{"id":87,"date":"2013-11-12T08:40:42","date_gmt":"2013-11-12T06:40:42","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=87"},"modified":"2026-05-15T16:31:51","modified_gmt":"2026-05-15T13:31:51","slug":"4-varhaiskristillinen-taide-ja-bysantti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/4-varhaiskristillinen-taide-ja-bysantti\/","title":{"rendered":"<span>4<\/span> Varhaiskristillinen taide ja Bysantti"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rooman vallan loppuaikoina kollektiivinen uskonto oli joutunut ep\u00e4suosioon ja monet erilaiset mysteeriuskonnot kukoistivat. Kristinuskon rinnalla suosittuja olivat mm. Kybelen, monirintaisena kuvatun hedelm\u00e4llisyyden jumalattaren, persialaisper\u00e4isen Mitran ja egyptil\u00e4isen Isis-jumalattaren kultit.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0401.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"410\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0401.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1180\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0401.jpg 410w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0401-192x300.jpg 192w\" sizes=\"auto, (max-width: 410px) 100vw, 410px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Konstantinus Suuren kolossaalipatsaan p\u00e4\u00e4, 300-luvun alku jaa. [Musei Capitolini, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kristityt muodostivat aluksi vaatimattoman, Roomassa hyljeksityn uskolahkon. Vuonna 313 keisari Konstantinus Suuri (306\u2013337) kuitenkin poliittisista syist\u00e4 johtuen lopetti kristittyjen vainot ja vuonna 392 kristinuskosta tuli Rooman virallinen uskonto (4\/1). Ennen sit\u00e4 valmistettua kristillist\u00e4 taidetta kutsutaan varhaiskristilliseksi. Siin\u00e4 oli idullaan aiheita ja piirteit\u00e4, jotka my\u00f6hemmin hioutuivat ja kristallisoituivat virallisessa kristillisess\u00e4 kuvastossa. Kauden taidetyylit jaotellaan seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Varhaiskristillinen taide n. 200\u2013500 jaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Bysanttilainen taide n. 500\u20131453<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Ristiriitainen suhde kuviin<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kristittyjen alun perin kielteinen suhde kuviin juontaa juurensa juutalaisuuteen ja Vanhan testamentin negatiiviseen suhtautumiseen Jumalan kuvalliseen esitt\u00e4miseen. Juutalaiset ottivatkin kuviin etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kielteisen kannan. Kristinuskon levitess\u00e4 kreikankielisille seuduille ja Roomaan, kristityt ottivat kuitenkin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 paikallisia aiheita antaen niille omat merkityksens\u00e4. Niin kristittyjen piiriss\u00e4 v\u00e4hitellen suhtauduttiin liberaalimmin Mooseksen kieltoon, jonka mukaan mink\u00e4\u00e4nlaista kuvaa ei saanut tehd\u00e4 \u201dniist\u00e4, jotka ovat ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 taivaassa, eik\u00e4 niist\u00e4, jotka ovat alhaalla maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yksioikoista ratkaisua kuvan tekemiseen ei kuitenkaan syntynyt ja siksi teologiset erimielisyydet leimahtivat aika-ajoin liekkeihin huipentuakseen yli vuosisadan kest\u00e4neeseen sotaan 700\u2013800-luvuilla.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Katakombien taide: varhaiset symbolit<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kristittyjen vainojen aikana 200-luvulla ja 300-luvun alussa symbolit toimivat salaviestein\u00e4, joilla kristityt saattoivat tunnistaa toisensa, tai vaikkapa toisen kristityn haudan. Juuri <em>nekropoleista,<\/em> maanalaisista hauta-alueista eli <em>katakombeista<\/em> l\u00f6ytyv\u00e4tkin kristillisen kuvakulttuurin juuret. T\u00e4rkeimm\u00e4t katakombit sijaitsevat Roomassa, miss\u00e4 maanalaisia katakombiverkostoja on s\u00e4ilynyt kymmeni\u00e4 kilometrej\u00e4. Toisinaan katakombit muodostavat jopa viisikerroksisia maanalaisia hautakomplekseja (4\/2).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0402.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"440\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0402.