{"id":81,"date":"2013-11-12T08:37:38","date_gmt":"2013-11-12T06:37:38","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=81"},"modified":"2023-11-09T13:22:11","modified_gmt":"2023-11-09T10:22:11","slug":"5-1-hindulaisuus-shivan-tuhoava-ja-luova-tanssi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/5-1-hindulaisuus-shivan-tuhoava-ja-luova-tanssi\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">5.1<\/div> Hindulaisuus: shivan tuhoava ja luova tanssi"},"content":{"rendered":"<p>Hindulaisuudeksi nyky&auml;&auml;n kutsuttu uskonto kasvaa vuosituhantisesta perinteest&auml;. Se ylt&auml;&auml; <span  data-tooltip=\"Intian vanhinta kirjallisuutta ovat arjalaisten Intiaan tuomat Veda-hymnit ja muu Veda-kirjallisuus. Ne ovat perinteisesti oraalista, suullisena siirtynytt&auml; traditiota. Nykyisen muotonsa ne saivat noin 1200&ndash;800-luvuilla eea. Vanhin jat&auml;rkein vedoistaon yli tuhannesta hymnist&auml; rakentuva Rgveda. K&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; Vedat ovat er&auml;&auml;nlaisia uhritoimituksen k&auml;sikirjoja.Ne sis&auml;lt&auml;v&auml;t monenlaista materiaalia, rukouksia, loitsuja, jumaluuksiin liittyv&auml;&auml; informaatiota ja filosofishenkist&auml; spekulaatiota. Vedojen merkitys hindulaisuudelle on suuri.\" class=\"glossaryLink\">Veda-kirjojen<\/span>, arjalaisten aluksi suusanallisesti n. 1800&ndash;600 eaa. yll&auml;pit&auml;m&auml;&auml;n hymniperinteeseen ja viel&auml; sit&auml;kin edelt&auml;neisiin kausiin, jolloin luonnonelementit kuten joet ja kasvit elollistettiin. Hindulaiselle kuvastolle on tyypillist&auml; se, ett&auml; erilaiset energiat ja luonnonelementit henkil&ouml;id&auml;&auml;n ihmis- tai el&auml;inhahmoisiksi jumaluuksiksi. Niinp&auml; aurinko manifestoituu Surya-jumalana, Ganges-joki Ganga-jumalattarena jne.<\/p>\n<p>Hindulaisuus sis&auml;llytt&auml;&auml; itseens&auml; satoja erilaisia jumaluuksia. Vanhan sanonnan mukaan niit&auml; on yht&auml; monta kuin on karvoja lehm&auml;ss&auml;. Muutamat niist&auml; esiintyiv&auml;t jo arjalaisten muinaisissa Veda-hymneiss&auml;, kuten ukkosen ja sateen jumala Indra, merenjumala Varuna, tulenjumala Agni ja auringonjumala Surya.<\/p>\n<p>Aikaa my&ouml;ten jumalpantheoniin ilmestyi my&ouml;s monia paikalliskulttien jumaluuksia ja mytologisen kirjallisuuden kuvailemia hahmoja. Kullakin jumaluudella on oma kehityshistoriansa ja usein erilaiset hahmot yhdistyv&auml;t j&auml;lleen uudeksi jumaluudeksi. Viel&auml; kaleidoskooppimaisemmaksi kuvaston tekee se, ett&auml; jumalat voivat manifestoitua useissa eri muodoissa, monin eri nimin.<\/p>\n<h2>Hindulaisuuden &rdquo;kolminaisuus&rdquo;<\/h2>\n<p>Ajanlaskumme alun j&auml;lkeen jumaluuksista keskeisiksi nousivat s&auml;ilytt&auml;v&auml; Vishnu-jumala sek&auml; luova ja tuhoava Shiva, jonka ikonografiaan eli kuvaustapoihin t&auml;ss&auml; keskittyt&auml;&auml;n. Perinteinen &rdquo;hindukolminaisuus&rdquo; k&auml;sitti luojajumala Brahman sek&auml; Vishnun ja Shivan, mutta nykyisen ajattelun mukaan sen muodostaa Shiva, Vishnu sek&auml; Devi eli Jumalatar.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-81 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0501.