{"id":91,"date":"2013-11-12T08:42:17","date_gmt":"2013-11-12T06:42:17","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=91"},"modified":"2026-05-15T16:30:45","modified_gmt":"2026-05-15T13:30:45","slug":"3-2-kreikan-taide","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/3-2-kreikan-taide\/","title":{"rendered":"<span>3.2<\/span> Kreikan taide"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kreikkalainen kulttuuri kukoisti Kreikan niemimaalla ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivill\u00e4 saarilla ja alueilla n. 700 eaa. \u2013 Se ei muodostanut maantieteellisesti selv\u00e4rajaista \u201dvaltakuntaa\u201d, vaan koostui monista pienist\u00e4 kaupunkivaltioista, joita kutsuttiin nimell\u00e4 <strong>polis<\/strong>. Siit\u00e4 juontuu sana politiikka, yksi lukemattomista edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista <strong>k\u00e4sitteist\u00e4 ja termeist\u00e4<\/strong>, jotka ovat j\u00e4\u00e4neet el\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimaisiin kieliin ja muokanneet perusteellisesti kulttuuriamme. Pikku valtioita hallittiin eri tavoin, <em>tyrannialla<\/em> eli yksinvallalla mutta my\u00f6s <strong>demokratialla.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Poliittisesta hajanaisuudestaan huolimatta alue oli kulttuurisesti suhteellisen yhten\u00e4inen. Sen alkuper\u00e4iset asukkaat nimittiv\u00e4t itse\u00e4\u00e4n <em>helleeneiksi.<\/em> Heill\u00e4 oli yhteinen kieli, kreikka, ja he jakoivat p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n yhteisen kulttuurin ja my\u00f6s taidek\u00e4sityksen. Kaikkia, jotka j\u00e4iv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n kielialueen ulkopuolelle, kreikkalaiset kutsuivat <em>barbaareiksi. <\/em>Kreikan taidehistoria jaetaan seuraaviin periodeihin:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Geometrinen tyyli n. 800\u2013700 eaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Arkaainen tyyli n. 600\u2013480 eaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Klassinen tyyli n. 480\u2013400 eaa.<\/li>\n\n\n\n<li>My\u00f6h\u00e4isklassinen tyyli 400\u2013330 eaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Hellenismi 330 eaa.\u201330 jaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Etruskit n. 700\u2013100 eaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Rooman taide n. 500\u2013400 jaa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kreikkalaisilla oli rikas jumalten <strong>pantheon <\/strong>ja monia <strong>rituaaleja.<\/strong> Suhde kuolemaan poikkesi useimmista k\u00e4sitellyist\u00e4 varhaiskulttuureista, sill\u00e4 tuonpuoleiseen ei t\u00e4hd\u00e4tty mutkikkain hautauskultein. Jumalat kuvattiin sek\u00e4 <strong>mytologiassa<\/strong> ett\u00e4 taiteessa ihmishahmoisina. Kreikan taiteelle leimallisia piirteit\u00e4 ovat (a) pylv\u00e4s-palkisto-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n perustuva temppeliarkkitehtuuri, joka tietoisesti pyrki harmonian ihanteeseen, (b) ihmiskehon, nimenomaan miehisen kehon, idealisointi, mutta (c) samalla n\u00e4k\u00f6havainnon tutkiminen, joka johti naturalismiin, (d) sek\u00e4 pyrkimys idealisoinnin ja naturalismin tasapainoon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Taide alkoi irtaantua puhtaasti rituaalisesta funktiostaan. Taiteilijat alkoivat 600-luvulta alkaen toisinaan merkit\u00e4 teokset nimill\u00e4\u00e4n. K\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset ja taiteentekij\u00e4t saattoivat siirty\u00e4 kaupunkivaltiosta toiseen tarjoamaan palveluksiaan ja v\u00e4hitellen taidetta alettiin ker\u00e4ill\u00e4. Hellenistiselt\u00e4 kaudelta tunnetaan my\u00f6s naispuolisten maalareiden nimi\u00e4, varhaisimmat tunnetut taiteen historiassa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Arkaainen taide: kukkaan puhkeava keho<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Termill\u00e4 \u201darkaainen\u201d tarkoitetaan taidetta, joka on per\u00e4isin ennen <em>\u201dklassisena\u201d<\/em> pidetty\u00e4 periodia.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group fig col2\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-constrained wp-block-group-is-layout-constrained\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0306.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"380\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0306.