{"id":81,"date":"2013-11-12T08:37:38","date_gmt":"2013-11-12T06:37:38","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=81"},"modified":"2026-05-15T16:33:01","modified_gmt":"2026-05-15T13:33:01","slug":"5-1-hindulaisuus-shivan-tuhoava-ja-luova-tanssi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/5-1-hindulaisuus-shivan-tuhoava-ja-luova-tanssi\/","title":{"rendered":"5.1<\/span> Hindulaisuus: shivan tuhoava ja luova tanssi"},"content":{"rendered":"\n

Hindulaisuudeksi nyky\u00e4\u00e4n kutsuttu uskonto kasvaa vuosituhantisesta perinteest\u00e4. Se ylt\u00e4\u00e4 Veda-kirjojen, arjalaisten aluksi suusanallisesti n. 1800\u2013600 eaa. yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hymniperinteeseen ja viel\u00e4 sit\u00e4kin edelt\u00e4neisiin kausiin, jolloin luonnonelementit kuten joet ja kasvit elollistettiin. Hindulaiselle kuvastolle on tyypillist\u00e4 se, ett\u00e4 erilaiset energiat ja luonnonelementit henkil\u00f6id\u00e4\u00e4n ihmis- tai el\u00e4inhahmoisiksi jumaluuksiksi. Niinp\u00e4 aurinko manifestoituu Surya-jumalana, Ganges-joki Ganga-jumalattarena jne.<\/p>\n\n\n\n

Hindulaisuus sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 itseens\u00e4 satoja erilaisia jumaluuksia. Vanhan sanonnan mukaan niit\u00e4 on yht\u00e4 monta kuin on karvoja lehm\u00e4ss\u00e4. Muutamat niist\u00e4 esiintyiv\u00e4t jo arjalaisten muinaisissa Veda-hymneiss\u00e4, kuten ukkosen ja sateen jumala Indra, merenjumala Varuna, tulenjumala Agni ja auringonjumala Surya.<\/p>\n\n\n\n

Aikaa my\u00f6ten jumalpantheoniin ilmestyi my\u00f6s monia paikalliskulttien jumaluuksia ja mytologisen kirjallisuuden kuvailemia hahmoja. Kullakin jumaluudella on oma kehityshistoriansa ja usein erilaiset hahmot yhdistyv\u00e4t j\u00e4lleen uudeksi jumaluudeksi. Viel\u00e4 kaleidoskooppimaisemmaksi kuvaston tekee se, ett\u00e4 jumalat voivat manifestoitua useissa eri muodoissa, monin eri nimin.<\/p>\n\n\n\n

Hindulaisuuden \u201dkolminaisuus\u201d<\/h2>\n\n\n\n

Ajanlaskumme alun j\u00e4lkeen jumaluuksista keskeisiksi nousivat s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 Vishnu-jumala sek\u00e4 luova ja tuhoava Shiva, jonka ikonografiaan eli kuvaustapoihin t\u00e4ss\u00e4 keskittyt\u00e4\u00e4n. Perinteinen \u201dhindukolminaisuus\u201d k\u00e4sitti luojajumala Brahman sek\u00e4 Vishnun ja Shivan, mutta nykyisen ajattelun mukaan sen muodostaa Shiva, Vishnu sek\u00e4 Devi eli Jumalatar.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Krishnan tanssi, 1600-luvun kirjankuvitusminiatyyri [Collection Gopi Krishna Kanoria, Patna]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 Vishnu-jumala on ilmestynyt maan p\u00e4\u00e4lle taistelemaan pahuutta vastaan erilaisissa ruumiillistumissaan eli avataroissaan. Ne ovat:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Kala (Matsya)<\/li>\n\n\n\n
  2. Kilpikonna (Kurma)<\/li>\n\n\n\n
  3. Villikarju (Varaha)<\/li>\n\n\n\n
  4. Ihmisleijona (Narasimha)<\/li>\n\n\n\n
  5. K\u00e4\u00e4pi\u00f6 (Vamana)<\/li>\n\n\n\n
  6. Parashurama-sankari<\/li>\n\n\n\n
  7. Ramayana-eepoksen sankari, prinssi Rama<\/li>\n\n\n\n
  8. Sininen, huilua soittava paimenhahmoinen Krishna (5\/1)<\/li>\n\n\n\n
  9. Buddha tai Balarama<\/li>\n\n\n\n
  10. Kalkin, joka ilmestyy maan p\u00e4\u00e4lle nykyisen moraalisesti hairahtuneen Kali-yuga-kauden lopuksi.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Jumalattaret<\/h2>\n\n\n\n

