{"id":89,"date":"2013-11-12T08:41:41","date_gmt":"2013-11-12T06:41:41","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=89"},"modified":"2023-11-09T13:22:11","modified_gmt":"2023-11-09T10:22:11","slug":"3-3-rooma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/3-3-rooma\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">3.3<\/div> Rooma"},"content":{"rendered":"<p>Rooman imperiumi kattoi suuruutensa aikana paitsi V&auml;limeren alueet my&ouml;s suuren osan V&auml;h&auml;-Aasiaa sek&auml; pohjoista ja l&auml;ntist&auml; Eurooppaa aina Skotlantiin saakka. Alueella vallitsi pitk&auml; rauha keisari Augustuksen <em>Pax Romanan<\/em> my&ouml;t&auml;. Roomalaiset hallitsivat imperiumiansa tehokkaalla infrastruktuurilla. Tieverkosto yhdisti sen eri alueita toisiinsa. Hallinto oli keskitetty, valuutta kaikkialla yhteinen ja armeija oli tehokkaasti organisoitu. Merkitt&auml;vimpi&auml; anteja my&ouml;hemm&auml;n Euroopan kehitykselle oli roomalainen oikeus, joka on pohjana l&auml;nsimaiselle lakik&auml;sitykselle.<\/p>\n<h2>Italia ennen Roomaa: etruskien taide<\/h2>\n<p>Nykyisen Toskanan seuduilla Italiassa kukoisti 700&ndash;200 eaa. etruskien kulttuuri, joka oli rinnakkainen kreikkalaisen kulttuurin kanssa. Se jakoi monia piirteit&auml; kreikkalaisen perinteen kanssa, joskin erotkin olivat suuret. Etruskeilla oli oma kielens&auml;, jota ei viel&auml; kyet&auml; tulkitsemaan. Heid&auml;t sulautettiin 100-luvulla osaksi Roomaa ja he tulivat antaneeksi huomattavan panoksen roomalaisen taiteen kehitykselle.<\/p>\n<p>Etruskit kunnioittivat omien jumaluuksiensa lis&auml;ksi my&ouml;s kreikkalaisia jumalia. Varhaisemmista, puusta ja savitiilist&auml; valmistetuista rakennuksista kehittynyt etruskitemppeli kohosi jalustalla. Sen cella eli kaikkein pyhin oli usein jaettu kolmeen rinnakkaiseen kappeliin. P&auml;&auml;tykolmioiden reliefit ja muu kuvanveistokoristelu oli valmistettu <em>terrakotasta<\/em> eli poltetusta, lasittamattomasta savesta.<\/p>\n<p>P&auml;invastoin kuin kreikkalaisille, hautauskultti oli etruskeille keskeinen. Hautoja on l&ouml;ydetty tuhansia. Monissa niist&auml; on ollut veistoksia, uhrilahjoja ja sarkofageja. Sein&auml;maalaukset kuvaavat rituaaleja, vauhdikkaita tansseja (3\/26) sek&auml; kohtauksia kreikkalaisesta mytologiasta. Suurien lepotuolin muotoisten terrakotta-sarkofagien p&auml;&auml;lle on toisinaan kuvattu pariskuntia tai yksitt&auml;isi&auml; henkil&ouml;it&auml; lep&auml;&auml;m&auml;ss&auml; pitop&ouml;yd&auml;n &auml;&auml;rell&auml;.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-89 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0326.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-549\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0326.jpg 500w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0326-234x300.jpg 234w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-549\">\n\t\t\t\tTanssiva nuorukainen, hautamaalaus, n. 470 eaa. [Tarquinian museo, Italia]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Niin maalauksissa kuin veistoksissa vallalla oli koko etruskiajan tyyli, joka muistuttaa l&auml;heisesti Kreikan arkaaista tyyli&auml;. Veijin Apolloksi ristityll&auml; nuorukaisveistoksella on kuitenkin, p&auml;invastoin kuin arkaaisilla nuorukaisilla, yll&auml;&auml;n laskostettu vaate. Sen toteutus on j&auml;m&auml;k&auml;mpi kuin kreikkalaisveistosten.<\/p>\n<p>Etruskit hallitsivat pronssinvalun ja se oli yksi heid&auml;n taitojaan, joita sek&auml; kreikkalaiset ett&auml; roomalaiset ihailivat. P&auml;invastoin kuin arkaaisen ja klassisen kauden kreikkalaiset, etruskit tekiv&auml;t my&ouml;s naturalistisia muotokuvaveistoksia.