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1196\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0501.jpg 500w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0501-234x300.jpg 234w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1196\">\n\t\t\t\tKrishnan tanssi, 1600-luvun kirjankuvitusminiatyyri [Collection Gopi Krishna Kanoria, Patna]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Yll&auml;pit&auml;v&auml; Vishnu-jumala on ilmestynyt maan p&auml;&auml;lle taistelemaan pahuutta vastaan erilaisissa ruumiillistumissaan eli avataroissaan. Ne ovat:<\/p>\n<ol><li>Kala (Matsya)<\/li>\n<li>Kilpikonna (Kurma)<\/li>\n<li>Villikarju (Varaha)<\/li>\n<li>Ihmisleijona (Narasimha)<\/li>\n<li>K&auml;&auml;pi&ouml; (Vamana)<\/li>\n<li>Parashurama-sankari<\/li>\n<li>Ramayana-eepoksen sankari, prinssi Rama<\/li>\n<li>Sininen, huilua soittava paimenhahmoinen Krishna (5\/1)<\/li>\n<li>Buddha tai Balarama<\/li>\n<li>Kalkin, joka ilmestyy maan p&auml;&auml;lle nykyisen moraalisesti hairahtuneen Kali-yuga-kauden lopuksi.<\/li>\n<\/ol><h2>Jumalattaret<\/h2>\n<p>Intian kuvataiteessa esiintyy naispuolisia jumaluuksia jo paljon ennen ajanlaskumme alkua. Kultti kiteytyi rinnan Shiva-jumalan mytologian kanssa. Kehittyi monimuotoinen Jumalattaren mytologia, jossa Jumalatar esiintyy monissa muodoissa ja monin nimin, milloin lempe&auml;n&auml; &auml;itin&auml;, milloin hirvitt&auml;v&auml;n&auml; raivottarena. Usein Jumalatar kuvataan miespuolisen jumaluuden puolisona tai kumppanina. Shivan puoliso Parvati edustaa Jumalattaren &auml;idillist&auml; aspektia. V&auml;hitellen kehittyi <em>shakti-<\/em>k&auml;site, jossa naispuolinen kumppani symboloi miespuolisen jumaluuden luovaa energiaa. (5\/2)<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-81 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"320\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0502.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1197\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0502.jpg 320w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0502-150x300.jpg 150w\" sizes=\"(max-width: 320px) 100vw, 320px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1197\">\n\t\t\t\tTantrinen jumaluus naispuolisen saktin kanssa. Sambara vajra, tiibetil&auml;inen thangkamaalaus kankaalla [Drepungin luostari, Tiibet]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Jumalattaret eriytyiv&auml;t my&ouml;s itsen&auml;isiksi jumaluuksiksi. Yksi tunnetuimpia on Kali, raivoisa jumalatar, joka joskus esitet&auml;&auml;n Shivan raivoisan ilmenemismuodon, Bhairavan kumppanina. Useimmiten Kalia kunnioitetaan kuitenkin itsen&auml;isen&auml; jumalattarena (5\/3). Aivan kuten antiikin mytologiassa, my&ouml;s hindujumalat muodostavat <span  data-tooltip=\"Shiva-jumalalla on paitsi puoliso, my&ouml;s lapsia. Toinen Sihivan ja Parvatin pojista on Karttikeya (my&ouml;s Skanda), joka esiintyy toisinaan sodan jumalana, toisinaan vartijajumaluutena. Toiseksi pojaksi vakiintui ajanlaskun alun j&auml;lkeen norsup&auml;inen Ganesha. H&auml;net mainitaan jo Veda-kirjoissa, mutta nykyisen norsup&auml;isenhahmonsa h&auml;n sai Gupta-kaudella, n. 300-500-luvuilla, kun monet hindu- jumaluudet kiteytyiv&auml;t nykyisiin kuvallisiin muotoihinsa. Ganeshaa kunnioitetaan niin hindulaisuudessa kuin buddhalaisuudessa my&ouml;s itsen&auml;isen&auml; jumaluutena, hyv&auml;nsuopana esteiden poistajana ja onnellisen aloituksen jumalana, tieteiden ja taiteiden suojelina.\" class=\"glossaryLink\">perheit&auml;<\/span>. Kuvataiteessa jumaluudet voi tunnistaa muun muassa k&auml;siss&auml; olevista <span  data-tooltip=\"Jumaluudet kuvataan usein monik&auml;tisin&auml;, jotta niiden erilaiset ominaisuudet ja aspektit voitaisiin manifestoida samanaikaisesti. K&auml;siss&auml;&auml;n jumaluudet pit&auml;v&auml;t usein erilaisia tunnusesineit&auml;. Esimerkiksi Yll&auml;pit&auml;v&auml;n Vishnun k&auml;teen kuvataan usein kiekko eli chakra ja kotilo. Shivan keskeisimpi&auml; tunnusesineit&auml; ovat kolmik&auml;rki, tiet&auml;m&auml;tt&ouml;myyden tuhoava taistelukirves ja kaikkia el&auml;vi&auml; olentoja symboloiva antilooppi.