{"id":77,"date":"2013-11-12T08:35:22","date_gmt":"2013-11-12T06:35:22","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=77"},"modified":"2016-08-26T10:00:54","modified_gmt":"2016-08-26T08:00:54","slug":"5-3-ita-aasian-maisemaperinne-luonnon-meditointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/5-3-ita-aasian-maisemaperinne-luonnon-meditointi\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">5.3<\/div> It\u00e4-Aasian maisemaperinne: luonnon meditointi"},"content":{"rendered":"<p>It&auml;-Aasian eli Kiinan, Korean ja Japanin maisemakulttuuri kasvaa vuosituhansia vanhasta animistisesta kokemisesta, jossa taivaankappaleet ja luonnonelementit elollistettiin. Auringolla, kuulla, tuulella ym. oli omat jumaluutensa, samoin metsill&auml;, puilla, merill&auml;, joilla ja vuorilla.<\/p>\n<p>Jo varhain keskeisiksi luonnonelementeiksi tulivat vuoret ja vesi, siksi maisemamaalausta kutsutaan Kiinassa edelleen nimell&auml; <em>shansuihua<\/em> eli vuorivesimaalaus. Vuori kiteytt&auml;&auml; maskuliinisen <em>yang-<\/em>elementin olemuksen: se kohoaa yl&ouml;sp&auml;in; se on kova ja kirkas. Vesi puolestaan edustaa feminiist&auml; <em>yin-<\/em>energiaa: se on kostea, tumma ja mukautuva (5\/19).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-77 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"580\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0519.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1210\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0519.jpg 580w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0519-272x300.jpg 272w\" sizes=\"(max-width: 580px) 100vw, 580px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1210\">\n\t\t\t\tVuorimaisema Kiinasta [valokuva Fan Chi-ko]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kiinan omat uskonnollisfilosofiset ajatusj&auml;rjestelm&auml;t, <span  data-tooltip=\"Taolaisuus on laaja k&auml;site. Se kattaa niin 300-luvulla eea. kiteytyneen taolaisen luontofilosofian kuin n.100-luvulla jaa. organisoituneen taolaisen uskonnon. &lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Taolainen luontofilosofia kasvaa muinaisesta animismista. Sen varsinaisena perustajana pidet&auml;&auml;n Laotzi-nimist&auml; puolilegendaarista oppinutta (my&ouml;s Laotse), jonka elinaika ei ole tiedossa (legendat ajoittavat h&auml;net jopa 600-luvulle eaa.). Todenn&auml;k&ouml;isesti h&auml;nen ymp&auml;rilleen syntyneen koulukunan ajatuksista kiteytyi taolaisen filosofian p&auml;&auml;teos Daodejing (my&ouml;s Tao te ching) joka lienee kirjoitettu joskus 300-luvulla eaa.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Taolaisen ajattelun keskeinen k&auml;site on Tao, joka on tulkittu monin tavoin. Se tarkoittaa &rdquo;tiet&auml;&rdquo; tai &rdquo;polkua&rdquo;. Joillekin ajatusj&auml;rjestelmille se merkitsee j&auml;rjestelm&auml;&auml; tai moraalista totuutta. Taolaisille se tuli tarkoittamaan &rdquo;ihmisen moraalisen toiminnan tiet&auml;&rdquo;. &lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Tao koostuu kahdesta vastakkaisesta elementist&auml;, pehme&auml;st&auml; ja my&ouml;ten antavasta, feminiinisest&auml; yinista ja maskuliinisesta yanista. Keskeinen k&auml;site on my&ouml;s wu wei eli &rdquo;teoton toiminta&rdquo;. Se tarkoittaa toimintaa, joka ei ole luonnonvastaista.