{"id":91,"date":"2013-11-12T08:42:17","date_gmt":"2013-11-12T06:42:17","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=91"},"modified":"2023-11-09T13:22:11","modified_gmt":"2023-11-09T10:22:11","slug":"3-2-kreikan-taide","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/3-2-kreikan-taide\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">3.2<\/div> Kreikan taide"},"content":{"rendered":"<p>Kreikkalainen kulttuuri kukoisti Kreikan niemimaalla ja sit&auml; ymp&auml;r&ouml;ivill&auml; saarilla ja alueilla n. 700 eaa. &ndash; Se ei muodostanut maantieteellisesti selv&auml;rajaista &rdquo;valtakuntaa&rdquo;, vaan koostui monista pienist&auml; kaupunkivaltioista, joita kutsuttiin nimell&auml; <strong>polis<\/strong>. Siit&auml; juontuu sana politiikka, yksi lukemattomista edelleen k&auml;yt&ouml;ss&auml; olevista <strong>k&auml;sitteist&auml; ja termeist&auml;<\/strong>, jotka ovat j&auml;&auml;neet el&auml;m&auml;&auml;n l&auml;nsimaisiin kieliin ja muokanneet perusteellisesti kulttuuriamme. Pikku valtioita hallittiin eri tavoin, <em>tyrannialla<\/em> eli yksinvallalla mutta my&ouml;s <strong>demokratialla.<\/strong><\/p>\n<p>Poliittisesta hajanaisuudestaan huolimatta alue oli kulttuurisesti suhteellisen yhten&auml;inen. Sen alkuper&auml;iset asukkaat nimittiv&auml;t itse&auml;&auml;n <em>helleeneiksi.<\/em> Heill&auml; oli yhteinen kieli, kreikka, ja he jakoivat p&auml;&auml;piirteiss&auml;&auml;n yhteisen kulttuurin ja my&ouml;s taidek&auml;sityksen. Kaikkia, jotka j&auml;iv&auml;t t&auml;m&auml;n kielialueen ulkopuolelle, kreikkalaiset kutsuivat <em>barbaareiksi. <\/em>Kreikan taidehistoria jaetaan seuraaviin periodeihin:<\/p>\n<ul><li>Geometrinen tyyli n. 800&ndash;700 eaa.<\/li>\n<li>Arkaainen tyyli n. 600&ndash;480 eaa.<\/li>\n<li><span  data-tooltip=\"Klassinen, lat. classis tarkoittaa &rdquo;luokkaa&rdquo;, korkeinta astetta. K&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; se on hyvin arvov&auml;ritteinen termi, jolla jokin kausi tai periodi julistetaan ylivertaiseksi, kaikki standardit t&auml;ytt&auml;v&auml;ksi.\" class=\"glossaryLink\">Klassinen<\/span> tyyli n. 480&ndash;400 eaa.<\/li>\n<li>My&ouml;h&auml;isklassinen tyyli 400&ndash;330 eaa.<\/li>\n<li>Hellenismi 330 eaa.&ndash;30 jaa.<\/li>\n<li>Etruskit n. 700&ndash;100 eaa.<\/li>\n<li>Rooman taide n. 500&ndash;400 jaa.<\/li>\n<\/ul><p>Kreikkalaisilla oli rikas jumalten <strong>pantheon <\/strong>ja monia <strong>rituaaleja.<\/strong> Suhde kuolemaan poikkesi useimmista k&auml;sitellyist&auml; varhaiskulttuureista, sill&auml; tuonpuoleiseen ei t&auml;hd&auml;tty mutkikkain hautauskultein. Jumalat kuvattiin sek&auml; <strong>mytologiassa<\/strong> ett&auml; taiteessa ihmishahmoisina. Kreikan taiteelle leimallisia piirteit&auml; ovat (a) pylv&auml;s-palkisto-j&auml;rjestelm&auml;&auml;n perustuva temppeliarkkitehtuuri, joka tietoisesti pyrki harmonian ihanteeseen, (b) ihmiskehon, nimenomaan miehisen kehon, idealisointi, mutta (c) samalla n&auml;k&ouml;havainnon tutkiminen, joka johti naturalismiin, (d) sek&auml; pyrkimys idealisoinnin ja naturalismin tasapainoon.<\/p>\n<p>Taide alkoi irtaantua puhtaasti rituaalisesta funktiostaan. Taiteilijat alkoivat 600-luvulta alkaen toisinaan merkit&auml; teokset nimill&auml;&auml;n. K&auml;sity&ouml;l&auml;iset ja taiteentekij&auml;t saattoivat siirty&auml; kaupunkivaltiosta toiseen tarjoamaan palveluksiaan ja v&auml;hitellen taidetta alettiin ker&auml;ill&auml;. Hellenistiselt&auml; kaudelta tunnetaan my&ouml;s naispuolisten maalareiden nimi&auml;, varhaisimmat tunnetut taiteen historiassa.<\/p>\n<h2>Arkaainen taide: kukkaan puhkeava keho<\/h2>\n<p>Termill&auml; <span  data-tooltip=\"Arkaainen-termill&auml; voidaan viitata my&ouml;s muissa kulttuureissa taiteeseen, joka ik&auml;&auml;n kuin valmistelee klassiseksi m&auml;&auml;ritelty&auml; periodia.\" class=\"glossaryLink\">&rdquo;arkaainen&rdquo;<\/span> tarkoitetaan taidetta, joka on per&auml;isin ennen <em>&rdquo;klassisena&rdquo;<\/em> pidetty&auml; periodia.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"380\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0306.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1154\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0306.jpg 380w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0306-178x300.jpg 178w\" sizes=\"(max-width: 380px) 100vw, 380px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1154\">\n\t\t\t\tKore, n. 510 eaa. [Akropolin museo, Ateena]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Arkaaiselta kaudelta (n. 600&ndash;480 eaa.) on s&auml;ilynyt joukko neitoja (3\/6) ja nuorukaisia (3\/7) esitt&auml;vi&auml; marmoriveistoksia, jotka useimpien muiden kreikkalaisten marmoriveistosten tavoin olivat aikanaan maalattuja. Ne esitt&auml;v&auml;t kohteensa juuri aikuisuuden kynnyksell&auml;, kasvoillaan usein arvoituksellinen hymy, ns. &rdquo;arkaainen hymy&rdquo;.