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1154\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0306.jpg 380w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0306-178x300.jpg 178w\" sizes=\"auto, (max-width: 380px) 100vw, 380px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kore, n. 510 eaa. [Akropolin museo, Ateena]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0307.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"240\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0307.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1155\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0307.jpg 240w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0307-113x300.jpg 113w\" sizes=\"auto, (max-width: 240px) 100vw, 240px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuros, n. 570 eaa. [Staatliche Anikensamlung und Glyptotek, M\u00fcnchen]<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Arkaaiselta kaudelta (n. 600\u2013480 eaa.) on s\u00e4ilynyt joukko neitoja (3\/6) ja nuorukaisia (3\/7) esitt\u00e4vi\u00e4 marmoriveistoksia, jotka useimpien muiden kreikkalaisten marmoriveistosten tavoin olivat aikanaan maalattuja. Ne esitt\u00e4v\u00e4t kohteensa juuri aikuisuuden kynnyksell\u00e4, kasvoillaan usein arvoituksellinen hymy, ns. \u201darkaainen hymy\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Naispuolisten hahmojen letitetyt hiukset ja asujen laskokset eli <em>draperiat<\/em> on kuvattu tarkkuudella. Miespuoliset hahmot ovat sen sijaan aina alastomia. Veistokset seisovat suorassa, paino molemmilla jaloilla, vaikka oikea jalka on astunut hieman eteenp\u00e4in. Teknisesti veistokset ehk\u00e4 toteutettiin samoin kuin monet egyptil\u00e4iset veistokset: kuvanveist\u00e4j\u00e4 l\u00e4hti valmistamaan veistosta kulmikkaasta kivipaadesta nelj\u00e4lt\u00e4 suunnalta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nuorukaisveistoksia <em>(kuros)<\/em> on s\u00e4ilynyt huomattavasti neitoveistoksia <em>(kore)<\/em> enemm\u00e4n. Jo arkaaisella kaudella kreikkalainen taide keskittyi tutkimaan ja kuvaamaan alastonta miesvartaloa. Syit\u00e4 saattaa olla monia. Homo- ja biseksuaalisuus olivat yleisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4 ja kreikkalaisessa rakkausrunoudessa ihailun kohde oli useimmiten juuri veistosten hahmojen i\u00e4ss\u00e4 oleva nuorukainen. Alastomuus on tulkittu my\u00f6s vertauskuvallisesti viittaavan sielun paljauteen. Toisaalta syy siihen saattaa olla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisempi: keskeisiss\u00e4 rituaaleissa, kuten <strong>olympialaisissa<\/strong>, miehet esiintyiv\u00e4t alasti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Arkaaisten veistosten k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta ei tunneta. Jotkut niist\u00e4 ovat palvelleet hautamuistomerkkein\u00e4, jotkut oli lahjoitettu uhrilahjoina temppeleihin. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4 keit\u00e4 veistokset esitt\u00e4v\u00e4t. Nuorukaishahmot saattavat edustaa Apollonia tai ne voivat esitt\u00e4\u00e4 ihailtuja urheilijoita.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kreikkalainen temppeli: pylv\u00e4iden ja palkkien harmonia<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kreikkalainen temppeli lienee kehittynyt yksinkertaisesta suunnikkaan muotoisesta rakennuksesta, ns. <em>megaronista<\/em>. Ominaista temppelille on, ett\u00e4 sen ulkonevan katon alla lep\u00e4\u00e4vi\u00e4 palkkeja tukevat pylv\u00e4\u00e4t tai joskus ihmishahmoiset veistokset. Perusrakenne samoin kuin monet temppelien yksityiskohdatkin lienev\u00e4t perua varhaisemmasta <strong>puuarkkitehtuurista<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Temppeli oli ulkoap\u00e4in koettavaksi tarkoitettu rakennus, sill\u00e4 suurimmat rituaalit ja uhriseremoniat suoritettiin sen ulkopuolella. Jalustalta nousevien pylv\u00e4iden kannatteleman rakennuksen ytimen muodosti <em>cella-<\/em>kammio eli \u201dkaikkein pyhin\u201d, jossa seisoi temppelin nimikkojumaluutta esitt\u00e4v\u00e4 patsas. Sis\u00e4ll\u00e4 s\u00e4ilytettiin my\u00f6s jumaluudelle annettuja arvolahjoja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Antiikin maailmassa kehittyi useita temppelityyppej\u00e4. Vanhin ja Kreikassa kansallisen statuksen saanut oli <em>doorilainen<\/em> tyyli (3\/8). Varhaisimmat doorilaiset temppelien j\u00e4\u00e4nteet ovat per\u00e4isin n. 650-luvulta eaa. Doorilaisessa temppeliss\u00e4 on jykev\u00e4t, yl\u00f6sp\u00e4in kapenevat pylv\u00e4\u00e4t. Ne kohoavat suoraan temppelin jalustaosasta, joka on porrastettu kaikilta nelj\u00e4lt\u00e4 puolelta. Cella eli kaikkein pyhin sijaitsee temppelin sis\u00e4ll\u00e4, sen takaosassa.