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Taolaiseksi uskonnoksi puolestaan kutsutaan ajanlaskumme ensi vuosisatoina muotonsa saanutta mutkikasta, erilaisten uskomusten, tekniikoiden ja kulttien ja jumaluuksien viidakkoa, jossa kuolemattomuuden tavoittelulla, salatieteill&auml; ja initiaatiolla on ollut keskeinen sija. Buddhalaisuuden vaikutuksesta taolaisen uskonnon kaanon kiteytettiin 1400-luvulla. Koulukuntia on ollut l&auml;hes sata.\" class=\"glossaryLink\">taolaisuus<\/span> ja <span  data-tooltip=\"Kungfutselaisuus on laaja k&auml;site. Se oli kiinan johtava aatej&auml;rjestelm&auml; koko keisarikauden ja se on levinnyt my&ouml;s muihin It&auml;-Aasian maihin, Koreaan ja Japaniin. Sen voi n&auml;hd&auml; kattavan maailmankuvan ja sen saneleman hierarkkisen yhteiskuntaj&auml;rjestelm&auml;n, erilaiset seremoniat ja riitit. P&auml;&auml;painoisesti kungfutselaisuus on moraali- ja yhteiskuntafilosofiaa, jossa uskonnon ainekset ovat olleet suhteellisen v&auml;h&auml;isi&auml;. &lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;J&auml;rjestelm&auml;n perustajana pidet&auml;&auml;n oppinutta nimelt&auml;&auml;n Kongfuzi (my&ouml;s Kungfutse), jonka moniin legendoihin kietoutuva el&auml;m&auml;nkaari perinteisesti ajoitetaan 479&ndash;551 eea. H&auml;nen keskeisiin oppeihin kuuluu ren-k&auml;sitteen vaaliminen, mik&auml; tarkoittaa ihmisrakkauden ja humanismin kehitt&auml;mist&auml;. Kongfutsen nimiss&auml; kulkee merkitt&auml;v&auml; perusteos Lunyu eli ns. Analektit, miss&auml; esitet&auml;&auml;n opin keskeiset l&auml;ht&ouml;kohdat. Toinen merkitt&auml;v&auml; oppisuunnan kehitt&auml;j&auml; oli Mengzi (372?&ndash;289?). Vuosisatojen saatossa kungfutselaisuus yhdistettiin nimenomaan kiinalaiseen &rdquo;yliopisto-&rdquo; tai tutkintoj&auml;rjestelm&auml;&auml;n ja n&auml;in ollen my&ouml;s keisarivaltaan ja virkamiesluokkaan.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Vaikka taolaisuus ja kungfutselaisuus ovat ik&auml;&auml;n kuin toistensa vastakohtia, ne ovat kuitenkin el&auml;neet useimmiten sovussa kesken&auml;&auml;n toinen toistaan t&auml;ydent&auml;vin&auml; oppij&auml;rjestelmin&auml;.\" class=\"glossaryLink\">kungfutselaisuus<\/span> sek&auml; my&ouml;hemmin Intiasta omaksuttu buddhalaisuus jakavat kaikki vuorten kunnioituksen. Kiinalaisen kosmologisen ajattelun mukaan universumia hallitsee viisi vuorta, nelj&auml; reunoilla ja yksi keskell&auml;.<\/p>\n<p>Taolaisessa perinteess&auml; vuoret ovat <span  data-tooltip=\"K&auml;sitys siit&auml;, ett&auml; kuolemattomat asuivat vuorilla ja ett&auml; siell&auml; kasvoi my&ouml;s yrttej&auml;, joista saatettiin valmistaa kuolemattomuuden eliksiiri&auml;, johti siihen, ett&auml; vuoria kohtaan tunnettiin suurta kiinnostusta. Kiinan keisarin tiedet&auml;&auml;n l&auml;hett&auml;neen 200-luvulla eea. tutkimusretkikunnan korkeille vuorille etsim&auml;&auml;n kuolemattomuuden salaisuutta.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Kuolemattomuuden tavoittelu saattaakin olla alunalkaen yksi keskeinen syy vuorikultille. Taolaisen l&auml;&auml;ketieteen tai alkemian mukaan erilaiset aineet ja elementit saatettiin tiivist&auml;&auml; essenssiins&auml;. On mahdollista ett&auml; t&auml;m&auml; ajatus vaikutti taustalla, kun ensimm&auml;isi&auml; pienoiskallioita ruvettiin pystytt&auml;m&auml;&auml;n puutarhoihin. Niiden my&ouml;t&auml; vuorten yang-energia tuotiin hallitsijan ulottuville houkuttelemaan paikalle kuolemattomia. Ajattelutapa lienee ollut alkusys&auml;yksen&auml; paitsi pienoiskallioiden, my&ouml;s pienoispuiden eli bonsaiden perinteelle. Puut, kuten kalliot typistettiin minimiins&auml;. Puut muokattiin mutkikkailla sidontamenetelmill&auml; muistuttamaan ikivanhoja luonnon puita, jotka samalla muistuttavat kuolemattomuuden henkil&ouml;itymi&auml;, myyttisi&auml; k&auml;ppyr&auml;isi&auml; vanhoja vuorilla asustavia kuolemattomia.