    Intian kuvataiteessa esiintyy naispuolisia jumaluuksia jo paljon ennen ajanlaskumme alkua. Kultti kiteytyi rinnan Shiva-jumalan mytologian kanssa. Kehittyi monimuotoinen Jumalattaren mytologia, jossa Jumalatar esiintyy monissa muodoissa ja monin nimin, milloin lempe\u00e4n\u00e4 \u00e4itin\u00e4, milloin hirvitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 raivottarena. Usein Jumalatar kuvataan miespuolisen jumaluuden puolisona tai kumppanina. Shivan puoliso Parvati edustaa Jumalattaren \u00e4idillist\u00e4 aspektia. V\u00e4hitellen kehittyi shakti-<\/em>k\u00e4site, jossa naispuolinen kumppani symboloi miespuolisen jumaluuden luovaa energiaa. (5\/2)<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Tantrinen jumaluus naispuolisen saktin kanssa. Sambara vajra, tiibetil\u00e4inen thangkamaalaus kankaalla [Drepungin luostari, Tiibet]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Jumalattaret eriytyiv\u00e4t my\u00f6s itsen\u00e4isiksi jumaluuksiksi. Yksi tunnetuimpia on Kali, raivoisa jumalatar, joka joskus esitet\u00e4\u00e4n Shivan raivoisan ilmenemismuodon, Bhairavan kumppanina. Useimmiten Kalia kunnioitetaan kuitenkin itsen\u00e4isen\u00e4 jumalattarena (5\/3). Aivan kuten antiikin mytologiassa, my\u00f6s hindujumalat muodostavat perheit\u00e4. Kuvataiteessa jumaluudet voi tunnistaa muun muassa k\u00e4siss\u00e4 olevista tunnusesineist\u00e4 tai erityisten tunnusel\u00e4inten perusteella.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Kali, Kalkuttalainen kansanmaalaus 1900-luvun alkupuolelta [Viktoria and Albert Museum, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Symbolit<\/h2>\n\n\n\n

    Hindulaisuuden kasvisymboleista keskeisimpi\u00e4 on lootus, joka mainitaan Veda-kirjoissa (5\/4). Sill\u00e4 on monia merkityksi\u00e4. Se kohoaa vedest\u00e4, joka Aasiassa yleens\u00e4 koetaan feminiinisen\u00e4 elementtin\u00e4. Niinp\u00e4 lootus voi toimia luovan feminiinisen energian symbolina. Usein lootus henkil\u00f6id\u00e4\u00e4n jumalattareksi, Shri Lakshmiksi. Se tulkitaan my\u00f6s valaistumisen symbolina, kohoaahan se mudasta kohti aurinkoa. Lootus voi esiinty\u00e4 ornamenttina tai vaikkapa tunnuskasvina jumaluuden k\u00e4dess\u00e4. Usein hindujumaluudet ja Buddha kuvataan istumassa tai seisomassa lootuksen muotoisella alustalla, lootusvaltaistuimella.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Lootusaihe Amaravatin pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6skummun kiviaidasta, Etel\u00e4-Intiasta, 100\u2013200-luvut [British Museum, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Shivan symboli on linga<\/em>, fallosta symboloiva pystysuora paasi (5\/5). Varhaisimmat, mahdollisesti muinaisiin hedelm\u00e4llisyyskultteihin liittyneet lingat, ovat luonnon muovaamia pitk\u00e4nomaisia kivi\u00e4. Hieman ennen ajanlaskumme alkua lingoja ryhdyttiin veist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja v\u00e4hitellen kehittyi erilaisia linga-tyyppej\u00e4. Jotkut my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4t falloksen anatomiaa, joihinkin taas on kuvattu Shivan nelj\u00e4t kasvot.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Shivan kosmisen energian symboli, linga, johon on kuvattu ihmishahmoinen Shiva, 800-luku [Naltunai Isvara -temppeli, Etel\u00e4-Intia]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Linga kohoaa usein kulmikkaalta tai soikealta alustalta. Se on yoni,<\/em> feminiinisen sukuelimen symboli. Lingan symboliikka on monitasoinen. Se edustaa maailman keskiakselia. Se kohoaa syvyyksist\u00e4 vagina-alustan l\u00e4vitse symboloiden Shivan luovaa energiaa. Alun perin lingat kohosivat ulkona, mutta my\u00f6hemmin niit\u00e4 pystytettiin usein Shivalle omistettujen temppeleiden kaikkein pyhimp\u00e4\u00e4n, kohtua symboloivaan kappeliin.<\/p>\n\n\n\n

    Ihmishahmoisen Shiva-jumalan kehityskaari<\/h2>\n\n\n\n

    Ihmishahmoinen Shiva alkoi muotoutua ensimm\u00e4isill\u00e4 vuosisadoilla jaa. Shiva manifestoituu monissa muodoissa kuten ankarana askeettina, el\u00e4inten herrana, soittavana musiikin jumalana, androgyynisen\u00e4 miesnaisena tai perheenis\u00e4n\u00e4, rinnallaan lapsensa ja puolisonsa Parvati.<\/p>\n\n\n\n

    Jumaluuksia kuvaavien veistosten ja maalausten asennot ja eleet eli ikonografia sek\u00e4 niiden s\u00e4\u00e4detyt mittasuhteet eli ikonometria taltioitiin klassisella kaudella ja my\u00f6hemminkin erityisiin opaskirjoihin, jotka ovat yll\u00e4pit\u00e4neet intialaisen taiteen tyylej\u00e4 ja konventioita osin meid\u00e4n aikoihimme saakka (5\/6).<\/p>\n\n\n\n