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group fig col2\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-constrained wp-block-group-is-layout-constrained\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0308.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0308.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1156\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0308.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0308-150x150.jpg 150w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0308-300x300.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0308-500x500.jpg 500w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Doorilainen pylv\u00e4sj\u00e4rjestelm\u00e4 (Grinellin mukaan)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0309.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0309.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1157\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0309.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0309-150x150.jpg 150w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0309-300x300.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0309-500x500.jpg 500w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Joonialainen pylv\u00e4sj\u00e4rjestelm\u00e4 (Grinellin mukaan)<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Doorilainen <em>kapiteeli<\/em> eli pylv\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4 muodostuu py\u00f6re\u00e4st\u00e4 kiekkomaisesta alaosasta ja neli\u00f6m\u00e4isest\u00e4 yl\u00e4osasta. Pylv\u00e4iden kannattaman palkiston <em>friisi<\/em> on jaettu neli\u00f6m\u00e4isiin osiin, joissa pystyuurretut <em>triglyfit<\/em> vuorottelevat tasapintaisten <em>metooppien<\/em> kanssa. Metoopit tarjosivat my\u00f6s paikan reliefeille, joita doorilaisissa temppeleiss\u00e4 oli usein my\u00f6s kattorakennelman p\u00e4\u00e4tykolmioissa. Reliefit olivat maalatut, joten my\u00f6hempi mielikuvamme kreikkalaista temppeleist\u00e4 hohtavan valkoisina, on osin virheellinen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Joonialaisessa<\/em> (3\/9) temppeliss\u00e4 doorilaisia sirommilla pylv\u00e4ill\u00e4 on jalusta eik\u00e4 vaakasuoraa yl\u00e4friisi\u00e4 ole jaettu neli\u00f6m\u00e4isiin yksik\u00f6ihin. Friisit tarjosivatkin tilan pitkille, katkeamattomille reliefeille. Kapiteelin keskiosan muodostaa kahdelta reunaltaan sis\u00e4\u00e4np\u00e4in kiertyv\u00e4 <em>voluutta-<\/em>aihe. My\u00f6h\u00e4isklassisella kaudella kehittyi <em>korinttilainen<\/em> (3\/10) pylv\u00e4sj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa pylv\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4 imitoi <em>akanthus-<\/em>kasvin lehti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0310.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"540\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0310.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1158\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0310.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0310-300x253.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Korinttilainen kapiteeli eli pylv\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4, n. 350 eaa. [Arkeologinen museo, Epidauros]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aikojen kuluessa kreikkalaisiin pylv\u00e4sj\u00e4rjestelmiin on yhdistetty erilaisia ominaisuuksia, doorilaiseen miehekkyys ja vakavuus, joonialaiseen feminiinisyys ja eleganssi ja korinttilaiseen juhlavuus. Niit\u00e4 on varioitu ja yhdistely my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 arkkitehtuurissa aina 1900-luvun alkuun saakka.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kreikkalaisista temppelikomplekseista t\u00e4rkein on Ateenan akropolis (3\/11). Se sai nykyiset muotonsa Kreikan klassisella kaudella Ateenan hallitessa hetken yhdistynytt\u00e4 Kreikkaa 400-luvulla eaa. Akropoliin p\u00e4\u00e4temppeli on Pallas Athenelle omistettu doorilaistyylinen Parthenon (3\/12). Sen vieress\u00e4 kohoavat joonialaistyyliset Athene Niken ja Erekhteionin temppelit. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 niist\u00e4 pylv\u00e4\u00e4t on korvattu kattoa kannattavilla <em>karyatideilla<\/em> eli naishahmoisilla veistoksilla. Vuorelle johtaa monumentaalinen Propylaia-sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntirakennelma.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group fig col2\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-constrained wp-block-group-is-layout-constrained\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0311.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"320\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0311.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1159\" style=\"object-fit:cover\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0311.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0311-300x150.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ateena Akropolis-kukkula temppeleineen ja porrasrakenteineen, 432 eaa. [Agora-museo, Ateena]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0312.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"380\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0312.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1160\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0312.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0312-300x178.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Parthenonin doorilainen temppeli, 447\u2013438 eaa. [Akropolis, Ateena]<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4enn\u00e4isen vapaamuotoisesta sijoittelustaan huolimatta Ateenan Akropoliin rakennusten asemointi noudattaa matematiikan ja geometrian lakeja. Molemmat tieteenalat olivat pitk\u00e4lle kehitettyj\u00e4 ja niiden lakeja kunnioitettiin l\u00e4hes uskonnollisella hartaudella, sill\u00e4 niiden koettiin ilment\u00e4v\u00e4n metafyysisi\u00e4 ideaaleja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kultainen leikkaus<\/strong> toimi n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti l\u00e4ht\u00f6kohtana my\u00f6s Parthenonin temppelin suhdej\u00e4rjestelm\u00e4lle. Matematiikan ja geometrian lakeja sovellettiin kuitenkin siten, ett\u00e4 Parthenonista, kuten varhaisemmistakin doorilaisista temppeleist\u00e4, tuli tasapainoinen ja silm\u00e4\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4 kokonaisuus. Sen mahdollistivat ns. \u201doptiset korjaukset\u201d. Pylv\u00e4it\u00e4 paisutettiin hieman keskelt\u00e4, uloimpia pylv\u00e4it\u00e4 kallistettiin sis\u00e4\u00e4np\u00e4in ja jalustaa korotettiin hitusen keskelt\u00e4 jne. jotta ihmisen n\u00e4k\u00f6havainto rakennuksesta muodostuisi kompaktiksi ja harmoniseksi.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Klassinen kuvanveisto: ihannoitu ja analysoitu ihmiskeho<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Siirtym\u00e4 arkaaisesta kaudesta klassiseen periodiin vuoden 480 eaa. tienoilla kiteytyy nuorukaisveistoksessa, jota yleisesti kutsutaan Kritios-nuorukaiseksi (3\/13). Se on varhaisin tunnettu nuorukaisveistos, jossa on luovuttu kehon painon symmetriasta. Arkaaisten veistosten tavoin Kritios-pojankin oikea jalka astuu eteenp\u00e4in, mutta sen askel vaikuttaa koko jo kehoon, joka taipuu liikkeen mukaan. T\u00e4llaista asentoa, jossa paino on toisella jalalla toisen ollessa levossa ja jossa keho hieman kiertyy, kutsutaan <strong>konrapostoksi<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0313.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0313.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1161\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0313.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0313-188x300.jpg 188w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">\u201dKritios-nuorukainen\u201d, n. 480 eaa. [Akropoliin museo, Ateena]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alaston miehinen keho s\u00e4ilyi l\u00e4pi kreikkalaisen taiteen vaiheiden keskeisimp\u00e4n\u00e4 aiheena. Sen v\u00e4lityksell\u00e4 pyrittiin ilmaisemaan erilaisia tunnetiloja ja ominaisuuksia, kauneutta, harmoniaa, voimaa, sankarillisuutta jne.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Miehist\u00e4 kehoa kuvatessaan kreikkalaiset taiteilijat yhdistiv\u00e4t kaksi n\u00e4enn\u00e4isen vastakkaista pyrkimyst\u00e4: kehon idealisoinnin ja sen anatomisen uskottavuuden. Lihaksiston kuvauksesta huolimatta arkaaiset nuorukaisveistokset olivat viel\u00e4 ihmisen ideaalikuvauksia, mutta Kritios-nuorukaisessa idealisoinnin rinnalle nousi pyrkimys kuvata liikkuva ihmiskeho anatomisesti oikein.