\" class=\"glossaryLink\">kuolemattomien<\/span> asuinsijoja. Konfutselaisuus taas on kunnioittanut maalaisel&auml;m&auml;n yksinkertaisuutta ja toisaalta k&auml;ytt&auml;nyt vuorta ja vett&auml; moraalifilosofisina vertauskuvina. Buddhalaisessa kosmologiassa taas maailman keskiakselin muodostaa <strong>Meru-vuori,<\/strong> jonka huipulla hindulaisuudesta periytyv&auml;t jumaluudet asustavat.<\/p>\n<h2>Maisemasta taiteeksi<\/h2>\n<p>Varhaisimmat s&auml;ilyneet vuorimaiseman kuvaukset kiinalaisessa taiteessa ovat Han-kaudelta, noin vuosisata eaa. s&auml;ilyneet pronssiset suitsutusastiat. Niiden kanteen on kuvattu myyttisten olentojen asuttama <span  data-tooltip=\"K&auml;sitys siit&auml;, ett&auml; kuolemattomat asuivat vuorilla ja ett&auml; siell&auml; kasvoi my&ouml;s yrttej&auml;, joista saatettiin valmistaa kuolemattomuuden eliksiiri&auml;, johti siihen, ett&auml; vuoria kohtaan tunnettiin suurta kiinnostusta. Kiinan keisarin tiedet&auml;&auml;n l&auml;hett&auml;neen 200-luvulla eea. tutkimusretkikunnan korkeille vuorille etsim&auml;&auml;n kuolemattomuuden salaisuutta.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Kuolemattomuuden tavoittelu saattaakin olla alunalkaen yksi keskeinen syy vuorikultille. Taolaisen l&auml;&auml;ketieteen tai alkemian mukaan erilaiset aineet ja elementit saatettiin tiivist&auml;&auml; essenssiins&auml;. On mahdollista ett&auml; t&auml;m&auml; ajatus vaikutti taustalla, kun ensimm&auml;isi&auml; pienoiskallioita ruvettiin pystytt&auml;m&auml;&auml;n puutarhoihin. Niiden my&ouml;t&auml; vuorten yang-energia tuotiin hallitsijan ulottuville houkuttelemaan paikalle kuolemattomia. Ajattelutapa lienee ollut alkusys&auml;yksen&auml; paitsi pienoiskallioiden, my&ouml;s pienoispuiden eli bonsaiden perinteelle. Puut, kuten kalliot typistettiin minimiins&auml;. Puut muokattiin mutkikkailla sidontamenetelmill&auml; muistuttamaan ikivanhoja luonnon puita, jotka samalla muistuttavat kuolemattomuuden henkil&ouml;itymi&auml;, myyttisi&auml; k&auml;ppyr&auml;isi&auml; vanhoja vuorilla asustavia kuolemattomia.\" class=\"glossaryLink\">kuolemattomien<\/span> vuori, jonka harjanteiden takaa suitsukkeen savu kohosi (5\/20).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-77 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"440\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0520.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1211\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0520.jpg 440w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0520-206x300.jpg 206w\" sizes=\"(max-width: 440px) 100vw, 440px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1211\">\n\t\t\t\t&rdquo;Taikavuorten suitsutusastia&rdquo;, jossa <span  data-tooltip=\"K&auml;sitys siit&auml;, ett&auml; kuolemattomat asuivat vuorilla ja ett&auml; siell&auml; kasvoi my&ouml;s yrttej&auml;, joista saatettiin valmistaa kuolemattomuuden eliksiiri&auml;, johti siihen, ett&auml; vuoria kohtaan tunnettiin suurta kiinnostusta. Kiinan keisarin tiedet&auml;&auml;n l&auml;hett&auml;neen 200-luvulla eea. tutkimusretkikunnan korkeille vuorille etsim&auml;&auml;n kuolemattomuuden salaisuutta.