{"id":79,"date":"2013-11-12T08:36:03","date_gmt":"2013-11-12T06:36:03","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=79"},"modified":"2016-08-26T09:56:37","modified_gmt":"2016-08-26T07:56:37","slug":"5-2-buddhalaisuus-oppi-ihmisen-hahmossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/5-2-buddhalaisuus-oppi-ihmisen-hahmossa\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">5.2<\/div> Buddhalaisuus: oppi ihmisen hahmossa"},"content":{"rendered":"<p>Buddhalaisuuden perustajana pidet&auml;&auml;n It&auml;-Intiassa 400-luvulla kansankielell&auml; opettanutta Siddhartha Gautamaa tai Sakyamunia, &rdquo;Sakya-klaanin viisasta&rdquo;, jota alettiin bodhi-puun juurella saamansa valaistumisen j&auml;lkeen kutsua buddhaksi, &rdquo;valaistuneeksi&rdquo;.<\/p>\n<p>Buddhalaisen ajattelun mukaan buddhia on kuitenkin ollut ja tulee olemaan monia. Oman maailmanaikamme t&auml;rkein buddha on juuri Gautama Buddha, joskin h&auml;nkin inkarnoitui maan p&auml;&auml;lle erilaisina hyv&auml;&auml;n pyrkivin&auml; olentoina 550 kertaa ennen kuin ruumiillistui Siddhartha Gautamaksi. H&auml;n siirtyi kuolemansa j&auml;lkeen nirvanaan, josta ei ole en&auml;&auml; paluuta j&auml;lleensyntymien ketjuun.<\/p>\n<p>Varhaisessa 400-luvulla kehittyneess&auml; kanonisessa perim&auml;tiedossa (jota aluksi resitoitiin, mutta joka sai kirjallisen muotonsa ajanlaskumme alun tienoissa) Buddha kuvattiin inhimillisen&auml; opettajana, jonka el&auml;m&auml;nkaaren virstanpylv&auml;it&auml; ovat syntym&auml;, maallisesta el&auml;m&auml;st&auml; luopuminen, valaistuminen, opetusty&ouml;n aloittaminen ja kuolema eli siirtyminen nirvanaan.<\/p>\n<h2>Buddhalaisen kuvaston varhaiset muodot<\/h2>\n<p>Varhaisessa perinteess&auml; Buddhaa ei siis koettu jumalallisena olentona, vaan opettajana. Varhaisin s&auml;ilynyt buddhalainen taide onkin luonteeltaan <em>didaktista<\/em> eli sill&auml; opetettiin erilaisia kerronnallisia perinteit&auml; hy&ouml;dynt&auml;m&auml;ll&auml; kansalle opin perusteet. Buddhaa itse&auml;&auml;n ei varhaisessa taiteessa kuvattu lainkaan, vaan h&auml;nen l&auml;sn&auml;olonsa ilmaistiin erilaisin symbolein. H&auml;nen l&auml;sn&auml;oloonsa viitattiin muun muassa <em>bodhipuun<\/em> (puu, jonka alla Buddha sai valaistumisensa) alle kuvatulla istuimella (5\/8), kunniap&auml;iv&auml;nvarjolla, Buddhan jalanj&auml;ljin jne.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-79 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"580\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0508.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1201\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0508.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0508-300x272.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1201\">\n\t\t\t\tBuddhan istuinta palvotaan, Amaravati, Etel&auml;-Intia, 100&ndash;200-luvut [British Museum, Lontoo]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Buddhan symboleiksi vakiintui my&ouml;s erilaisia esineit&auml;, kuten munkin kerjuukuppi, Buddhan oppia symboloiva <em>dharmachakra<\/em> eli opinpy&ouml;r&auml; jne. Buddha voitiin kuvata my&ouml;s jalanj&auml;lkien v&auml;lityksell&auml; ja h&auml;nen nirvanaan siirtymisens&auml; kuvamaalla <span  data-tooltip=\"Stupa on buddhalaisen arkkitehtuurin keskeisin kultirakennus. Sen intialaisessa perusmuodossa, josta t&auml;rkein esimerkki on Sanchin stupa Keski-Intiassa, runko (anda) on puolipallon muotoinen. Se kohoaa&#8232;porrasmmaiselta alustalta. Rungon laella on kulmikas harmika ja sen p&auml;&auml;ll&auml; kohoaa rituaalisia, kuninkuuteen tai jumaluuteen viittaavia p&auml;iv&auml;nvarjoja symboloiva, yl&ouml;sp&auml;in kapeneva laattasarja.