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1181\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0402.jpg 440w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0402-206x300.jpg 206w\" sizes=\"auto, (max-width: 440px) 100vw, 440px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Priscillan katakombien hautoja [Prscillan katakombit, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Juutalaiset ja kristityt eiv\u00e4t roomalaisten tavoin polttaneet vainajiaan, vaan hautasivat heid\u00e4t katakombien sein\u00e4komeroihin. Ne peitettiin tiilill\u00e4 tai marmorilaatoilla, joihin tavanomaisen tekstin lis\u00e4ksi kaiverrettiin neutraaleilta vaikuttavia symboleja, joista toinen kristitty pystyi kuitenkin heti tulkitsemaan kristillisen viestin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yleinen on Khi-rho-monogrammi, joka muodostuu kreikankielisen Kristus-nimen, Khristoksen, kahdesta ensimm\u00e4isest\u00e4 kirjaimesta (4\/3).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0403.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0403.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-552\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0403.jpg 500w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0403-234x300.jpg 234w\" sizes=\"auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kristuksen nimeen viittaava Khi-rho (XP) monogrammi, n. 340 jaa. [Vatikaanin museot, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suosittu oli my\u00f6s toivon ankkuri. Ehk\u00e4 kaikkein keskeisimm\u00e4ksi symboliksi muodostui kuitenkin juutalaisper\u00e4inen kala, muun muassa messiaanisen ruoan symboli (4\/4). Sille muodostui my\u00f6s piiloviesti siksi, ett\u00e4 kreikankielisen nimisarjan \u201dJeesus, Kristus, Jumalan poika, Pelastaja\u201d alkukirjaimista muodostuu sana \u201dkala\u201d. Joskus kala yhdistettiin my\u00f6s kasteseremonian veteen ja kala liittyi my\u00f6s Kristuksen ihmetekoihin. Toinen keskeinen Kristukseen yhdistetty el\u00e4insymboli oli karitsa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0404.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"480\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0404.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1182\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0404.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0404-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kala [Pyh\u00e4n Calliston katakombi, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Symboleita k\u00e4ytettiin paitsi katakombissa my\u00f6s sormuksissa, joiden avulla kristityt saattoivat tunnistaa toisensa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muutamat symbolit periytyiv\u00e4t et\u00e4\u00e4lt\u00e4kin, kuten liekeist\u00e4 kohoava myyttinen feenix-lintu. Se on per\u00e4isin egyptil\u00e4isest\u00e4 perinteest\u00e4 ja tuli symboloimaan yl\u00f6snousemusta. Samoin monien kulttuurien taiteesta tuttu riikinkukko tarkoittaa ikuista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Lintuaiheista suosituin oli kuitenkin kyyhky, laajalti tunnettu rauhan vertauskuva, joka my\u00f6hemmin yhdistettiin pyh\u00e4\u00e4n henkeen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Useat symbolit omaksuttiin suoraan Kreikan ja Rooman kuvaperinteist\u00e4. Kasviaiheista keskeisi\u00e4 olivat palmunlehti sek\u00e4 viinik\u00f6ynn\u00f6s, jonka kristillisen symboliikan taustalla ovat Kristuksen sanat: \u201dMin\u00e4 olen totinen viinipuu, ja minun is\u00e4ni on viinitarhuri.\u201d Hyv\u00e4 esimerkki motiivien kierr\u00e4tyksest\u00e4 on antiikin mytologian villiel\u00e4imet s\u00e4velill\u00e4\u00e4n kesytt\u00e4v\u00e4 Orfeus, joka kristillisess\u00e4 maailmassa yhdistettiin Kristukseen. Kristusta kutsuttiinkin joskus \u201duudeksi Orfeukseksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kirkkoarkkitehtuurin varhaisvaiheet<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Varhaiskristityt olivat kokoontuneet l\u00e4hinn\u00e4 yksityisasunnoissa ja niist\u00e4 laajennetuissa&nbsp;kokoontumishalleissa, joita kutsuttiin nimell\u00e4 <em>domus ekklesiae<\/em> (<em>domus<\/em> = talo, <em>ekklesia <\/em>= kokous). Kristinuskon tultua viralliseksi uskonnoksi tarvittiin seurakunnan kokoontumisille kuitenkin suurempia rakennuksia. Kehittyi kaksi erilaista kirkon perusmallia, suunnikkaan muotoinen <em>basilika<\/em> ja kupolin kattama keskeisrakennus. Molempien malli omaksuttiin suoraan Rooman virallisesta arkkitehtuurista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Basilika eli pitk\u00e4nomainen, kattorakenteita kannattavien pylv\u00e4srivist\u00f6jen kolmi- tai useampi \u201dlaivaiseksi\u201d jakama hallitila oli Roomassa palvellut mm. valtaistuin- ja oikeudenk\u00e4yntisalina. Sen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti\u00e4 vastap\u00e4isess\u00e4 p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 oli yleens\u00e4 puolipy\u00f6re\u00e4 syv\u00e4nne, <em>apsis,<\/em> jossa oli joko keisarin valtaistuin tai h\u00e4nen muotokuvansa. Kirkossa ne korvattiin alttarilla (4\/5). Keisarikultti sulautettiin osaksi kristillist\u00e4 aatemaailmaa. Keisari julistautuikin Kristuksen \u201dsijaishallitsijaksi\u201d omien samalla itselleen Kristukseen yhdistetty\u00e4 auktoriteettia ja pyhyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0405.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"550\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0405.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1183\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0405.jpg 550w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0405-258x300.jpg 258w\" sizes=\"auto, (max-width: 550px) 100vw, 550px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Santa Sabina, 423\u2013432 [Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Basilikan mallinen kirkkotila sai symboliikkansa Rooman vanhasta Pietarinkirkosta (j\u00e4\u00e4nteet nykyisen alla). Sen ytimen muodosti Pietarin hauta. Pietarihan oli Rooman kristillisen seurakunnan perustaja ja sen ensimm\u00e4inen piispa, ja my\u00f6hemm\u00e4t paavit olivat h\u00e4nen edustajiaan maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Haudan takana avautui apsis. Sit\u00e4 kehysti kaari, jonka voi tulkita taivaan symbolina tai keisarillisena riemukaarena. Haudan yl\u00e4puolella kohosi kierteisten pylv\u00e4iden kannattama kunniakatos, j\u00e4lleen suora laina roomalaisesta keisarikultista. Rooman vanha Pietarin kirkko antoi symbolisen merkityksen my\u00f6hemmillekin basilikan mallisille kirkoille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toisella kirkkotyypill\u00e4, kupolin kattamalla keskeisrakennuksella oli sill\u00e4kin pitk\u00e4 historiansa (4\/6). Py\u00f6r\u00f6temppeli tunnettiin jo Rooman arkkitehtuurissa ja samanmuotoisia rakennuksia oli rakennettu antiikin sankarihahmojen muistoksi. Siit\u00e4 lienee periytynyt tapa rakentaa py\u00f6re\u00e4pohjaisia kristillisi\u00e4 muistorakennuksia marttyyrien ja Kristuksen el\u00e4m\u00e4n k\u00e4\u00e4nnekohtien kunniaksi. Merkitt\u00e4vin varhainen kristillinen py\u00f6r\u00f6rakennus on Jerusalemin Pyh\u00e4n haudan kirkko.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0406.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"400\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0406.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1184\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0406.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0406-300x188.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Santa Constanzan poikkileikkaus ja pohja, n. 350 [Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Py\u00f6re\u00e4 muoto toistuu sek\u00e4 keskeiskupolikirkon pohjakaavassa ett\u00e4 sen kupolin muodossa. <strong>Ympyr\u00e4 ja pallo<\/strong> ovat voimallisia symboleja, jotka toistuvat monien uskontojen taiteessa symboloiden universumia, taivasta jne. Keskeiskupolikirkko tuli keskeiseksi kirkon malliksi nimenomaan it\u00e4isess\u00e4 kristinuskossa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Ihmishahmoisen Kristus-kuvan kehittyminen<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ihmishahmoinen Kristus on suhteellisen my\u00f6h\u00e4inen konstruktio, syyn\u00e4 juutalaisuudesta periytyv\u00e4 kielteisyys ihmisen kuvaamiseen. Kun Kristus ilmestyi taiteeseen 300\u2013400-luvuilla Kristus saatettiin samaistaa Heliokseen, antiikin auringon jumalaan. Keskeisen\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana toimi kuitenkin hellenistisess\u00e4 maailmassa yleinen paimen, lampaita kaitseva parraton nuorukainen (4\/7).