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Kuolemattomuuden tavoittelu saattaakin olla alunalkaen yksi keskeinen syy vuorikultille. Taolaisen l&auml;&auml;ketieteen tai alkemian mukaan erilaiset aineet ja elementit saatettiin tiivist&auml;&auml; essenssiins&auml;. On mahdollista ett&auml; t&auml;m&auml; ajatus vaikutti taustalla, kun ensimm&auml;isi&auml; pienoiskallioita ruvettiin pystytt&auml;m&auml;&auml;n puutarhoihin. Niiden my&ouml;t&auml; vuorten yang-energia tuotiin hallitsijan ulottuville houkuttelemaan paikalle kuolemattomia. Ajattelutapa lienee ollut alkusys&auml;yksen&auml; paitsi pienoiskallioiden, my&ouml;s pienoispuiden eli bonsaiden perinteelle. Puut, kuten kalliot typistettiin minimiins&auml;. Puut muokattiin mutkikkailla sidontamenetelmill&auml; muistuttamaan ikivanhoja luonnon puita, jotka samalla muistuttavat kuolemattomuuden henkil&ouml;itymi&auml;, myyttisi&auml; k&auml;ppyr&auml;isi&auml; vanhoja vuorilla asustavia kuolemattomia.\" class=\"glossaryLink\">kuolemattomien<\/span> vuori, Kiinan Han-dynastia, 200 eaa.&ndash;200 jaa. [Hebein maakuntamuseo, Kiina]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Jopa varhaisemmilta kausilta on s&auml;ilynyt kirjallisia mainintoja keisarillisista puutarhoista. Puutarhat lienev&auml;tkin koko maisemataiteen varhaisin muoto. My&ouml;s runous ja nimenomaan maalaustaide ottivat maiseman keskeiseksi aiheekseen. Vuosisatojen saatossa maiseman maagisuskonnollinen merkitys saattoi j&auml;&auml;d&auml; taka-alalle filosofisten ja esteettisten aspektien korostuessa. Ajatus yinin ja ja yangin tasapainosta ei kuitenkaan koskaan unohtunut.<\/p>\n<h2>Maisemamaalaus<\/h2>\n<p>Tang-dynastian aikana (618&ndash;907) maisemamaalaus eriytyi itsen&auml;iseksi taiteenlajiksi. Kaudelta on s&auml;ilynyt Silkkitien er&auml;maan hiekkaan hautautunut maiseman katkelma. Kauden legendaaristen maalareiden ty&ouml;t tunnetaan vain kirjallisista maininnoista. Niin t&auml;rkeit&auml; kuin heid&auml;n tuotantonsa taiteen kehityksen kannalta olikin, ei yht&auml;&auml;n heid&auml;n teostaan ole s&auml;ilynyt.<\/p>\n<p>Song-kausi (960&ndash;1279) oli kiinalaisen kulttuurin kultakautta, jolloin monet kiinalaisen kulttuurin omintakeisimmat tuotteet, kuten puutarhataide ja maisemamaalaus saavuttivat ylitt&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;t huippunsa. Aatteellisena taustana toimivat Kiinan omat ajatusj&auml;rjestelm&auml;t, konfutselaisuus ja <span  data-tooltip=\"Taolaisuus on laaja k&auml;site. Se kattaa niin 300-luvulla eea. kiteytyneen taolaisen luontofilosofian kuin n.100-luvulla jaa. organisoituneen taolaisen uskonnon. &lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Taolainen luontofilosofia kasvaa muinaisesta animismista. Sen varsinaisena perustajana pidet&auml;&auml;n Laotzi-nimist&auml; puolilegendaarista oppinutta (my&ouml;s Laotse), jonka elinaika ei ole tiedossa (legendat ajoittavat h&auml;net jopa 600-luvulle eaa.). Todenn&auml;k&ouml;isesti h&auml;nen ymp&auml;rilleen syntyneen koulukunan ajatuksista kiteytyi taolaisen filosofian p&auml;&auml;teos Daodejing (my&ouml;s Tao te ching) joka lienee kirjoitettu joskus 300-luvulla eaa.