&lt;br \/&gt;&lt;br \/&gt;Stupa kehittyi muinaisista yksinkertaisista kumpuhaudoista, joiden p&auml;&auml;lle asetettiin kunniap&auml;iv&auml;nvarjo. Stupa on palvellut pyh&auml;inj&auml;&auml;nn&ouml;sten s&auml;ilytyspaikkana, mutta se on tullut my&ouml;s symboloimaan hindulaisen ja buddhalaisen maailmankaikkeuden alkuvuorta ja keskiakselia, myyttist&auml; Meru-vuorta. Sen voi n&auml;hd&auml; viittaavan k&auml;sitteellisen ajattelun yl&auml;puolella olevaan nirvanan tilaan.&#8232;&lt;br \/&gt;Varhaisten stupien ymp&auml;rille rakennettiin perinteisi&auml; paaluaitoja mukailevia massiivisia kiviaitoja, joihin p&auml;&auml;ilmansuuntia merkitsem&auml;&auml;n lis&auml;ttiin puisten kyl&auml;porttien malliset torana-portit. Stupa levisi kaikkialle buddhalaiseen Aasiaan saaden eri puolilla paikallisia muotoja ja tulkintoja.&#8232;\" class=\"glossaryLink\">stupa<\/span> -kumpu. V&auml;lillisesti Buddhaan saatettiin viitata kuvamaalla jokin h&auml;nen 550st&auml; edellisest&auml; ruumiillistumastaan, kuten esimerkiksi kultainen kauris, apina, norsu tai prinssi.<\/p>\n<h2>Ihmishahmoisen Buddha-hahmon kehittyminen<\/h2>\n<p>Antropomorfisen eli ihmishahmoisen buddhankuvan kehittely alkoi 100-luvun tienoilla jaa. Syyn&auml; ilmi&ouml;&ouml;n oletetaan olleen se, ett&auml; Buddha alettiin kokea jumalankaltaisena olentona. My&ouml;s hindulaisuuden ensimm&auml;iset varsinaiset ihmishahmoiset jumalankuvat ilmestyiv&auml;t samoihin aikoihin. Ennen sit&auml; intialaiseen kuvastoon oli jo kuulunut varhaisempia luonnonjumaluuksia, kuten hedelm&auml;llisyyden ruumiillistumia ja <em>naga-<\/em>k&auml;&auml;rmehenki&auml; jne.<\/p>\n<p>Intialaisessa perinteess&auml; ihmishahmon kuvaus ei siis ollut periaatteellisesti kielletty&auml;. Siit&auml; todistaa jo Indus-kulttuurin ajoilta (n. 2600&ndash;1800 eKr) per&auml;isin oleva sinetti, ns. <span  data-tooltip=\"Intialaisen kulttuurin juuret ylt&auml;v&auml;t Intian varhaisimpaan korkeakulttuuriin, ns. Indus-kulttuuriin (2600&ndash;1800 eaa.) Kauden uskontoa tunnetaan niukasti, mutta tutkija uskovat my&ouml;hemm&auml;n hindulaisuuden omaksuneen aineksia kauden uskonnosta. Kulttuurin keskuksissa, Mohenjodaron ja Harappan kaupungeissa on s&auml;ilynyt esimerkiksi isoja altaita, jotka muistuttavat my&ouml;h&auml;isempien suurten hindutemppelien ja -kaupunkien rituaalisia peseytymisaltaita. Indus-kulttuurin sineteiss&auml; esiintyy lootusasennossa istuvaa joogia muistuttava sarvip&auml;inen ihmishahmo. Se on n&auml;hty toisinaan Shiva-jumalan prototyyppin&auml;. Toisaalta istuvan askeettihahmon voi tulkita my&ouml;s istuvan Buddha-hahmon alkutyypiksi.\" class=\"glossaryLink\">Joogi-sinetti<\/span>, joka kuvaa risti-istunnassa olevaa sarvip&auml;ist&auml; hahmoa. Se on tulkittu niin hindulaisen Shiva-jumalan kuin istuvan Buddha-hahmon prototyypiksi.<\/p>\n<p>Nykyisen k&auml;sityksen mukaan Buddha-hahmoa kehiteltiin eri puolilla Intiaa suunnilleen samanaikaisesti. Varhaisimpana keskuksena pidet&auml;&auml;n Mathuran kuvanveistokoulukuntaa, joka toimi nykyisest&auml; Delhist&auml; hieman etel&auml;&auml;n. Siell&auml; punaisesta hiekkakivest&auml; veistettiin varhaisempia hedelm&auml;llisyyden jumalia muistuttavia energisen maskuliinisia Buddha-hahmoja (5\/9).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-79 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"470\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0509.