\" class=\"glossaryLink\">tunnusesineist&auml;<\/span> tai erityisten <span  data-tooltip=\"Monilla jumaluuksilla on my&ouml;s tunnusel&auml;imens&auml;, jotka toimivat usein jumaluuden &rdquo;ratsuna&rdquo;. Esimerkiksi Vishnun tunnusel&auml;in on Garuda, ihmisen ja linnin v&auml;limuoto, jolla Vishnu kiit&auml;&auml; halki avaruuden. Tunnusel&auml;in kuvataan usein rukousasennossa osoittamassa kunnioitusta is&auml;nn&auml;lleen. Shivan tunnusel&auml;in on Nandi, Shivan maskuliinista energiaa heijastava sonni. Shivan pojillakin on omat el&auml;imens&auml;, Karttikeyalla riikinkukko ja norsup&auml;isell&auml; Ganeshalla rotta.\" class=\"glossaryLink\">tunnusel&auml;inten<\/span> perusteella.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-81 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0503.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1198\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0503.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0503-188x300.jpg 188w\" sizes=\"(max-width: 400px) 100vw, 400px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1198\">\n\t\t\t\tKali, Kalkuttalainen kansanmaalaus 1900-luvun alkupuolelta [Viktoria and Albert Museum, Lontoo]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Symbolit<\/h2>\n<p>Hindulaisuuden kasvisymboleista keskeisimpi&auml; on lootus, joka mainitaan Veda-kirjoissa (5\/4). Sill&auml; on monia merkityksi&auml;. Se kohoaa vedest&auml;, joka Aasiassa yleens&auml; koetaan feminiinisen&auml; elementtin&auml;. Niinp&auml; lootus voi toimia luovan feminiinisen energian symbolina. Usein lootus henkil&ouml;id&auml;&auml;n jumalattareksi, Shri Lakshmiksi. Se tulkitaan my&ouml;s valaistumisen symbolina, kohoaahan se mudasta kohti aurinkoa. Lootus voi esiinty&auml; ornamenttina tai vaikkapa tunnuskasvina jumaluuden k&auml;dess&auml;. Usein hindujumaluudet ja Buddha kuvataan istumassa tai seisomassa lootuksen muotoisella alustalla, lootusvaltaistuimella.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-81 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"620\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0504.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-856\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0504.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0504-300x291.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-856\">\n\t\t\t\tLootusaihe Amaravatin pyh&auml;inj&auml;&auml;nn&ouml;skummun kiviaidasta, Etel&auml;-Intiasta, 100&ndash;200-luvut [British Museum, Lontoo]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Shivan symboli on <em>linga<\/em>, fallosta symboloiva pystysuora paasi (5\/5). Varhaisimmat, mahdollisesti muinaisiin hedelm&auml;llisyyskultteihin liittyneet lingat, ovat luonnon muovaamia pitk&auml;nomaisia kivi&auml;. Hieman ennen ajanlaskumme alkua lingoja ryhdyttiin veist&auml;m&auml;&auml;n ja v&auml;hitellen kehittyi erilaisia linga-tyyppej&auml;. Jotkut my&ouml;t&auml;ilev&auml;t falloksen anatomiaa, joihinkin taas on kuvattu Shivan nelj&auml;t kasvot.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-81 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"440\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0505.