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Taolaisen ajattelun keskeinen k&auml;site on Tao, joka on tulkittu monin tavoin. Se tarkoittaa &rdquo;tiet&auml;&rdquo; tai &rdquo;polkua&rdquo;. Joillekin ajatusj&auml;rjestelmille se merkitsee j&auml;rjestelm&auml;&auml; tai moraalista totuutta. Taolaisille se tuli tarkoittamaan &rdquo;ihmisen moraalisen toiminnan tiet&auml;&rdquo;. &lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Tao koostuu kahdesta vastakkaisesta elementist&auml;, pehme&auml;st&auml; ja my&ouml;ten antavasta, feminiinisest&auml; yinista ja maskuliinisesta yanista. Keskeinen k&auml;site on my&ouml;s wu wei eli &rdquo;teoton toiminta&rdquo;. Se tarkoittaa toimintaa, joka ei ole luonnonvastaista.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Taolaiseksi uskonnoksi puolestaan kutsutaan ajanlaskumme ensi vuosisatoina muotonsa saanutta mutkikasta, erilaisten uskomusten, tekniikoiden ja kulttien ja jumaluuksien viidakkoa, jossa kuolemattomuuden tavoittelulla, salatieteill&auml; ja initiaatiolla on ollut keskeinen sija. Buddhalaisuuden vaikutuksesta taolaisen uskonnon kaanon kiteytettiin 1400-luvulla. Koulukuntia on ollut l&auml;hes sata.\" class=\"glossaryLink\">taolaisuus<\/span> sek&auml; Intiasta omaksuttu buddhalaisuus.<\/p>\n<p>Maisemamaalauksesta kehittyikin Song-kaudella mit&auml; hienostunein taidemuoto. Viel&auml; monitasoisemmaksi maisemamaalauksen perinteen tekee se, ett&auml; se liittyi kiinte&auml;sti my&ouml;s runouteen. Erilaisilla matkarunouden muodoilla oli keskeinen sija maisemaperinteen kehityksess&auml;. Kiinalainen maisemamaalaus onkin perimmilt&auml;&auml;n kolmen taidemuodon, kalligrafian, runouden ja varsinaisen maalaustaiteen summa.<\/p>\n<p>Maisemiin liittyy usein <em>kalligrafiaa<\/em>, tussisiveltimell&auml; kirjoitettuja runoja tai niiden s&auml;keit&auml;, jotka saattavat kommentoivat maisemaa. Kalligrafia oli taidemuodoista arvostetuin ja usein maalarit toimivat my&ouml;s kalligrafeina.<\/p>\n<h2>Maiseman lukeminen<\/h2>\n<p>Kiinalaiset maalasivat maisemansa yleens&auml; tussilla paperille tai silkille. Usein k&auml;ytettiin vain mustaa tussia, mutta sill&auml; loihdittiin uskomattoman rikkaita harmaan s&auml;vyj&auml; ja usva- ja valotehoja. Kiinalaisen k&auml;sityksen mukaan yksiv&auml;rinen tussimaalaus on maalaustaiteen korkein muoto. V&auml;rit n&auml;htiin ep&auml;olennaisina, vuodenaikojen mukaan vaihtuvina maiseman lisukkeina.<\/p>\n<p>Maalausten keskeiset muodot olivat pystysuorat kuvarullat sek&auml; vaakasuorat rullamaalaukset.<\/p>\n<p>Song-kauden ja koko kiinalaisen maisemataiteen klassikkoihin kuuluu Guo Xin mestariteos Varhainen kev&auml;t vuodelta 1072. Muodoltaan se on pystysuora kuvarulla. Maalauksen herk&auml;t, usvaan peittyv&auml;t vuoret osoittavat taiteilijan tussitekniikan ylitt&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;n tason (5\/21).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-77 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"440\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0521.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-556\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0521.jpg 440w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0521-206x300.jpg 206w\" sizes=\"(max-width: 440px) 100vw, 440px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-556\">\n\t\t\t\tGuo Xi: &rdquo;Varhaiskev&auml;t&rdquo;, pystysuora rullamaalaus, 1072 [Taipein Palatsimuseo, Taiwan]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Vaakasuoria maisemamaalauksia s&auml;ilytettiin yleens&auml; rullalla kirjastossa ja niit&auml; katsottiin avaamalla rullasta kerrallaan noin puolen metrin osio (5\/22). N&auml;in rullan katseleminen muistuttaa luontovaeltelua. Katsomistapahtumassa on my&ouml;s interaktiivinen tasonsa, sill&auml; katsoja p&auml;&auml;tt&auml;&auml; itse mill&auml; nopeudella h&auml;n maisemassa etenee ja mit&auml; polkua tai vesireitti&auml; h&auml;n l&auml;htee seuraamaan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-77 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"340\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0522.