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1202\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0509.jpg 470w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0509-220x300.jpg 220w\" sizes=\"(max-width: 470px) 100vw, 470px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1202\">\n\t\t\t\tMathuran koulukunnan varhainen Buddha-veistos, 100-luku [Arkeologinen museo, Mathura]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Toinen koulukunta kehittyi nykyisen Pakistanin ja Afganistanin alueille, minne syntyi Gandharan kuvanveistokoulukunta. Sen tyyliss&auml; Aleksanteri Suuren valloitusretken my&ouml;t&auml; levinnyt hellenismi sekoittui intialaiseen perinteeseen ja aiheistoon. Gandharan Buddha-hahmot heijastavatkin hellenistisen taiteen vaikutusta roomalaisine toogineen, aaltoilevine hiuksineen ja kreikkalaisine profiileineen (5\/10).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-79 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0510.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1203\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0510.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0510-141x300.jpg 141w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1203\">\n\t\t\t\tGandharan koulukunnan Buddha, 200-luku [Intian kansallismuseo, New Delhi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kolmas varhainen keskus, jossa Buddha alettiin kuvata ihmisen hahmossa, oli Amaravati etel&auml;isimm&auml;ss&auml; Intiassa. Siell&auml; Buddha-hahmoja veistettiin paikallisesta vihre&auml;nharmaasta kalkkikivest&auml;. Amaravatin tyyli levisi merireittej&auml; my&ouml;ten Sri Lankalle ja Kaakkois-Aasiaan, miss&auml; vastaavia Buddha-hahmoja on s&auml;ilynyt 100&ndash;200-luvuilta.<\/p>\n<p>Intian klassisen, 300&ndash;400-luvuilla hallinneen Gupta-dynastian aikana Mathuran ja Gandharan koulukuntien esikuvista muokattiin <span  data-tooltip=\"Klassinen, lat. classis tarkoittaa &rdquo;luokkaa&rdquo;, korkeinta astetta. K&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; se on hyvin arvov&auml;ritteinen termi, jolla jokin kausi tai periodi julistetaan ylivertaiseksi, kaikki standardit t&auml;ytt&auml;v&auml;ksi.\" class=\"glossaryLink\">klassinen<\/span> Buddha-hahmo (5\/11). Gandharan perinteest&auml; lainattiin toogamainen, molemmat olkap&auml;&auml;t peitt&auml;v&auml; munkinkaapu ja yliluonnollisesta voimasta ja loistosta viestiv&auml; <span  data-tooltip=\"Pyhyytt&auml; ja ylimaallista valoa symboloiva s&auml;dekeh&auml; on perua Keski-Aasian perinteist&auml;. It&auml;isen kristinuskon kuvatraditiossa Kristuksen s&auml;dekeh&auml;&auml;n lis&auml;t&auml;&auml;n yleens&auml; ristiaihe.\" class=\"glossaryLink\">s&auml;dekeh&auml;<\/span>, niin tuttu kristillisest&auml;kin perinteest&auml;. Mathuran perinteest&auml; omaksuttiin puolestaan Buddhan vartalon kuvaustapa. Buddhan kasvot saivat ovaalin perusmuotonsa. H&auml;nen alas luodut silm&auml;ns&auml; heijastavat sis&auml;&auml;np&auml;in k&auml;&auml;ntynytt&auml; henkistyneisyytt&auml;. Hiukset kuvattiin nyt pienin&auml; hiuskiehkuroina.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-79 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"540\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0511.