{"id":85,"date":"2013-11-12T08:39:54","date_gmt":"2013-11-12T06:39:54","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=85"},"modified":"2026-05-15T16:32:25","modified_gmt":"2026-05-15T13:32:25","slug":"4-1-bysantti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/4-1-bysantti\/","title":{"rendered":"4.1<\/span> Bysantti"},"content":{"rendered":"\n

Kristinuskoon k\u00e4\u00e4ntynyt keisari Konstantinus Suuri valitsi vuonna 330 uudeksi p\u00e4\u00e4kaupungikseen kreikkalaisen Byzantionin. Sen sijainti Aasian ja Euroopan v\u00e4lisen vesireitin avainkohdassa oli strategisesti hy\u00f6dyllinen. Konstantinopoliksi ristityst\u00e4 pienest\u00e4 Byzantionista tuli It\u00e4-Rooman p\u00e4\u00e4kaupunki ja se kasvoi parissa vuosisadassa kansainv\u00e4liseksi metropoliksi.<\/p>\n\n\n\n

Bysantin taideperinne tuli hallitsemaan kristikunnan taiteen kehityst\u00e4 it\u00e4isen kristinuskon piiriss\u00e4 aina meid\u00e4n p\u00e4iviimme saakka ja l\u00e4ntisen tradition puitteissa noin 1000-luvulle saakka, jolloin it\u00e4inen ja l\u00e4ntinen kristillisyys skisman<\/strong> my\u00f6t\u00e4 erkaantuivat toisistaan.<\/p>\n\n\n\n

Bysantin perinteess\u00e4 keisari oli paitsi maallinen, my\u00f6s kirkollinen johtaja. Keisarikultti ja kristinusko yhdistyiv\u00e4t niin politiikassa kuin taiteessa. Bysantin hallitsijat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t itsens\u00e4 loistolla erist\u00e4ytyen kansasta. Hovi toimi ankarien s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen sanelemien seremonioiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4. Vastaanotoilla kansa tervehti keisaria r\u00e4hm\u00e4ll\u00e4\u00e4n maassa erityisen mekaanisen laitteen kohottaessa keisarin dramaattisesti korkeuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Italian puolella Bysantin taiteen hienoimmat esimerkit sijaitsevat Adrianmeren rannalla Ravennassa, joka palveli hetken L\u00e4nsi-Rooman keisarien p\u00e4\u00e4kaupunkina. Sen kirkot hohtavine mosaiikkeineen edustavat ns. Bysantin 1. kultakauden (n. 500\u2013726) taidetta hienoimmillaan. San Vitalen 540-luvulla valmistunut kirkko on kahdeksankulmaisine pohjakaavoineen varhainen esimerkki keskeiskupoliarkkitehtuurista (4\/10). Samoin aikoihin valmistunut Sant\u2019Apollinare in Classe on puolestaan pohjaltaan tyypillinen roomalainen basilika.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
San Vitalen pohja ja poikkileikkaus, 540\u2013547 [San Vitale, Ravenna]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hagia Sofia: kirkkojen kirkko<\/h2>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/a>
Hagia Sofian interi\u00f6\u00f6ri, 532\u2013537 [Hagia Sofia, Istanbul]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Hagia Sofian interi\u00f6\u00f6ri, 532\u2013537 [Hagia Sofia, Istanbul]<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Hieman ennen Ravennan kirkkojen valmistumista, vuonna 537, valmistui Konstantinopolin p\u00e4\u00e4kirkko, Hagia Sofia, joka oli pitk\u00e4\u00e4n koko kristikunnan suurin pyh\u00e4kk\u00f6 (4\/11). Se oli vallankumouksellinen paitsi esteettisesti, my\u00f6s rakennusteknisesti. Sen arkkitehdit Anthemios Tralleslainen ja Isidoros Miletoslainen hy\u00f6dynsiv\u00e4t antiikin matematiikan ja geometrian tuntemustaan luodessaan t\u00e4ysin uudenlaisen kirkkotyypin.<\/p>\n\n\n\n