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1212\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0522.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0522-300x159.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1212\">\n\t\t\t\tVaakasuora kuvarulla &rdquo;Paviljonkeja ja huviloita jokien varsilla ja vuorilla&rdquo;, Yan Wengui (?) 967&ndash;1044 [Osaka Municipal Museum of Art, Osaka, Japani]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Ensikertalaiselle katsojalle maisemarullan avaamisessa on my&ouml;s yll&auml;tyselementtins&auml;, sill&auml; h&auml;n ei voi esimerkiksi etuk&auml;teen tiet&auml;&auml; kuinka pitk&auml; rulla eli maisemavaellus lopulta on. Kiinalainen katsoja avasi rullan aina alkaen maisemamatkansa oikeasta alakulmasta ja edeten sitten oman rytmins&auml; mukaan vasempaan &auml;&auml;rilaitaan. Kuvanluku on rinnastettavissa luontovaelteluun, joka olikin kiinalaisten oppineiden mieliharrastuksia Song-kaudella.<\/p>\n<p>Kuvarakenteessa on omat lainalaisuutensa. Maalari ei koskaan tehnyt ty&ouml;t&auml;&auml;n luonnossa, vaan sulautti n&auml;kem&auml;ns&auml; ty&ouml;huoneessaan tiettyjen s&auml;&auml;nt&ouml;jen mukaan kompaktiksi kokonaisuudeksi, jossa perspektiivipiste vaihtelee siten, ett&auml; katsoja voi saada maisemasta monipuolisen kokonaiskuvan. L&auml;nsimaisella keskeisperspektiivill&auml; toteutettuna sama maisema paljastaisi katsojalle vain yhden n&auml;k&ouml;kulman kokonaisuuteen.<\/p>\n<h2>Puutarhat ja kivet<\/h2>\n<p>Kehittyi monia puutarhatyyppej&auml;: keisarillisia mets&auml;styspuistoja, n&auml;ytt&auml;vi&auml; edustuspuutarhoja ja pieni&auml;, intiimej&auml; oppineiden puutarhoja. Puutarha voitiin tiivist&auml;&auml; my&ouml;s oppineen ty&ouml;p&ouml;yd&auml;lle, ns. tarjotinpuutarhaksi.<\/p>\n<p>Kiinan ehk&auml; kuuluisimmat puutarhat sijaitsevat Suchowssa Keski-Kiinassa (5\/23). Verkkomestarin puutarha on tyypillinen oppineen puutarha, intiimi paviljonkien ja gallerioiden reunustama puutarha, jonka tarkkaan harkitut k&auml;velyreitit on suunniteltu siten, ett&auml; jokaisesta lev&auml;hdyspaikasta avautuu uusi yll&auml;tt&auml;v&auml; n&auml;k&ouml;kulma kokonaisuuteen aivan kuin maisemamaalauksessa maalari johdattaa katsetta haluamallaan tavalla.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-77 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"400\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0523.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1213\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0523.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0523-300x188.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1213\">\n\t\t\t\tYu Yuanin puutarha, Suchow, Kiina [Yu Yuan Garden, Suchow, Kiina]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Itse asiassa monet kuuluisat puutarha-arkkitehdit olivatkin maisemamaalareita. Py&ouml;re&auml;t kuuportit tai ty&ouml;huoneen ikkunat toimivat kuin taulun kehykset rajaten tarkkaan harkitun maisema- tai kasvisommitelman.