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-555\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0511.jpg 540w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0511-253x300.jpg 253w\" sizes=\"(max-width: 540px) 100vw, 540px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-555\">\n\t\t\t\tIstuva Buddha, jonka k&auml;det ovat opettamisen mudrassa eli eleess&auml;, Sarnathin koulukunta, 400&ndash;500-luvut [Sarnathin museo]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Yliluonnollinen anatomia<\/h2>\n<p>Buddhan kuvaustapaa s&auml;&auml;teliv&auml;t jo aiemmin pyhiss&auml; teksteiss&auml; mainitut ns. &rdquo;universaalin hallitsijan 32 keskeist&auml; ja 80 pienemp&auml;&auml; tunnusmerkki&auml;&rdquo;. Niihin kuuluvat pitk&auml;t, l&auml;vistetyt korvalehdet (jotka viestiv&auml;t siit&auml;, ett&auml; luopuessaan maallisesta rikkaudesta, Siddhartha otti pois raskaat korvakorunsa), <em>usnisa-<\/em>kohouma p&auml;&auml;laella (joka viittaa viisauteen ja kuvataan toisinaan hiusnutturan kaltaisena), <em>urna <\/em>eli otsamerkki, joka alun perin oli hiuskiehkura, mutta vakiintui my&ouml;hemmin py&ouml;re&auml;ksi kohoumaksi. Tunnusmerkkeihin kuuluvat viel&auml; norsun k&auml;rs&auml;n tavoin taipuvat k&auml;sivarret, leijonamainen torso jne.<\/p>\n<p>Gupta-kaudella kirjoitettiin my&ouml;s Intian teatteriteorian opas Natyashastra. Siin&auml; kanonisoitiin jo paljon aiemmin rituaalien yhteydess&auml; k&auml;ytetyt mudrat eli symboliset k&auml;sieleet sek&auml; teoria ns. rasa-ilmaisusta eli tunnetilan manifestoinnista elein, asennoin ja ilmein. Niit&auml; hy&ouml;dynnettiin my&ouml;s Buddha-hahmon ikonografiassa. Veistos ik&auml;&auml;n kuin puhuu katsojalle. K&auml;sieleiden tarkka kieli voi ilmaista vaikkapa suojelusta, vapautuneisuutta tai siunausta ja ilmoittaa, mit&auml; hetke&auml; Buddhan el&auml;m&auml;st&auml; teos esitt&auml;&auml;:&nbsp;mietiskely&auml; ennen valaistumista, varsinaista valaistumista, ensimm&auml;ist&auml; saarnaa jne. Kasvojen ilme ja keho puolestaan viestiv&auml;t yleens&auml; tyyntyneisyytt&auml;, joka vakiintui teatteriteorian yhdeks&auml;nneksi ns. hallitsevaksi tunteeksi.<\/p>\n<p>Gupta-kauden kaksi merkitt&auml;vint&auml; veistokoulukuntaa ovat Mathura, joka s&auml;ilytti arkaaisen energisyytens&auml; ja It&auml;-Intiassa sijaitseva Sarnath, jossa Buddha-hahmo saavutti ylitt&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;n henkisyytens&auml;. Sarnathin tyyliss&auml; Buddha kuvattiin yll&auml;&auml;n kehon linjat paljastava ohut kaapu (5\/12). T&auml;m&auml; t&auml;ysklassinen Buddha-tyyppi levisi laajalle buddhalaiseen maailmaan, Himalajan seuduille, Silkkitiet&auml; my&ouml;ten Keski- ja It&auml;-Aasiaan sek&auml; merireittej&auml; my&ouml;ten Kaakkois-Aasiaan toimien esikuvina monille paikallisille taidetyyleille.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-79 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0512.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1204\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0512.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0512-216x300.jpg 216w\" sizes=\"(max-width: 460px) 100vw, 460px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1204\">\n\t\t\t\tSarnathin koulukunnan Buddha, 500-luku [Sarnathin museo]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Buddha-hahmo eri buddhalaisuuden suuntauksissa<\/h2>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-6\" class=\"gallery galleryid-79 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"480\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0513.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-6-1205\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0513.jpg 480w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0513-225x300.jpg 225w\" sizes=\"(max-width: 480px) 100vw, 480px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-6-1205\">\n\t\t\t\tBuddha meditaation mudrassa eli eleess&auml;, 1300-luku [Langkatilakan temppeli, Sri Lanka]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Buddhalaisuuden varhaisin s&auml;ilynyt muoto, johon pitk&auml;lti t&auml;ss&auml; yhteydess&auml; keskityt&auml;&auml;n, on <em>theravada.