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samalla avautui mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liikkeess\u00e4 kuvattua ihmiskehoa ilment\u00e4m\u00e4\u00e4n yh\u00e4 laajenevaa ilmaisuasteikkoa. Parhaimman kuvan Kreikan klassisen kauden kuvanveistosta antaa Parthenonin veistokoristelu. Sen toteuttajana tai suunnittelijana toimi todenn\u00e4k\u00f6isesti aikansa kuuluisin kuvanveist\u00e4j\u00e4 Feidias.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Metooppien neli\u00f6m\u00e4iset reliefit kuvaavat jumalten, <em>gigantti-<\/em>j\u00e4ttil\u00e4isten ja <em>amatsoni-<\/em>naissotureiden taistelua. Liikkeen ilmaisu on vapautunutta ja tarkkaa joskin asennot ovat aina esteettisesti harkittuja. Cella-kappelin ulkosein\u00e4n friisi-reliefi kuvaa ateenalaisten uskonnollista juhlaa. Sen tietoisen rytminen sommittelu huipentuu rinnakkain laukkaaviin hevosiin (3\/14), jotka on kuvattu naturalistisesti ja samalla luotu uskottava syvyysvaikutelma.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0314.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"400\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0314.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1162\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0314.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0314-300x188.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ratsumiehi\u00e4 Parthenonin friisist\u00e4, n. 440 eaa. [British Museum, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Parthenonin p\u00e4\u00e4tykolmioiden huonosti s\u00e4ilyneiss\u00e4 veistohahmoissa on monia naishahmoja (3\/15), joiden vaatteiden laskosten k\u00e4sittely on virtuoosimainen. Naiset kuvattiin edelleen etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 puettuina, mutta nyt <em>draperiat<\/em> eli vaatteiden laskokset on kuvattu eritt\u00e4in ilmaisuvoimaisesti. Kangas saattaa painautua kehoa vasten paljastaen alla olevat vartalonmuodot tai ne ry\u00f6ppy\u00e4v\u00e4t synnytt\u00e4en mutkikkaan valon ja varjon leikin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0315.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"280\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0315.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1163\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0315.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0315-300x131.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kolme jumalatarta, Parthenonin it\u00e4isest\u00e4 p\u00e4\u00e4tykolmiosta, n. 438\u2013432 eaa. [British Museum, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Klassisen kauden veistoksia on s\u00e4ilynyt niukasti, mukana kuitenkin my\u00f6s muutama pronssiveistos. Delfoin temppelin vaununajajaa esitt\u00e4v\u00e4 pronssiveistos (3\/16) kiteytt\u00e4\u00e4 klassisen kuvanveiston pyrkimyksen idealisoinnin ja tarkan n\u00e4k\u00f6havainnon v\u00e4liseen tasapainoon.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0316.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"260\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0316.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1164\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0316.jpg 260w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0316-122x300.jpg 122w\" sizes=\"auto, (max-width: 260px) 100vw, 260px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">\u201dDelfoin vaununajaja\u201d, n. 470 eaa. [Arkeologinen museo, Dalfoi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Monet klassisen kauden kuuluisimpien kuvanveist\u00e4jien ty\u00f6t tunnetaan vain kirjallisina kuvauksina tai my\u00f6hempin\u00e4, usein roomalaisina kopioina. Polykleitoksen alkuper\u00e4isty\u00f6h\u00f6n perustuva Keih\u00e4\u00e4nkantaja on kopioista kuuluisimpia (3\/17). Tekij\u00e4\u00e4 ihailtiin roomalaisaikana siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 h\u00e4nen veistoksistaan johdettiin ihmiskehon mittasuhdej\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0317.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"261\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0317.