{"id":87,"date":"2013-11-12T08:40:42","date_gmt":"2013-11-12T06:40:42","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=87"},"modified":"2025-11-06T17:16:39","modified_gmt":"2025-11-06T14:16:39","slug":"4-varhaiskristillinen-taide-ja-bysantti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/4-varhaiskristillinen-taide-ja-bysantti\/","title":{"rendered":"<span>4<\/span> Varhaiskristillinen taide ja Bysantti"},"content":{"rendered":"<p>Rooman vallan loppuaikoina kollektiivinen uskonto oli joutunut ep&auml;suosioon ja monet erilaiset mysteeriuskonnot kukoistivat. Kristinuskon rinnalla suosittuja olivat mm. Kybelen, monirintaisena kuvatun hedelm&auml;llisyyden jumalattaren, persialaisper&auml;isen Mitran ja egyptil&auml;isen Isis-jumalattaren kultit.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0401.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"410\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0401.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1180\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0401.jpg 410w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0401-192x300.jpg 192w\" sizes=\"auto, (max-width: 410px) 100vw, 410px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Konstantinus Suuren kolossaalipatsaan p&auml;&auml;, 300-luvun alku jaa. [Musei Capitolini, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kristityt muodostivat aluksi vaatimattoman, Roomassa hyljeksityn uskolahkon. Vuonna 313 keisari Konstantinus Suuri (306&ndash;337) kuitenkin poliittisista syist&auml; johtuen lopetti kristittyjen vainot ja vuonna 392 kristinuskosta tuli Rooman virallinen uskonto (4\/1). Ennen sit&auml; valmistettua kristillist&auml; taidetta kutsutaan varhaiskristilliseksi. Siin&auml; oli idullaan aiheita ja piirteit&auml;, jotka my&ouml;hemmin hioutuivat ja kristallisoituivat virallisessa kristillisess&auml; kuvastossa. Kauden taidetyylit jaotellaan seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Varhaiskristillinen taide n. 200&ndash;500 jaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Bysanttilainen taide n. 500&ndash;1453<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Ristiriitainen suhde kuviin<\/h2>\n\n\n\n<p>Kristittyjen alun perin kielteinen suhde kuviin juontaa juurensa juutalaisuuteen ja Vanhan testamentin negatiiviseen suhtautumiseen Jumalan kuvalliseen esitt&auml;miseen. Juutalaiset ottivatkin kuviin etup&auml;&auml;ss&auml; kielteisen kannan. Kristinuskon levitess&auml; kreikankielisille seuduille ja Roomaan, kristityt ottivat kuitenkin k&auml;ytt&ouml;&ouml;ns&auml; paikallisia aiheita antaen niille omat merkityksens&auml;. Niin kristittyjen piiriss&auml; v&auml;hitellen suhtauduttiin liberaalimmin Mooseksen kieltoon, jonka mukaan mink&auml;&auml;nlaista kuvaa ei saanut tehd&auml; &rdquo;niist&auml;, jotka ovat ylh&auml;&auml;ll&auml; taivaassa, eik&auml; niist&auml;, jotka ovat alhaalla maan p&auml;&auml;ll&auml;&rdquo;.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksioikoista ratkaisua kuvan tekemiseen ei kuitenkaan syntynyt ja siksi teologiset erimielisyydet leimahtivat aika-ajoin liekkeihin huipentuakseen yli vuosisadan kest&auml;neeseen sotaan 700&ndash;800-luvuilla.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Katakombien taide: varhaiset symbolit<\/h2>\n\n\n\n<p>Kristittyjen vainojen aikana 200-luvulla ja 300-luvun alussa symbolit toimivat salaviestein&auml;, joilla kristityt saattoivat tunnistaa toisensa, tai vaikkapa toisen kristityn haudan. Juuri <em>nekropoleista,<\/em> maanalaisista hauta-alueista eli <em>katakombeista<\/em> l&ouml;ytyv&auml;tkin kristillisen kuvakulttuurin juuret. T&auml;rkeimm&auml;t katakombit sijaitsevat Roomassa, miss&auml; maanalaisia katakombiverkostoja on s&auml;ilynyt kymmeni&auml; kilometrej&auml;. Toisinaan katakombit muodostavat jopa viisikerroksisia maanalaisia hautakomplekseja (4\/2).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0402.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"440\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0402.