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"240\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0307.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1155\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0307.jpg 240w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0307-113x300.jpg 113w\" sizes=\"(max-width: 240px) 100vw, 240px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1155\">\n\t\t\t\tKuros, n. 570 eaa. [Staatliche Anikensamlung und Glyptotek, M&uuml;nchen]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Naispuolisten hahmojen letitetyt hiukset ja asujen laskokset eli <em>draperiat<\/em> on kuvattu tarkkuudella. Miespuoliset hahmot ovat sen sijaan aina alastomia. Veistokset seisovat suorassa, paino molemmilla jaloilla, vaikka oikea jalka on astunut hieman eteenp&auml;in. Teknisesti veistokset ehk&auml; toteutettiin samoin kuin monet egyptil&auml;iset veistokset: kuvanveist&auml;j&auml; l&auml;hti valmistamaan veistosta kulmikkaasta kivipaadesta nelj&auml;lt&auml; suunnalta.<\/p>\n<p>Nuorukaisveistoksia <em>(kuros)<\/em> on s&auml;ilynyt huomattavasti neitoveistoksia <em>(kore)<\/em> enemm&auml;n. Jo arkaaisella kaudella kreikkalainen taide keskittyi tutkimaan ja kuvaamaan alastonta miesvartaloa. Syit&auml; saattaa olla monia. Homo- ja biseksuaalisuus olivat yleisesti hyv&auml;ksytty&auml; ja kreikkalaisessa rakkausrunoudessa ihailun kohde oli useimmiten juuri veistosten hahmojen i&auml;ss&auml; oleva nuorukainen. Alastomuus on tulkittu my&ouml;s vertauskuvallisesti viittaavan sielun paljauteen. Toisaalta syy siihen saattaa olla k&auml;yt&auml;nn&ouml;llisempi: keskeisiss&auml; rituaaleissa, kuten <strong>olympialaisissa<\/strong>, miehet esiintyiv&auml;t alasti.<\/p>\n<p>Arkaaisten veistosten k&auml;ytt&ouml;tarkoitusta ei tunneta. Jotkut niist&auml; ovat palvelleet hautamuistomerkkein&auml;, jotkut oli lahjoitettu uhrilahjoina temppeleihin. Ei my&ouml;sk&auml;&auml;n tiedet&auml; keit&auml; veistokset esitt&auml;v&auml;t. Nuorukaishahmot saattavat edustaa Apollonia tai ne voivat esitt&auml;&auml; ihailtuja urheilijoita.<\/p>\n<h2>Kreikkalainen temppeli: pylv&auml;iden ja palkkien harmonia<\/h2>\n<p>Kreikkalainen temppeli lienee kehittynyt yksinkertaisesta suunnikkaan muotoisesta rakennuksesta, ns. <em>megaronista<\/em>. Ominaista temppelille on, ett&auml; sen ulkonevan katon alla lep&auml;&auml;vi&auml; palkkeja tukevat pylv&auml;&auml;t tai joskus ihmishahmoiset veistokset. Perusrakenne samoin kuin monet temppelien yksityiskohdatkin lienev&auml;t perua varhaisemmasta <strong>puuarkkitehtuurista<\/strong>.<\/p>\n<p>Temppeli oli ulkoap&auml;in koettavaksi tarkoitettu rakennus, sill&auml; suurimmat rituaalit ja uhriseremoniat suoritettiin sen ulkopuolella. Jalustalta nousevien pylv&auml;iden kannatteleman rakennuksen ytimen muodosti <em>cella-<\/em>kammio eli &rdquo;kaikkein pyhin&rdquo;, jossa seisoi temppelin nimikkojumaluutta esitt&auml;v&auml; patsas. Sis&auml;ll&auml; s&auml;ilytettiin my&ouml;s jumaluudelle annettuja arvolahjoja.<\/p>\n<p>Antiikin maailmassa kehittyi useita temppelityyppej&auml;. Vanhin ja Kreikassa kansallisen statuksen saanut oli <em>doorilainen<\/em> tyyli (3\/8). Varhaisimmat doorilaiset temppelien <span  data-tooltip=\"Kaupunkeja alettiin kaivaa esille 1700-luvulla, mik&auml; johti valtavaan kiinnostukseen roomalaista taidetta kohtaan ja vaikutti eurooppalaisen arkkitehtuurin ja sisustuksen kehitykseen eritysen&auml; boomina.\" class=\"glossaryLink\">j&auml;&auml;nteet<\/span> ovat per&auml;isin n. 650-luvulta eaa. Doorilaisessa temppeliss&auml; on jykev&auml;t, yl&ouml;sp&auml;in kapenevat pylv&auml;&auml;t. Ne kohoavat suoraan temppelin jalustaosasta, joka on porrastettu kaikilta nelj&auml;lt&auml; puolelta. Cella eli kaikkein pyhin sijaitsee temppelin sis&auml;ll&auml;, sen takaosassa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0308.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1156\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0308.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0308-150x150.jpg 150w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0308-300x300.