{"id":77,"date":"2013-11-12T08:35:22","date_gmt":"2013-11-12T06:35:22","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=77"},"modified":"2026-05-15T16:34:03","modified_gmt":"2026-05-15T13:34:03","slug":"5-3-ita-aasian-maisemaperinne-luonnon-meditointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/5-3-ita-aasian-maisemaperinne-luonnon-meditointi\/","title":{"rendered":"5.3<\/span> It\u00e4-Aasian maisema­perinne: luonnon meditointi"},"content":{"rendered":"\n

It\u00e4-Aasian eli Kiinan, Korean ja Japanin maisemakulttuuri kasvaa vuosituhansia vanhasta animistisesta kokemisesta, jossa taivaankappaleet ja luonnonelementit elollistettiin. Auringolla, kuulla, tuulella ym. oli omat jumaluutensa, samoin metsill\u00e4, puilla, merill\u00e4, joilla ja vuorilla.<\/p>\n\n\n\n

Jo varhain keskeisiksi luonnonelementeiksi tulivat vuoret ja vesi, siksi maisemamaalausta kutsutaan Kiinassa edelleen nimell\u00e4 shansuihua<\/em> eli vuorivesimaalaus. Vuori kiteytt\u00e4\u00e4 maskuliinisen yang-<\/em>elementin olemuksen: se kohoaa yl\u00f6sp\u00e4in; se on kova ja kirkas. Vesi puolestaan edustaa feminiist\u00e4 yin-<\/em>energiaa: se on kostea, tumma ja mukautuva (5\/19).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Vuorimaisema Kiinasta [valokuva Fan Chi-ko]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kiinan omat uskonnollisfilosofiset ajatusj\u00e4rjestelm\u00e4t, taolaisuus ja kungfutselaisuus sek\u00e4 my\u00f6hemmin Intiasta omaksuttu buddhalaisuus jakavat kaikki vuorten kunnioituksen. Kiinalaisen kosmologisen ajattelun mukaan universumia hallitsee viisi vuorta, nelj\u00e4 reunoilla ja yksi keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Taolaisessa perinteess\u00e4 vuoret ovat kuolemattomien asuinsijoja. Konfutselaisuus taas on kunnioittanut maalaisel\u00e4m\u00e4n yksinkertaisuutta ja toisaalta k\u00e4ytt\u00e4nyt vuorta ja vett\u00e4 moraalifilosofisina vertauskuvina. Buddhalaisessa kosmologiassa taas maailman keskiakselin muodostaa Meru-vuori,<\/strong> jonka huipulla hindulaisuudesta periytyv\u00e4t jumaluudet asustavat.<\/p>\n\n\n\n

Maisemasta taiteeksi<\/h2>\n\n\n\n

Varhaisimmat s\u00e4ilyneet vuorimaiseman kuvaukset kiinalaisessa taiteessa ovat Han-kaudelta, noin vuosisata eaa. s\u00e4ilyneet pronssiset suitsutusastiat. Niiden kanteen on kuvattu myyttisten olentojen asuttama kuolemattomien vuori, jonka harjanteiden takaa suitsukkeen savu kohosi (5\/20).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
\u201dTaikavuorten suitsutusastia\u201d, jossa kuolemattomien vuori, Kiinan Han-dynastia, 200 eaa.\u2013200 jaa. [Hebein maakuntamuseo, Kiina]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jopa varhaisemmilta kausilta on s\u00e4ilynyt kirjallisia mainintoja keisarillisista puutarhoista. Puutarhat lienev\u00e4tkin koko maisemataiteen varhaisin muoto. My\u00f6s runous ja nimenomaan maalaustaide ottivat maiseman keskeiseksi aiheekseen. Vuosisatojen saatossa maiseman maagisuskonnollinen merkitys saattoi j\u00e4\u00e4d\u00e4 taka-alalle filosofisten ja esteettisten aspektien korostuessa. Ajatus yinin ja ja yangin tasapainosta ei kuitenkaan koskaan unohtunut.<\/p>\n\n\n\n

Maisemamaalaus<\/h2>\n\n\n\n

Tang-dynastian aikana (618\u2013907) maisemamaalaus eriytyi itsen\u00e4iseksi taiteenlajiksi. Kaudelta on s\u00e4ilynyt Silkkitien er\u00e4maan hiekkaan hautautunut maiseman katkelma. Kauden legendaaristen maalareiden ty\u00f6t tunnetaan vain kirjallisista maininnoista. Niin t\u00e4rkeit\u00e4 kuin heid\u00e4n tuotantonsa taiteen kehityksen kannalta olikin, ei yht\u00e4\u00e4n heid\u00e4n teostaan ole s\u00e4ilynyt.<\/p>\n\n\n\n

