{"id":9,"date":"2013-11-12T07:59:51","date_gmt":"2013-11-12T05:59:51","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=7"},"modified":"2026-05-15T16:50:03","modified_gmt":"2026-05-15T13:50:03","slug":"10-9-uusia-nakemisen-tapoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-9-uusia-nakemisen-tapoja\/","title":{"rendered":"10.9<\/span> Uusia n\u00e4kemisen tapoja"},"content":{"rendered":"\n

Paljon on keskusteltu siit\u00e4, vaikuttiko valokuvauksen yleistyminen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti my\u00f6s kuvataiteeseen. On sanottu, ett\u00e4 kun nyt kuka tahansa saattoi esimerkiksi saada itsest\u00e4\u00e4n huokealla valokuvatun muotokuva, maalareiden huomio suuntautui todellisuuden n\u00e4k\u00f6iskuvauksesta sen yksil\u00f6lliseen tulkintaan.<\/p>\n\n\n\n

Olipa prosessi n\u00e4in suora tai ei, oireellista on ett\u00e4 1800-luvun lopun t\u00e4rkein ei-akateeminen taideryhmittym\u00e4, impressionistit<\/em>, esitt\u00e4ytyiv\u00e4t n\u00e4yttelyll\u00e4\u00e4n ensi kerran juuri merkitt\u00e4v\u00e4n varhaisen taidevalokuvaajan Nadarin ateljeetiloissa.<\/p>\n\n\n\n

Nimens\u00e4 ryhm\u00e4 otti koulukunnan puhdaspiirteisimm\u00e4n edustajan, Claude Monetin (1840\u20131926) varhaisesta sataman\u00e4kym\u00e4st\u00e4, joka on maalattu vapain, levein siveltimenvedoin. Ty\u00f6 oli ryhm\u00e4n keskuudessa ristitty nimell\u00e4 Impressio (vaikutelma) nousevasta auringosta (10\/30).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Claude Monet: Impressio, auringonnousu, 1872 [Mus\u00e9e Marmotan, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Akateemisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta maalaus ei ollut loppuun saakka viimeistelty. Sen sijaan Monet keskittyi kuvamaan nimenomaan v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 n\u00e4k\u00f6vaikutelmaansa. Se onkin impressionisteja yhdist\u00e4v\u00e4 pyrkimys, joskin kukin toteutti sit\u00e4 hieman eri tavoin.<\/p>\n\n\n\n

Japanilainen taide oli juuri tullut muoti-ilmi\u00f6ksi Euroopassa ja impressionistit, Monet ennen kaikkea, ihailivat japanilaisia puupiirroksia. Niiss\u00e4 impressionisteja kiinnosti nimenomaan sommitelman n\u00e4enn\u00e4inen sattumanvaraisuus, joka rajasi maiseman tai ihmishahmon hieman nykyajan snap shot<\/em> -valokuvan tavoin<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4k\u00f6havaintomaalauksensa ja herk\u00e4n kolorisminsa Monet vei \u00e4\u00e4ripisteeseen vanhuudessaan maalaamissaan lummesarjoissa ja goottilaisen kirkon fasaditutkielmissa, jotka h\u00e4n toteutti l\u00e4hes sokeutuneena.<\/p>\n\n\n\n