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0308-500x500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1156\">\n\t\t\t\tDoorilainen pylv&auml;sj&auml;rjestelm&auml; (Grinellin mukaan)\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Doorilainen <em>kapiteeli<\/em> eli pylv&auml;&auml;n p&auml;&auml; muodostuu py&ouml;re&auml;st&auml; kiekkomaisesta alaosasta ja neli&ouml;m&auml;isest&auml; yl&auml;osasta. Pylv&auml;iden kannattaman palkiston <em>friisi<\/em> on jaettu neli&ouml;m&auml;isiin osiin, joissa pystyuurretut <em>triglyfit<\/em> vuorottelevat tasapintaisten <em>metooppien<\/em> kanssa. Metoopit tarjosivat my&ouml;s paikan reliefeille, joita doorilaisissa temppeleiss&auml; oli usein my&ouml;s kattorakennelman p&auml;&auml;tykolmioissa. Reliefit olivat maalatut, joten my&ouml;hempi mielikuvamme kreikkalaista temppeleist&auml; hohtavan valkoisina, on osin virheellinen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0309.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1157\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0309.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0309-150x150.jpg 150w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0309-300x300.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0309-500x500.jpg 500w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1157\">\n\t\t\t\tJoonialainen pylv&auml;sj&auml;rjestelm&auml; (Grinellin mukaan)\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p><em>Joonialaisessa<\/em> (3\/9) temppeliss&auml; doorilaisia sirommilla pylv&auml;ill&auml; on jalusta eik&auml; vaakasuoraa yl&auml;friisi&auml; ole jaettu neli&ouml;m&auml;isiin yksik&ouml;ihin. Friisit tarjosivatkin tilan pitkille, katkeamattomille reliefeille. Kapiteelin keskiosan muodostaa kahdelta reunaltaan sis&auml;&auml;np&auml;in kiertyv&auml; <em>voluutta-<\/em>aihe. My&ouml;h&auml;isklassisella kaudella kehittyi <em>korinttilainen<\/em> (3\/10) pylv&auml;sj&auml;rjestelm&auml;, jossa pylv&auml;&auml;n p&auml;&auml; imitoi <em>akanthus-<\/em>kasvin lehti&auml;.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"540\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0310.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1158\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0310.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0310-300x253.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1158\">\n\t\t\t\tKorinttilainen kapiteeli eli pylv&auml;&auml;np&auml;&auml;, n. 350 eaa. [Arkeologinen museo, Epidauros]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Aikojen kuluessa kreikkalaisiin pylv&auml;sj&auml;rjestelmiin on yhdistetty erilaisia ominaisuuksia, doorilaiseen miehekkyys ja vakavuus, joonialaiseen feminiinisyys ja eleganssi ja korinttilaiseen juhlavuus. Niit&auml; on varioitu ja yhdistely my&ouml;hemm&auml;ss&auml; arkkitehtuurissa aina 1900-luvun alkuun saakka.<\/p>\n<p>Kreikkalaisista temppelikomplekseista t&auml;rkein on Ateenan <span  data-tooltip=\"Akropolis tarkoittaa linnavuorta, joka yleens&auml; sijaitsi poliksen eli kaupunkivaltion keskell&auml;. Siell&auml; sijaitsivat t&auml;rkeimm&auml;t temppelit ja julkiset rakennukset.\" class=\"glossaryLink\">akropolis<\/span> (3\/11). Se sai nykyiset muotonsa Kreikan klassisella kaudella Ateenan hallitessa hetken yhdistynytt&auml; Kreikkaa 400-luvulla eaa. Akropoliin p&auml;&auml;temppeli on Pallas Athenelle omistettu doorilaistyylinen Parthenon (3\/12). Sen vieress&auml; kohoavat joonialaistyyliset Athene Niken ja Erekhteionin temppelit. J&auml;lkimm&auml;isess&auml; niist&auml; pylv&auml;&auml;t on korvattu kattoa kannattavilla <em>karyatideilla<\/em> eli naishahmoisilla veistoksilla. Vuorelle johtaa monumentaalinen Propylaia-sis&auml;&auml;nk&auml;yntirakennelma.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-6\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"320\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0311.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-6-1159\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0311.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0311-300x150.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-6-1159\">\n\t\t\t\tAteena <span  data-tooltip=\"Akropolis tarkoittaa linnavuorta, joka yleens&auml; sijaitsi poliksen eli kaupunkivaltion keskell&auml;. Siell&auml; sijaitsivat t&auml;rkeimm&auml;t temppelit ja julkiset rakennukset.\" class=\"glossaryLink\">Akropolis<\/span>-kukkula temppeleineen ja porrasrakenteineen, 432 eaa. [Agora-museo, Ateena]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"380\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0312.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-6-1160\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0312.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0312-300x178.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-6-1160\">\n\t\t\t\tParthenonin doorilainen temppeli, 447&ndash;438 eaa. [<span  data-tooltip=\"Akropolis tarkoittaa linnavuorta, joka yleens&auml; sijaitsi poliksen eli kaupunkivaltion keskell&auml;. Siell&auml; sijaitsivat t&auml;rkeimm&auml;t temppelit ja julkiset rakennukset.