{"id":89,"date":"2013-11-12T08:41:41","date_gmt":"2013-11-12T06:41:41","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=89"},"modified":"2026-05-15T16:31:22","modified_gmt":"2026-05-15T13:31:22","slug":"3-3-rooma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/3-3-rooma\/","title":{"rendered":"3.3<\/span> Rooma"},"content":{"rendered":"\n

Rooman imperiumi kattoi suuruutensa aikana paitsi V\u00e4limeren alueet my\u00f6s suuren osan V\u00e4h\u00e4-Aasiaa sek\u00e4 pohjoista ja l\u00e4ntist\u00e4 Eurooppaa aina Skotlantiin saakka. Alueella vallitsi pitk\u00e4 rauha keisari Augustuksen Pax Romanan<\/em> my\u00f6t\u00e4. Roomalaiset hallitsivat imperiumiansa tehokkaalla infrastruktuurilla. Tieverkosto yhdisti sen eri alueita toisiinsa. Hallinto oli keskitetty, valuutta kaikkialla yhteinen ja armeija oli tehokkaasti organisoitu. Merkitt\u00e4vimpi\u00e4 anteja my\u00f6hemm\u00e4n Euroopan kehitykselle oli roomalainen oikeus, joka on pohjana l\u00e4nsimaiselle lakik\u00e4sitykselle.<\/p>\n\n\n\n

Italia ennen Roomaa: etruskien taide<\/h2>\n\n\n\n

Nykyisen Toskanan seuduilla Italiassa kukoisti 700\u2013200 eaa. etruskien kulttuuri, joka oli rinnakkainen kreikkalaisen kulttuurin kanssa. Se jakoi monia piirteit\u00e4 kreikkalaisen perinteen kanssa, joskin erotkin olivat suuret. Etruskeilla oli oma kielens\u00e4, jota ei viel\u00e4 kyet\u00e4 tulkitsemaan. Heid\u00e4t sulautettiin 100-luvulla osaksi Roomaa ja he tulivat antaneeksi huomattavan panoksen roomalaisen taiteen kehitykselle.<\/p>\n\n\n\n

Etruskit kunnioittivat omien jumaluuksiensa lis\u00e4ksi my\u00f6s kreikkalaisia jumalia. Varhaisemmista, puusta ja savitiilist\u00e4 valmistetuista rakennuksista kehittynyt etruskitemppeli kohosi jalustalla. Sen cella eli kaikkein pyhin oli usein jaettu kolmeen rinnakkaiseen kappeliin. P\u00e4\u00e4tykolmioiden reliefit ja muu kuvanveistokoristelu oli valmistettu terrakotasta<\/em> eli poltetusta, lasittamattomasta savesta.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4invastoin kuin kreikkalaisille, hautauskultti oli etruskeille keskeinen. Hautoja on l\u00f6ydetty tuhansia. Monissa niist\u00e4 on ollut veistoksia, uhrilahjoja ja sarkofageja. Sein\u00e4maalaukset kuvaavat rituaaleja, vauhdikkaita tansseja (3\/26) sek\u00e4 kohtauksia kreikkalaisesta mytologiasta. Suurien lepotuolin muotoisten terrakotta-sarkofagien p\u00e4\u00e4lle on toisinaan kuvattu pariskuntia tai yksitt\u00e4isi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 lep\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pitop\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Tanssiva nuorukainen, hautamaalaus, n. 470 eaa. [Tarquinian museo, Italia]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Niin maalauksissa kuin veistoksissa vallalla oli koko etruskiajan tyyli, joka muistuttaa l\u00e4heisesti Kreikan arkaaista tyyli\u00e4. Veijin Apolloksi ristityll\u00e4 nuorukaisveistoksella on kuitenkin, p\u00e4invastoin kuin arkaaisilla nuorukaisilla, yll\u00e4\u00e4n laskostettu vaate. Sen toteutus on j\u00e4m\u00e4k\u00e4mpi kuin kreikkalaisveistosten.<\/p>\n\n\n\n