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1165\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0317.jpg 261w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0317-122x300.jpg 122w\" sizes=\"auto, (max-width: 261px) 100vw, 261px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Roomalainen kopio Polykleitoksen \u201dKeih\u00e4\u00e4nkantajasta\u201d [Museo Archeologico Nazionale, Napoli]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alaston nainen tuli suosituksi kuvaveiston aiheeksi vasta my\u00f6h\u00e4isklassisella kaudella 300-luvulla. Miehet esitettiin itsetietoisina kehostaan, kun naiset puolestaan kuvattiin sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyneiss\u00e4 asennoissa k\u00e4sill\u00e4\u00e4n, ik\u00e4\u00e4n kuin kainosti intiimiytt\u00e4\u00e4n peitellen. Kuuluisimmat kauden naisveistokset, jotka nekin tunnetaan vain roomalaisina kopioina, kuvaavat Afroditea (3\/18). \u201dH\u00e4veli\u00e4s Venus\u201d vakiintui renessanssin aikana yhdeksi l\u00e4nsimaisen taiteen perusaiheeksi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0318.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"240\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0318.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1166\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0318.jpg 240w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0318-113x300.jpg 113w\" sizes=\"auto, (max-width: 240px) 100vw, 240px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Medicin Venus 1. vs. jaa [Uffici Firenze]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Maljakkomaalaus: ilmaisun monimuotoisuus<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kreikan arvostetuimmat taiteilijat olivat maalareita. Heid\u00e4n teoksiaan ei ole kuitenkaan s\u00e4ilynyt, sill\u00e4 paneeleille tai seinille toteutetut maalaukset tuhoutuvat veistoksia helpommin. Siksi mielikuvaa antiikin taiteesta hallitsevatkin kuvanveisto ja arkkitehtuuri. Tietomme antiikin Kreikan maalaustaiteesta perustuvat roomalaisaikojen t\u00f6ihin ja nimenomaan keramiikka-astioihin maalattuihin maljakkomaalauksiin. Niit\u00e4 on s\u00e4ilynyt tuhansittain ja ne muodostavat Kreikan historian ja kulttuurin tutkimuksen keskeisen l\u00e4hteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Arkaaisen kauden ns. geometrista maljakkomaalausta (3\/19) leimaavat geometrisista aiheista rakentuvat maljakkoa kiert\u00e4v\u00e4t koristevy\u00f6hykkeet, kuten soikiot, ympyr\u00e4t ja rytmikk\u00e4\u00e4t <strong>meanderinauhat.<\/strong> N\u00e4iden aiheiden lomassa on esitetty my\u00f6s ihmisi\u00e4, kuten esimerkiksi hautajaisseremonian surijoita. Heid\u00e4t on esitetty \u201degyptil\u00e4ist\u00e4\u201d kuvaustapaa noudattaen, mutta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen viitteellisesti. Kasvot on merkitty l\u00e4isk\u00e4ll\u00e4 ja yl\u00e4ruumis kolmiona.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0319.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0319.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1167\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0319.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0319-300x216.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Geometrisen tyylin maljakko, jossa hautajaiskohtaus, 700-luku eaa. [Ateenan Kansallismuseo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4m\u00e4 700-luvun ankarat maalaukset on toteutettu siten, ett\u00e4 hahmot on maalattu mustalla savilietteell\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4n kellanpunertavalle pohjalle. Sama perustekniikka antoi nimens\u00e4 my\u00f6hemmin paljon vapaammille maljakkomaalauksille. \u201dMustakuvioisessa\u201d tyyliss\u00e4 hahmot esitettiin mustina silhuetteina ja niiden yksityiskohdat saattoivat olla vain viitteelliset (3\/20). Mustakuvioinen tyyli s\u00e4ilyi hallitsevana 500-luvun loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0320.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0320.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-544\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0320.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0320-300x216.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Zeus-jumalan vaunut, mustakuvioinen maljakkomaalaus, n. 575 eaa. [Arkeologinen museo, Firenze]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dPunakuvioisessa\u201d tyyliss\u00e4 (3\/21) tausta v\u00e4ritettiin mustaksi joten kuvatut hahmot j\u00e4iv\u00e4t punertaviksi. Niihin saatettiin maalata \u00e4\u00e4riviivoja, kankaan laskoksia, kasvonpiirteit\u00e4 ja muita yksityiskohtia. Ilmaisukeinot laajenivat ratkaisevasti. Punakuvioisista maljakoista voikin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes kaikki ne keinot, joita kuvanveist\u00e4j\u00e4t klassisella kaudella hy\u00f6dynsiv\u00e4t kuten lyhennyksess\u00e4 kuvattuja raajoja, syvyysvaikutelman illuusion, ilmaisuvoimaisia draperioita jne.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0321.