\" class=\"glossaryLink\">Akropolis<\/span>, Ateena]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>N&auml;enn&auml;isen vapaamuotoisesta sijoittelustaan huolimatta Ateenan Akropoliin rakennusten asemointi noudattaa matematiikan ja geometrian lakeja. Molemmat tieteenalat olivat pitk&auml;lle kehitettyj&auml; ja niiden lakeja kunnioitettiin l&auml;hes uskonnollisella hartaudella, sill&auml; niiden koettiin ilment&auml;v&auml;n metafyysisi&auml; ideaaleja.<\/p>\n<p><strong>Kultainen leikkaus<\/strong> toimi n&auml;ht&auml;v&auml;sti l&auml;ht&ouml;kohtana my&ouml;s Parthenonin temppelin suhdej&auml;rjestelm&auml;lle. Matematiikan ja geometrian lakeja sovellettiin kuitenkin siten, ett&auml; Parthenonista, kuten varhaisemmistakin doorilaisista temppeleist&auml;, tuli tasapainoinen ja silm&auml;&auml; miellytt&auml;v&auml; kokonaisuus. Sen mahdollistivat ns. &rdquo;optiset korjaukset&rdquo;. Pylv&auml;it&auml; paisutettiin hieman keskelt&auml;, uloimpia pylv&auml;it&auml; kallistettiin sis&auml;&auml;np&auml;in ja jalustaa korotettiin hitusen keskelt&auml; jne. jotta ihmisen n&auml;k&ouml;havainto rakennuksesta muodostuisi kompaktiksi ja harmoniseksi.<\/p>\n<h2>Klassinen kuvanveisto: ihannoitu ja analysoitu ihmiskeho<\/h2>\n<p>Siirtym&auml; arkaaisesta kaudesta klassiseen periodiin vuoden 480 eaa. tienoilla kiteytyy nuorukaisveistoksessa, jota yleisesti kutsutaan Kritios-nuorukaiseksi (3\/13). Se on varhaisin tunnettu nuorukaisveistos, jossa on luovuttu kehon painon symmetriasta. Arkaaisten veistosten tavoin Kritios-pojankin oikea jalka astuu eteenp&auml;in, mutta sen askel vaikuttaa koko jo kehoon, joka taipuu liikkeen mukaan. T&auml;llaista asentoa, jossa paino on toisella jalalla toisen ollessa levossa ja jossa keho hieman kiertyy, kutsutaan <strong>konrapostoksi<\/strong>.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-7\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0313.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-7-1161\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0313.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0313-188x300.jpg 188w\" sizes=\"(max-width: 400px) 100vw, 400px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-7-1161\">\n\t\t\t\t&rdquo;Kritios-nuorukainen&rdquo;, n. 480 eaa. [Akropoliin museo, Ateena]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Alaston miehinen keho s&auml;ilyi l&auml;pi kreikkalaisen taiteen vaiheiden keskeisimp&auml;n&auml; aiheena. Sen v&auml;lityksell&auml; pyrittiin ilmaisemaan erilaisia tunnetiloja ja ominaisuuksia, kauneutta, harmoniaa, voimaa, sankarillisuutta jne.<\/p>\n<p>Miehist&auml; kehoa kuvatessaan kreikkalaiset taiteilijat yhdistiv&auml;t kaksi n&auml;enn&auml;isen vastakkaista pyrkimyst&auml;: kehon idealisoinnin ja sen anatomisen uskottavuuden. Lihaksiston kuvauksesta huolimatta arkaaiset nuorukaisveistokset olivat viel&auml; ihmisen ideaalikuvauksia, mutta Kritios-nuorukaisessa idealisoinnin rinnalle nousi pyrkimys kuvata liikkuva ihmiskeho anatomisesti oikein.<\/p>\n<p>Samalla avautui mahdollisuus k&auml;ytt&auml;&auml; liikkeess&auml; kuvattua ihmiskehoa ilment&auml;m&auml;&auml;n yh&auml; laajenevaa ilmaisuasteikkoa. Parhaimman kuvan Kreikan klassisen kauden kuvanveistosta antaa <span  data-tooltip=\"Temppeliss&auml; olleet veistokset siirrettiin vuonna 2007 Ateenan kansallismuseoon suojaan marmoria sy&ouml;vytt&auml;v&auml;lt&auml; ilmansaasteilta. Suuri osa veistokoristelusta on kuitenkin British Museumissa, jonne siirrettiin 1700-luvun lopussa englantilaisen Lordi Elginin toimesta. N&auml;iden ns. Elginin marmoreiden (Elgin Marbles) palauttamisesta takaisin Kreikkaan on keskusteltu jo vuosikymmeni&auml;.\" class=\"glossaryLink\">Parthenonin veistokoristelu<\/span>. Sen toteuttajana tai suunnittelijana toimi todenn&auml;k&ouml;isesti aikansa kuuluisin kuvanveist&auml;j&auml; Feidias.<\/p>\n<p>Metooppien neli&ouml;m&auml;iset reliefit kuvaavat jumalten, <em>gigantti-<\/em>j&auml;ttil&auml;isten ja <em>amatsoni-<\/em>naissotureiden taistelua. Liikkeen ilmaisu on vapautunutta ja tarkkaa joskin asennot ovat aina esteettisesti harkittuja. Cella-kappelin ulkosein&auml;n friisi-reliefi kuvaa ateenalaisten uskonnollista juhlaa. Sen tietoisen rytminen sommittelu huipentuu rinnakkain laukkaaviin hevosiin (3\/14), jotka on kuvattu naturalistisesti ja samalla luotu uskottava syvyysvaikutelma.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-8 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-8\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"400\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0314.