<\/em> Se painottaa luostarilaitoksen merkityst&auml; ja opettaa, ett&auml; p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n&auml; on henkil&ouml;kohtainen valaistuminen. Se levisi Intiasta jo varhain Sri Lankalle (5\/13) ja edelleen Kaakkois-Aasiaan, miss&auml; Myanmar (Burma) (5\/14), Thaimaa, Laos ja Kambodzha ovat edelleen theravada-buddhalaisia maita. Theravadan piiriss&auml; Buddha-hahmo s&auml;ilytti asemansa keskeisimp&auml;n&auml; kulttikuvana. Buddha-veistoksen teett&auml;mist&auml; on siell&auml; pidetty ja pidet&auml;&auml;n edelleen hyv&auml;&auml; karmaa tuottavana tekona ja siksi Buddha-veistoksia toistetaan l&auml;hes loputtomiin kopioimalla vanhempia, erityist&auml; pyhyytt&auml; omaavia esikuvia.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-7\" class=\"gallery galleryid-79 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"480\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0514.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-7-1206\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0514.jpg 480w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0514-225x300.jpg 225w\" sizes=\"(max-width: 480px) 100vw, 480px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-7-1206\">\n\t\t\t\tSeisova Buddha Burmasta, 1000-luku [Shwezigon pagodi, Bagan, Myanmar]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Buddhalaisuus jakautui eri koulukuntiin. Etel&auml;-Intiassa syntyneess&auml;, mutta nopeasti L&auml;nsi- ja Silkkitiet&auml; my&ouml;ten It&auml;-Aasian levinneess&auml; <em>mahayana-<\/em>buddhalaisuudessa koettiin itsekk&auml;&auml;n&auml; varhaisemman buddhalaisuuden n&auml;kemys siit&auml;, ett&auml; opin ydin olisi yksil&ouml;n huoli vain omasta vapahduksestaan. Mahayanassa kehitettiin Buddhan rinnalle <em>bodhisattva, <\/em>t&auml;ydellisyyden saavuttanut henkil&ouml;, joka my&ouml;t&auml;tunnosta muuta luomakuntaa kohtaan ei siirry nirvanaan ennen kuin kaikki el&auml;v&auml;t olennot ovat saavuttaneet vapahduksensa (5\/15).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-8 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-8\" class=\"gallery galleryid-79 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0515.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-8-1207\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0515.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0515-216x300.jpg 216w\" sizes=\"(max-width: 460px) 100vw, 460px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-8-1207\">\n\t\t\t\tSeisova bodhisattva prinssillisess&auml; asussaan, 700&ndash;800-luvut, Etel&auml;-Intia [Government Museum, Chennai]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>P&auml;invastoin kuin maallisesta vallasta luopunut, munkinkaapuinen Buddha, bodhisattva kuvataan yll&auml;&auml;n prinssin asu ja korut. Historiallisen Gautama Buddhan rinnalla mahayana-kuvastoon liittyy lukuisia muita, ns. transkedentaalisia buddhia, intialaisper&auml;isi&auml; jumalia ja taivaallisia olentoja.<\/p>\n<p>Kiinaan mahayana-buddhalaisuus levisi ensimm&auml;isell&auml; ja toisella vuosisadalla eaa. ja sielt&auml; edelleen Koreaan 300-luvulta alkaen (5\/16). Japaniin buddhalaisuus omaksuttiin kiinalaisissa ja korealaisissa muodoissa 500&ndash;800-luvuilla (5\/17).