Kirkossa yhdistyy basilikan suorakaiteen muotoinen pohja ja keskeiskupolikirkko (4\/12). Kupolia ei kuitenkaan rakennettu roomalaisella betonitekniikalla, vaan id\u00e4st\u00e4 omaksutulla metodilla, jossa nelj\u00e4 kolmion mallista ns. pendentiivi\u00e4<\/em> jakaa kupolin painon nelj\u00e4n massiivisen pilarin varaan. N\u00e4in sein\u00e4t eiv\u00e4t suoranaisesti kannata kupolia ja seiniin voitiin puhkoa ikkunoita, joiden kautta valo siivil\u00f6ityi kupolin ja seinien kullanhohtoisille mosaiikeille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Hagia Sofian poikkileikkaus ja pohja.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uuden tekniikan my\u00f6t\u00e4 antiikin pylv\u00e4iden ja palkiston selkeisiin suhteisiin perustunut \u201dklassinen\u201d harmonia v\u00e4istyi er\u00e4\u00e4nlaisen kosminen tila- ja valoarkkitehtuurin tielt\u00e4. Pylv\u00e4iden kapiteelit heijastavat viel\u00e4 antiikin korinttilaista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, mutta ne toteutettiin pitsim\u00e4isell\u00e4 l\u00e4vistystekniikalla. Yhdess\u00e4 mosaiikkien kimalluksen kanssa, kapiteelit ja interi\u00f6\u00f6rin arvokkaat kiviupotukset luovat ylimaallisen, ik\u00e4\u00e4n kuin v\u00e4ikkyv\u00e4n tilakokemuksen.<\/p>\n\n\n\n

Hagia Sofia oli keisarillinen kirkko, jonne hovi saapui juhlavassa kulkueessa eik\u00e4 tavallisella kansalla ollut sinne p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Uhkarohkea rakennustekniikka kostautui kun kirkon kupoli romahti vuonna 558. Kirkko korjattiin, mutta kupolin painon kannattamiseksi kirkon ulkoseiniin oli rakennettava massiivisia tukirakennelmia. Mullistuksia tuli muitakin. Suuren kuvariidan aikana suuri osa Hagia Sofian alkuper\u00e4isist\u00e4 mosaiikeista tuhottiin ja turkkilaisten vallattua Konstantinopolin vuonna 1453 kirkko palveli pitk\u00e4\u00e4n moskeijana ja sen kulmiin pystytettiin minareetit.<\/p>\n\n\n\n

Bysantin kuvaperinne: hohtavat mosaiikit ja muuttumattomat ikonit<\/h2>\n\n\n\n

It\u00e4-Rooman eli Bysantin kreikkalaisvaikutteisessa kulttuuripiiriss\u00e4 uskonnollisen kuvataiteen t\u00e4rkeimm\u00e4t muodot olivat hohtavista lasinpaloista kootut mosaiikit ja nimenomaan ikonit, puupaneeleille maalatut pyh\u00e4inkuvat, jotka saivat pyhiin teksteihin verrattavan hengellisen merkityksen.<\/p>\n\n\n\n

Ikonit ovat meid\u00e4n aikoihimme saakka olleet it\u00e4isess\u00e4 kristinuskossa olennainen osa jumalanpalvelusta ja siksi ne tuli maalata tarkkoja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudattaen. Vaatimusta jouduttiin toisinaan tehostamaan, kuten Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vuoden 1551 \u201dSadan p\u00e4\u00e4n synodissa\u201d, joka kovisti ikonimaalareita, etteiv\u00e4t he maalaisi oman mielikuvituksensa ja makunsa mukaan, vaan pit\u00e4ytyisiv\u00e4t vakiintuneihin tyyppeihin.<\/p>\n\n\n\n

Ikonien esikuviksi selitettiin yliluonnollisesti syntyneet autenttiset \u201dk\u00e4sitt\u00e4tehdyt\u201d (4\/13) kuvat tai apostoli Luukkaan maalaamaksi selitetty Neitsyt Marian muotokuva. Taiteilijan tuli aina perustaa ty\u00f6ns\u00e4 varhaisempaan kuvaan, usein ihmeit\u00e4 tehneeseen ikoniin. Siksi it\u00e4isen kristinuskon piiriss\u00e4 ikonografia<\/em> eli kuvaamistavan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat pysyneet tarkkaan m\u00e4\u00e4riteltyin\u00e4 ja ne taltioitiin jo keskiajalta alkaen erityisiin ohjekirjoihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kristuksen hikiliinaa kuvaava ns. \u201dK\u00e4sitt\u00e4tehty Kristus\u201d, ven\u00e4l\u00e4inen ikoni 1600-luvun lopusta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Verinen kuvariita<\/h2>\n\n\n\n

Raja mietiskelyn ja rukouksen apuv\u00e4lineen\u00e4 palvelevan kuvan ja kuvainpalvonnan v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4m\u00e4rtyi 500\u2013600-luvuilla, mik\u00e4 johti jo vuosisatoja kyteneen kuvakielteisyyden uuteen nousuun. Kuvien puolestapuhujat perustelivat kuvien kunnioitusta sill\u00e4, ett\u00e4 Uudessa testamentissa sanotaan, ett\u00e4 \u201dsana tuli lihaksi..\u201d, kun sen sijaan ikonoklastit<\/em> eli kuvainkielt\u00e4j\u00e4t pitiv\u00e4t tiukasti kiinni Vanhan testamentin juutalaisper\u00e4isest\u00e4 kielteisest\u00e4 suhtautumisesta kuviin. He eiv\u00e4t kuitenkaan kielt\u00e4neet kaikkia kuva-aiheita. Esimerkiksi kasvi- ja el\u00e4inaiheet olivat sallittuja, mik\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 kuvien puolustajat ilkkuivat kuvainkielt\u00e4jien muuttaneen kirkot lintutaloiksi ja hevostalleiksi.<\/p>\n\n\n\n