<\/p>\n<h2>Rooman arkkitehtuuri: mullistavat teknologiat<\/h2>\n<p>Taiteiden alueilla roomalaiset olivat luovimmillaan arkkitehtuurissa, joka heijasti selke&auml;sti my&ouml;s heid&auml;n asennemaailmaansa. Kiinnostus oli siirtynyt uskonnosta politiikkaan. Siin&auml; miss&auml; temppeli ja sit&auml; ymp&auml;r&ouml;iv&auml; julkisten rakennusten tiivis ryv&auml;s oli muodostanut kreikkalaisen poliksen ytimen niin roomalaisessa, sotilasleirin pohjakaavan mukaan rakennetussa kaupungissa temppeli oli toissijaisessa asemassa. Keskeiset monumentit olivat julkisia rakennuksia, v&auml;lj&auml;sti <em>forumin<\/em> eli julkisen aukion ymp&auml;rist&ouml;&ouml;n rakennettuja kokoontumishalleja, kylpyl&ouml;it&auml; ja teattereita.<\/p>\n<p>Arkkitehtuuri otti harppauksen puhtaasti ulkoap&auml;in koettavista rakennuksista (kuten kreikkalainen temppeli) kohti tila-arkkitehtuuria. Sen teki mahdolliseksi uusi rakennusmateriaali, er&auml;&auml;nlainen<strong> <span  data-tooltip=\"Roomalaisen betonin materiaaleina oli muurilaasti ja kivimurska. Erityisen kest&auml;v&auml;ksi sen teki vulkaaninen hiekka. Aluksi t&auml;t&auml; betonin alkumuotoa levitettiin kerroksittain, mutta lopulta hitaasti kuivuvaa betonia kyettiin valamaan.\" class=\"glossaryLink\">betoni<\/span>. <\/strong>Kun uusi teknologia oli saatu haltuun, valumuureja kyettiin yhdist&auml;m&auml;&auml;n kaariin ja holveihin, mik&auml; mahdollisti ennen n&auml;kem&auml;tt&ouml;m&auml;n laajat ja muodoiltaan vaihtelevat sis&auml;tilat.<\/p>\n<p>Kaaresta ja sen erilaisista sovellutuksista tuli yksi roomalaisen arkkitehtuurin tunnuspiirteit&auml;. Kaaritekniikkaa soveltamalla kyettiin rakentamaan siltoja ja kymmeni&auml; kilometrej&auml; pitki&auml; <em>akvedukteja<\/em> eli korotettuja vesijohtoja. Valumuuria ja kaarta yhdistelem&auml;ll&auml; p&auml;&auml;dyttiin er&auml;&auml;nlaiseen elementtitekniikkaan, jossa suurempia kokonaisuuden osia saatettiin valmistaa etuk&auml;teen.<\/p>\n<p>Roomalaisille kaupungeille keskeinen monumentti <em>triumfikaari<\/em> eli &rdquo;voiton portti&rdquo; on viel&auml; yksinkertainen esimerkki kaariarkkitehtuurista. Niiden rakentaminen aloitettiin 100-luvulla eaa. ja niit&auml; rakennettiin aina 300-luvulla jaa. N&auml;m&auml; kadun poikki pystytetyt, erilaisten sotilaallisten voittojen kunniaksi rakennetut kaaret tarjosivat n&auml;ytt&auml;v&auml;t puitteet propagandistiselle veistokoristelulle.<\/p>\n<p>Massiivisimmillaan kaari- ja valumuuritekniikka n&auml;ytt&auml;ytyy Rooman amfiteatterissa, Colosseumissa (3\/27), joka rakennettiin 70&ndash;82 jaa. Soikean rakennuksen halkaisijat ovat 188 ja 155 m. Siihen mahtui 45 000&ndash;50 000 katsojaa. T&auml;llaiset mittasuhteet ja eritt&auml;in toimivat yleis&ouml;n kulkureitit eiv&auml;t olisi olleet mahdolliset ilman uutta rakennusmenetelm&auml;&auml;.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-89 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"540\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0327.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1173\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0327.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0327-300x253.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1173\">\n\t\t\t\tColosseum, sen fasadia ja poikkileikkaus, n. 70&ndash;82 jaa. [Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Colosseumin fasadi eli julkisivu on jaettu kolmeen p&auml;&auml;llekk&auml;iseen vy&ouml;hykkeeseen, joista alimmassa sein&auml;st&auml; ulkonevat pylv&auml;saiheet noudattavat kreikkalaisten doorilaista, keskimm&auml;isess&auml; joonialaista ja ylimm&auml;ss&auml; vy&ouml;hykkeess&auml; korinttilaista pylv&auml;sj&auml;rjestelm&auml;&auml;. Tapaa noudatettiin renessanssinkin aikana ja sit&auml; on k&auml;ytetty aina 1800-luvun loppuun, kuten Helsingiss&auml; Ateneumin taidemuseon fasadissa.<\/p>\n<p>Roomalaisen tila-arkkitehtuurin parhaiten s&auml;ilynyt monumentti on Rooman Pantheon (3\/28), joka rakennettiin &rdquo;kaikkien jumalien&rdquo; (kuten nimi Pantheon viittaa) temppeliksi 100-luvun alussa jaa. Roomalaisten kasvava kiinnostus erilaisia <strong>mysteeriokultteja<\/strong> kohtaan johti perinteisist&auml; kreikkalaisista ja etruskien temppelimalleista johdetun suorakaiteen muotoisen temppelityypin v&auml;hitt&auml;iseen hylk&auml;&auml;miseen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-89 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0328.