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1181\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0402.jpg 440w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0402-206x300.jpg 206w\" sizes=\"auto, (max-width: 440px) 100vw, 440px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Priscillan katakombien hautoja [Prscillan katakombit, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Juutalaiset ja kristityt eiv&auml;t roomalaisten tavoin polttaneet vainajiaan, vaan hautasivat heid&auml;t katakombien sein&auml;komeroihin. Ne peitettiin tiilill&auml; tai marmorilaatoilla, joihin tavanomaisen tekstin lis&auml;ksi kaiverrettiin neutraaleilta vaikuttavia symboleja, joista toinen kristitty pystyi kuitenkin heti tulkitsemaan kristillisen viestin.<\/p>\n\n\n\n<p>Yleinen on Khi-rho-monogrammi, joka muodostuu kreikankielisen Kristus-nimen, Khristoksen, kahdesta ensimm&auml;isest&auml; kirjaimesta (4\/3).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0403.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0403.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-552\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0403.jpg 500w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0403-234x300.jpg 234w\" sizes=\"auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kristuksen nimeen viittaava Khi-rho (XP) monogrammi, n. 340 jaa. [Vatikaanin museot, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Suosittu oli my&ouml;s toivon ankkuri. Ehk&auml; kaikkein keskeisimm&auml;ksi symboliksi muodostui kuitenkin juutalaisper&auml;inen kala, muun muassa messiaanisen ruoan symboli (4\/4). Sille muodostui my&ouml;s piiloviesti siksi, ett&auml; kreikankielisen nimisarjan &rdquo;Jeesus, Kristus, Jumalan poika, Pelastaja&rdquo; alkukirjaimista muodostuu sana &rdquo;kala&rdquo;. Joskus kala yhdistettiin my&ouml;s kasteseremonian veteen ja kala liittyi my&ouml;s Kristuksen ihmetekoihin. Toinen keskeinen Kristukseen yhdistetty el&auml;insymboli oli karitsa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0404.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"480\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0404.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1182\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0404.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0404-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kala [Pyh&auml;n Calliston katakombi, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Symboleita k&auml;ytettiin paitsi katakombissa my&ouml;s sormuksissa, joiden avulla kristityt saattoivat tunnistaa toisensa.<\/p>\n\n\n\n<p>Muutamat symbolit periytyiv&auml;t et&auml;&auml;lt&auml;kin, kuten liekeist&auml; kohoava myyttinen feenix-lintu. Se on per&auml;isin egyptil&auml;isest&auml; perinteest&auml; ja tuli symboloimaan yl&ouml;snousemusta. Samoin monien kulttuurien taiteesta tuttu riikinkukko tarkoittaa ikuista el&auml;m&auml;&auml;. Lintuaiheista suosituin oli kuitenkin kyyhky, laajalti tunnettu rauhan vertauskuva, joka my&ouml;hemmin yhdistettiin pyh&auml;&auml;n henkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Useat symbolit omaksuttiin suoraan Kreikan ja Rooman kuvaperinteist&auml;. Kasviaiheista keskeisi&auml; olivat palmunlehti sek&auml; viinik&ouml;ynn&ouml;s, jonka kristillisen symboliikan taustalla ovat Kristuksen sanat: &rdquo;Min&auml; olen totinen viinipuu, ja minun is&auml;ni on viinitarhuri.&rdquo; Hyv&auml; esimerkki motiivien kierr&auml;tyksest&auml; on antiikin mytologian villiel&auml;imet s&auml;velill&auml;&auml;n kesytt&auml;v&auml; Orfeus, joka kristillisess&auml; maailmassa yhdistettiin Kristukseen. Kristusta kutsuttiinkin joskus &rdquo;uudeksi Orfeukseksi&rdquo;.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kirkkoarkkitehtuurin varhaisvaiheet<\/h2>\n\n\n\n<p>Varhaiskristityt olivat kokoontuneet l&auml;hinn&auml; yksityisasunnoissa ja niist&auml; laajennetuissa&nbsp;kokoontumishalleissa, joita kutsuttiin nimell&auml; <em>domus ekklesiae<\/em> (<em>domus<\/em> = talo, <em>ekklesia <\/em>= kokous). Kristinuskon tultua viralliseksi uskonnoksi tarvittiin seurakunnan kokoontumisille kuitenkin suurempia rakennuksia. Kehittyi kaksi erilaista kirkon perusmallia, suunnikkaan muotoinen <em>basilika<\/em> ja kupolin kattama keskeisrakennus. Molempien malli omaksuttiin suoraan Rooman virallisesta arkkitehtuurista.