Song-kausi (960\u20131279) oli kiinalaisen kulttuurin kultakautta, jolloin monet kiinalaisen kulttuurin omintakeisimmat tuotteet, kuten puutarhataide ja maisemamaalaus saavuttivat ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t huippunsa. Aatteellisena taustana toimivat Kiinan omat ajatusj\u00e4rjestelm\u00e4t, konfutselaisuus ja taolaisuus sek\u00e4 Intiasta omaksuttu buddhalaisuus.<\/p>\n\n\n\n

Maisemamaalauksesta kehittyikin Song-kaudella mit\u00e4 hienostunein taidemuoto. Viel\u00e4 monitasoisemmaksi maisemamaalauksen perinteen tekee se, ett\u00e4 se liittyi kiinte\u00e4sti my\u00f6s runouteen. Erilaisilla matkarunouden muodoilla oli keskeinen sija maisemaperinteen kehityksess\u00e4. Kiinalainen maisemamaalaus onkin perimmilt\u00e4\u00e4n kolmen taidemuodon, kalligrafian, runouden ja varsinaisen maalaustaiteen summa.<\/p>\n\n\n\n

Maisemiin liittyy usein kalligrafiaa<\/em>, tussisiveltimell\u00e4 kirjoitettuja runoja tai niiden s\u00e4keit\u00e4, jotka saattavat kommentoivat maisemaa. Kalligrafia oli taidemuodoista arvostetuin ja usein maalarit toimivat my\u00f6s kalligrafeina.<\/p>\n\n\n\n

Maiseman lukeminen<\/h2>\n\n\n\n

Kiinalaiset maalasivat maisemansa yleens\u00e4 tussilla paperille tai silkille. Usein k\u00e4ytettiin vain mustaa tussia, mutta sill\u00e4 loihdittiin uskomattoman rikkaita harmaan s\u00e4vyj\u00e4 ja usva- ja valotehoja. Kiinalaisen k\u00e4sityksen mukaan yksiv\u00e4rinen tussimaalaus on maalaustaiteen korkein muoto. V\u00e4rit n\u00e4htiin ep\u00e4olennaisina, vuodenaikojen mukaan vaihtuvina maiseman lisukkeina.<\/p>\n\n\n\n

Maalausten keskeiset muodot olivat pystysuorat kuvarullat sek\u00e4 vaakasuorat rullamaalaukset.<\/p>\n\n\n\n

Song-kauden ja koko kiinalaisen maisemataiteen klassikkoihin kuuluu Guo Xin mestariteos Varhainen kev\u00e4t vuodelta 1072. Muodoltaan se on pystysuora kuvarulla. Maalauksen herk\u00e4t, usvaan peittyv\u00e4t vuoret osoittavat taiteilijan tussitekniikan ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tason (5\/21).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Guo Xi: \u201dVarhaiskev\u00e4t\u201d, pystysuora rullamaalaus, 1072 [Taipein Palatsimuseo, Taiwan]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vaakasuoria maisemamaalauksia s\u00e4ilytettiin yleens\u00e4 rullalla kirjastossa ja niit\u00e4 katsottiin avaamalla rullasta kerrallaan noin puolen metrin osio (5\/22). N\u00e4in rullan katseleminen muistuttaa luontovaeltelua. Katsomistapahtumassa on my\u00f6s interaktiivinen tasonsa, sill\u00e4 katsoja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse mill\u00e4 nopeudella h\u00e4n maisemassa etenee ja mit\u00e4 polkua tai vesireitti\u00e4 h\u00e4n l\u00e4htee seuraamaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Vaakasuora kuvarulla \u201dPaviljonkeja ja huviloita jokien varsilla ja vuorilla\u201d, Yan Wengui (?) 967\u20131044 [Osaka Municipal Museum of Art, Osaka, Japani]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ensikertalaiselle katsojalle maisemarullan avaamisessa on my\u00f6s yll\u00e4tyselementtins\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n ei voi esimerkiksi etuk\u00e4teen tiet\u00e4\u00e4 kuinka pitk\u00e4 rulla eli maisemavaellus lopulta on. Kiinalainen katsoja avasi rullan aina alkaen maisemamatkansa oikeasta alakulmasta ja edeten sitten oman rytmins\u00e4 mukaan vasempaan \u00e4\u00e4rilaitaan. Kuvanluku on rinnastettavissa luontovaelteluun, joka olikin kiinalaisten oppineiden mieliharrastuksia Song-kaudella.<\/p>\n\n\n\n

