{"id":73,"date":"2013-11-12T08:32:21","date_gmt":"2013-11-12T06:32:21","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=73"},"modified":"2026-05-15T16:34:37","modified_gmt":"2026-05-15T13:34:37","slug":"6-1-varhaiskeskiaika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/6-1-varhaiskeskiaika\/","title":{"rendered":"6.1<\/span> Varhaiskeskiaika"},"content":{"rendered":"\n

Rooman vallan luhistuttua 400-luvun alussa koitti sekasorron aika, jolloin eri kansakunnat vaelsivat halki Euroopan mantereen. It\u00e4isen ja l\u00e4ntisen kristinuskon v\u00e4lisen skisman my\u00f6t\u00e4 kulttuurin painopiste siirtyi vanhan Rooman imperiumin pohjoislaidoille. Valloittajakansat, germaanit ensimm\u00e4isin\u00e4, omaksuivat v\u00e4hitellen kristillisen kulttuurin antaen sille uudenlaisia s\u00e4vyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Valloittajakansojen oma taide: punoskuviointien labyrintit<\/h2>\n\n\n\n

Alueilla ja kansoilla, jotka joutuivat kristinuskon piiriin, oli oma laajalle levinnyt taidetyylins\u00e4. Sit\u00e4 kutsutaan nauha- tai punoskuviointiornamentiikaksi (6\/1). Sit\u00e4 leimaa toisiinsa taidokkaasti nivoutuvat nauha- ja solmuaiheet sek\u00e4 spiraalit, joihin liittyy usein el\u00e4inten p\u00e4it\u00e4 ja yksityiskohtia. Kuvioilla oli maaginen merkityksens\u00e4. Tyylill\u00e4 on yhteydet Keski-Aasian ns. el\u00e4intyyliin ja sit\u00e4 edustavia teoksia on l\u00f6ytynyt ymp\u00e4ri pohjoista ja l\u00e4ntist\u00e4 Eurooppaa. Kristinuskon levi\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 punoskuviotyyliin alettiin yhdistell\u00e4 my\u00f6s kristillisi\u00e4 aiheita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Urnesin puisen sauvakirkon portaali, Norja, 1000-luku [Maailman taide: Keskiajan taide, 1967]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Iiril\u00e4inen kirjankuvitus: punoskuviotyyli kristillistyy<\/h2>\n\n\n\n

Rooman kirkko l\u00e4hetti l\u00e4hetyssaarnaajia Englantiin ja Irlantiin 500\u2013600-lukujen vaihteessa. Opillisten ristiriitojen selvitty\u00e4 600-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Irlannissa alkoi ns. iiril\u00e4isen taiteen kukoistuskausi, jonka aikana kelteilt\u00e4 periytynyt punoskuviotyyli kristillistettiin. Uusi tyyli on havaittavissa niin koruissa kuin kivikaiverruksissa. Vaikuttavimman ilmennyksens\u00e4 uusi tyyli sai kuitenkin kirjankuvituksiksi tarkoitetuissa miniatyyrimaalauksissa.<\/p>\n\n\n\n

Iiril\u00e4inen taide kukoisti pieniss\u00e4 luostareissa. Niiden, kuten yleens\u00e4 kristillisten luostareiden roolina oli paitsi tarjota vet\u00e4ytymisen ja askeesin mahdollisuus my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tutkimusta, opetusta ja laajemminkin kulttuuria. Luostareiden scriptorioissa <\/em>eli kirjoitusverstaissa kopioitiin paitsi kristillist\u00e4 kirjallisuutta my\u00f6s antiikin teoksia.<\/p>\n\n\n\n

Yleens\u00e4 varhaiset kristilliset kirjankuvitukset kumpusivat tyylillisesti hellenistisest\u00e4 ja roomalaisesta perinteest\u00e4. Niinp\u00e4 esimerkiksi profeettojen ja evankelistojen muotokuvat usein noudattivat antiikin filosofimuotokuvien perinnett\u00e4. Iiril\u00e4isess\u00e4 kulttuurissa, joka ei ollut aiemmin yhteydess\u00e4 n\u00e4ihin perinteisiin, miniatyyrit kehittyiv\u00e4t kuitenkin t\u00e4ysin toisella tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Ne noudattivat varhaisemman punosornamentiikan tyyli\u00e4. Monet miniatyyrit ovatkin selv\u00e4sti sukua punostyylisille koruille. Yksi kuuluisimpia esimerkkej\u00e4 iiril\u00e4isest\u00e4 kirjankuvitustaiteesta on Kelsin kirja (Book of Kells) 800-luvun alusta. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mietiskelyyn tarkoitettuja lyhyit\u00e4 evankeliumin katkelmia. Jokaisen katkelman aloittaa labyrinttimaisen mutkikkaalla punostyylill\u00e4 toteutettu iso alkukirjain, jonka taidokkuus ja yksityiskohtaisuus ovat henke\u00e4salpaavia (6\/2).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kristuksen monogrammi, Kellsin kirja, 800-luvun alku, Irlanti [Trinity College Library, Dublin]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Karolinginen taide: haave kristillisest\u00e4 Rooman imperiumista<\/h2>\n\n\n\n

Haave Rooman valtakunnan uudelleen elvytt\u00e4misest\u00e4 on ollut l\u00e4pik\u00e4yv\u00e4 pakkomielle Euroopan historiassa. Varhaisin elvytysyritys tapahtui nykyisen Saksan, Belgian, Alankomaiden, Ranskan ja Sveitsin alueita hallinnen Kaarle Suuren aikana n. 742\u2013814. Paavi kruunasi h\u00e4net vuonna 800 Rooman Pietarinkirkossa keisariksi.<\/p>\n\n\n\n

Aikakautta kutsutaan karolingiseksi<\/em> kaudeksi. Sen kulttuuria leimasi Rooman perinteen uudelleen elvytt\u00e4minen ja renovaatio <\/em>eli uudistaminen. Keisarin palatsikappeli rakennettiin Ravennan San Vitalen mallin mukaan ja keisarilliseen kuvastoon otettiin suoranaisia lainoja Rooman keisarikulttista. Latinan kieli puhdistettiin ja antiikin kirjallisuutta ja taidetta tutkittiin.<\/p>\n\n\n\n

Samalla kuitenkin t\u00e4ysin uudenlainen kristillinen kuvak\u00e4sitys alkoi muotoutua. 800-luvun alkupuolella valmistuneessa Ebbon evankeliumik\u00e4sikirjoituksessa on kuvattu evankelista, jonka ikonografiassa on viel\u00e4 kaikuja hellenistivaikutteisesta tyylist\u00e4. Sen toteutus on kuitenkin uudenlainen. Istuva evankelista on maalattu ekspressiivisill\u00e4<\/em> eli ilmaisuvoimaisilla siveltimenvedoilla aivan kuin evankelista v\u00e4risisi hengellisest\u00e4 hurmiosta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n luonnon yhtyess\u00e4 h\u00e4nen kiihkoonsa (6\/3).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Evankelista Matteus Ebbon evankeliumikirjasta, Saksa, 800-luvun alku [Bibliotheque Municipal, Epernay]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rooman vallan luhistuttua 400-luvun alussa koitti sekasorron aika, jolloin eri kansakunnat vaelsivat halki Euroopan mantereen. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":569,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-73","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-euroopan-keskiaika-ja-islam"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=73"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2675,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions\/2675"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/569"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=73"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=73"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=73"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}