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0407.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"417\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0407.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1185\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0407.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0407-300x195.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Hyv\u00e4\u00e4 paimenta esitt\u00e4v\u00e4 mosaiikki, n. 425 [Calla Placidian mausoleumi, Ravenna]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sen rinnalla esikuvaksi muodostui parrakas, k\u00e4\u00e4r\u00f6\u00e4 k\u00e4dess\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4 varttunut mieshahmo, joka puolestaan juontuu antiikin taiteen filosofimuotokuvista (4\/8). Joskus hahmot sekoittuivat oudolla tavalla, esimerkiksi kun perinteiselle paimenhahmolle kuvattiin k\u00e4teen filosofin tekstirulla.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0408.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0408.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1186\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0408.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0408-216x300.jpg 216w\" sizes=\"auto, (max-width: 460px) 100vw, 460px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Parrakas Kristus, yksityiskohta mosaiikista, 400-luvun alku [Santa Prudeziana, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuosisatoja nuorekasta, parratonta ja varttunutta parrakasta Kristus-kuvaa k\u00e4ytettiin rinnan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sen j\u00e4lkeen kun keisari Konstantinus k\u00e4\u00e4ntyi kristinuskoon vuonna 312 ja kristinuskosta tuli vuonna 393 It\u00e4-Rooman virallinen uskonto kristilliseen taiteeseen omaksuttiin vaikutteita Rooman hovitaiteesta. En\u00e4\u00e4 eiv\u00e4t varhaisten kristittyjen salaiset symbolit tai kristinuskon agraarista menneisyydest\u00e4 muistuttava hyv\u00e4 paimen -aihe riitt\u00e4neet hovin tukeman virallisen uskonnon tunnuksiksi. Vuonna 692 Konstantinopolin kirkolliskokouksessa julistettiinkin, ett\u00e4 \u201dkuvissa on esitett\u00e4v\u00e4 entisen karitsan sijasta meid\u00e4n Jumalamme Kristuksen, Karitsan, ihmishahmo.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suosittua oli kuvata Kristus valtaistuimella apostolien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4. Kuvaustapa juontaa juurensa roomalaisiin seremoniallisiin hovikohtauksiin, joissa keisari esitettiin hovilaistensa ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 (4\/9). Maalliset ja uskonnolliset ainekset sekoittuivat luoden pohjan viralliselle kristilliselle ikonografialle.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0409.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"330\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0409.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1187\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0409.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0409-300x155.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Keskell\u00e4 ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 Kristus seuralaisten ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4, sarkofagi, 359 [Grotte Vaticane]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rooman vallan loppuaikoina kollektiivinen uskonto oli joutunut ep\u00e4suosioon ja monet erilaiset mysteeriuskonnot kukoistivat. Kristinuskon rinnalla [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":552,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11,13],"tags":[],"class_list":["post-87","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-varhaiskristillinen-taide-ja-bysantti","category-tila-kuva-aatteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2670,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions\/2670"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}