{"id":73,"date":"2013-11-12T08:32:21","date_gmt":"2013-11-12T06:32:21","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=73"},"modified":"2016-08-26T10:01:37","modified_gmt":"2016-08-26T08:01:37","slug":"6-1-varhaiskeskiaika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/6-1-varhaiskeskiaika\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">6.1<\/div> Varhaiskeskiaika"},"content":{"rendered":"<p>Rooman vallan luhistuttua 400-luvun alussa koitti sekasorron aika, jolloin eri <span  data-tooltip=\"Pohjoiset germaanit, Pohjois-Afrikan vandaalit, Espanja l&auml;nsigootit, Italian langobardit ja it&auml;gootit, Skandinavian viikingit jne.\" class=\"glossaryLink\">kansakunnat<\/span> vaelsivat halki Euroopan mantereen. It&auml;isen ja l&auml;ntisen kristinuskon v&auml;lisen skisman my&ouml;t&auml; kulttuurin painopiste siirtyi vanhan Rooman imperiumin pohjoislaidoille. Valloittajakansat, germaanit ensimm&auml;isin&auml;, omaksuivat v&auml;hitellen kristillisen kulttuurin antaen sille uudenlaisia s&auml;vyj&auml;.<\/p>\n<h2>Valloittajakansojen oma taide: punoskuviointien labyrintit<\/h2>\n<p>Alueilla ja kansoilla, jotka joutuivat kristinuskon piiriin, oli oma laajalle levinnyt taidetyylins&auml;. Sit&auml; kutsutaan nauha- tai punoskuviointiornamentiikaksi (6\/1). Sit&auml; leimaa toisiinsa taidokkaasti nivoutuvat nauha- ja solmuaiheet sek&auml; spiraalit, joihin liittyy usein el&auml;inten p&auml;it&auml; ja yksityiskohtia. Kuvioilla oli maaginen merkityksens&auml;. Tyylill&auml; on yhteydet Keski-Aasian ns. el&auml;intyyliin ja sit&auml; edustavia teoksia on l&ouml;ytynyt ymp&auml;ri pohjoista ja l&auml;ntist&auml; Eurooppaa. Kristinuskon levi&auml;misen my&ouml;t&auml; punoskuviotyyliin alettiin yhdistell&auml; my&ouml;s kristillisi&auml; aiheita.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-73 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"420\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0601.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1216\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0601.jpg 420w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0601-197x300.jpg 197w\" sizes=\"(max-width: 420px) 100vw, 420px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1216\">\n\t\t\t\tUrnesin puisen sauvakirkon portaali, Norja, 1000-luku [Maailman taide: Keskiajan taide, 1967]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Iiril&auml;inen kirjankuvitus: punoskuviotyyli kristillistyy<\/h2>\n<p>Rooman kirkko l&auml;hetti l&auml;hetyssaarnaajia Englantiin ja Irlantiin 500&ndash;600-lukujen vaihteessa. Opillisten ristiriitojen selvitty&auml; 600-luvun puoliv&auml;liss&auml; Irlannissa alkoi ns. iiril&auml;isen taiteen kukoistuskausi, jonka aikana kelteilt&auml; periytynyt punoskuviotyyli kristillistettiin. Uusi tyyli on havaittavissa niin koruissa kuin kivikaiverruksissa. Vaikuttavimman ilmennyksens&auml; uusi tyyli sai kuitenkin kirjankuvituksiksi tarkoitetuissa <span  data-tooltip=\"Miniatyyrimaalaukset, miniatyyrilla voidaan taidehistoriassa tarkoittaa kahta asiaa: (1) kirjankuvitusmaalausta tai (2) pienikokoista kuljetettavaa tai kaulakoruna k&auml;ytetty&auml; maalausta, usein nimenomaan muotokuvaa.\" class=\"glossaryLink\">miniatyyrimaalauksissa<\/span>.<\/p>\n<p>Iiril&auml;inen taide kukoisti pieniss&auml; luostareissa. Niiden, kuten yleens&auml; kristillisten luostareiden roolina oli paitsi tarjota vet&auml;ytymisen ja askeesin mahdollisuus my&ouml;s yll&auml;pit&auml;&auml; tutkimusta, opetusta ja laajemminkin kulttuuria. Luostareiden <em>scriptorioissa <\/em>eli kirjoitusverstaissa kopioitiin paitsi kristillist&auml; kirjallisuutta my&ouml;s antiikin teoksia.<\/p>\n<p>Yleens&auml; varhaiset kristilliset kirjankuvitukset kumpusivat tyylillisesti hellenistisest&auml; ja roomalaisesta perinteest&auml;. Niinp&auml; esimerkiksi profeettojen ja evankelistojen muotokuvat usein noudattivat antiikin filosofimuotokuvien perinnett&auml;. Iiril&auml;isess&auml; kulttuurissa, joka ei ollut aiemmin yhteydess&auml; n&auml;ihin perinteisiin, miniatyyrit kehittyiv&auml;t kuitenkin t&auml;ysin toisella tavalla.