{"id":71,"date":"2013-11-12T08:31:43","date_gmt":"2013-11-12T06:31:43","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=71"},"modified":"2026-05-15T16:35:05","modified_gmt":"2026-05-15T13:35:05","slug":"6-2-romaaninen-taide-eurooppa-peittyy-kirkkojen-valkeaan-vaippaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/6-2-romaaninen-taide-eurooppa-peittyy-kirkkojen-valkeaan-vaippaan\/","title":{"rendered":"6.2<\/span> Romaaninen taide: Eurooppa \u201dpeittyy kirkkojen valkeaan vaippaan\u201d"},"content":{"rendered":"\n

Vuoden 1000 tienoilla Keski-Euroopan kristillinen kulttuuri yhdenmukaistui. Tragikoomisista k\u00e4\u00e4nteist\u00e4\u00e4n huolimatta Jerusalemin muslimivallasta vapauttamiseen t\u00e4hd\u00e4nneet Ristiretket 1000\u20131200-luvuilla yhdistiv\u00e4t kristikuntaa. Aikakautta leimasivat feodaalivalta sek\u00e4 luostarilaitoksen vakiintuminen ja kasvu.<\/p>\n\n\n\n

Pyhiinvaellusreitit yhdistiv\u00e4t keskeisi\u00e4 kaupunkeja luoden edellytykset tieverkostolle ja kaupan kehittymiselle. Keskeisiin pyhiinvaellusreittien risteyksiin pystytettiin suuria kirkkoja, katedraaleja ja luostareita, jotka rakennettiin kivest\u00e4 Rooman arkkitehtuurista periytyvi\u00e4 tekniikoita (kaari, holvi) hy\u00f6dynt\u00e4en. Siksi tyylille annettiin 1800-luvulla nimi \u201dromaaninen\u201d, joka itse asiassa oli alun perin pilkallinen termi tarkoittaen \u201dv\u00e4\u00e4rennetty\u00e4 roomalaista\u201d. Romaanisen taiteen kukoistus ajoittui n. 1000\u20131200-lukuihin.<\/p>\n\n\n\n

Romaaninen kirkkoarkkitehtuuri: majesteettinen h\u00e4m\u00e4r\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Romaaninen tyyli kehittyi 1000-luvun alussa ensiksi ranskalaisen luostarilaitoksen piiriss\u00e4. Sen ensimm\u00e4isi\u00e4 monumentteja oli Clunyn luostarikirkko (6\/4). Siin\u00e4 ja hieman my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4ss\u00e4 Saint-Serninin kirkossa on havaittavissa selkeit\u00e4 uudistuksia. Viisilaivaiset salit on katettu kiviholvauksella (ns. vy\u00f6kaaret ja tynnyriholvit).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Clunyn luostarikirkon pohja ja fasadi, 1000\u20131100-luvut<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Alttari p\u00e4\u00e4dyn puolipy\u00f6re\u00e4\u00e4n apsis-syvennykseen on lis\u00e4tty pienempi\u00e4 apsiksia, joissa eri papit pitiv\u00e4t messuja p\u00e4ivitt\u00e4in. N\u00e4in kehittyi varsinaista alttaria ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 kirkon kuori.<\/em> Kuorikappeleissa s\u00e4ilytettiin my\u00f6s pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Ne muodostuivat keskiajalla merkitt\u00e4v\u00e4ksi attraktioiksi, jotka houkuttelivat pyhiinvaeltajia pitkienkin matkojen takaa.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ivitt\u00e4inen messuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneet pyhiinvaeltajavirrat edellyttiv\u00e4t kirkoilta suurta kokoa. Niin kirkkojen p\u00e4\u00e4laivaan rakennettiin poikkilaivoja, mik\u00e4 johti siihen ett\u00e4 poikkilaivaisen kirkon pohjakaava alkoi muistuttaa risti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Romaanisessa arkkitehtuurissa hy\u00f6dynnettiin siis suhteellisen k\u00f6mpel\u00f6it\u00e4 holvausmenetelmi\u00e4. Raskaat kiviset tynnyriholvit lep\u00e4\u00e4v\u00e4t usein paksujen kiviseinien varassa. Koska niiden tuli kantaa valtava paino, ei niihin voitu puhkoa suuria ikkunoita. Niin yleisvaikutelma romaanisesta kirkosta on majesteettisen mahtava, mutta sis\u00e4tilat ovat h\u00e4m\u00e4r\u00e4t (6\/5).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Toulousen Saint-Sernin -kirkon p\u00e4\u00e4laiva, 1000\u20131100-luvut<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Romaaninen kirkkoarkkitehtuuri sai siis alkunsa Ranskasta, mutta se sai erilaisia muunnoksia levitess\u00e4\u00e4n muualle Eurooppaan, nimenomaan Saksaan ja Englantiin.<\/p>\n\n\n\n