<\/p>\n\n\n\n<p>Basilika eli pitk&auml;nomainen, kattorakenteita kannattavien pylv&auml;srivist&ouml;jen kolmi- tai useampi &rdquo;laivaiseksi&rdquo; jakama hallitila oli Roomassa palvellut mm. valtaistuin- ja oikeudenk&auml;yntisalina. Sen sis&auml;&auml;nk&auml;ynti&auml; vastap&auml;isess&auml; p&auml;&auml;dyss&auml; oli yleens&auml; puolipy&ouml;re&auml; syv&auml;nne, <em>apsis,<\/em> jossa oli joko keisarin valtaistuin tai h&auml;nen muotokuvansa. Kirkossa ne korvattiin alttarilla (4\/5). Keisarikultti sulautettiin osaksi kristillist&auml; aatemaailmaa. Keisari julistautuikin Kristuksen &rdquo;sijaishallitsijaksi&rdquo; omien samalla itselleen Kristukseen yhdistetty&auml; auktoriteettia ja pyhyytt&auml;.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0405.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"550\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0405.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1183\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0405.jpg 550w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0405-258x300.jpg 258w\" sizes=\"auto, (max-width: 550px) 100vw, 550px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Santa Sabina, 423&ndash;432 [Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Basilikan mallinen kirkkotila sai symboliikkansa Rooman vanhasta Pietarinkirkosta (<a class=\"glossaryLink\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Kaupunkeja alettiin kaivaa esille 1700-luvulla, mik&auml; johti valtavaan kiinnostukseen roomalaista taidetta kohtaan ja vaikutti eurooppalaisen arkkitehtuurin ja sisustuksen kehitykseen eritysen&auml; boomina.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/jaanteet\/\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>j&auml;&auml;nteet<\/a> nykyisen alla). Sen ytimen muodosti Pietarin hauta. Pietarihan oli Rooman kristillisen seurakunnan perustaja ja sen ensimm&auml;inen piispa, ja my&ouml;hemm&auml;t paavit olivat h&auml;nen edustajiaan maan p&auml;&auml;ll&auml;. Haudan takana avautui apsis. Sit&auml; kehysti kaari, jonka voi tulkita taivaan symbolina tai keisarillisena riemukaarena. Haudan yl&auml;puolella kohosi kierteisten pylv&auml;iden kannattama kunniakatos, j&auml;lleen suora laina roomalaisesta keisarikultista. Rooman vanha Pietarin kirkko antoi symbolisen merkityksen my&ouml;hemmillekin basilikan mallisille kirkoille.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisella kirkkotyypill&auml;, kupolin kattamalla keskeisrakennuksella oli sill&auml;kin pitk&auml; historiansa (4\/6). Py&ouml;r&ouml;temppeli tunnettiin jo Rooman arkkitehtuurissa ja samanmuotoisia rakennuksia oli rakennettu antiikin sankarihahmojen muistoksi. Siit&auml; lienee periytynyt tapa rakentaa py&ouml;re&auml;pohjaisia kristillisi&auml; muistorakennuksia marttyyrien ja Kristuksen el&auml;m&auml;n k&auml;&auml;nnekohtien kunniaksi. Merkitt&auml;vin varhainen kristillinen py&ouml;r&ouml;rakennus on Jerusalemin Pyh&auml;n haudan kirkko.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0406.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"400\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0406.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1184\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0406.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0406-300x188.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Santa Constanzan poikkileikkaus ja pohja, n. 350 [Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Py&ouml;re&auml; muoto toistuu sek&auml; keskeiskupolikirkon pohjakaavassa ett&auml; sen kupolin muodossa. <strong>Ympyr&auml; ja pallo<\/strong> ovat voimallisia symboleja, jotka toistuvat monien uskontojen taiteessa symboloiden universumia, taivasta jne. Keskeiskupolikirkko tuli keskeiseksi kirkon malliksi nimenomaan it&auml;isess&auml; kristinuskossa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Ihmishahmoisen Kristus-kuvan kehittyminen<\/h2>\n\n\n\n<p>Ihmishahmoinen Kristus on suhteellisen my&ouml;h&auml;inen konstruktio, syyn&auml; juutalaisuudesta periytyv&auml; kielteisyys ihmisen kuvaamiseen. Kun Kristus ilmestyi taiteeseen 300&ndash;400-luvuilla Kristus saatettiin samaistaa Heliokseen, antiikin auringon jumalaan. Keskeisen&auml; l&auml;ht&ouml;kohtana toimi kuitenkin hellenistisess&auml; maailmassa yleinen paimen, lampaita kaitseva parraton nuorukainen (4\/7).