{"id":93,"date":"2013-11-12T08:43:36","date_gmt":"2013-11-12T06:43:36","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=93"},"modified":"2023-11-09T13:22:11","modified_gmt":"2023-11-09T10:22:11","slug":"3-1-kreikan-kulttuurin-edeltajat-kreeta-ja-mykene","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/3-1-kreikan-kulttuurin-edeltajat-kreeta-ja-mykene\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">3.1<\/div> Kreikan kulttuurin edelt\u00e4j\u00e4t: Kreeta ja Mykene"},"content":{"rendered":"<p>Aigeianmeren kulttuurin varhaisimmat taideteokset ovat 3000-luvulta eaa. per&auml;isin olevat, etup&auml;&auml;ss&auml; Kykladien saariryhm&auml;n haudoista l&ouml;ydetyt ihmishahmoiset marmoriveistokset (3\/1). Kooltaan n&auml;m&auml; veistokset vaihtelevat muutamasta sentist&auml; l&auml;hes luonnolliseen kokoon. Niiden perusmuoto on kartiomainen ja kehon eri osat, kasvot, yl&auml;ruumis ja raajat on k&auml;sitelty geometrisin&auml; muotoina, kolmioina, suorakulmioina ja soikioina.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-93 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"217\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0301.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1152\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0301.jpg 217w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0301-102x300.jpg 102w\" sizes=\"(max-width: 217px) 100vw, 217px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1152\">\n\t\t\t\tKykladinen marmoriveistos, n. 3000 eaa. [Ashmolean Museum, Oxford]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Muodonk&auml;sittelyss&auml; on Afrikan &rdquo;primitiivisille&rdquo; veistoksille ominaisia piirteit&auml;, joita 1900-luvun alun taiteilijat hy&ouml;dynsiv&auml;t kubistisissa maalauksissaan ja veistoksissaan. Valkea marmori, josta veistokset on valmistettu, tuli olemaan koko antiikin ajan veistotaiteen ja arkkitehtuurin keskeisin materiaali. Veistokset olivat kuitenkin todenn&auml;k&ouml;isesti v&auml;ritetyt, kuten oli laita my&ouml;hemminkin.<\/p>\n<h2>Kreetan merellinen kulttuuri<\/h2>\n<p>Kreetan saarella kukoisti 2000-luvun alusta alkaen noin puolen vuosituhannen ajan kulttuuri, joka on ristitty kreikkalaisen tarukuninkaan Minoksen mukaan minolaiseksi kulttuuriksi. Sill&auml; oli merelliset yhteydet Egyptiin ja L&auml;hi-it&auml;&auml;n. P&auml;invastoin kuin muut varhaiset korkeakulttuurit, Kreetalla kulttuuri ei syntynyt jokilaaksoon, vaan saareen. Kreetalainen kulttuuri ei my&ouml;sk&auml;&auml;n keskittynyt temppeleihin kuten Mesopotamiassa ja Egyptiss&auml;, vaan palatseihin (3\/2). Ne toimivat n&auml;ht&auml;v&auml;sti hallinnon keskuksina ja kollektiivisina ruokavarastoina.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-93 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0302.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-854\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0302.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0302-300x216.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-854\">\n\t\t\t\tKnossoksen palatsialuetta, n. 1600&ndash;1400 eaa. [Kreeta]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kreetan kaupungit ja palatsit tuhoutuivat noin 1730 eaa. mutta ne rakennettiin pian uudelleen. Pohjaratkaisultaan palatsit ovat varsin vapaamuotoisia. Niist&auml; puuttuu t&auml;ysin Mesopotamian ja Egyptin arkkitehtuurin aksiaalisuus ja seremoniallisuus. Laajan kivetyn pihan ymp&auml;rill&auml; avautui erikokoisia suorakaiteen muotoisia huoneita. Julkisivut olivat kirkkaanv&auml;riset ja alasp&auml;in kapenevat pylv&auml;&auml;t olivat puiset. Sis&auml;sein&auml;t oli koristeltu maalauksin ja maalatuin reliefein. Keskeisi&auml; aiheita olivat h&auml;rk&auml;rituaalit, fantasiael&auml;imet ja ennen kaikkea merelliset aiheet kuten delfiinit ja erilaiset merikasvit.<\/p>\n<p>Ihmishahmot kuvattiin usein ns. &rdquo;egyptil&auml;isess&auml; asennossa&rdquo; jalat profiilissa, yl&auml;vartalo kohtisuoraan ja kasvot profiilissa. Kreetan kuvataiteistakin puuttuu Egyptin ja Mesopotamian ankara seremoniallisuus. Leimallista sen sijaan ovat vapaat, kaarevat muodot, ep&auml;symmetria ja ilmeinen el&auml;m&auml;nilo. Sein&auml;maalausten joukossa on my&ouml;s varhaisimpina pidettyj&auml; maisemakuvauksia.