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1199\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0505.jpg 440w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0505-206x300.jpg 206w\" sizes=\"(max-width: 440px) 100vw, 440px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1199\">\n\t\t\t\tShivan kosmisen energian symboli, linga, johon on kuvattu ihmishahmoinen Shiva, 800-luku [Naltunai Isvara -temppeli, Etel&auml;-Intia]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Linga kohoaa usein kulmikkaalta tai soikealta alustalta. Se on <em>yoni,<\/em> feminiinisen sukuelimen symboli. Lingan symboliikka on monitasoinen. Se edustaa maailman keskiakselia. Se kohoaa syvyyksist&auml; vagina-alustan l&auml;vitse symboloiden Shivan luovaa energiaa. Alun perin lingat kohosivat ulkona, mutta my&ouml;hemmin niit&auml; pystytettiin usein Shivalle omistettujen temppeleiden kaikkein pyhimp&auml;&auml;n, kohtua symboloivaan kappeliin.<\/p>\n<h2>Ihmishahmoisen Shiva-jumalan kehityskaari<\/h2>\n<p>Ihmishahmoinen Shiva alkoi muotoutua ensimm&auml;isill&auml; vuosisadoilla jaa. Shiva manifestoituu monissa muodoissa kuten ankarana askeettina, el&auml;inten herrana, soittavana musiikin jumalana, androgyynisen&auml; miesnaisena tai perheenis&auml;n&auml;, rinnallaan lapsensa ja puolisonsa Parvati.<\/p>\n<p>Jumaluuksia kuvaavien veistosten ja maalausten asennot ja eleet eli ikonografia sek&auml; niiden s&auml;&auml;detyt mittasuhteet eli ikonometria taltioitiin klassisella kaudella ja my&ouml;hemminkin erityisiin opaskirjoihin, jotka ovat yll&auml;pit&auml;neet intialaisen taiteen tyylej&auml; ja konventioita osin meid&auml;n aikoihimme saakka (5\/6).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-6\" class=\"gallery galleryid-81 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"520\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0506.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-6-1200\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0506.jpg 520w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0506-244x300.jpg 244w\" sizes=\"(max-width: 520px) 100vw, 520px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-6-1200\">\n\t\t\t\tShiva Nataraja -veistoksen ikonometria eli mittasuhdej&auml;rjestelm&auml; ([ndian Sculpture: Forms and Measurements, 2002]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Keskeinen Shiva-jumalaa kuvaava veistostyyppi on Shiva Nataraja eli &rdquo;Shiva tanssin herrana&rdquo; (5\/7). Tanssiasennossa kuvatun Shivan monik&auml;tisyys sai varhaiset Intiassa vierailleet l&auml;nsimaalaiset kuvittelemaan, ett&auml; intialaiset kuvittelivat jumalansa monik&auml;tisin&auml; ja ep&auml;muodostuneina. Se on kuitenkin vain tapa kuvata jumaluuden erilaisia aspekteja ja ominaisuuksia samanaikaisesti.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-7\" class=\"gallery galleryid-81 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"560\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0507.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-7-553\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0507.jpg 560w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0507-263x300.jpg 263w\" sizes=\"(max-width: 560px) 100vw, 560px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-7-553\">\n\t\t\t\tShiva Nataraja eli Shiva tanssin herrana, etel&auml;intialainen Chola-kauden pronssiveistos, n. 1150 [Rijksmuseum, Amsterdam]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Tanssivaa Shivaa esitt&auml;vi&auml; veistoksia ja reliefej&auml; tunnetaan 400-luvulta alkaen, mutta pyhiss&auml; teksteiss&auml; Shivan tanssi mainitaan jo aiemmin. Er&auml;&auml;n myytin mukaan Shiva l&auml;hti kukistamaan v&auml;&auml;r&auml;uskoisia pyhi&auml; miehi&auml;, jotka l&auml;hettiv&auml;t erilaisia petoja tuhoamaan Shivan. Shivan voitettua pedot he l&auml;hettiv&auml;t Shivan kimppuun voimakkaan k&auml;&auml;pi&ouml;n. Helposti Shiva sel&auml;tti k&auml;&auml;pi&ouml;nkin ja esitti sen j&auml;lkeen maassa makaavan k&auml;&auml;pi&ouml;n p&auml;&auml;ll&auml; kosmisen tanssinsa, joka vakuutti v&auml;&auml;r&auml;uskoiset Shivan jumalallisuudesta.