T\u00e4m\u00e4 oppimateriaali on tarkoitettu Teatterikorkeakoulun \u201dTila, kuva, aatteet\u201d -luentosarjan oheismateriaaliksi. Kymmenest\u00e4 luentokokonaisuudesta rakentuva sarja on suunniteltu nimenomaan teatterin ja tanssin opiskelijoille. Siksi varsinaisissa luennoissa taidehistorian (arkkitehtuuri ja kuvataiteet) lis\u00e4ksi mukana on my\u00f6s viittauksia teatterin, tanssin ja oopperan ilmi\u00f6ihin. Pyrkimyksen\u00e4 on sitoa n\u00e4m\u00e4 taiteen alat niihin aatteisiin, niin poliittisiin, uskonnollisiin kuin filosofisiin, jotka ovat eri aikakausina taiteita olennaisesti muokanneet. T\u00e4m\u00e4 verkkomateriaali tarjoaa rungoksi taidehistorian p\u00e4\u00e4piirteet 1800-luvun loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n
\u201dTaide\u201d on itse asiassa melko nuori ja omasta eurooppalaisper\u00e4isest\u00e4 taidek\u00e4sityksest\u00e4mme kumpuava k\u00e4site. Valtaosa k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 rakennuksista, esineist\u00e4 tai kuvista eli ns. \u201dtaideteoksista\u201d ovat palvelleet jotakin hyvin tarkkaa k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta. Esimerkiksi esihistorialliset esineet ja maalaukset lienev\u00e4t palvelleet maagisia tarkoituksia. Ne heijastavat aikakautensa uskomusj\u00e4rjestelmi\u00e4, aivan kuten keskiajan taide manifestoi erilaisia teologisia oppirakennelmia.<\/p>\n\n\n\n
Varhaisilta ajoilta tunnetaan vain harvojen taiteentekij\u00f6iden nimet. Taide itsen\u00e4isen\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4, esteettisen ja\/tai intellektuaalisen nautinnon tai stimulaation l\u00e4hteen\u00e4 on eurooppalaisessa kulttuuripiiriss\u00e4 per\u00e4isin antiikin maailmasta ja nimenomaan Italian 1400\u20131500-lukujen renessanssista.<\/p>\n\n\n\n
Teoksensa nimell\u00e4\u00e4n signeerannut \u201dtaiteilija\u201d syrj\u00e4ytti v\u00e4hitellen useimmiten anonyymin\u00e4 ty\u00f6skennelleen \u201dk\u00e4sity\u00f6l\u00e4isen\u201d. Samalla vakiintuneet k\u00e4sityksemme taiteilijasta ja taideteoksesta alkoivat muotoutua: maalaus kehysten rajaamana tauluna, veistos arkkitehtonisesta tai rituaalisesta yhteydest\u00e4\u00e4n irrallisena itsen\u00e4isen\u00e4 teoksena jne. vakiintuivat 1400-luvulta eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n
Monet nyt itsest\u00e4\u00e4n selvin\u00e4 pit\u00e4m\u00e4mme taidetta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t ja arvottavat instituutit, kuten kokoelmat, museot, galleriat, taidekritiikki ja tekij\u00e4noikeudet alkoivat saada nykyisi\u00e4 muotojaan Euroopassa vasta 1700\u20131800-luvuilla. Porvariston nousun my\u00f6t\u00e4 syntyi mesenaattij\u00e4rjestelm\u00e4n rinnalle ns. \u201dmaksava yleis\u00f6\u201d ja aikakauden l\u00e4nsimaista maailmaa mullistaneet vallankumoukset synnyttiv\u00e4t ensimm\u00e4iset varsinaiset poliittiset taideteokset.<\/p>\n\n\n\n
Taiteen propaganda-arvo tunnettiin toki aiemminkin. Useimmat kirkon tai hovien teett\u00e4m\u00e4t teokset voikin tulkita my\u00f6s tehokkaana ja tarkkaan suunniteltuna visuaalisena propagandana. Nykyisten kansallisvaltioiden muotoutuessa taiteesta tuli my\u00f6s kansallinen projekti, jolla uusille kansakunnille muokattiin halutunlainen kuvasto ja arkkitehtoninen ymp\u00e4rist\u00f6. Renessanssin aikana alkunsa saanut k\u00e4sitys taiteilijasta erityisen\u00e4 luovana yksil\u00f6n\u00e4 sai 1800-luvulla uusia s\u00e4vyj\u00e4 kun siihen hitsautuivat romanttisen taiteilijasankarin ja neron myytit.<\/p>\n\n\n\n