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0407.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"417\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0407.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1185\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0407.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0407-300x195.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Hyv&auml;&auml; paimenta esitt&auml;v&auml; mosaiikki, n. 425 [Calla Placidian mausoleumi, Ravenna]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Sen rinnalla esikuvaksi muodostui parrakas, k&auml;&auml;r&ouml;&auml; k&auml;dess&auml;&auml;n pit&auml;v&auml; varttunut mieshahmo, joka puolestaan juontuu antiikin taiteen filosofimuotokuvista (4\/8). Joskus hahmot sekoittuivat oudolla tavalla, esimerkiksi kun perinteiselle paimenhahmolle kuvattiin k&auml;teen filosofin tekstirulla.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0408.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0408.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1186\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0408.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0408-216x300.jpg 216w\" sizes=\"auto, (max-width: 460px) 100vw, 460px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Parrakas Kristus, yksityiskohta mosaiikista, 400-luvun alku [Santa Prudeziana, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Vuosisatoja nuorekasta, parratonta ja varttunutta parrakasta Kristus-kuvaa k&auml;ytettiin rinnan.<\/p>\n\n\n\n<p>Sen j&auml;lkeen kun keisari Konstantinus k&auml;&auml;ntyi kristinuskoon vuonna 312 ja kristinuskosta tuli vuonna 393 It&auml;-Rooman virallinen uskonto kristilliseen taiteeseen omaksuttiin vaikutteita Rooman hovitaiteesta. En&auml;&auml; eiv&auml;t varhaisten kristittyjen salaiset symbolit tai kristinuskon agraarista menneisyydest&auml; muistuttava hyv&auml; paimen -aihe riitt&auml;neet hovin tukeman virallisen uskonnon tunnuksiksi. Vuonna 692 Konstantinopolin kirkolliskokouksessa julistettiinkin, ett&auml; &rdquo;kuvissa on esitett&auml;v&auml; entisen karitsan sijasta meid&auml;n Jumalamme Kristuksen, Karitsan, ihmishahmo.&rdquo;<\/p>\n\n\n\n<p>Suosittua oli kuvata Kristus valtaistuimella apostolien ymp&auml;r&ouml;im&auml;n&auml;. Kuvaustapa juontaa juurensa roomalaisiin seremoniallisiin hovikohtauksiin, joissa keisari esitettiin hovilaistensa ymp&auml;r&ouml;im&auml;n&auml; (4\/9). Maalliset ja uskonnolliset ainekset sekoittuivat luoden pohjan viralliselle kristilliselle ikonografialle.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0409.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"330\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0409.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1187\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0409.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0409-300x155.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Keskell&auml; ylh&auml;&auml;ll&auml; Kristus seuralaisten ymp&auml;r&ouml;im&auml;n&auml;, sarkofagi, 359 [Grotte Vaticane]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rooman vallan loppuaikoina kollektiivinen uskonto oli joutunut ep\u00e4suosioon ja monet erilaiset mysteeriuskonnot kukoistivat. Kristinuskon rinnalla [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":552,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11,13],"tags":[],"class_list":["post-87","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-varhaiskristillinen-taide-ja-bysantti","category-tila-kuva-aatteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2213,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions\/2213"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}