Kuvarakenteessa on omat lainalaisuutensa. Maalari ei koskaan tehnyt ty\u00f6t\u00e4\u00e4n luonnossa, vaan sulautti n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6huoneessaan tiettyjen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan kompaktiksi kokonaisuudeksi, jossa perspektiivipiste vaihtelee siten, ett\u00e4 katsoja voi saada maisemasta monipuolisen kokonaiskuvan. L\u00e4nsimaisella keskeisperspektiivill\u00e4 toteutettuna sama maisema paljastaisi katsojalle vain yhden n\u00e4k\u00f6kulman kokonaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Puutarhat ja kivet<\/h2>\n\n\n\n

Kehittyi monia puutarhatyyppej\u00e4: keisarillisia mets\u00e4styspuistoja, n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 edustuspuutarhoja ja pieni\u00e4, intiimej\u00e4 oppineiden puutarhoja. Puutarha voitiin tiivist\u00e4\u00e4 my\u00f6s oppineen ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle, ns. tarjotinpuutarhaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kiinan ehk\u00e4 kuuluisimmat puutarhat sijaitsevat Suchowssa Keski-Kiinassa (5\/23). Verkkomestarin puutarha on tyypillinen oppineen puutarha, intiimi paviljonkien ja gallerioiden reunustama puutarha, jonka tarkkaan harkitut k\u00e4velyreitit on suunniteltu siten, ett\u00e4 jokaisesta lev\u00e4hdyspaikasta avautuu uusi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma kokonaisuuteen aivan kuin maisemamaalauksessa maalari johdattaa katsetta haluamallaan tavalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Yu Yuanin puutarha, Suchow, Kiina [Yu Yuan Garden, Suchow, Kiina]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Itse asiassa monet kuuluisat puutarha-arkkitehdit olivatkin maisemamaalareita. Py\u00f6re\u00e4t kuuportit tai ty\u00f6huoneen ikkunat toimivat kuin taulun kehykset rajaten tarkkaan harkitun maisema- tai kasvisommitelman.<\/p>\n\n\n\n

Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 Suchown puutarha on Leijonamets\u00e4n puutarha. Sit\u00e4 hallitsevat oikukkaat pienoiskalliomuodostelmat. Jo Tang-kaudella petromania<\/em> eli kivimania oli saavuttanut huippunsa. Er\u00e4\u00e4n Tang-keisarin tiedet\u00e4\u00e4n kuluttaneen koko valtion kassansa kivikokoelmansa kartuttamiseen. Puutarhoihin koottiin paitsi esteettisesti miellytt\u00e4vi\u00e4 kivi\u00e4 my\u00f6s meteoriitteja, fossiileita ja mineraalimuodostelmia (5\/24).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Gongshi eli \u201doppineiden kivi\u201d, jota pidettiin ty\u00f6huoneessa [Sara Hildenin taidemuseo, Tampere]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pienoiskalliot koottiin usein monista kappaleista, jotka sementoitiin toisiinsa kiinni. Kivi\u00e4 voitiin patinoida hautaamalla ne maahan. Niit\u00e4 my\u00f6s muokattiin upottamalla ne vuosikymmeniksi virtaavaan veteen.<\/p>\n\n\n\n

Metodi ja merkitys<\/h2>\n\n\n\n

Kiinalainen maisemamaalari ei siis kopioinut luontoa. Harvoin maalarit ty\u00f6skenteliv\u00e4t ulkona. H\u00e4nen oli kyll\u00e4 el\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4 maisemaan: h\u00e4nen oli samaistuttava siihen, jotta kykenisi tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n maiseman perimm\u00e4isen luonteen, mutta varsinainen ty\u00f6 tehtiin studiossa. Taiteilijan vapaus oli kuitenkin rajattu.<\/p>\n\n\n\n