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"400\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0321.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1168\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0321.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0321-300x188.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Herakles-lapsi kuristaa k\u00e4\u00e4rmeen, punakuvioinen maljakko, 400-luku eaa. [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Maljakkomaalaukset toteutettiin useimmiten erilaisiin k\u00e4ytt\u00f6astioihin, kuten kosmetiikan s\u00e4ilytyspulloihin, juoma-astioihin jne. Tyylej\u00e4 k\u00e4ytettiin rinnan. Tietyt rituaaliastiat maalattiin my\u00f6hemminkin mustakuvioisella tyylill\u00e4. Maalaustaiteen keinojen runsaus ilmenee parhaiten 400-luvun hautamaljakoissa. Niiden valkealle pohjalle maalattiin tempera-v\u00e4rein vapautuneella sivellintekniikalla erilaisia hahmoja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yleens\u00e4 maalausten teemat keskittyiv\u00e4t pitk\u00e4lti samoihin aiheisiin kuin aikakauden draamarunous. My\u00f6s arjen kuvaukset, juomingit ja erilaiset seksuaaliset nautinnot olivat suosittuja aiheita.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Hellenismi<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kautta, joka alkoi Aleksanteri Suuren kuolemasta 323 eaa. ja jatkui aina noin 30-luvulle jaa. kutsutaan hellenistiseksi kaudeksi. Aleksanteri Suuren valloitusretkien my\u00f6t\u00e4 kreikkalainen kulttuuripiiri laajentui etel\u00e4ss\u00e4 Egyptiin ja id\u00e4ss\u00e4 aina Intiaan saakka. Helleeninen kulttuuri oli levitt\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n joutunut tekemisiin muiden kulttuurien kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kulttuurin ydin oli viel\u00e4 kreikkalainen. Esimerkiksi ymp\u00e4ri laajaa valtakuntaa perustetut kaupungit noudattivat kreikkalaista poliksen mallia. Ne kasvoivat kuitenkin suuriksi <em>kosmopoliittisiksi<\/em> eli kansainv\u00e4lisiksi keskuksiksi. Jo Aleksanteri Suurta oli kunnioitettu jumalallisena ja h\u00e4nt\u00e4 seuranneet hallitsijat jatkoivat perinnett\u00e4. Heit\u00e4kin tuli palvoa jumalina, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 jota ei ennen Aleksanteri Suurta kreikkalaisessa kulttuurissa tunnettu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muutokset heijastuivat taiteisiinkin. Klassisen temppeliarkkitehtuurin ihanteet v\u00e4istyiv\u00e4t dramaattisemman tilank\u00e4sittelyn tielt\u00e4. Parhaiten s\u00e4ilynyt esimerkki hellenistisest\u00e4 temppeliarkkitehtuurista on V\u00e4h\u00e4-Aasiassa sijainnut Pergamonin kaupungin Zeukselle omistettu alttari. Siit\u00e4 on j\u00e4tetty pois varsinainen sis\u00e4tila ja se muodostaa dramaattisen portaikon, jonka yll\u00e4 avautuu pihaa kolmelta suunnalta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n gallerian tavoin levitt\u00e4ytyv\u00e4 joonialainen pylv\u00e4ikk\u00f6 (3\/22).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0322.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"560\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0322.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1169\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0322.jpg 560w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0322-263x300.jpg 263w\" sizes=\"auto, (max-width: 560px) 100vw, 560px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Pergamonin Zeuksen alttaria, n. 175 eaa. [Staatliche Museum, Berliini]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rakennelman alaosaa kiert\u00e4\u00e4 1,5 metri\u00e4 korkea reliefi-friisi, joka kuvaa jumalten ja gigantti-j\u00e4ttil\u00e4isten taistelua. Se on toteutettu korkeana, l\u00e4hes veistokuvamaisena reliefin\u00e4, johon valot ja varjot luovat syvyytt\u00e4 ja varjoefektej\u00e4. Ilmaisu on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen dramaattista. H\u00e4vi\u00e4jien vartalot ja kasvot viestiv\u00e4t kauhua ja tuskaa ja hurjassa liikkeess\u00e4 olevat naturalistiset hahmot ty\u00f6ntyv\u00e4t ulos reliefin kehyksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Taideteoreettinen keskustelu<\/strong> oli hellenistisell\u00e4 kaudella vilkasta samalla kun klassista kautta leimannut tasapaino idealisoinnin ja naturalismin v\u00e4lill\u00e4 alkoi j\u00e4rkky\u00e4. Kiinnostus kohdistui nyt voimakkaaseen tunneilmaisuun ja toisaalta virtuoosiseen materian k\u00e4sittelyyn, eleganssiin ja sensuaalisuuteen, esimerkkin\u00e4 Belvederen Apollo (3\/23).