Teologiset kiistat saivat pontta poliittisesta juonittelusta ja vuonna 726 puhkesi Kuvariidaksi kutsuttu yli sata vuotta kest\u00e4nyt sota, jonka aikana kuvainkannattajia kidutettiin, silvottiin ja tapettiin.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelu kuvien oikeutuksesta ei kuitenkaan rajoittunut vain kristilliseen maailmaan. Juutalaisten keskuudessa oli j\u00e4lleen 600-luvulla her\u00e4nnyt voimakas kuvien vastustus ja samoihin aikoihin laajoja alueita vallanneet arabimuslimit vastustivat kuvia ja tuhosivat niit\u00e4 valta-alueillaan sijainneissa kirkoissa.<\/p>\n\n\n\n

Kuvariita p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 843 kuvainkannattajien voittoon. Paljon varhaista kristillist\u00e4 taidetta oli kuitenkin jo tuhottu. Jonkin verran sit\u00e4 s\u00e4ilyi kuitenkin kristillisen maailman reuna-alueilla, kuten Siinain kirkoissa ja luostareissa. Siell\u00e4 s\u00e4ilyi yksi varhaisimpia Kristus-ikoneita, jossa Kristuksen kuvaustapa on jo kiteytynyt.<\/p>\n\n\n\n

Jakautuminen it\u00e4iseen ja l\u00e4ntiseen perinteeseen<\/h2>\n\n\n\n

Kuvariidan seurauksena it\u00e4inen ja l\u00e4ntinen kristinusko ottivat kuviin erilaisen kannan, mik\u00e4 kirkkojen erkaannuttua toisistaan 1000-luvulla heijastui niiden kuvaperinteisiin. It\u00e4isess\u00e4 kristinuskossa kuvat s\u00e4ilyttiv\u00e4t asemansa jumalanpalveluksen osana ja niit\u00e4 valmistetaan edelleen tarkkojen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti. Sallittuja ovat kuitenkin vain kaksiulotteiset teokset, ikoni-maalaukset, freskot ja mosaiikit kun sen sijaan kolmiulotteiset reliefit ja nimenomaan veistokset kiellettiin.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4isess\u00e4, ns. ortodoksisessa perinteess\u00e4 keskeiseksi kulttikuvaksi muodostui Kristus Pantokrator eli Kristus Kaikkivaltiaana (4\/14). Se kuvattiin usein kirkkojen kupoleihin ja se vakiintui keskeiseksi ikonien aiheeksi. Siin\u00e4 Kristus kuvataan parrakkaana miehen\u00e4, toisessa k\u00e4dess\u00e4\u00e4n tekstik\u00e4\u00e4r\u00f6 tai kirja evankeliumin symbolina toisen k\u00e4den ollessa siunauseleess\u00e4. H\u00e4nen p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ymp\u00e4r\u00f6i s\u00e4dekeh\u00e4 <\/strong>ja h\u00e4nen molemmin puolin on Jeesus Kristus -nimiparin kreikankieliset lyhenteet. Pyh\u00e4inkuvat, niin mosaiikit kuin nimenomaan ikonit, saivatkin pyhyytens\u00e4 vasta kun niihin merkittiin esitett\u00e4v\u00e4n hahmon nimi tai nimilyhenne.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kristus Pantokrator Chora-luostarin kirkon kupolissa, 1300-luku [Kariye Camii, Istanbul]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4ntisess\u00e4 kristinuskossa kuvia ei otettu osaksi liturgiaa eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kuvanveistoa kielletty. L\u00e4nness\u00e4 kuvien teht\u00e4v\u00e4ksi tuli kirkkojen kaunistaminen, kansan opettaminen ja pyhien henkil\u00f6iden muiston vaaliminen, mik\u00e4 tarjosi taiteilijalle suuremman mahdollisuuden yksil\u00f6lliseen ilmaisuun. Tosin l\u00e4ntisess\u00e4kin kristinuskossa Bysantin vaikutus jatkui aina renessanssin alkuun 1400-luvulle. L\u00e4ntisen tradition keskeiseksi kulttikuvaksi tuli krusifiksi <\/strong>eli ristiinnaulittu Kristus.<\/p>\n\n\n\n