Kuvataiteet: hengellinen ekspressionismi<\/h2>\n\n\n\n

L\u00e4ntisen kristinuskon keskeisimm\u00e4ksi kulttikuvaksi vakiintui 1000-luvun alusta alkaen krusifiksi, ristiinnaulittu, k\u00e4rsiv\u00e4 Kristus (6\/6). Kuvaustavaltaan ne poikkeavat t\u00e4ysin bysanttilaisista ristiinnaulittua esitt\u00e4vist\u00e4 tyynist\u00e4 ikoneista. Kristuksen k\u00e4rsimys ja raadollisuus on kuvattu j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n koskettavaksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Krusifiksi, ns. \u201dPestkreuz\u201d, 1304, Saksa [Sta Maria im Kapitol, K\u00f6ln]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s reliefeiss\u00e4 ja kirjakuvituksissa oli k\u00e4ynniss\u00e4 uudistusprosessi. V\u00e4hitellen Bysantin alun perin hellenismist\u00e4 kumpuavista esikuvista luovuttiin. Bysantin taiteessahan ikonit ja mosaiikit palvelivat liturgisia tarpeita ja ne rinnastettiin pyhiin teksteihin. Siksi niiden tuli s\u00e4ily\u00e4 muuttumattomina. L\u00e4nness\u00e4 taas kuvataiteen teht\u00e4v\u00e4ksi tuli paitsi kaunistaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 my\u00f6s muistuttaa Kristuksen ja muiden pyhien t\u00e4rkeist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheista. N\u00e4in taide sai didaktisen<\/em> eli opettavan teht\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kehittyi uudenlainen, tunnekyll\u00e4inen ja dramaattisesti painottunut kristillinen kuvakieli. Tapahtumat rajattiin selkeisiin, helposti tunnistettaviin kohtauksiin. Eleet ja ilmeet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 pohjautuneet antiikin retorisiin eleisiin tai Bysantin tarkkaan m\u00e4\u00e4riteltyyn ikonografiaan. Sen sijaan voimakkaasti kuvatut tunteet sek\u00e4 teatterimaiset eleet ja asetelmat t\u00e4hdensiv\u00e4t kohtausten sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 (6\/7).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kristus pesee opetuslasten jalat, saksalainen miniatyyri 1000-luvun alusta [Bayerische Staatsbibliothek, Munchen]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ranskassa romaanisen kuvanveiston merkkiteoksia ovat eksteri\u00f6\u00f6rien sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntej\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivien ns. portaalien laajat reliefisarjat (6\/8). Niiden p\u00e4\u00e4osan muodosti puolipy\u00f6re\u00e4 ns. tympanon-vy\u00f6hyke, jonka keskelle kuvattiin usein ankara Kristus-hahmo. Koristelu jatkui sen ymp\u00e4rill\u00e4 sek\u00e4 ovien karmeissa. Aiheet olivat moninaiset profeetoista enkeleihin ja kadotukseen tuomittuihin. Tyylillisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 antiikin perinteeseen ei en\u00e4\u00e4 ollut ja hahmot muodostavat usein fantastisia, l\u00e4hes surrealistisia kokonaisuuksia (6\/9).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Autunin katedraalin portaalin yl\u00e4osa, n. 1130, Ranska<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Osa Souillacin kirkon portaalia, 1100-luvun alku [Perigord, Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kirkko oli muodostunut kollektiivisen uskon ilmentym\u00e4ksi. Niiden suunnittelijoina toimivat anonyymit, nimett\u00f6m\u00e4t rakennusmestarit ja niiden kuvanveisto oli niin ik\u00e4\u00e4n anonyymien k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismestareiden toteutamia. Kirkko palvelikin kollektiivisen maailmankuvan manifestaationa, jonka yksityiskohdat ja koristelu heijastelivat erilaisia teologisia trendej\u00e4. Kirkko oli my\u00f6s aikansa \u201dyhteistaideteos\u201d, jossa eri taidemuodot palvelivat tasavertaisesti yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuoden 1000 tienoilla Keski-Euroopan kristillinen kulttuuri yhdenmukaistui. Tragikoomisista k\u00e4\u00e4nteist\u00e4\u00e4n huolimatta Jerusalemin muslimivallasta vapauttamiseen t\u00e4hd\u00e4nneet Ristiretket […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":571,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-71","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-euroopan-keskiaika-ja-islam"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=71"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2676,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71\/revisions\/2676"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/571"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=71"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=71"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=71"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}