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1174\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0328.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0328-141x300.jpg 141w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1174\">\n\t\t\t\tPantheon, sen poikkileikkaus ja pohja, 118&ndash;128 jaa. [Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Pantheonissa perinteisest&auml; temppelist&auml; muistuttaa en&auml;&auml; vain pylv&auml;iden kannattama p&auml;&auml;tykolmio porttirakenteen julkisivussa. Varsinaisen temppelin muodostaa valtava kupolin kattama <em>rotunda<\/em> eli pohjaltaan py&ouml;re&auml; hallitila. Valo tilaan laskeutuu dramaattisesti kupolin keskell&auml; olevasta py&ouml;re&auml;st&auml; aukosta. Halkaisijaltaan 43-metrisen kupolin painoa on kevennetty tekem&auml;ll&auml; siihen ns. <em>kasetteja<\/em> eli neli&ouml;m&auml;isi&auml; syv&auml;nteit&auml;.<\/p>\n<p>Kupoli ja koko rakennus oli katettu sis&auml;- ja ulkopuolelta arvomateriaalein, mutta sis&auml;seinien moniv&auml;risi&auml; marmorilaattoja lukuun ottamatta ne on my&ouml;hemmin ry&ouml;stetty. Pantheon on ensimm&auml;inen esimerkki kupolilla katetusta temppelitilasta. Se on toiminut monien my&ouml;hempien kirkkorakennusten esikuvana niin l&auml;ntisen kristinuskon mutta nimenomaan it&auml;isen kristinuskon piiriss&auml;, miss&auml; kimaltelevien mosaiikkien peitt&auml;m&auml; kaartuva kupoli tuli symboloimaan taivasta.<\/p>\n<h2>Kuvanveisto: propagandaa ja edustusmuotokuvia<\/h2>\n<p>Roomalaiset ry&ouml;stiv&auml;t sumeilematta Kreikan veistoksia, kopioivat niit&auml; samalla kun ostivat kreikkalaisten ja etruskilaisten taiteilijoiden palveluksia. Uskonnon j&auml;&auml;dess&auml; taka-alalle ja politiikan noustessa keski&ouml;&ouml;n kuvanveistokin sai uusia funktioita. Veistokset irrotettiin uskonnollisesta yhteydest&auml;&auml;n ja, kuten hellenistisen&auml; aikana, my&ouml;s Roomassa taideteoksia ker&auml;ttiin ja ihailtiin arvokkaina statusesinein&auml;.<\/p>\n<p>Roomalaiset jatkoivat hellenistisen kauden muotokuvaperinnett&auml;. Merkkihenkil&ouml;t halusivat tulla muistetuksi juuri sellaisina kuin he olivat, eiv&auml;t symbolisina tai allegorisina hahmoina. Taustalla saattoi vaikuttaa my&ouml;s roomalaisten oma vahamuotokuvien perinne. Suvun esi-isien vahamuotokuvia s&auml;ilytettiin vallasv&auml;en asunnoissa ja ne otettiin hautajaisten yhteydess&auml; esille.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-89 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"440\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0329.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1175\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0329.jpg 440w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0329-206x300.jpg 206w\" sizes=\"(max-width: 440px) 100vw, 440px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1175\">\n\t\t\t\tRoomalaisen naisen rintakuva, n. 90 jaa. [Museo Capitolino, Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Ne saattoivat toimia innoittajina realistisille rintakuville (3\/29), roomalaisten merkitt&auml;v&auml;lle uudelle annille kuvanveiston alalla. Kokovartalomuotokuviakin (3\/30) tehtiin mutta usein siten ett&auml; kuvatun hahmon irtop&auml;&auml; istutettiin kreikkalaista tai hellenistist&auml; tyyli&auml; mukaileviin vartaloihin.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-89 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0330.