<\/p>\n<p>Toinen merkitt&auml;v&auml; Suchown puutarha on Leijonamets&auml;n puutarha. Sit&auml; hallitsevat oikukkaat pienoiskalliomuodostelmat. Jo Tang-kaudella <em>petromania<\/em> eli kivimania oli saavuttanut huippunsa. Er&auml;&auml;n Tang-keisarin tiedet&auml;&auml;n kuluttaneen koko valtion kassansa kivikokoelmansa kartuttamiseen. Puutarhoihin koottiin paitsi esteettisesti miellytt&auml;vi&auml; kivi&auml; my&ouml;s meteoriitteja, fossiileita ja mineraalimuodostelmia (5\/24).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-6\" class=\"gallery galleryid-77 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"326\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0524.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-6-1214\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0524.jpg 326w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0524-153x300.jpg 153w\" sizes=\"(max-width: 326px) 100vw, 326px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-6-1214\">\n\t\t\t\tGongshi eli &rdquo;oppineiden kivi&rdquo;, jota pidettiin ty&ouml;huoneessa [Sara Hildenin taidemuseo, Tampere]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Pienoiskalliot koottiin usein monista kappaleista, jotka sementoitiin toisiinsa kiinni. Kivi&auml; voitiin patinoida hautaamalla ne maahan. Niit&auml; my&ouml;s muokattiin upottamalla ne vuosikymmeniksi virtaavaan veteen.<\/p>\n<h2>Metodi ja merkitys<\/h2>\n<p>Kiinalainen maisemamaalari ei siis kopioinut luontoa. Harvoin maalarit ty&ouml;skenteliv&auml;t ulkona. H&auml;nen oli kyll&auml; el&auml;ydytt&auml;v&auml; maisemaan: h&auml;nen oli samaistuttava siihen, jotta kykenisi tiivist&auml;m&auml;&auml;n maiseman perimm&auml;isen luonteen, mutta varsinainen ty&ouml; tehtiin studiossa. Taiteilijan vapaus oli kuitenkin rajattu.<\/p>\n<p>Aihe oli tuttu ja tuhansia kertojat toistettu. Usein vanhat mestarit sanelivat tyylin ja taiteilijan oli p&auml;&auml;tett&auml;v&auml; kenen tyylill&auml; maalata. V&auml;hitellen maisemamaalauksesta tuli monimutkainen tieteenala, jossa edellytettiin paitsi teknist&auml; valmiutta my&ouml;s tietoa vanhoista teoksista, kalligrafiasta, runoudesta ja historiasta. Laadittiin tyyli&auml; standardisoineita ohjekirjoja niin maalareiden kuin puutarhataitelijoiden opastukseksi.<\/p>\n<p>Vaikka maisemataide ajoittain akatemisoitui ja kaavamaistui, se s&auml;ilytti keskeisen merkityksens&auml; Kiinan ja koko It&auml;-Aasian taiteessa. Maisema, nimenomaan vuori- ja vesiteemaa onkin monin tavoin hy&ouml;dynnetty alueen uskonnollisfilosofisissa j&auml;rjestelmiss&auml;.<\/p>\n<p>Perimmilt&auml;&auml;n agnostinen konfutselaisuus hy&ouml;dynsi luontoa moraalifilosofisissa pohdiskeluissaan. Intiasta omaksutussa buddhalaisuudessa vuori oli jo alunperin kosmologisista syist&auml; johtuen keskeinen symboli, mutta Kiinassa kehittynyt <em>chan-<\/em>buddhalaisuus, joka l&auml;nness&auml; tunnetaan paremmin japanilaisella nimell&auml; <em>zen-<\/em>buddhalaisuus, maisema ja sen maalausprosessi saivat omia, tyypillisesti it&auml;-aasialaisia piirteit&auml;.<\/p>\n<p>Zen-buddhalaisuudelle keskeinen ajatus oli se, ett&auml; valaistuminen on &auml;kkin&auml;inen, oivalluksen kaltainen tapahtuma. Niin maalamisesta tuli meditaation kaltainen apuv&auml;line. Maalauksen, usein nimenomaan maisemamaalauksen tuli visualisoida &auml;kkin&auml;inen asioiden ja ykseyden ja peitettyjen merkitysten oivallus. Song-kaudella vakiintui maisematyyppi, jossa maalauksen toiseen reunaan kuvattiin vuoren tai puun katkelma sek&auml; usein my&ouml;s mietiskelyyn vaipunut ihminen, joka on hiljentynyt opaalin tavoin hohtavan taivaan, <em>nirvanaa<\/em> edustavan tyhjyyden edess&auml; (5\/25).