{"id":79,"date":"2013-11-12T08:36:03","date_gmt":"2013-11-12T06:36:03","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=79"},"modified":"2026-05-15T16:33:31","modified_gmt":"2026-05-15T13:33:31","slug":"5-2-buddhalaisuus-oppi-ihmisen-hahmossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/5-2-buddhalaisuus-oppi-ihmisen-hahmossa\/","title":{"rendered":"5.2<\/span> Buddhalaisuus: oppi ihmisen hahmossa"},"content":{"rendered":"\n

Buddhalaisuuden perustajana pidet\u00e4\u00e4n It\u00e4-Intiassa 400-luvulla kansankielell\u00e4 opettanutta Siddhartha Gautamaa tai Sakyamunia, \u201dSakya-klaanin viisasta\u201d, jota alettiin bodhi-puun juurella saamansa valaistumisen j\u00e4lkeen kutsua buddhaksi, \u201dvalaistuneeksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Buddhalaisen ajattelun mukaan buddhia on kuitenkin ollut ja tulee olemaan monia. Oman maailmanaikamme t\u00e4rkein buddha on juuri Gautama Buddha, joskin h\u00e4nkin inkarnoitui maan p\u00e4\u00e4lle erilaisina hyv\u00e4\u00e4n pyrkivin\u00e4 olentoina 550 kertaa ennen kuin ruumiillistui Siddhartha Gautamaksi. H\u00e4n siirtyi kuolemansa j\u00e4lkeen nirvanaan, josta ei ole en\u00e4\u00e4 paluuta j\u00e4lleensyntymien ketjuun.<\/p>\n\n\n\n

Varhaisessa 400-luvulla kehittyneess\u00e4 kanonisessa perim\u00e4tiedossa (jota aluksi resitoitiin, mutta joka sai kirjallisen muotonsa ajanlaskumme alun tienoissa) Buddha kuvattiin inhimillisen\u00e4 opettajana, jonka el\u00e4m\u00e4nkaaren virstanpylv\u00e4it\u00e4 ovat syntym\u00e4, maallisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 luopuminen, valaistuminen, opetusty\u00f6n aloittaminen ja kuolema eli siirtyminen nirvanaan.<\/p>\n\n\n\n

Buddhalaisen kuvaston varhaiset muodot<\/h2>\n\n\n\n

Varhaisessa perinteess\u00e4 Buddhaa ei siis koettu jumalallisena olentona, vaan opettajana. Varhaisin s\u00e4ilynyt buddhalainen taide onkin luonteeltaan didaktista<\/em> eli sill\u00e4 opetettiin erilaisia kerronnallisia perinteit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kansalle opin perusteet. Buddhaa itse\u00e4\u00e4n ei varhaisessa taiteessa kuvattu lainkaan, vaan h\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olonsa ilmaistiin erilaisin symbolein. H\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4oloonsa viitattiin muun muassa bodhipuun<\/em> (puu, jonka alla Buddha sai valaistumisensa) alle kuvatulla istuimella (5\/8), kunniap\u00e4iv\u00e4nvarjolla, Buddhan jalanj\u00e4ljin jne.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Buddhan istuinta palvotaan, Amaravati, Etel\u00e4-Intia, 100\u2013200-luvut [British Museum, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Buddhan symboleiksi vakiintui my\u00f6s erilaisia esineit\u00e4, kuten munkin kerjuukuppi, Buddhan oppia symboloiva dharmachakra<\/em> eli opinpy\u00f6r\u00e4 jne. Buddha voitiin kuvata my\u00f6s jalanj\u00e4lkien v\u00e4lityksell\u00e4 ja h\u00e4nen nirvanaan siirtymisens\u00e4 kuvamaalla stupa -kumpu. V\u00e4lillisesti Buddhaan saatettiin viitata kuvamaalla jokin h\u00e4nen 550st\u00e4 edellisest\u00e4 ruumiillistumastaan, kuten esimerkiksi kultainen kauris, apina, norsu tai prinssi.<\/p>\n\n\n\n