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-8-1162\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0314.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0314-300x188.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-8-1162\">\n\t\t\t\tRatsumiehi&auml; Parthenonin friisist&auml;, n. 440 eaa. [British Museum, Lontoo]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Parthenonin p&auml;&auml;tykolmioiden huonosti s&auml;ilyneiss&auml; veistohahmoissa on monia naishahmoja (3\/15), joiden vaatteiden laskosten k&auml;sittely on virtuoosimainen. Naiset kuvattiin edelleen etup&auml;&auml;ss&auml; puettuina, mutta nyt <em>draperiat<\/em> eli vaatteiden laskokset on kuvattu eritt&auml;in ilmaisuvoimaisesti. Kangas saattaa painautua kehoa vasten paljastaen alla olevat vartalonmuodot tai ne ry&ouml;ppy&auml;v&auml;t synnytt&auml;en mutkikkaan valon ja varjon leikin.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-9 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-9\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"280\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0315.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-9-1163\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0315.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0315-300x131.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-9-1163\">\n\t\t\t\tKolme jumalatarta, Parthenonin it&auml;isest&auml; p&auml;&auml;tykolmiosta, n. 438&ndash;432 eaa. [British Museum, Lontoo]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Klassisen kauden veistoksia on s&auml;ilynyt niukasti, mukana kuitenkin my&ouml;s muutama pronssiveistos. Delfoin temppelin vaununajajaa esitt&auml;v&auml; pronssiveistos (3\/16) kiteytt&auml;&auml; klassisen kuvanveiston pyrkimyksen idealisoinnin ja tarkan n&auml;k&ouml;havainnon v&auml;liseen tasapainoon.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-10 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-10\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"260\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0316.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-10-1164\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0316.jpg 260w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0316-122x300.jpg 122w\" sizes=\"(max-width: 260px) 100vw, 260px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-10-1164\">\n\t\t\t\t&rdquo;Delfoin vaununajaja&rdquo;, n. 470 eaa. [Arkeologinen museo, Dalfoi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Monet klassisen kauden kuuluisimpien kuvanveist&auml;jien ty&ouml;t tunnetaan vain kirjallisina kuvauksina tai my&ouml;hempin&auml;, usein roomalaisina kopioina. Polykleitoksen alkuper&auml;isty&ouml;h&ouml;n perustuva Keih&auml;&auml;nkantaja on kopioista kuuluisimpia (3\/17). Tekij&auml;&auml; ihailtiin roomalaisaikana siin&auml; m&auml;&auml;rin, ett&auml; h&auml;nen veistoksistaan johdettiin ihmiskehon mittasuhdej&auml;rjestelm&auml;.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-11 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-11\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"261\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0317.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-11-1165\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0317.jpg 261w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0317-122x300.jpg 122w\" sizes=\"(max-width: 261px) 100vw, 261px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-11-1165\">\n\t\t\t\tRoomalainen kopio Polykleitoksen &rdquo;Keih&auml;&auml;nkantajasta&rdquo; [Museo Archeologico Nazionale, Napoli]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Alaston nainen tuli suosituksi kuvaveiston aiheeksi vasta my&ouml;h&auml;isklassisella kaudella 300-luvulla. Miehet esitettiin itsetietoisina kehostaan, kun naiset puolestaan kuvattiin sis&auml;&auml;np&auml;in k&auml;&auml;ntyneiss&auml; asennoissa k&auml;sill&auml;&auml;n, ik&auml;&auml;n kuin kainosti intiimiytt&auml;&auml;n peitellen. Kuuluisimmat kauden naisveistokset, jotka nekin tunnetaan vain roomalaisina kopioina, kuvaavat Afroditea (3\/18). &rdquo;H&auml;veli&auml;s Venus&rdquo; vakiintui renessanssin aikana yhdeksi l&auml;nsimaisen taiteen perusaiheeksi.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-12 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-12\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"240\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0318.