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-7\" class=\"gallery galleryid-77 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"320\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0525.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-7-1215\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0525.jpg 320w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0525-150x300.jpg 150w\" sizes=\"(max-width: 320px) 100vw, 320px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-7-1215\">\n\t\t\t\tMa Yuan: &rdquo;Oppinut katsomassa kuuta&rdquo;, 1190&ndash;1255 [Hakone Museum, Japani]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Syv&auml;llisimmin maisemataide kuitenkin heijastaa taolaiseksi luontofilosofiaksi kutsuttua ajatusj&auml;rjestelm&auml;&auml;, jossa korostettiin luonnon ja ihmisen kosmista ykseytt&auml;. Koko ajattelu perustuu kosmista olemassaoloa hallitsevaan luonnonj&auml;rjestykseen, Taoon, jota seuraamalla ihminen oppii luonnonmukaisen el&auml;m&auml;ntavan ja tasapainon yinin ja yangin v&auml;lill&auml;.<\/p>\n<p>Olennaista maisemataiteelle onkin, ett&auml; ihminen ja h&auml;nen k&auml;ttens&auml; j&auml;ljet, kuten rakennukset ja sillat, ovat maisemamaalauksessa toissijaisessa asemassa vuorten, vesien ja muiden luonnonelementtien muodostaessa h&auml;nen ymp&auml;rilleen kuvan kosmoksesta, josta ihminen muodostaa vain pienen osan.<\/p>\n<p>Taiteilijan on kyett&auml;v&auml; vangitsemaan tussille paperille tai silkille <em>qi<\/em> eli kaikkialla luonnossa vaikuttava el&auml;m&auml;nvoima. Qit&auml; on kaikkialla luonnossa, ruohossa, puissa, vuorissa, kiviss&auml;, pilviss&auml; ja my&ouml;s ihmisiss&auml;. Taiteilijan on hallittava tekniikkansa saadakseen siveltimens&auml; ilment&auml;m&auml;&auml;n el&auml;m&auml;n muuttuvaa sykett&auml;. Maalaustaiteen ns. Kuudessa kriteeriss&auml; korostetaan sit&auml;, ett&auml; symmetria johtaa j&auml;ykistymiseen. Ep&auml;symmetria, joka hallitsee maisemataiteen sommittelua, pyrkii puolestaan luonnonmukaisuuteen ja siten spontaanin el&auml;m&auml;nrytmin kaltaisuuteen.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>It&auml;-Aasian eli Kiinan, Korean ja Japanin maisemakulttuuri kasvaa vuosituhansia vanhasta animistisesta kokemisesta, jossa taivaankappaleet ja luonnonelementit elollistettiin. Auringolla, kuulla, tuulella ym. oli omat jumaluutensa, samoin metsill&auml;, puilla, merill&auml;, joilla ja vuorilla. Jo varhain keskeisiksi luonnonelementeiksi tulivat vuoret ja vesi, siksi maisemamaalausta kutsutaan Kiinassa edelleen nimell&auml; shansuihua eli vuorivesimaalaus. Vuori kiteytt&auml;&auml; maskuliinisen yang-elementin olemuksen: se kohoaa [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":556,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=77"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1496,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77\/revisions\/1496"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/556"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=77"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=77"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=77"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}