Ihmishahmoisen Buddha-hahmon kehittyminen<\/h2>\n\n\n\n

Antropomorfisen eli ihmishahmoisen buddhankuvan kehittely alkoi 100-luvun tienoilla jaa. Syyn\u00e4 ilmi\u00f6\u00f6n oletetaan olleen se, ett\u00e4 Buddha alettiin kokea jumalankaltaisena olentona. My\u00f6s hindulaisuuden ensimm\u00e4iset varsinaiset ihmishahmoiset jumalankuvat ilmestyiv\u00e4t samoihin aikoihin. Ennen sit\u00e4 intialaiseen kuvastoon oli jo kuulunut varhaisempia luonnonjumaluuksia, kuten hedelm\u00e4llisyyden ruumiillistumia ja naga-<\/em>k\u00e4\u00e4rmehenki\u00e4 jne.<\/p>\n\n\n\n

Intialaisessa perinteess\u00e4 ihmishahmon kuvaus ei siis ollut periaatteellisesti kielletty\u00e4. Siit\u00e4 todistaa jo Indus-kulttuurin ajoilta (n. 2600\u20131800 eKr) per\u00e4isin oleva sinetti, ns. Joogi-sinetti, joka kuvaa risti-istunnassa olevaa sarvip\u00e4ist\u00e4 hahmoa. Se on tulkittu niin hindulaisen Shiva-jumalan kuin istuvan Buddha-hahmon prototyypiksi.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisen k\u00e4sityksen mukaan Buddha-hahmoa kehiteltiin eri puolilla Intiaa suunnilleen samanaikaisesti. Varhaisimpana keskuksena pidet\u00e4\u00e4n Mathuran kuvanveistokoulukuntaa, joka toimi nykyisest\u00e4 Delhist\u00e4 hieman etel\u00e4\u00e4n. Siell\u00e4 punaisesta hiekkakivest\u00e4 veistettiin varhaisempia hedelm\u00e4llisyyden jumalia muistuttavia energisen maskuliinisia Buddha-hahmoja (5\/9).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Mathuran koulukunnan varhainen Buddha-veistos, 100-luku [Arkeologinen museo, Mathura]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toinen koulukunta kehittyi nykyisen Pakistanin ja Afganistanin alueille, minne syntyi Gandharan kuvanveistokoulukunta. Sen tyyliss\u00e4 Aleksanteri Suuren valloitusretken my\u00f6t\u00e4 levinnyt hellenismi sekoittui intialaiseen perinteeseen ja aiheistoon. Gandharan Buddha-hahmot heijastavatkin hellenistisen taiteen vaikutusta roomalaisine toogineen, aaltoilevine hiuksineen ja kreikkalaisine profiileineen (5\/10).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Gandharan koulukunnan Buddha, 200-luku [Intian kansallismuseo, New Delhi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kolmas varhainen keskus, jossa Buddha alettiin kuvata ihmisen hahmossa, oli Amaravati etel\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 Intiassa. Siell\u00e4 Buddha-hahmoja veistettiin paikallisesta vihre\u00e4nharmaasta kalkkikivest\u00e4. Amaravatin tyyli levisi merireittej\u00e4 my\u00f6ten Sri Lankalle ja Kaakkois-Aasiaan, miss\u00e4 vastaavia Buddha-hahmoja on s\u00e4ilynyt 100\u2013200-luvuilta.<\/p>\n\n\n\n

Intian klassisen, 300\u2013400-luvuilla hallinneen Gupta-dynastian aikana Mathuran ja Gandharan koulukuntien esikuvista muokattiin klassinen Buddha-hahmo (5\/11). Gandharan perinteest\u00e4 lainattiin toogamainen, molemmat olkap\u00e4\u00e4t peitt\u00e4v\u00e4 munkinkaapu ja yliluonnollisesta voimasta ja loistosta viestiv\u00e4 s\u00e4dekeh\u00e4, niin tuttu kristillisest\u00e4kin perinteest\u00e4. Mathuran perinteest\u00e4 omaksuttiin puolestaan Buddhan vartalon kuvaustapa. Buddhan kasvot saivat ovaalin perusmuotonsa. H\u00e4nen alas luodut silm\u00e4ns\u00e4 heijastavat sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 henkistyneisyytt\u00e4. Hiukset kuvattiin nyt pienin\u00e4 hiuskiehkuroina.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Istuva Buddha, jonka k\u00e4det ovat opettamisen mudrassa eli eleess\u00e4, Sarnathin koulukunta, 400\u2013500-luvut [Sarnathin museo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yliluonnollinen anatomia<\/h2>\n\n\n\n