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-12-1166\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0318.jpg 240w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0318-113x300.jpg 113w\" sizes=\"(max-width: 240px) 100vw, 240px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-12-1166\">\n\t\t\t\tMedicin Venus 1. vs. jaa [Uffici Firenze]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Maljakkomaalaus: ilmaisun monimuotoisuus<\/h2>\n<p>Kreikan arvostetuimmat taiteilijat olivat maalareita. Heid&auml;n teoksiaan ei ole kuitenkaan s&auml;ilynyt, sill&auml; paneeleille tai seinille toteutetut maalaukset tuhoutuvat veistoksia helpommin. Siksi mielikuvaa antiikin taiteesta hallitsevatkin kuvanveisto ja arkkitehtuuri. Tietomme antiikin Kreikan maalaustaiteesta perustuvat roomalaisaikojen t&ouml;ihin ja nimenomaan keramiikka-astioihin maalattuihin maljakkomaalauksiin. Niit&auml; on s&auml;ilynyt tuhansittain ja ne muodostavat Kreikan historian ja kulttuurin tutkimuksen keskeisen l&auml;hteen.<\/p>\n<p>Arkaaisen kauden ns. geometrista maljakkomaalausta (3\/19) leimaavat geometrisista aiheista rakentuvat maljakkoa kiert&auml;v&auml;t koristevy&ouml;hykkeet, kuten soikiot, ympyr&auml;t ja rytmikk&auml;&auml;t <strong>meanderinauhat.<\/strong> N&auml;iden aiheiden lomassa on esitetty my&ouml;s ihmisi&auml;, kuten esimerkiksi hautajaisseremonian surijoita. Heid&auml;t on esitetty &rdquo;egyptil&auml;ist&auml;&rdquo; kuvaustapaa noudattaen, mutta &auml;&auml;rimm&auml;isen viitteellisesti. Kasvot on merkitty l&auml;isk&auml;ll&auml; ja yl&auml;ruumis kolmiona.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-13 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-13 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-13 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-13 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-13\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0319.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-13-1167\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0319.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0319-300x216.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-13-1167\">\n\t\t\t\tGeometrisen tyylin maljakko, jossa hautajaiskohtaus, 700-luku eaa. [Ateenan Kansallismuseo]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>N&auml;m&auml; 700-luvun ankarat maalaukset on toteutettu siten, ett&auml; hahmot on maalattu mustalla savilietteell&auml; l&auml;mpim&auml;n kellanpunertavalle pohjalle. Sama perustekniikka antoi nimens&auml; my&ouml;hemmin paljon vapaammille maljakkomaalauksille. &rdquo;Mustakuvioisessa&rdquo; tyyliss&auml; hahmot esitettiin mustina silhuetteina ja niiden yksityiskohdat saattoivat olla vain viitteelliset (3\/20). Mustakuvioinen tyyli s&auml;ilyi hallitsevana 500-luvun loppuun saakka.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-14 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-14 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-14 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-14 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-14\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0320.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-14-544\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0320.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0320-300x216.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-14-544\">\n\t\t\t\tZeus-jumalan vaunut, mustakuvioinen maljakkomaalaus, n. 575 eaa. [Arkeologinen museo, Firenze]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>&rdquo;Punakuvioisessa&rdquo; tyyliss&auml; (3\/21) tausta v&auml;ritettiin mustaksi joten kuvatut hahmot j&auml;iv&auml;t punertaviksi. Niihin saatettiin maalata &auml;&auml;riviivoja, kankaan laskoksia, kasvonpiirteit&auml; ja muita yksityiskohtia. Ilmaisukeinot laajenivat ratkaisevasti. Punakuvioisista maljakoista voikin l&ouml;yt&auml;&auml; l&auml;hes kaikki ne keinot, joita kuvanveist&auml;j&auml;t klassisella kaudella hy&ouml;dynsiv&auml;t kuten lyhennyksess&auml; kuvattuja raajoja, syvyysvaikutelman illuusion, ilmaisuvoimaisia draperioita jne.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-15 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-15 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-15 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-15 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-15\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"400\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0321.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-15-1168\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0321.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0321-300x188.