Etruskit hallitsivat pronssinvalun ja se oli yksi heid\u00e4n taitojaan, joita sek\u00e4 kreikkalaiset ett\u00e4 roomalaiset ihailivat. P\u00e4invastoin kuin arkaaisen ja klassisen kauden kreikkalaiset, etruskit tekiv\u00e4t my\u00f6s naturalistisia muotokuvaveistoksia.<\/p>\n\n\n\n

Rooman arkkitehtuuri: mullistavat teknologiat<\/h2>\n\n\n\n

Taiteiden alueilla roomalaiset olivat luovimmillaan arkkitehtuurissa, joka heijasti selke\u00e4sti my\u00f6s heid\u00e4n asennemaailmaansa. Kiinnostus oli siirtynyt uskonnosta politiikkaan. Siin\u00e4 miss\u00e4 temppeli ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 julkisten rakennusten tiivis ryv\u00e4s oli muodostanut kreikkalaisen poliksen ytimen niin roomalaisessa, sotilasleirin pohjakaavan mukaan rakennetussa kaupungissa temppeli oli toissijaisessa asemassa. Keskeiset monumentit olivat julkisia rakennuksia, v\u00e4lj\u00e4sti forumin<\/em> eli julkisen aukion ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n rakennettuja kokoontumishalleja, kylpyl\u00f6it\u00e4 ja teattereita.<\/p>\n\n\n\n

Arkkitehtuuri otti harppauksen puhtaasti ulkoap\u00e4in koettavista rakennuksista (kuten kreikkalainen temppeli) kohti tila-arkkitehtuuria. Sen teki mahdolliseksi uusi rakennusmateriaali, er\u00e4\u00e4nlainen betoni. <\/strong>Kun uusi teknologia oli saatu haltuun, valumuureja kyettiin yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n kaariin ja holveihin, mik\u00e4 mahdollisti ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajat ja muodoiltaan vaihtelevat sis\u00e4tilat.<\/p>\n\n\n\n

Kaaresta ja sen erilaisista sovellutuksista tuli yksi roomalaisen arkkitehtuurin tunnuspiirteit\u00e4. Kaaritekniikkaa soveltamalla kyettiin rakentamaan siltoja ja kymmeni\u00e4 kilometrej\u00e4 pitki\u00e4 akvedukteja<\/em> eli korotettuja vesijohtoja. Valumuuria ja kaarta yhdistelem\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4dyttiin er\u00e4\u00e4nlaiseen elementtitekniikkaan, jossa suurempia kokonaisuuden osia saatettiin valmistaa etuk\u00e4teen.<\/p>\n\n\n\n

Roomalaisille kaupungeille keskeinen monumentti triumfikaari<\/em> eli \u201dvoiton portti\u201d on viel\u00e4 yksinkertainen esimerkki kaariarkkitehtuurista. Niiden rakentaminen aloitettiin 100-luvulla eaa. ja niit\u00e4 rakennettiin aina 300-luvulla jaa. N\u00e4m\u00e4 kadun poikki pystytetyt, erilaisten sotilaallisten voittojen kunniaksi rakennetut kaaret tarjosivat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet propagandistiselle veistokoristelulle.<\/p>\n\n\n\n