Buddhan kuvaustapaa s\u00e4\u00e4teliv\u00e4t jo aiemmin pyhiss\u00e4 teksteiss\u00e4 mainitut ns. \u201duniversaalin hallitsijan 32 keskeist\u00e4 ja 80 pienemp\u00e4\u00e4 tunnusmerkki\u00e4\u201d. Niihin kuuluvat pitk\u00e4t, l\u00e4vistetyt korvalehdet (jotka viestiv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 luopuessaan maallisesta rikkaudesta, Siddhartha otti pois raskaat korvakorunsa), usnisa-<\/em>kohouma p\u00e4\u00e4laella (joka viittaa viisauteen ja kuvataan toisinaan hiusnutturan kaltaisena), urna <\/em>eli otsamerkki, joka alun perin oli hiuskiehkura, mutta vakiintui my\u00f6hemmin py\u00f6re\u00e4ksi kohoumaksi. Tunnusmerkkeihin kuuluvat viel\u00e4 norsun k\u00e4rs\u00e4n tavoin taipuvat k\u00e4sivarret, leijonamainen torso jne.<\/p>\n\n\n\n

Gupta-kaudella kirjoitettiin my\u00f6s Intian teatteriteorian opas Natyashastra. Siin\u00e4 kanonisoitiin jo paljon aiemmin rituaalien yhteydess\u00e4 k\u00e4ytetyt mudrat eli symboliset k\u00e4sieleet sek\u00e4 teoria ns. rasa-ilmaisusta eli tunnetilan manifestoinnista elein, asennoin ja ilmein. Niit\u00e4 hy\u00f6dynnettiin my\u00f6s Buddha-hahmon ikonografiassa. Veistos ik\u00e4\u00e4n kuin puhuu katsojalle. K\u00e4sieleiden tarkka kieli voi ilmaista vaikkapa suojelusta, vapautuneisuutta tai siunausta ja ilmoittaa, mit\u00e4 hetke\u00e4 Buddhan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 teos esitt\u00e4\u00e4: mietiskely\u00e4 ennen valaistumista, varsinaista valaistumista, ensimm\u00e4ist\u00e4 saarnaa jne. Kasvojen ilme ja keho puolestaan viestiv\u00e4t yleens\u00e4 tyyntyneisyytt\u00e4, joka vakiintui teatteriteorian yhdeks\u00e4nneksi ns. hallitsevaksi tunteeksi.<\/p>\n\n\n\n

Gupta-kauden kaksi merkitt\u00e4vint\u00e4 veistokoulukuntaa ovat Mathura, joka s\u00e4ilytti arkaaisen energisyytens\u00e4 ja It\u00e4-Intiassa sijaitseva Sarnath, jossa Buddha-hahmo saavutti ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n henkisyytens\u00e4. Sarnathin tyyliss\u00e4 Buddha kuvattiin yll\u00e4\u00e4n kehon linjat paljastava ohut kaapu (5\/12). T\u00e4m\u00e4 t\u00e4ysklassinen Buddha-tyyppi levisi laajalle buddhalaiseen maailmaan, Himalajan seuduille, Silkkitiet\u00e4 my\u00f6ten Keski- ja It\u00e4-Aasiaan sek\u00e4 merireittej\u00e4 my\u00f6ten Kaakkois-Aasiaan toimien esikuvina monille paikallisille taidetyyleille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Sarnathin koulukunnan Buddha, 500-luku [Sarnathin museo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Buddha-hahmo eri buddhalaisuuden suuntauksissa<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Buddha meditaation mudrassa eli eleess\u00e4, 1300-luku [Langkatilakan temppeli, Sri Lanka]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Buddhalaisuuden varhaisin s\u00e4ilynyt muoto, johon pitk\u00e4lti t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n, on theravada.<\/em> Se painottaa luostarilaitoksen merkityst\u00e4 ja opettaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on henkil\u00f6kohtainen valaistuminen. Se levisi Intiasta jo varhain Sri Lankalle (5\/13) ja edelleen Kaakkois-Aasiaan, miss\u00e4 Myanmar (Burma) (5\/14), Thaimaa, Laos ja Kambodzha ovat edelleen theravada-buddhalaisia maita. Theravadan piiriss\u00e4 Buddha-hahmo s\u00e4ilytti asemansa keskeisimp\u00e4n\u00e4 kulttikuvana. Buddha-veistoksen teett\u00e4mist\u00e4 on siell\u00e4 pidetty ja pidet\u00e4\u00e4n edelleen hyv\u00e4\u00e4 karmaa tuottavana tekona ja siksi Buddha-veistoksia toistetaan l\u00e4hes loputtomiin kopioimalla vanhempia, erityist\u00e4 pyhyytt\u00e4 omaavia esikuvia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Seisova Buddha Burmasta, 1000-luku [Shwezigon pagodi, Bagan, Myanmar]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Buddhalaisuus jakautui eri koulukuntiin. Etel\u00e4-Intiassa syntyneess\u00e4, mutta nopeasti L\u00e4nsi- ja Silkkitiet\u00e4 my\u00f6ten It\u00e4-Aasian levinneess\u00e4 mahayana-<\/em>buddhalaisuudessa koettiin itsekk\u00e4\u00e4n\u00e4 varhaisemman buddhalaisuuden n\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 opin ydin olisi yksil\u00f6n huoli vain omasta vapahduksestaan. Mahayanassa kehitettiin Buddhan rinnalle bodhisattva, <\/em>t\u00e4ydellisyyden saavuttanut henkil\u00f6, joka my\u00f6t\u00e4tunnosta muuta luomakuntaa kohtaan ei siirry nirvanaan ennen kuin kaikki el\u00e4v\u00e4t olennot ovat saavuttaneet vapahduksensa (5\/15).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Seisova bodhisattva prinssillisess\u00e4 asussaan, 700\u2013800-luvut, Etel\u00e4-Intia [Government Museum, Chennai]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4invastoin kuin maallisesta vallasta luopunut, munkinkaapuinen Buddha, bodhisattva kuvataan yll\u00e4\u00e4n prinssin asu ja korut. Historiallisen Gautama Buddhan rinnalla mahayana-kuvastoon liittyy lukuisia muita, ns. transkedentaalisia buddhia, intialaisper\u00e4isi\u00e4 jumalia ja taivaallisia olentoja.<\/p>\n\n\n\n