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1176\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0330.jpg 500w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0330-234x300.jpg 234w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1176\">\n\t\t\t\t&rdquo;Primaportan Augustus&rdquo;, 1. vuosisadan alku. [Vatikaanin museot, Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Antiikin asentoja muokattiin vastaamaan retoriikan eli puhe- ja esiintymistaidon hyv&auml;ksyttyj&auml; asentoja: kohotettu k&auml;si tarkoittaa &rdquo;min&auml; puhun&rdquo;, k&auml;si syd&auml;men p&auml;&auml;ll&auml; viittaa tunteisiin tai vilpitt&ouml;myyteen jne. Retoriset eleet ovat k&auml;yt&ouml;ss&auml; t&auml;m&auml;nkin p&auml;iv&auml;n poliittisessa kuvastossa.<\/p>\n<p>Muotokuvan funktio propagandataiteena huipentui roomalaisissa hallitsijamuotokuvissa. Rooman keisarivallan alusta alkaen hallitsija hellenistiseen tapaan glorifioitiin jumalalliseksi hahmoksi. Rooman vallan loppupuolella kehittyi kokonaan uusi hallitsijamuotokuvan muoto, ratsastajapatsas.<\/p>\n<p>Parhaiten s&auml;ilynyt roomalaisista hallitsijoiden noin kahdestakymmenest&auml; ratsastajapatsaasta on keisari Marcus Aureliuksen (161&ndash;181 jaa.) patsas Rooman Capitolium-kukkulalla (3\/31). Mittasuhdevirheist&auml;&auml;n huolimatta (ratsastaja on suhteettoman kookas) siin&auml; on monumentaalista voimaa. Niin rintakuva kuin ratsastajapatsaskin j&auml;iv&auml;t my&ouml;hemm&auml;n eurooppalaisen muotokuvanveiston vakiolajeiksi.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-6\" class=\"gallery galleryid-89 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"620\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0331.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-6-1177\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0331.jpg 620w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0331-291x300.jpg 291w\" sizes=\"(max-width: 620px) 100vw, 620px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-6-1177\">\n\t\t\t\tMarcus Aureliuksen ratsastajapatsas, 161&ndash;180 jaa. [Capitoliumin kukkula, Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Maalaustaide: laavaan hautautuneet aarteet<\/h2>\n<p>Vuonna 79 jaa. Vesuviuksen purkauksen yhteydess&auml; laavan alle hautautuneiden Pompeijin ja Herculaneumin kaupunkien <span  data-tooltip=\"Kaupunkeja alettiin kaivaa esille 1700-luvulla, mik&auml; johti valtavaan kiinnostukseen roomalaista taidetta kohtaan ja vaikutti eurooppalaisen arkkitehtuurin ja sisustuksen kehitykseen eritysen&auml; boomina.\" class=\"glossaryLink\">j&auml;&auml;nteet<\/span> antavat parhaan kuvan paitsi roomalaisesta kaupunki- ja asuinarkkitehtuurista my&ouml;s aikakauden mosaiikki- ja maalaustaiteesta. Kaikkien teosten kohdalla ei kuitenkaan ole selvill&auml; olivatko teokset kreikkalaisten, hellenististen vai roomalaisten taiteilijoiden k&auml;sialaa. Kysymys ei perimmilt&auml;&auml;n ole olennainen, sill&auml; Rooman maailmanmahdin eri puolilla ty&ouml;skentelev&auml;t taiteilijat edustivat luonnollisesti monia eri kansoja ja etnisi&auml; ryhmi&auml;.<\/p>\n<p>Mosaiikki oli jo hellenistisell&auml; kaudella suosittu taidemuoto. Hellenistiselt&auml; kaudelta alkaen mosaiikit koottiin eriv&auml;risist&auml; ja -s&auml;vyisist&auml; kivikuutioista. Merkitt&auml;vimpi&auml; s&auml;ilyneit&auml; mosaiikkeja on Aleksanterintaistelu (3\/32), joka kuvaa Aleksanteri Suuren voittoa persialaisista. Aleksanteri on kuvattu helposti tunnistettavana jumalsankarina. Muut kuvatut henkil&ouml;t vaikuttavat uskottavilta muotokuvilta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-7\" class=\"gallery galleryid-89 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"480\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0332.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-7-1178\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0332.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0332-300x225.