Massiivisimmillaan kaari- ja valumuuritekniikka n\u00e4ytt\u00e4ytyy Rooman amfiteatterissa, Colosseumissa (3\/27), joka rakennettiin 70\u201382 jaa. Soikean rakennuksen halkaisijat ovat 188 ja 155 m. Siihen mahtui 45 000\u201350 000 katsojaa. T\u00e4llaiset mittasuhteet ja eritt\u00e4in toimivat yleis\u00f6n kulkureitit eiv\u00e4t olisi olleet mahdolliset ilman uutta rakennusmenetelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Colosseum, sen fasadia ja poikkileikkaus, n. 70\u201382 jaa. [Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Colosseumin fasadi eli julkisivu on jaettu kolmeen p\u00e4\u00e4llekk\u00e4iseen vy\u00f6hykkeeseen, joista alimmassa sein\u00e4st\u00e4 ulkonevat pylv\u00e4saiheet noudattavat kreikkalaisten doorilaista, keskimm\u00e4isess\u00e4 joonialaista ja ylimm\u00e4ss\u00e4 vy\u00f6hykkeess\u00e4 korinttilaista pylv\u00e4sj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Tapaa noudatettiin renessanssinkin aikana ja sit\u00e4 on k\u00e4ytetty aina 1800-luvun loppuun, kuten Helsingiss\u00e4 Ateneumin taidemuseon fasadissa.<\/p>\n\n\n\n

Roomalaisen tila-arkkitehtuurin parhaiten s\u00e4ilynyt monumentti on Rooman Pantheon (3\/28), joka rakennettiin \u201dkaikkien jumalien\u201d (kuten nimi Pantheon viittaa) temppeliksi 100-luvun alussa jaa. Roomalaisten kasvava kiinnostus erilaisia mysteeriokultteja<\/strong> kohtaan johti perinteisist\u00e4 kreikkalaisista ja etruskien temppelimalleista johdetun suorakaiteen muotoisen temppelityypin v\u00e4hitt\u00e4iseen hylk\u00e4\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Pantheon, sen poikkileikkaus ja pohja, 118\u2013128 jaa. [Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pantheonissa perinteisest\u00e4 temppelist\u00e4 muistuttaa en\u00e4\u00e4 vain pylv\u00e4iden kannattama p\u00e4\u00e4tykolmio porttirakenteen julkisivussa. Varsinaisen temppelin muodostaa valtava kupolin kattama rotunda<\/em> eli pohjaltaan py\u00f6re\u00e4 hallitila. Valo tilaan laskeutuu dramaattisesti kupolin keskell\u00e4 olevasta py\u00f6re\u00e4st\u00e4 aukosta. Halkaisijaltaan 43-metrisen kupolin painoa on kevennetty tekem\u00e4ll\u00e4 siihen ns. kasetteja<\/em> eli neli\u00f6m\u00e4isi\u00e4 syv\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kupoli ja koko rakennus oli katettu sis\u00e4- ja ulkopuolelta arvomateriaalein, mutta sis\u00e4seinien moniv\u00e4risi\u00e4 marmorilaattoja lukuun ottamatta ne on my\u00f6hemmin ry\u00f6stetty. Pantheon on ensimm\u00e4inen esimerkki kupolilla katetusta temppelitilasta. Se on toiminut monien my\u00f6hempien kirkkorakennusten esikuvana niin l\u00e4ntisen kristinuskon mutta nimenomaan it\u00e4isen kristinuskon piiriss\u00e4, miss\u00e4 kimaltelevien mosaiikkien peitt\u00e4m\u00e4 kaartuva kupoli tuli symboloimaan taivasta.<\/p>\n\n\n\n