Kiinaan mahayana-buddhalaisuus levisi ensimm\u00e4isell\u00e4 ja toisella vuosisadalla eaa. ja sielt\u00e4 edelleen Koreaan 300-luvulta alkaen (5\/16). Japaniin buddhalaisuus omaksuttiin kiinalaisissa ja korealaisissa muodoissa 500\u2013800-luvuilla (5\/17).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Seisova Buddha Kiinasta, 400-luku [Metropolitan Museum of Art, New York]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 kaikkein rikkain buddhalainen kuvamaailma kehittyi vajrayana-buddhalaisuudessa, joka kiteytyi keskiajalla It\u00e4-Intian suurissa luostariyliopistoissa, mutta joka islamin valloitusten my\u00f6t\u00e4 emigroitui 1100-luvun lopun j\u00e4lkeen Himalajan alueille. Sen ytimen muodostavat varhaisemmista tantralaisista<\/em> opeista periytyv\u00e4 kaiken olemuksena piilev\u00e4 tyhjyyden k\u00e4site.<\/p>\n\n\n\n

Vajrayana hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 rituaaleja, joogan kaltaisia menetelmi\u00e4 ja mystisi\u00e4 salaoppeja. Olennaista sille on, ett\u00e4 perimm\u00e4isen tiedon voi saavuttaa ainoastaan gurun<\/em> tai laman<\/em> v\u00e4lityksell\u00e4 initiaatiorituaalissa. Siksi sit\u00e4 on kutsuttu my\u00f6s esoteeriseksi buddhalaisuudeksi. Vajrayanan kuvaperinteess\u00e4 kuvataan toisinaan historiallista Gautama Buddhaa, mutta useimmin buddha-hahmot ovat transsendentaalisia ilmenemismuotoja tai kuviteltujen muinaisten maailmankausien lukemattomia buddhaolentoja, jotka voi identifioida v\u00e4rin ja erilaisten tunnusesineiden perusteella (5\/18).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
J\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4ist\u00e4 thangka-maalausta nostetaan luostarin sein\u00e4lle Tiibetiss\u00e4 [The Realm of Tibetan Buddhism, 1985]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Buddhalaisuuden perustajana pidet\u00e4\u00e4n It\u00e4-Intiassa 400-luvulla kansankielell\u00e4 opettanutta Siddhartha Gautamaa tai Sakyamunia, \u201dSakya-klaanin viisasta\u201d, jota alettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":555,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-79","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-muiden-uskontojen-kuvakasityksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=79"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2673,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79\/revisions\/2673"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/555"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=79"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=79"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=79"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}