Taidehistoria keskittyi pitk\u00e4\u00e4n tyylihistoriaan. Tyylill\u00e4 voidaan tietenkin tarkoittaa taiteilijan omaa yksil\u00f6llist\u00e4 \u201dk\u00e4denj\u00e4lke\u00e4\u201d. Taidehistoriassa tyylill\u00e4 viitataan usein kuitenkin \u201dtyylikauteen\u201d, kuten renessanssiin, barokkiin, rokokoohon jne. N\u00e4m\u00e4 monasti j\u00e4lkeenp\u00e4in annetut ja alun perin usein v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4t nimitykset ovat hyvin yleist\u00e4vi\u00e4, sill\u00e4 kukin tyylikausi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n toisistaan hyvinkin poikkeavia pyrkimyksi\u00e4 ja esteettisi\u00e4 trendej\u00e4. Tyylikaudet eiv\u00e4t suinkaan seuranneet toisiaan samaan tahtiin eri puolilla Eurooppaa, vaan jatkuivat eri puolilla eripituisina ja erilaisina. Lis\u00e4ksi tietoinen paluu menneisiin aikakausiin kuten esimerkiksi 1800-luvun lopun ns. \u201dkertaustyylit\u201d ovat toistaneet ihanteita vuosisatojenkin takaa.<\/p>\n\n\n\n
Taidehistoriassa on kuitenkin ollut tapana jo antiikin ajoista alkaen kuvailla taiteen muodonmuutokset er\u00e4\u00e4nlaisena lineaarisena kehitystarinana. Esimerkiksi antiikin Kreikan taide on jaoteltu arkaaiseen, klassiseen ja my\u00f6h\u00e4isklassiseen kauteen. T\u00e4llaisessa kehityskaaressa aikaisempaan taiteeseen projisoidaan my\u00f6hempi\u00e4 arvoja: \u201darkaaisessa\u201d taiteessa on idullaan \u201dklassiset\u201d (j\u00e4lkeenp\u00e4in m\u00e4\u00e4ritellyt) ihanteet ja \u201dmy\u00f6h\u00e4isklassisessa\u201d taiteessa n\u00e4m\u00e4 ihanteet murtuvat. T\u00e4t\u00e4 Euroopan taidehistoriasta periytyv\u00e4\u00e4 evoluutiokaavaa on sovellettu vaihtelevalla menestyksell\u00e4 my\u00f6s Euroopan ulkopuoliseen taiteeseen.<\/p>\n\n\n\n
Puutteellisuuksistaan huolimatta edell\u00e4 sivutut tyylitermit ovat edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Niit\u00e4 soveltamalla on edelleen luotu k\u00e4sitteit\u00e4 kuten esimerkiksi barokkijohdannaiset: barokkiteatteri, barokkiooppera, barokkitanssi, barokkinen jne. Siksi t\u00e4m\u00e4 oppimateriaali esittelee ja luonnehtii tyylikaudet p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n painottaen samalla kuitenkin niiss\u00e4 vallinneita, joskus t\u00e4ysin ristiriitaisiakin pyrkimyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Trendit ja suuntaukset eiv\u00e4t ole olleet vain taiteen sis\u00e4isi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4, vaan ne heijastavat useimmiten erilaisia vallalla olleita aatteita ja toisinaan my\u00f6s teknologisia innovaatioita. Oppimateriaalin p\u00e4\u00e4teksti keskittyy taiteiden historiaan, mutta linkkiviitteet tarjoavat sen taustaksi tiiviit\u00e4 tietoiskuja muiltakin aloilta.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4nkaltaisten laajojen taidehistorian yleiskatsausten vakio-ongelma on aikaperspektiivin v\u00e4\u00e4ristym\u00e4. Niinp\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin yhteydess\u00e4 30 000 vuotta taiteen varhaisvaiheita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 luvussa, yli kaksi vuosituhatta Kaksoisvirtainmaan ja Egyptin taidetta toisessa luvussa jne. kun sen sijaan 1400\u20131500-lukujen renessanssista eteenp\u00e4in kullekin vuosisadalle on omistettu oma lukunsa.<\/p>\n\n\n\n
Syy ratkaisuun on inhimillinen. Mit\u00e4 et\u00e4isemmist\u00e4 kausista puhumme, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n taidehistoriallista saati kirjallista materiaalia on tarjon ja sit\u00e4 helpompi asioita on yksinkertaistaa. Sen sijaan tietomme l\u00e4hivuosisadoista on paljon tarkempaa ja monilla oman aikakautemme ilmi\u00f6ill\u00e4 on juurensa juuri niiden kulttuurissa.<\/p>\n\n\n\n