Kuvanveisto: propagandaa ja edustusmuotokuvia<\/h2>\n\n\n\n

Roomalaiset ry\u00f6stiv\u00e4t sumeilematta Kreikan veistoksia, kopioivat niit\u00e4 samalla kun ostivat kreikkalaisten ja etruskilaisten taiteilijoiden palveluksia. Uskonnon j\u00e4\u00e4dess\u00e4 taka-alalle ja politiikan noustessa keski\u00f6\u00f6n kuvanveistokin sai uusia funktioita. Veistokset irrotettiin uskonnollisesta yhteydest\u00e4\u00e4n ja, kuten hellenistisen\u00e4 aikana, my\u00f6s Roomassa taideteoksia ker\u00e4ttiin ja ihailtiin arvokkaina statusesinein\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Roomalaiset jatkoivat hellenistisen kauden muotokuvaperinnett\u00e4. Merkkihenkil\u00f6t halusivat tulla muistetuksi juuri sellaisina kuin he olivat, eiv\u00e4t symbolisina tai allegorisina hahmoina. Taustalla saattoi vaikuttaa my\u00f6s roomalaisten oma vahamuotokuvien perinne. Suvun esi-isien vahamuotokuvia s\u00e4ilytettiin vallasv\u00e4en asunnoissa ja ne otettiin hautajaisten yhteydess\u00e4 esille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Roomalaisen naisen rintakuva, n. 90 jaa. [Museo Capitolino, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ne saattoivat toimia innoittajina realistisille rintakuville (3\/29), roomalaisten merkitt\u00e4v\u00e4lle uudelle annille kuvanveiston alalla. Kokovartalomuotokuviakin (3\/30) tehtiin mutta usein siten ett\u00e4 kuvatun hahmon irtop\u00e4\u00e4 istutettiin kreikkalaista tai hellenistist\u00e4 tyyli\u00e4 mukaileviin vartaloihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
\u201dPrimaportan Augustus\u201d, 1. vuosisadan alku. [Vatikaanin museot, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Antiikin asentoja muokattiin vastaamaan retoriikan eli puhe- ja esiintymistaidon hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 asentoja: kohotettu k\u00e4si tarkoittaa \u201dmin\u00e4 puhun\u201d, k\u00e4si syd\u00e4men p\u00e4\u00e4ll\u00e4 viittaa tunteisiin tai vilpitt\u00f6myyteen jne. Retoriset eleet ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkin p\u00e4iv\u00e4n poliittisessa kuvastossa.<\/p>\n\n\n\n

Muotokuvan funktio propagandataiteena huipentui roomalaisissa hallitsijamuotokuvissa. Rooman keisarivallan alusta alkaen hallitsija hellenistiseen tapaan glorifioitiin jumalalliseksi hahmoksi. Rooman vallan loppupuolella kehittyi kokonaan uusi hallitsijamuotokuvan muoto, ratsastajapatsas.<\/p>\n\n\n\n