Pes\u00e4ero virallisen akateemisen taiteen ja uudistusmielisten individualistitaiteilijoiden v\u00e4lill\u00e4 oli k\u00e4rjistynyt jo parikymment\u00e4 vuotta aiemmin kun realistimaalari Courbet esitt\u00e4ytyi omalla Salongeista riippumattomalla n\u00e4yttelyll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Ristiriita kulminoitui impressionistien kohdalla. Heid\u00e4n n\u00e4yttelyns\u00e4 sai murskatuomion, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n kouluesimerkkin\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 ja konservatiivisesta taidekritiikist\u00e4. Ryhm\u00e4\u00e4n kuuluneen Auguste Renoirin (1841\u20131919) maalauksesta todettiin muun muassa seuraavaa: \u201dYritt\u00e4k\u00e4\u00e4 kertoa Renoirille, ettei naisen vartalo ole ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen hajoamistilassa oleva lihamassa, jossa on vihreit\u00e4 ja violetteja l\u00e4ikki\u00e4\u2026) (10\/31).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Pierre-Auguste Renoir: Soutajien aamiainen, 1881 [Phillips Collection, USA]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Neoimpressionismi: v\u00e4ri eriteltyn\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Impressionisteja pitemm\u00e4lle n\u00e4k\u00f6havainnon erittelyn vei joukko taiteilijoita, joita kutsutaan neoimpressionisteiksi<\/em> tai pointillisteiksi<\/em> (t\u00e4pl\u00e4maalareiksi). He suhtautuivat n\u00e4k\u00f6havaintoon pitk\u00e4lti teoreettisesti. Ryhm\u00e4n johtohahmo Georges Seurat (1859\u20131891) hajotti v\u00e4rin peruselementeiksi, pisteiksi, joita rinnan asettelemalla syntyi vaikutelma erilaisista v\u00e4ripinnoista (10\/32).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Georges Seurat: La Parade, 1888 [Metropolitan Museum, New York]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Symbolismi: kuva hengen ilmentym\u00e4n\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Kuvataiteessa symbolismi<\/em> kasvoi varhaisemman romantiikan perinteest\u00e4 ja nimenomaan 1800-luvun loppupuolen ranskalaisesta runoudesta. 1880-luvulla syntynyt suuntaus oli pitk\u00e4lti rinnakkainen art nouveaun ja jugendin kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Uskonnolliseen mystiikkaan taipuvat symbolistit kokivat ett\u00e4 taiteen teht\u00e4v\u00e4 on kuvata vertauskuvallisessa muodossa syvi\u00e4 tunteita ja henkisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 ja totuuksia. Ryhm\u00e4n johtohahmo oli ranskalainen Puvis de Chavanne (1824\u20131898) (10\/21).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Pierre Puvis de Chavannes. Pastoraali, 1882 [Yale University]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuva \u00e4\u00e4ritunnetilan tulkkina<\/h2>\n\n\n\n

Jugendin piiriin kuului my\u00f6s norjalainen Edward Munch (1863\u20131944). H\u00e4n ty\u00f6skenteli pitk\u00e4\u00e4n Pariisissa, josta oli 1800-luvun mittaan tullut eurooppalaisen taidemaailman eitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n keskus. Siell\u00e4 h\u00e4n tutustui moniin merkitt\u00e4viin nykytaiteilijoihin. Saksassa h\u00e4n puolestaan oli perustamassa uuden taiteen ryhm\u00e4\u00e4, sesessionisteja.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Munchin voimalliset maalaukset ja grafiikka kiteytt\u00e4v\u00e4t usein \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 tunnetiloja, kuten hysteriaa, seksuaalista intohimoa, surua tai pelkoa (10\/34). Taiteen alalla ne heijastavat inhimillisen psyyken syv\u00e4luotausta, kuten tieteen alalla Siegmund Freudin tutkimukset.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Edward Munch: Huuto, 1893 [Nasjonalgelleriet, Oslo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Moninaistuvat n\u00e4kemisen strategiat<\/h2>\n\n\n\n

J\u00e4lki-impressionisteiksi on yleens\u00e4 niputettu joukko taitelijoita, jotka tietoisesti irtautuivat impressionistien ryhm\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4htiv\u00e4t kukin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa yksil\u00f6llisen n\u00e4kemisen ja maalaamisen strategiaansa.<\/p>\n\n\n\n