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-7-1178\">\n\t\t\t\tDionysinen mysteeriokultti, sein&auml;maalaus Pompeijin &rdquo;Mysteeriohuvilasta&rdquo;, n. 50 eea. [Villa dei Misteri, Pompeiji, Italia]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Taiteellisesti eritasoisia mosaiikkeja oli <em>villojen<\/em> eli huviloiden edustalla ja sis&auml;ll&auml;. Mosaiikista tehtiin my&ouml;s taulumaisia paneeleita. Huviloiden interi&ouml;&ouml;rit on koristeltu lukemattomilla, tasoltaan vaihtelevilla maalauksilla. H&auml;kellytt&auml;v&auml;&auml; on niiden tyylillinen moninaisuus.<\/p>\n<p>Ehk&auml; kuuluisimmat roomalaiset sein&auml;maalaukset sijaitsevat Mysteeriohuvilana tunnetussa rakennuksessa (3\/33). Maalausten perusteella se on tulkittu jonkin mysteeriouskonnon initiaatio- eli vihkimystemppeliksi. Maalaukset kuvaavat vaikeaselkoisia mytologisia aiheita monumentaalisen selkein&auml; kohtauksina &rdquo;pompeijin punaista&rdquo; taustaa vasten.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-8 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-8\" class=\"gallery galleryid-89 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"530\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0333.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-8-1179\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0333.jpg 530w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0333-248x300.jpg 248w\" sizes=\"(max-width: 530px) 100vw, 530px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-8-1179\">\n\t\t\t\tArkkitehtuurifantasia, sein&auml;maalaus [Oplontis, Pompeiji, Italia]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Maalausten monet tyylit on karkeasti jaettu lajityyppeihin. Ne eiv&auml;t kuitenkaan seuranneet toisiaan kronologisesti, vaan olivat usein rinnakkaiset. Varhaisemmissa maalauksissa sein&auml;maalaukset jaottelivat sein&auml;pinnan arkkitehtonisin aihein, kuten maalatuin pylv&auml;in, palkein ym.<\/p>\n<p>My&ouml;hemmin t&auml;t&auml; illusorista tilan jatkamista tehostettiin maalaamalla seiniin ik&auml;&auml;n kuin aukkoja tai ikkunoita joista avautuivat maalatut maisemat, pylv&auml;srivist&ouml;t jne. Lopulta p&auml;&auml;dyttiin mielikuvituksellisiin ja mutkikkaihin kokonaisuuksiin, joissa er&auml;&auml;nlaisella keskeisperspektiivin alkumuodolla kuvattiin huimaavia arkkitehtuurifantasioita maisemilla h&ouml;ystettyin&auml; (3\/33). Tyyli lienee saanut vaikutteita aikakauden teatterin&auml;ytt&auml;m&ouml;st&auml;.<\/p>\n<p>Vaikka maalaukset ovat teknisesti eritasoisia, ne paljastavat roomalaisen maalaustaiteen temaattisen ja tyylillisen rikkauden. Aiheina on siis muotokuvia, allegorioita, mytologisia kohtauksia, maisemia sek&auml; kaupunki- ja luontokuvauksia. Tyylit vaihtelevat monumentaalisen selke&auml;st&auml; l&auml;hes impressionistiseen, keve&auml;&auml;n sivellinty&ouml;h&ouml;n. Ne tuntuvat ennakoivan monia Euroopan maalaustaiteen my&ouml;hempi&auml; pyrkimyksi&auml; ja tyylisuuntia.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rooman imperiumi kattoi suuruutensa aikana paitsi V&auml;limeren alueet my&ouml;s suuren osan V&auml;h&auml;-Aasiaa sek&auml; pohjoista ja l&auml;ntist&auml; Eurooppaa aina Skotlantiin saakka. Alueella vallitsi pitk&auml; rauha keisari Augustuksen Pax Romanan my&ouml;t&auml;. Roomalaiset hallitsivat imperiumiansa tehokkaalla infrastruktuurilla. Tieverkosto yhdisti sen eri alueita toisiinsa. Hallinto oli keskitetty, valuutta kaikkialla yhteinen ja armeija oli tehokkaasti organisoitu. Merkitt&auml;vimpi&auml; anteja my&ouml;hemm&auml;n Euroopan [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":549,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=89"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1490,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89\/revisions\/1490"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/549"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=89"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=89"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=89"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}