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-15-1168\">\n\t\t\t\tHerakles-lapsi kuristaa k&auml;&auml;rmeen, punakuvioinen maljakko, 400-luku eaa. [Louvre, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Maljakkomaalaukset toteutettiin useimmiten erilaisiin k&auml;ytt&ouml;astioihin, kuten kosmetiikan s&auml;ilytyspulloihin, juoma-astioihin jne. Tyylej&auml; k&auml;ytettiin rinnan. Tietyt rituaaliastiat maalattiin my&ouml;hemminkin mustakuvioisella tyylill&auml;. Maalaustaiteen keinojen runsaus ilmenee parhaiten 400-luvun hautamaljakoissa. Niiden valkealle pohjalle maalattiin tempera-v&auml;rein vapautuneella sivellintekniikalla erilaisia hahmoja.<\/p>\n<p>Yleens&auml; maalausten teemat keskittyiv&auml;t pitk&auml;lti samoihin aiheisiin kuin aikakauden draamarunous. My&ouml;s arjen kuvaukset, juomingit ja erilaiset seksuaaliset nautinnot olivat suosittuja aiheita.<\/p>\n<h2>Hellenismi<\/h2>\n<p>Kautta, joka alkoi Aleksanteri Suuren kuolemasta 323 eaa. ja jatkui aina noin 30-luvulle jaa. kutsutaan hellenistiseksi kaudeksi. Aleksanteri Suuren valloitusretkien my&ouml;t&auml; kreikkalainen kulttuuripiiri laajentui etel&auml;ss&auml; Egyptiin ja id&auml;ss&auml; aina Intiaan saakka. Helleeninen kulttuuri oli levitt&auml;ytyess&auml;&auml;n joutunut tekemisiin muiden kulttuurien kanssa.<\/p>\n<p>Kulttuurin ydin oli viel&auml; kreikkalainen. Esimerkiksi ymp&auml;ri laajaa valtakuntaa perustetut kaupungit noudattivat kreikkalaista poliksen mallia. Ne kasvoivat kuitenkin suuriksi <em>kosmopoliittisiksi<\/em> eli kansainv&auml;lisiksi keskuksiksi. Jo Aleksanteri Suurta oli kunnioitettu jumalallisena ja h&auml;nt&auml; seuranneet hallitsijat jatkoivat perinnett&auml;. Heit&auml;kin tuli palvoa jumalina, k&auml;yt&auml;nt&ouml; jota ei ennen Aleksanteri Suurta kreikkalaisessa kulttuurissa tunnettu.<\/p>\n<p>Muutokset heijastuivat taiteisiinkin. Klassisen temppeliarkkitehtuurin ihanteet v&auml;istyiv&auml;t dramaattisemman tilank&auml;sittelyn tielt&auml;. Parhaiten s&auml;ilynyt esimerkki hellenistisest&auml; temppeliarkkitehtuurista on V&auml;h&auml;-Aasiassa sijainnut Pergamonin kaupungin Zeukselle omistettu alttari. Siit&auml; on j&auml;tetty pois varsinainen sis&auml;tila ja se muodostaa dramaattisen portaikon, jonka yll&auml; avautuu pihaa kolmelta suunnalta ymp&auml;r&ouml;iv&auml;n gallerian tavoin levitt&auml;ytyv&auml; joonialainen pylv&auml;ikk&ouml; (3\/22).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-16 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-16 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-16 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-16 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-16\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"560\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0322.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-16-1169\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0322.jpg 560w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0322-263x300.jpg 263w\" sizes=\"(max-width: 560px) 100vw, 560px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-16-1169\">\n\t\t\t\tPergamonin Zeuksen alttaria, n. 175 eaa. [Staatliche Museum, Berliini]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Rakennelman alaosaa kiert&auml;&auml; 1,5 metri&auml; korkea reliefi-friisi, joka kuvaa jumalten ja gigantti-j&auml;ttil&auml;isten taistelua. Se on toteutettu korkeana, l&auml;hes veistokuvamaisena reliefin&auml;, johon valot ja varjot luovat syvyytt&auml; ja varjoefektej&auml;. Ilmaisu on &auml;&auml;rimm&auml;isen dramaattista. H&auml;vi&auml;jien vartalot ja kasvot viestiv&auml;t kauhua ja tuskaa ja hurjassa liikkeess&auml; olevat naturalistiset hahmot ty&ouml;ntyv&auml;t ulos reliefin kehyksist&auml;.<\/p>\n<p><strong>Taideteoreettinen keskustelu<\/strong> oli hellenistisell&auml; kaudella vilkasta samalla kun klassista kautta leimannut tasapaino idealisoinnin ja naturalismin v&auml;lill&auml; alkoi j&auml;rkky&auml;. Kiinnostus kohdistui nyt voimakkaaseen tunneilmaisuun ja toisaalta virtuoosiseen materian k&auml;sittelyyn, eleganssiin ja sensuaalisuuteen, esimerkkin&auml; Belvederen Apollo (3\/23).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-17 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-17 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-17 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-17 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-17\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0323.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-17-1170\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0323.