    \n
    \"\"<\/a>
    Shiva Nataraja -veistoksen ikonometria eli mittasuhdej\u00e4rjestelm\u00e4 [Indian Sculpture: Forms and Measurements, 2002]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"<\/a>
    Shiva Nataraja eli Shiva tanssin herrana, etel\u00e4intialainen Chola-kauden pronssiveistos, n. 1150 [Rijksmuseum, Amsterdam]<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

    Keskeinen Shiva-jumalaa kuvaava veistostyyppi on Shiva Nataraja eli \u201dShiva tanssin herrana\u201d (5\/7). Tanssiasennossa kuvatun Shivan monik\u00e4tisyys sai varhaiset Intiassa vierailleet l\u00e4nsimaalaiset kuvittelemaan, ett\u00e4 intialaiset kuvittelivat jumalansa monik\u00e4tisin\u00e4 ja ep\u00e4muodostuneina. Se on kuitenkin vain tapa kuvata jumaluuden erilaisia aspekteja ja ominaisuuksia samanaikaisesti.<\/p>\n\n\n\n

    Tanssivaa Shivaa esitt\u00e4vi\u00e4 veistoksia ja reliefej\u00e4 tunnetaan 400-luvulta alkaen, mutta pyhiss\u00e4 teksteiss\u00e4 Shivan tanssi mainitaan jo aiemmin. Er\u00e4\u00e4n myytin mukaan Shiva l\u00e4hti kukistamaan v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoisia pyhi\u00e4 miehi\u00e4, jotka l\u00e4hettiv\u00e4t erilaisia petoja tuhoamaan Shivan. Shivan voitettua pedot he l\u00e4hettiv\u00e4t Shivan kimppuun voimakkaan k\u00e4\u00e4pi\u00f6n. Helposti Shiva sel\u00e4tti k\u00e4\u00e4pi\u00f6nkin ja esitti sen j\u00e4lkeen maassa makaavan k\u00e4\u00e4pi\u00f6n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kosmisen tanssinsa, joka vakuutti v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoiset Shivan jumalallisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

    Veistostyyppi\u00e4 ja sen monitasoista symboliikkaa kehiteltiin eri puolilla Intiaa vuosisatojen mittaan kunnes se saavutti kristallisoituneen muotonsa 1000-luvulla Etel\u00e4-Intian Chola-dynastian taiteessa. Silloin pronssivalutekniikka oli kehitetty huippuunsa ja pronssiveistoksissa kyettiin toistamaan t\u00e4ydellisesti Etel\u00e4-Intian klassiset tanssin asennot sek\u00e4 symboliset k\u00e4sieleet, joita buddhalainen taide oli hy\u00f6dynt\u00e4nyt jo 300-luvulta alkaen.<\/p>\n\n\n\n

    Merkitystasot<\/h2>\n\n\n\n

    Erilaisia intialaisen teatteriteorian m\u00e4\u00e4rittelemi\u00e4 asentoja ja eleit\u00e4 sek\u00e4 sovittuja tunnuksia ja symboleita yhdistelem\u00e4ll\u00e4 etel\u00e4intialaiset taiteilijat loivat veistostyypin, joka kiteytt\u00e4\u00e4 itseens\u00e4 koko Shiva-jumalan monitasoisen mytologian. Se esitt\u00e4\u00e4 Shiva-jumalan kosmisena tanssijana, joka tanssiessaan tuhoaa ja uudelleen luo maailmankaikkeuden.<\/p>\n\n\n\n

    Veistos on t\u00e4ynn\u00e4 symboliikkaa: liekkikeh\u00e4 kuvaa liekehtiv\u00e4\u00e4 kosmosta, tiimalasin muotoinen rumpu yhdess\u00e4 Shivan nelj\u00e4st\u00e4 k\u00e4dess\u00e4 kuvaa el\u00e4m\u00e4n ikuista pulssia ja liekki toisessa k\u00e4dess\u00e4 sen vastakohtaa, kaiken v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tuhoa. Avoin k\u00e4mmen tarjoaa suojelusta toisen k\u00e4den osoittaessa uskovalle tiet\u00e4 vapahdukseen.<\/p>\n\n\n\n

    Pitk\u00e4t hiukset, joihin on kuvattu Ganga-jumalatar, symboloivat maan p\u00e4\u00e4lle voimalla laskeutuvaa Ganges jokea ja maahan poljettu demonihahmo edustaa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, jonka Shiva tuhoaa toistamalla luomisen ja tuhon syklin. Tanssi kattaa menneen ja tulevan ajan; se tapahtuu samanaikaisesti kaikkeuden keskipisteess\u00e4 ja vapahduksen saavuttaneen ihmisen tajunnassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Hindulaisuudeksi nyky\u00e4\u00e4n kutsuttu uskonto kasvaa vuosituhantisesta perinteest\u00e4. Se ylt\u00e4\u00e4 Veda-kirjojen, arjalaisten aluksi suusanallisesti n. 1800\u2013600 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":553,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-81","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-muiden-uskontojen-kuvakasityksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=81"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2672,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions\/2672"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/553"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=81"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=81"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=81"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}