Bysantin valtapiirin laajeneminen ja toinen kultakausi<\/h2>\n\n\n\n

Kuvariidan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen koitti Bysantin toinen kultakausi, joka alkoi 800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 jatkuen 1000-luvulle it\u00e4isen ja l\u00e4ntisen kirkon v\u00e4hitt\u00e4iseen eroon saakka. Bulgaria k\u00e4\u00e4ntyi ortodoksiseen uskoon vuonna 864 ja Ven\u00e4j\u00e4 vuonna 988, mik\u00e4 laajensi Bysantin vaikutuspiiri\u00e4 Balkanille ja aina Kiovaan saakka.<\/p>\n\n\n\n

Keskeiseksi kirkkotyypiksi vakiintui neli\u00f6pohjainen kirkko, jonka kattaa nelj\u00e4 sivukupolia ja suurempi keskikupoli. Kirkon ikonografisen ohjelma vakiintui: keskikupoliin kuvattiin yleens\u00e4 majesteettinen Pantokrator ja apsiksen puolikupoliin Neitsyt Maria. Toisen kultakauden kirkot olivat kooltaan Hagia Sofiaa vaatimattomampia.<\/p>\n\n\n\n

Taiteen kehityst\u00e4 leimasi ortodoksia eli oikeaoppisuus, mik\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 leimasi paluuta Bysantin vanhoihin perinteisiin. Niit\u00e4 tutkittiin, toistettiin ja ne kanonisoitiin ohjekirjoihin. Paikallisista tyylieroista huolimatta sein\u00e4maalaukset, mosaiikit ja ikonit ovat aina 1800-luvun loppuun saakka noudattaneet koko Bysantin vaikutusalueella yhteisi\u00e4 ikonografisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Niinp\u00e4 taiteilijan yksil\u00f6llinen ilmaisunvapaus on siell\u00e4 ollut rajatumpi kuin l\u00e4ntisess\u00e4 traditiossa.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4: Bysantin slaavilaistuminen<\/h2>\n\n\n\n

Bysantin perinne katkesi sen ydinalueilla kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Balkanin maissa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 perinne on jatkunut aina meid\u00e4n p\u00e4iviimme saakka. Ven\u00e4j\u00e4n varhaisin ortodoksinen kirkko on vuonna 1000 valmistunut Hagia Sofia (4\/15). Se on my\u00f6hemmin peitetty barokkivaikutteisella kuorella, mutta osia alkuper\u00e4isest\u00e4 bysanttilaisesta rakenteesta on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kiovan pyh\u00e4n Viisauden (Sophia) kirkko, 1000-luku mutta ulkokuori my\u00f6h\u00e4isempi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Bysantin perinne paikallistettiin nopeasti Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 eli paikalliset elementit sekoittuivat bysanttilaiseen rakennusperinteeseen. My\u00f6hemmin l\u00e4nsieurooppalainen arkkitehtuuri, nimenomaan italialainen barokki, vaikutti Ven\u00e4j\u00e4n arkkitehtuurin kehitykseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Profeetta Elias, 1300-luku [Ven\u00e4l\u00e4inen museo, Moskova]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvaperinteen yhten\u00e4isyydest\u00e4 huolimatta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kukoisti monia merkitt\u00e4vi\u00e4 ikonimaalauksen koulukuntia. Esimerkiksi Novgorodin koulukuntaa leimasivat arkaainen selkeys ja kirkkaat v\u00e4rit (4\/16). Moskovaan syntyi oma, hillityn hienostunut koulukuntansa kun kreikkalainen ikonimaalari Theofanes Kreikkalainen asettui sinne ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n vuonna 1405. H\u00e4nen oppilaansa Andrei Rublevin henkistynytt\u00e4 tuotantoa pidet\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isen ikonimaalauksen huippuna (4\/17).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Andrei Rublevin maalama \u201dVanhan testamentin pyh\u00e4 kolminaisuus\u201d, 1300\u20131400-lukujen vaihde [Ven\u00e4l\u00e4inen museo, Moskova]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n kautta Suomikin joutui Bysantin perinteen vaikutuspiiriin. Helsingin 1800-luvun lopussa valmistunut Uspenskin katedraali edustaa slaavilaistunutta bysanttilaista perinnett\u00e4 ja Kuopion ortodoksiseen museoon on koottu ortodoksisen kirkkotaiteen aarteita.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kristinuskoon k\u00e4\u00e4ntynyt keisari Konstantinus Suuri valitsi vuonna 330 uudeksi p\u00e4\u00e4kaupungikseen kreikkalaisen Byzantionin. Sen sijainti Aasian […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":551,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-85","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-varhaiskristillinen-taide-ja-bysantti"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=85"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2671,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions\/2671"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/551"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=85"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=85"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=85"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}