Aihe oli tuttu ja tuhansia kertojat toistettu. Usein vanhat mestarit sanelivat tyylin ja taiteilijan oli p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 kenen tyylill\u00e4 maalata. V\u00e4hitellen maisemamaalauksesta tuli monimutkainen tieteenala, jossa edellytettiin paitsi teknist\u00e4 valmiutta my\u00f6s tietoa vanhoista teoksista, kalligrafiasta, runoudesta ja historiasta. Laadittiin tyyli\u00e4 standardisoineita ohjekirjoja niin maalareiden kuin puutarhataitelijoiden opastukseksi.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka maisemataide ajoittain akatemisoitui ja kaavamaistui, se s\u00e4ilytti keskeisen merkityksens\u00e4 Kiinan ja koko It\u00e4-Aasian taiteessa. Maisema, nimenomaan vuori- ja vesiteemaa onkin monin tavoin hy\u00f6dynnetty alueen uskonnollisfilosofisissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Perimmilt\u00e4\u00e4n agnostinen konfutselaisuus hy\u00f6dynsi luontoa moraalifilosofisissa pohdiskeluissaan. Intiasta omaksutussa buddhalaisuudessa vuori oli jo alunperin kosmologisista syist\u00e4 johtuen keskeinen symboli, mutta Kiinassa kehittynyt chan-<\/em>buddhalaisuus, joka l\u00e4nness\u00e4 tunnetaan paremmin japanilaisella nimell\u00e4 zen-<\/em>buddhalaisuus, maisema ja sen maalausprosessi saivat omia, tyypillisesti it\u00e4-aasialaisia piirteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Zen-buddhalaisuudelle keskeinen ajatus oli se, ett\u00e4 valaistuminen on \u00e4kkin\u00e4inen, oivalluksen kaltainen tapahtuma. Niin maalamisesta tuli meditaation kaltainen apuv\u00e4line. Maalauksen, usein nimenomaan maisemamaalauksen tuli visualisoida \u00e4kkin\u00e4inen asioiden ja ykseyden ja peitettyjen merkitysten oivallus. Song-kaudella vakiintui maisematyyppi, jossa maalauksen toiseen reunaan kuvattiin vuoren tai puun katkelma sek\u00e4 usein my\u00f6s mietiskelyyn vaipunut ihminen, joka on hiljentynyt opaalin tavoin hohtavan taivaan, nirvanaa<\/em> edustavan tyhjyyden edess\u00e4 (5\/25).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Ma Yuan: \u201dOppinut katsomassa kuuta\u201d, 1190\u20131255 [Hakone Museum, Japani]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Syv\u00e4llisimmin maisemataide kuitenkin heijastaa taolaiseksi luontofilosofiaksi kutsuttua ajatusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa korostettiin luonnon ja ihmisen kosmista ykseytt\u00e4. Koko ajattelu perustuu kosmista olemassaoloa hallitsevaan luonnonj\u00e4rjestykseen, Taoon, jota seuraamalla ihminen oppii luonnonmukaisen el\u00e4m\u00e4ntavan ja tasapainon yinin ja yangin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Olennaista maisemataiteelle onkin, ett\u00e4 ihminen ja h\u00e4nen k\u00e4ttens\u00e4 j\u00e4ljet, kuten rakennukset ja sillat, ovat maisemamaalauksessa toissijaisessa asemassa vuorten, vesien ja muiden luonnonelementtien muodostaessa h\u00e4nen ymp\u00e4rilleen kuvan kosmoksesta, josta ihminen muodostaa vain pienen osan.<\/p>\n\n\n\n

Taiteilijan on kyett\u00e4v\u00e4 vangitsemaan tussille paperille tai silkille qi<\/em> eli kaikkialla luonnossa vaikuttava el\u00e4m\u00e4nvoima. Qit\u00e4 on kaikkialla luonnossa, ruohossa, puissa, vuorissa, kiviss\u00e4, pilviss\u00e4 ja my\u00f6s ihmisiss\u00e4. Taiteilijan on hallittava tekniikkansa saadakseen siveltimens\u00e4 ilment\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n muuttuvaa sykett\u00e4. Maalaustaiteen ns. Kuudessa kriteeriss\u00e4 korostetaan sit\u00e4, ett\u00e4 symmetria johtaa j\u00e4ykistymiseen. Ep\u00e4symmetria, joka hallitsee maisemataiteen sommittelua, pyrkii puolestaan luonnonmukaisuuteen ja siten spontaanin el\u00e4m\u00e4nrytmin kaltaisuuteen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

It\u00e4-Aasian eli Kiinan, Korean ja Japanin maisemakulttuuri kasvaa vuosituhansia vanhasta animistisesta kokemisesta, jossa taivaankappaleet ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":556,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-77","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-muiden-uskontojen-kuvakasityksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=77"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2674,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77\/revisions\/2674"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/556"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=77"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=77"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=77"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}