<\/p>\n<p>Ne noudattivat varhaisemman punosornamentiikan tyyli&auml;. Monet miniatyyrit ovatkin selv&auml;sti sukua punostyylisille koruille. Yksi kuuluisimpia esimerkkej&auml; iiril&auml;isest&auml; kirjankuvitustaiteesta on Kelsin kirja (Book of Kells) 800-luvun alusta. Se sis&auml;lt&auml;&auml; mietiskelyyn tarkoitettuja lyhyit&auml; evankeliumin katkelmia. Jokaisen katkelman aloittaa labyrinttimaisen mutkikkaalla punostyylill&auml; toteutettu iso alkukirjain, jonka taidokkuus ja yksityiskohtaisuus ovat henke&auml;salpaavia (6\/2).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-73 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"480\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0602.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-857\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0602.jpg 480w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0602-225x300.jpg 225w\" sizes=\"(max-width: 480px) 100vw, 480px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-857\">\n\t\t\t\tKristuksen monogrammi, Kellsin kirja, 800-luvun alku, Irlanti [Trinity College Library, Dublin]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Karolinginen taide: haave kristillisest&auml; Rooman imperiumista<\/h2>\n<p>Haave Rooman valtakunnan uudelleen elvytt&auml;misest&auml; on ollut l&auml;pik&auml;yv&auml; pakkomielle Euroopan historiassa. Varhaisin elvytysyritys tapahtui nykyisen Saksan, Belgian, Alankomaiden, Ranskan ja Sveitsin alueita hallinnen Kaarle Suuren aikana n. 742&ndash;814. Paavi kruunasi h&auml;net vuonna 800 Rooman Pietarinkirkossa keisariksi.<\/p>\n<p>Aikakautta kutsutaan <em>karolingiseksi<\/em> kaudeksi. Sen kulttuuria leimasi Rooman perinteen uudelleen elvytt&auml;minen ja <em>renovaatio <\/em>eli uudistaminen. Keisarin palatsikappeli rakennettiin Ravennan San Vitalen mallin mukaan ja keisarilliseen kuvastoon otettiin suoranaisia lainoja Rooman keisarikulttista. Latinan kieli puhdistettiin ja antiikin kirjallisuutta ja taidetta tutkittiin.<\/p>\n<p>Samalla kuitenkin t&auml;ysin uudenlainen kristillinen kuvak&auml;sitys alkoi muotoutua. 800-luvun alkupuolella valmistuneessa Ebbon evankeliumik&auml;sikirjoituksessa on kuvattu evankelista, jonka ikonografiassa on viel&auml; kaikuja hellenistivaikutteisesta tyylist&auml;. Sen toteutus on kuitenkin uudenlainen. Istuva evankelista on maalattu <em>ekspressiivisill&auml;<\/em> eli ilmaisuvoimaisilla siveltimenvedoilla aivan kuin evankelista v&auml;risisi hengellisest&auml; hurmiosta ymp&auml;r&ouml;iv&auml;n luonnon yhtyess&auml; h&auml;nen kiihkoonsa (6\/3).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-73 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"490\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0603.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-569\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0603.jpg 490w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0603-230x300.jpg 230w\" sizes=\"(max-width: 490px) 100vw, 490px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-569\">\n\t\t\t\tEvankelista Matteus Ebbon evankeliumikirjasta, Saksa, 800-luvun alku [Bibliotheque Municipal, Epernay]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rooman vallan luhistuttua 400-luvun alussa koitti sekasorron aika, jolloin eri kansakunnat vaelsivat halki Euroopan mantereen. It&auml;isen ja l&auml;ntisen kristinuskon v&auml;lisen skisman my&ouml;t&auml; kulttuurin painopiste siirtyi vanhan Rooman imperiumin pohjoislaidoille. Valloittajakansat, germaanit ensimm&auml;isin&auml;, omaksuivat v&auml;hitellen kristillisen kulttuurin antaen sille uudenlaisia s&auml;vyj&auml;. Valloittajakansojen oma taide: punoskuviointien labyrintit Alueilla ja kansoilla, jotka joutuivat kristinuskon piiriin, oli oma laajalle [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":569,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=73"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1497,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions\/1497"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/569"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=73"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=73"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=73"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}