Monetin tavoin japanilaisista puupiirroksista innoitusta l\u00f6yt\u00e4nyt ranskalainen Paul Gauguin (1848\u20131903) esimerkiksi muutti Tahitille, miss\u00e4 h\u00e4n kehitti oman, lineaarisen ja kaksiulotteisen tyylins\u00e4 \u201dtoisen\u201d kulttuurin kuvaamiseen. Sill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 1800-luvun orientalistisen taiteen kanssa, joka oli kuvannut \u201deksoottisia\u201d aiheita periaatteessa pikkutarkalla, akateemisella tyylill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Paul Gauguin: Where Do We Come From? What Are We? Where Are We Going?, 1897 [Museum of Fine Arts, Boston]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Niin ik\u00e4\u00e4n ranskalaisen Paul G\u00e9zannen (1839\u20131906) taide kasvoi romanttis-realistiselta pohjalta. Edell\u00e4 esitellyn Barbizonin koulukunnan maisemamaalarin, Corotin tavoin G\u00e9zannekin tarkkaili maisemaa, asetelmia jne. pitk\u00e4lti sellaisina kuin ne rakenteellisesti n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t, ilman sen kummempia symbolisia viestej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pelkistetyll\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 maav\u00e4reihin, vihre\u00e4\u00e4n ja siniseen rajoittuvalla v\u00e4ripaletillaan h\u00e4n analysoi n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4tyen erittelem\u00e4\u00e4n n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4 pallon, kartion ja sylinterin perusmuotoihin. Muutamat h\u00e4nen t\u00f6ist\u00e4\u00e4n tuntuvat ennakoivan 1900-luvun abstraktia taidetta (10\/35). Samalla h\u00e4n toimi suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 esimerkiksi kuvapinnan geometrisiin pintoihin hajottaneille kubisteille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Paul G\u00e9zanne: Mont Sainte-Victoire Les Laivesista n\u00e4htyn\u00e4, 1902<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Akateemisen koulutuksen puute ei en\u00e4\u00e4 ollut este taiteilijuudelle. Henri Rousseau (1844\u20131910) oli ammatiltaan tullimies, mutta h\u00e4nen intohimonsa oli maalaaminen. Vaikka h\u00e4n ihaili akateemista tyyli\u00e4, h\u00e4n maalasi itse sadunomaisia, perspektiivi\u00e4 kaihtavia maisemia, unikuvia ja muotokuvia tyylill\u00e4, joka muistuttaa lasten tekemist\u00e4 kuvista. Tyyli\u00e4 on luonnehdittu sek\u00e4 primitivismiksi<\/em> ett\u00e4 naivismiksi.<\/em> N\u00e4in 2000-luvun alun n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna h\u00e4net voisi nimet\u00e4 my\u00f6s ns. \u201dite-taiteen\u201d,<\/em> itseoppineiden, taiteenharrastusta rakastavien amat\u00f6\u00f6rien pioneeriksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Henri Rousseau: Nukkuva mustalainen, 1897 [Museum of Modern Art, New York]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Itseoppinut oli my\u00f6s hollantilaine Vincent van Gogh (1853\u20131890), joka kehitti oman, ylti\u00f6yksil\u00f6llisen tyylins\u00e4 useiden edell\u00e4 sivuttujen ranskalaisten aikalaismaalareiden ja japanilaisten puupiirrosten vaikutteita soveltaen.<\/p>\n\n\n\n

Van Goghin r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4n ilmaisuvoimainen sivellintekniikka saa kuvatun aiheen, on se sitten kukkakimppu, maisema tai muotokuva, sykkim\u00e4\u00e4n pelottavalla voimalla (10\/33). L\u00e4hes kontrolloimatonta tunnelatausta korostavalla taiteellaan h\u00e4n viitoitti tiet\u00e4 1900-luvun ekspressionisteille.<\/em> H\u00e4nen lyhyt, traaginen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 itsetuhoisine korvanleikkauksineen kuuluu romanttisesta taiteilijakuvasta kehittyneen \u201dv\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rretyn taiteilijaneron\u201d -myytin perusaineksiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Vincent van Gogh: Pelto ja sypressi, 1889 [National Gallery, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Paljon on keskusteltu siit\u00e4, vaikuttiko valokuvauksen yleistyminen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti my\u00f6s kuvataiteeseen. On sanottu, ett\u00e4 kun nyt […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":630,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-9","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1800-luku-kiihtyva-muutos"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2706,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions\/2706"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/630"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}