Parhaiten s\u00e4ilynyt roomalaisista hallitsijoiden noin kahdestakymmenest\u00e4 ratsastajapatsaasta on keisari Marcus Aureliuksen (161\u2013181 jaa.) patsas Rooman Capitolium-kukkulalla (3\/31). Mittasuhdevirheist\u00e4\u00e4n huolimatta (ratsastaja on suhteettoman kookas) siin\u00e4 on monumentaalista voimaa. Niin rintakuva kuin ratsastajapatsaskin j\u00e4iv\u00e4t my\u00f6hemm\u00e4n eurooppalaisen muotokuvanveiston vakiolajeiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Marcus Aureliuksen ratsastajapatsas, 161\u2013180 jaa. [Capitoliumin kukkula, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maalaustaide: laavaan hautautuneet aarteet<\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 79 jaa. Vesuviuksen purkauksen yhteydess\u00e4 laavan alle hautautuneiden Pompeijin ja Herculaneumin kaupunkien j\u00e4\u00e4nteet antavat parhaan kuvan paitsi roomalaisesta kaupunki- ja asuinarkkitehtuurista my\u00f6s aikakauden mosaiikki- ja maalaustaiteesta. Kaikkien teosten kohdalla ei kuitenkaan ole selvill\u00e4 olivatko teokset kreikkalaisten, hellenististen vai roomalaisten taiteilijoiden k\u00e4sialaa. Kysymys ei perimmilt\u00e4\u00e4n ole olennainen, sill\u00e4 Rooman maailmanmahdin eri puolilla ty\u00f6skentelev\u00e4t taiteilijat edustivat luonnollisesti monia eri kansoja ja etnisi\u00e4 ryhmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mosaiikki oli jo hellenistisell\u00e4 kaudella suosittu taidemuoto. Hellenistiselt\u00e4 kaudelta alkaen mosaiikit koottiin eriv\u00e4risist\u00e4 ja -s\u00e4vyisist\u00e4 kivikuutioista. Merkitt\u00e4vimpi\u00e4 s\u00e4ilyneit\u00e4 mosaiikkeja on Aleksanterintaistelu (3\/32), joka kuvaa Aleksanteri Suuren voittoa persialaisista. Aleksanteri on kuvattu helposti tunnistettavana jumalsankarina. Muut kuvatut henkil\u00f6t vaikuttavat uskottavilta muotokuvilta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Dionysinen mysteeriokultti, sein\u00e4maalaus Pompeijin \u201dMysteeriohuvilasta\u201d, n. 50 eea. [Villa dei Misteri, Pompeiji, Italia]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Taiteellisesti eritasoisia mosaiikkeja oli villojen<\/em> eli huviloiden edustalla ja sis\u00e4ll\u00e4. Mosaiikista tehtiin my\u00f6s taulumaisia paneeleita. Huviloiden interi\u00f6\u00f6rit on koristeltu lukemattomilla, tasoltaan vaihtelevilla maalauksilla. H\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 on niiden tyylillinen moninaisuus.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 kuuluisimmat roomalaiset sein\u00e4maalaukset sijaitsevat Mysteeriohuvilana tunnetussa rakennuksessa (3\/33). Maalausten perusteella se on tulkittu jonkin mysteeriouskonnon initiaatio- eli vihkimystemppeliksi. Maalaukset kuvaavat vaikeaselkoisia mytologisia aiheita monumentaalisen selkein\u00e4 kohtauksina \u201dpompeijin punaista\u201d taustaa vasten.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Arkkitehtuurifantasia, sein\u00e4maalaus [Oplontis, Pompeiji, Italia]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maalausten monet tyylit on karkeasti jaettu lajityyppeihin. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan seuranneet toisiaan kronologisesti, vaan olivat usein rinnakkaiset. Varhaisemmissa maalauksissa sein\u00e4maalaukset jaottelivat sein\u00e4pinnan arkkitehtonisin aihein, kuten maalatuin pylv\u00e4in, palkein ym.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin t\u00e4t\u00e4 illusorista tilan jatkamista tehostettiin maalaamalla seiniin ik\u00e4\u00e4n kuin aukkoja tai ikkunoita joista avautuivat maalatut maisemat, pylv\u00e4srivist\u00f6t jne. Lopulta p\u00e4\u00e4dyttiin mielikuvituksellisiin ja mutkikkaihin kokonaisuuksiin, joissa er\u00e4\u00e4nlaisella keskeisperspektiivin alkumuodolla kuvattiin huimaavia arkkitehtuurifantasioita maisemilla h\u00f6ystettyin\u00e4 (3\/33). Tyyli lienee saanut vaikutteita aikakauden teatterin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka maalaukset ovat teknisesti eritasoisia, ne paljastavat roomalaisen maalaustaiteen temaattisen ja tyylillisen rikkauden. Aiheina on siis muotokuvia, allegorioita, mytologisia kohtauksia, maisemia sek\u00e4 kaupunki- ja luontokuvauksia. Tyylit vaihtelevat monumentaalisen selke\u00e4st\u00e4 l\u00e4hes impressionistiseen, keve\u00e4\u00e4n sivellinty\u00f6h\u00f6n. Ne tuntuvat ennakoivan monia Euroopan maalaustaiteen my\u00f6hempi\u00e4 pyrkimyksi\u00e4 ja tyylisuuntia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rooman imperiumi kattoi suuruutensa aikana paitsi V\u00e4limeren alueet my\u00f6s suuren osan V\u00e4h\u00e4-Aasiaa sek\u00e4 pohjoista ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":549,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-89","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-antiikin-maailma-kreikan-ja-rooman-taide"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=89"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2669,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89\/revisions\/2669"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/549"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=89"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=89"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=89"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}