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0323.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0323.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1170\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0323.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0323-141x300.jpg 141w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">\u201dBelvederen Apollo\u201d, roomalainen kopio [Vatikaanin museo, Rooma]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Apollonin raajat ovat tyylikk\u00e4\u00e4n venytetyt ja veistoksen asento on tanssillinen. Eleess\u00e4 on <strong>retoriikan <\/strong>itsetietoisuutta ja marmorink\u00e4sittely on virtuoosimaisen \u201dnuoltua\u201d. T\u00e4m\u00e4nkaltaiset hellenistiset veistokset muokkasivat 1500\u20131700-lukujen eurooppalaisten k\u00e4sityst\u00e4 kreikkalaisen taiteen ihanteista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuvanveistoon tuli uusiakin aiheita. Hallitsijan henkil\u00f6palvonnan my\u00f6t\u00e4 syntyiv\u00e4t hallitsijamuotokuvat. Ne olivat muotokuvaveistoksia, joita levitettiin ymp\u00e4ri valtakuntaa hallitsijakultin tarpeisiin. Muutenkin muotokuvat (3\/24), joita ei varhaisemmassa kreikkalaisessa taiteessa juurikaan esiinny, yleistyiv\u00e4t. Niiss\u00e4 kuvattiin kohde usein naturalistisesti, kaunistelematta ryppyineen kaikkineen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0324.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"320\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0324.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1171\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0324.jpg 320w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0324-150x300.jpg 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 320px) 100vw, 320px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Muotokuvaveistos, 200-luku eaa. [Metropolitan Museum of Art, New York]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Naturalismin my\u00f6t\u00e4 taiteen aihepiiri laajeni. Ihannoidun ihmiskehon rinnalla saatettiin kuvata v\u00e4hemm\u00e4n kauniita aiheita kuten vanhuutta, groteskeja hahmoja tai kuolevan soturin vertavuotavia haavoja ja tuskaa. Samalla kuvanveisto kehittyi yh\u00e4 dramaattisempaan suuntaan, esimerkkin\u00e4 Samothraken Nike (3\/25). Se on voiton feminiininen ruumiillistuma, jonka draperiat hulmuavat tuulessa herooisen voitokkaina.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0325.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"440\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0325.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1172\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0325.jpg 440w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0325-206x300.jpg 206w\" sizes=\"auto, (max-width: 440px) 100vw, 440px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">\u201dSamothraken Nike\u201d, n. 200 eaa. [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuvataiteessa korostui <strong>allegorinen<\/strong> kuvaustapa eli \u201dtoisin sanominen\u201d. Veistokset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 aina kuvanneet tiettyj\u00e4 jumaluuksia, vaan ne <em>personoivat<\/em> eli henkil\u00f6iv\u00e4t erilaisia asioita, rakkautta, kuolemaa, viisautta tai kuten Samothraken Nike, voittoa. Taide irtautui rituaalisesta yhteydest\u00e4 ja sit\u00e4 alettiin arvostaa sen itsens\u00e4 t\u00e4hden. Siit\u00e4 tuli ker\u00e4ilyn kohde ja kallisarvoiset, taidokkaat koriste-esineet saivat statusarvon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kreikkalainen kulttuuri kukoisti Kreikan niemimaalla ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivill\u00e4 saarilla ja alueilla n. 700 eaa. \u2013 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":544,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-91","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-antiikin-maailma-kreikan-ja-rooman-taide"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=91"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2668,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91\/revisions\/2668"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/544"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=91"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=91"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=91"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}