Hovien ja kirkon rooli taiteentilaajina v\u00e4heni 1800-luvulla ratkaisevasti. Vastaavasti taiteentekij\u00f6iden omat pyrkimykset moninaistuivat. Vuosisadan loppua kohti syntyi erilaisia, rinnakkaisia tyylej\u00e4, ns. -ismej\u00e4. Monet niist\u00e4 olisi helppo tulkita puhtaasti taiteellisina suuntauksina, mutta tosiasiassa useimmat niist\u00e4kin heijastavat aikakautensa aatteita ja teknologisia innovaatioita.<\/p>\n\n\n\n
Symbolismi, prerafaeliitat ja Arts and Crafts Movement k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t katseensa tietoisesti esiteolliseen aikaan. Impressionismi syntyi samaan aikaan kuin n\u00e4k\u00f6havaintoa ja optiikkaa tutkittiin ja valokuvaus keksittiin. Kubismi puolestaan osui yhteen afrikkalaisen primitiivisen veistotaiteen \u201dl\u00f6yt\u00e4misen\u201d kanssa. Futurismi heitt\u00e4ytyi t\u00e4ysin rinnoin teollistumisen kehitysoptimismiin kun taas surrealismi paneutui ihmisen alitajuntaan heijastellen Freudin oppeja inhimillisest\u00e4 alitajunnasta ja seksuaalisuudesta. T\u00e4h\u00e4n dynaamiseen murrosvaiheeseen luentosarja p\u00e4\u00e4ttyykin. Yh\u00e4 moninaistuvine pyrkimyksineen ja uusine medioineen 1900-luvun taide ansaitsee kokonaan oman luentosarjansa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4n\u00e4 globalisoitumisen aikana on mahdotonta en\u00e4\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 hahmottaa kulttuurin ja taiteiden ilmi\u00f6it\u00e4 yksinomaan Eurooppa-keskeisesti. Valtaosa maapallon pinta-alasta oli 1800-luvun lopussa l\u00e4nsivaltojen siirtomaina ja jo sit\u00e4kin ennen l\u00e4nsimainen sivilisaatio oli omaksunut elementtej\u00e4 muista kulttuureista. \u201dTila, kuva, aatteet\u201d -luentosarja keskittyy kuitenkin etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 l\u00e4nsimaiseen taiteeseen, koska oman kulttuurin tuntemus on taiteentekij\u00e4lle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Kulttuuriinhan kuuluu olennaisesti menneen tuntemus, sen kommentointi ja uudelleen tulkinta.<\/p>\n\n\n\n
Jotta oma taideperinteemme asettuisi laajempiin kehyksiin, mukana on kuitenkin my\u00f6s viittauksia muihin kulttuureihin. Lis\u00e4ksi luku 5 on omistettu eri maailmanuskontojen synnytt\u00e4mille kuvak\u00e4sityksille. Mukana ovat tiiviit johdannot hindulaisuuden, buddhalaisuuden ja islamin sek\u00e4 It\u00e4-Aasian luontofilosofian luomiin kuvakulttuureihin.<\/p>\n\n\n\n
Kuten jo edell\u00e4 on korostettu, historian ja taiteen tutkimus on jatkuvaa uudelleentulkintaa. Luonnollisesti t\u00e4m\u00e4kin luentosarja on vain yksi tulkinta. Taiteentekij\u00e4 voi tietenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kulttuuria omana k\u00e4ytt\u00f6materiaalinaan ja tulkita sit\u00e4 mielivaltaisestikin, mutta yleisp\u00e4tevimmill\u00e4\u00e4n tulkinta pohjautuu paitsi vaikutelmiin my\u00f6s tietoon. Aihepiiri on kuitenkin niin loputtoman laaja ja monis\u00e4rm\u00e4inen, ett\u00e4 se alkaa avautua vasta monilta tahoilta tarkasteltuna ja monia l\u00e4hteit\u00e4 tutkimalla.<\/p>\n\n\n\n
Helsingiss\u00e4 5.2.2008<\/p>\n\n\n\n
Jukka O. Miettinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
T\u00e4m\u00e4 oppimateriaali on tarkoitettu Teatterikorkeakoulun \u201dTila, kuva, aatteet\u201d -luentosarjan oheismateriaaliksi. Kymmenest\u00e4 luentokokonaisuudesta rakentuva sarja on […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":614,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-8","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tila-kuva-aatteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2018,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions\/2018"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/614"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}