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-9 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-9\" class=\"gallery galleryid-79 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"380\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0516.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-9-1208\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0516.jpg 380w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0516-178x300.jpg 178w\" sizes=\"(max-width: 380px) 100vw, 380px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-9-1208\">\n\t\t\t\tSeisova Buddha Kiinasta, 400-luku [Metropolitan Museum of Art, New York]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Ehk&auml; kaikkein rikkain buddhalainen kuvamaailma kehittyi vajrayana-buddhalaisuudessa, joka kiteytyi keskiajalla It&auml;-Intian suurissa luostariyliopistoissa, mutta joka islamin valloitusten my&ouml;t&auml; emigroitui 1100-luvun lopun j&auml;lkeen Himalajan alueille. Sen ytimen muodostavat varhaisemmista <em>tantralaisista<\/em> opeista periytyv&auml; kaiken olemuksena piilev&auml; tyhjyyden k&auml;site.<\/p>\n<p>Vajrayana hy&ouml;dynt&auml;&auml; rituaaleja, joogan kaltaisia menetelmi&auml; ja mystisi&auml; salaoppeja. Olennaista sille on, ett&auml; perimm&auml;isen tiedon voi saavuttaa ainoastaan <em>gurun<\/em> tai <em>laman<\/em> v&auml;lityksell&auml; initiaatiorituaalissa. Siksi sit&auml; on kutsuttu my&ouml;s esoteeriseksi buddhalaisuudeksi. Vajrayanan kuvaperinteess&auml; kuvataan toisinaan historiallista Gautama Buddhaa, mutta useimmin buddha-hahmot ovat transsendentaalisia ilmenemismuotoja tai kuviteltujen muinaisten maailmankausien lukemattomia buddhaolentoja, jotka voi identifioida v&auml;rin ja erilaisten tunnusesineiden perusteella (5\/18).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-10 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-10\" class=\"gallery galleryid-79 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"420\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0518.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-10-1209\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0518.jpg 420w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0518-197x300.jpg 197w\" sizes=\"(max-width: 420px) 100vw, 420px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-10-1209\">\n\t\t\t\tJ&auml;ttil&auml;ism&auml;ist&auml; thangka-maalausta nostetaan luostarin sein&auml;lle Tiibetiss&auml; [The Realm of Tibetan Buddhism, 1985]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Buddhalaisuuden perustajana pidet&auml;&auml;n It&auml;-Intiassa 400-luvulla kansankielell&auml; opettanutta Siddhartha Gautamaa tai Sakyamunia, &rdquo;Sakya-klaanin viisasta&rdquo;, jota alettiin bodhi-puun juurella saamansa valaistumisen j&auml;lkeen kutsua buddhaksi, &rdquo;valaistuneeksi&rdquo;. Buddhalaisen ajattelun mukaan buddhia on kuitenkin ollut ja tulee olemaan monia. Oman maailmanaikamme t&auml;rkein buddha on juuri Gautama Buddha, joskin h&auml;nkin inkarnoitui maan p&auml;&auml;lle erilaisina hyv&auml;&auml;n pyrkivin&auml; olentoina 550 kertaa ennen kuin [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":555,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=79"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1494,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79\/revisions\/1494"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/555"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=79"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=79"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=79"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}