kristuksen ja muiden pyhien t&auml;rkeist&auml; el&auml;m&auml;nvaiheista. N&auml;in taide sai <em>didaktisen<\/em> eli opettavan teht&auml;v&auml;n.<\/p>\n<p>Kehittyi uudenlainen, tunnekyll&auml;inen ja dramaattisesti painottunut kristillinen kuvakieli. Tapahtumat rajattiin selkeisiin, helposti tunnistettaviin kohtauksiin. Eleet ja ilmeet eiv&auml;t en&auml;&auml; pohjautuneet antiikin retorisiin eleisiin tai Bysantin tarkkaan m&auml;&auml;riteltyyn ikonografiaan. Sen sijaan voimakkaasti kuvatut tunteet sek&auml; teatterimaiset eleet ja asetelmat t&auml;hdensiv&auml;t kohtausten sis&auml;lt&ouml;&auml; (6\/7).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-71 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"470\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0607.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1219\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0607.jpg 470w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0607-220x300.jpg 220w\" sizes=\"(max-width: 470px) 100vw, 470px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1219\">\n\t\t\t\tKristus pesee opetuslasten jalat, saksalainen miniatyyri 1000-luvun alusta [Bayerische Staatsbibliothek, Munchen]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Ranskassa romaanisen kuvanveiston merkkiteoksia ovat eksteri&ouml;&ouml;rien sis&auml;&auml;nk&auml;yntej&auml; ymp&auml;r&ouml;ivien ns. portaalien laajat reliefisarjat (6\/8). Niiden p&auml;&auml;osan muodosti puolipy&ouml;re&auml; ns. tympanon-vy&ouml;hyke, jonka keskelle kuvattiin usein ankara Kristus-hahmo. Koristelu jatkui sen ymp&auml;rill&auml; sek&auml; ovien karmeissa. Aiheet olivat moninaiset profeetoista enkeleihin ja kadotukseen tuomittuihin. Tyylillisi&auml; yhteyksi&auml; antiikin perinteeseen ei en&auml;&auml; ollut ja hahmot muodostavat usein fantastisia, l&auml;hes surrealistisia kokonaisuuksia (6\/9).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-71 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0608.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1220\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0608.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0608-300x206.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1220\">\n\t\t\t\tAutunin katedraalin portaalin yl&auml;osa, n. 1130, Ranska\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-6\" class=\"gallery galleryid-71 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"240\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0609.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-6-1221\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0609.jpg 240w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0609-113x300.jpg 113w\" sizes=\"(max-width: 240px) 100vw, 240px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-6-1221\">\n\t\t\t\tOsa Souillacin kirkon portaalia, 1100-luvun alku [Perigord, Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kirkko oli muodostunut kollektiivisen uskon ilmentym&auml;ksi. Niiden suunnittelijoina toimivat anonyymit, nimett&ouml;m&auml;t rakennusmestarit ja niiden kuvanveisto oli niin ik&auml;&auml;n anonyymien k&auml;sity&ouml;l&auml;ismestareiden toteutamia. Kirkko palvelikin kollektiivisen maailmankuvan manifestaationa, jonka yksityiskohdat ja koristelu heijastelivat erilaisia teologisia trendej&auml;. Kirkko oli my&ouml;s aikansa &rdquo;yhteistaideteos&rdquo;, jossa eri taidemuodot palvelivat tasavertaisesti yhteist&auml; p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;&auml;.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuoden 1000 tienoilla Keski-Euroopan kristillinen kulttuuri yhdenmukaistui. Tragikoomisista k&auml;&auml;nteist&auml;&auml;n huolimatta Jerusalemin muslimivallasta vapauttamiseen t&auml;hd&auml;nneet Ristiretket 1000&ndash;1200-luvuilla yhdistiv&auml;t kristikuntaa. Aikakautta leimasivat feodaalivalta sek&auml; luostarilaitoksen vakiintuminen ja kasvu. Pyhiinvaellusreitit yhdistiv&auml;t keskeisi&auml; kaupunkeja luoden edellytykset tieverkostolle ja kaupan kehittymiselle. Keskeisiin pyhiinvaellusreittien risteyksiin pystytettiin suuria kirkkoja, katedraaleja ja luostareita, jotka rakennettiin kivest&auml; Rooman arkkitehtuurista periytyvi&auml; tekniikoita (kaari, holvi) hy&ouml;dynt&auml;en. [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":571,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=71"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1511,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71\/revisions\/1511"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/571"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=71"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=71"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=71"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}