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0323-141x300.jpg 141w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-17-1170\">\n\t\t\t\t&rdquo;Belvederen Apollo&rdquo;, roomalainen kopio [Vatikaanin museo, Rooma]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Apollonin raajat ovat tyylikk&auml;&auml;n venytetyt ja veistoksen asento on tanssillinen. Eleess&auml; on <strong>retoriikan <\/strong>itsetietoisuutta ja marmorink&auml;sittely on virtuoosimaisen &rdquo;nuoltua&rdquo;. T&auml;m&auml;nkaltaiset hellenistiset veistokset muokkasivat 1500&ndash;1700-lukujen eurooppalaisten k&auml;sityst&auml; kreikkalaisen taiteen ihanteista.<\/p>\n<p>Kuvanveistoon tuli uusiakin aiheita. Hallitsijan henkil&ouml;palvonnan my&ouml;t&auml; syntyiv&auml;t hallitsijamuotokuvat. Ne olivat muotokuvaveistoksia, joita levitettiin ymp&auml;ri valtakuntaa hallitsijakultin tarpeisiin. Muutenkin muotokuvat (3\/24), joita ei varhaisemmassa kreikkalaisessa taiteessa juurikaan esiinny, yleistyiv&auml;t. Niiss&auml; kuvattiin kohde usein naturalistisesti, kaunistelematta ryppyineen kaikkineen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-18 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-18 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-18 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-18 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-18\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"320\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0324.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-18-1171\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0324.jpg 320w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0324-150x300.jpg 150w\" sizes=\"(max-width: 320px) 100vw, 320px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-18-1171\">\n\t\t\t\tMuotokuvaveistos, 200-luku eaa. [Metropolitan Museum of Art, New York]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Naturalismin my&ouml;t&auml; taiteen aihepiiri laajeni. Ihannoidun ihmiskehon rinnalla saatettiin kuvata v&auml;hemm&auml;n kauniita aiheita kuten vanhuutta, groteskeja hahmoja tai kuolevan soturin vertavuotavia haavoja ja tuskaa. Samalla kuvanveisto kehittyi yh&auml; dramaattisempaan suuntaan, esimerkkin&auml; Samothraken Nike (3\/25). Se on voiton feminiininen ruumiillistuma, jonka draperiat hulmuavat tuulessa herooisen voitokkaina.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-19 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-19 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-19 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-19 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-19\" class=\"gallery galleryid-91 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"440\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0325.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-19-1172\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0325.jpg 440w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0325-206x300.jpg 206w\" sizes=\"(max-width: 440px) 100vw, 440px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-19-1172\">\n\t\t\t\t&rdquo;Samothraken Nike&rdquo;, n. 200 eaa. [Louvre, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kuvataiteessa korostui <strong>allegorinen<\/strong> kuvaustapa eli &rdquo;toisin sanominen&rdquo;. Veistokset eiv&auml;t en&auml;&auml; aina kuvanneet tiettyj&auml; jumaluuksia, vaan ne <em>personoivat<\/em> eli henkil&ouml;iv&auml;t erilaisia asioita, rakkautta, kuolemaa, viisautta tai kuten Samothraken Nike, voittoa. Taide irtautui rituaalisesta yhteydest&auml; ja sit&auml; alettiin arvostaa sen itsens&auml; t&auml;hden. Siit&auml; tuli ker&auml;ilyn kohde ja kallisarvoiset, taidokkaat koriste-esineet saivat statusarvon.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kreikkalainen kulttuuri kukoisti Kreikan niemimaalla ja sit&auml; ymp&auml;r&ouml;ivill&auml; saarilla ja alueilla n. 700 eaa. &ndash; Se ei muodostanut maantieteellisesti selv&auml;rajaista &rdquo;valtakuntaa&rdquo;, vaan koostui monista pienist&auml; kaupunkivaltioista, joita kutsuttiin nimell&auml; polis. Siit&auml; juontuu sana politiikka, yksi lukemattomista edelleen k&auml;yt&ouml;ss&auml; olevista k&auml;sitteist&auml; ja termeist&auml;, jotka ovat j&auml;&auml;neet el&auml;m&auml;&auml;n l&auml;nsimaisiin kieliin ja muokanneet perusteellisesti kulttuuriamme. Pikku valtioita hallittiin [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":544,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=91"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1489,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91\/revisions\/1489"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/544"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=91"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=91"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=91"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}