<\/p>\n<p>Veistostyyppi&auml; ja sen monitasoista symboliikkaa kehiteltiin eri puolilla Intiaa vuosisatojen mittaan kunnes se saavutti kristallisoituneen muotonsa 1000-luvulla Etel&auml;-Intian Chola-dynastian taiteessa. Silloin pronssivalutekniikka oli kehitetty huippuunsa ja pronssiveistoksissa kyettiin toistamaan t&auml;ydellisesti Etel&auml;-Intian klassiset tanssin asennot sek&auml; symboliset k&auml;sieleet, joita buddhalainen taide oli hy&ouml;dynt&auml;nyt jo 300-luvulta alkaen.<\/p>\n<h2>Merkitystasot<\/h2>\n<p>Erilaisia intialaisen teatteriteorian m&auml;&auml;rittelemi&auml; asentoja ja eleit&auml; sek&auml; sovittuja tunnuksia ja symboleita yhdistelem&auml;ll&auml; etel&auml;intialaiset taiteilijat loivat veistostyypin, joka kiteytt&auml;&auml; itseens&auml; koko Shiva-jumalan monitasoisen mytologian. Se esitt&auml;&auml; Shiva-jumalan kosmisena tanssijana, joka tanssiessaan tuhoaa ja uudelleen luo maailmankaikkeuden.<\/p>\n<p>Veistos on t&auml;ynn&auml; symboliikkaa: liekkikeh&auml; kuvaa liekehtiv&auml;&auml; kosmosta, tiimalasin muotoinen rumpu yhdess&auml; Shivan nelj&auml;st&auml; k&auml;dess&auml; kuvaa el&auml;m&auml;n ikuista pulssia ja liekki toisessa k&auml;dess&auml; sen vastakohtaa, kaiken v&auml;ist&auml;m&auml;t&ouml;nt&auml; tuhoa. Avoin k&auml;mmen tarjoaa suojelusta toisen k&auml;den osoittaessa uskovalle tiet&auml; vapahdukseen.<\/p>\n<p>Pitk&auml;t hiukset, joihin on kuvattu Ganga-jumalatar, symboloivat maan p&auml;&auml;lle voimalla laskeutuvaa Ganges jokea ja maahan poljettu demonihahmo edustaa tiet&auml;m&auml;tt&ouml;myytt&auml;, jonka Shiva tuhoaa toistamalla luomisen ja tuhon syklin. Tanssi kattaa menneen ja tulevan ajan; se tapahtuu samanaikaisesti kaikkeuden keskipisteess&auml; ja vapahduksen saavuttaneen ihmisen tajunnassa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hindulaisuudeksi nyky&auml;&auml;n kutsuttu uskonto kasvaa vuosituhantisesta perinteest&auml;. Se ylt&auml;&auml; Veda-kirjojen, arjalaisten aluksi suusanallisesti n. 1800&ndash;600 eaa. yll&auml;pit&auml;m&auml;&auml;n hymniperinteeseen ja viel&auml; sit&auml;kin edelt&auml;neisiin kausiin, jolloin luonnonelementit kuten joet ja kasvit elollistettiin. Hindulaiselle kuvastolle on tyypillist&auml; se, ett&auml; erilaiset energiat ja luonnonelementit henkil&ouml;id&auml;&auml;n ihmis- tai el&auml;inhahmoisiksi jumaluuksiksi. Niinp&auml; aurinko manifestoituu Surya-jumalana, Ganges-joki Ganga-jumalattarena jne. Hindulaisuus sis&auml;llytt&auml;&auml; itseens&auml; [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":553,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=81"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1493,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions\/1493"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/553"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=81"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=81"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=81"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}