<\/p>\n<p>Rahatalouteen ei ollut viel&auml; siirrytty, joskin minolaisella kulttuurilla oli oma kirjoitusj&auml;rjestelm&auml;ns&auml;, ns. lineaari B. Uskontoa ei tunneta, mutta oletetaan, ett&auml; temppelit sijaitsivat asunnoissa ja luonnossa. Uskonnossa saattoikin olla viel&auml; animismin piirteit&auml;. Harvoihin uskonnollisiin taideteoksiin kuuluu ryhm&auml; naisveistoksia, jotka pit&auml;v&auml;t kohotetuissa k&auml;siss&auml;&auml;n k&auml;&auml;rmeit&auml;. Ne on my&ouml;hemmin ristitty &rdquo;K&auml;&auml;rmejumalattariksi&rdquo; (3\/3).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-93 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0303.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1153\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0303.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0303-188x300.jpg 188w\" sizes=\"(max-width: 400px) 100vw, 400px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1153\">\n\t\t\t\t&rdquo;K&auml;&auml;rmejumalattareksi&rdquo; kutsuttu keraaminen veistos Kreetalta, n. 1600 eaa. [Arkeologoninen museo, Iraklion]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Manner-Kreikan sotaisa kulttuuri<\/h2>\n<p>Manner-Kreikan varhainen kulttuuri on ristitty mykenel&auml;iseksi (termi korvataan nyky&auml;&auml;n usein varhaisemmatkin kaudet kattavalla &rdquo;helladisella&rdquo;). Se kukoisti useissa rinnakkaisissa kuningaskunnissa, jotka jakoivat yhteisen kulttuurin ja kielen (varhaiskreikka). Kaupan my&ouml;t&auml; hankittiin arvomateriaaleja eri puolilta V&auml;limeren maailmaa. Esinel&ouml;yt&ouml;jen perusteella Mykenen kulttuuri oli melkoinen vastakohta Kreetan kulttuurille. L&ouml;yt&ouml;ihin kuuluu aseita, sotilaiden kulkueita kuvaavia maljakkomaalauksia ja hallitsijoiden hautoihin asetettuja arvoesineit&auml;.<\/p>\n<p>Kuningaskuntien ytimin&auml; toimivat hallitsijoiden mitoiltaan vaatimattomat palatsit, jotka sijaitsivat linnoitusmuurien ymp&auml;r&ouml;imill&auml; kukkuloilla. Muurit oli usein koottu suurista kivipaasista. Mykenen ns. Leijonaportissa (3\/4) esiintyy jo kaaren alkumuoto eli valekaari, joka saatiin aikaan ulontamalla ylempien kivikerrosten paasia kunnes ne lopulta kohtasivat kaarimuodostelman huipulla. Leijonaportin valekareen on kuvattu leijonanvartaloisia el&auml;inhahmoja, jotka saattavat olla paikallistettuja versioita Mesopotamian alueen fantasiael&auml;imist&auml;.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-93 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0304.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-530\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0304.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0304-300x206.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-530\">\n\t\t\t\tMykenen leijonaportti, n. 1500&ndash;1300 eaa. [Mykene, Kreikka]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Holvaustekniikkakin tunnettiin. Kuningashaudat toteutettiin korkeatasoisella kiviholvauksella, joka oli todenn&auml;k&ouml;isesti sis&auml;lt&auml;p&auml;in p&auml;&auml;llystetty erilaisin arvomateriaalein. Kuuluisin n&auml;ist&auml;, ns. <em>tholos<\/em>-haudoista, jotka yleens&auml; sijaitsivat palatsimuurien sis&auml;puolella, on ns. &rdquo;Atreuksen aarrekammio&rdquo; tai &rdquo;Agamemnonin hauta&rdquo; (n.1300 eaa.). Sen holvattuun hautakammioon johtaa pitk&auml; k&auml;yt&auml;v&auml;. Hautoihin asetettiin uhrilahjoja, joista tunnetuimpia on kultainen hallitsijan naamio.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aigeianmeren kulttuurin varhaisimmat taideteokset ovat 3000-luvulta eaa. per&auml;isin olevat, etup&auml;&auml;ss&auml; Kykladien saariryhm&auml;n haudoista l&ouml;ydetyt ihmishahmoiset marmoriveistokset (3\/1). Kooltaan n&auml;m&auml; veistokset vaihtelevat muutamasta sentist&auml; l&auml;hes luonnolliseen kokoon. Niiden perusmuoto on kartiomainen ja kehon eri osat, kasvot, yl&auml;ruumis ja raajat on k&auml;sitelty geometrisin&auml; muotoina, kolmioina, suorakulmioina ja soikioina. Muodonk&auml;sittelyss&auml; on Afrikan &rdquo;primitiivisille&rdquo; veistoksille ominaisia piirteit&auml;, joita 1900-luvun [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":530,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=93"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1363,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93\/revisions\/1363"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/530"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=93"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=93"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=93"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}