{"id":93,"date":"2013-11-12T08:43:36","date_gmt":"2013-11-12T06:43:36","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=93"},"modified":"2026-05-15T16:30:17","modified_gmt":"2026-05-15T13:30:17","slug":"3-1-kreikan-kulttuurin-edeltajat-kreeta-ja-mykene","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/3-1-kreikan-kulttuurin-edeltajat-kreeta-ja-mykene\/","title":{"rendered":"3.1<\/span> Kreikan kulttuurin edelt\u00e4j\u00e4t: Kreeta ja Mykene"},"content":{"rendered":"\n

Aigeianmeren kulttuurin varhaisimmat taideteokset ovat 3000-luvulta eaa. per\u00e4isin olevat, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kykladien saariryhm\u00e4n haudoista l\u00f6ydetyt ihmishahmoiset marmoriveistokset (3\/1). Kooltaan n\u00e4m\u00e4 veistokset vaihtelevat muutamasta sentist\u00e4 l\u00e4hes luonnolliseen kokoon. Niiden perusmuoto on kartiomainen ja kehon eri osat, kasvot, yl\u00e4ruumis ja raajat on k\u00e4sitelty geometrisin\u00e4 muotoina, kolmioina, suorakulmioina ja soikioina.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kykladinen marmoriveistos, n. 3000 eaa. [Ashmolean Museum, Oxford]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Muodonk\u00e4sittelyss\u00e4 on Afrikan \u201dprimitiivisille\u201d veistoksille ominaisia piirteit\u00e4, joita 1900-luvun alun taiteilijat hy\u00f6dynsiv\u00e4t kubistisissa maalauksissaan ja veistoksissaan. Valkea marmori, josta veistokset on valmistettu, tuli olemaan koko antiikin ajan veistotaiteen ja arkkitehtuurin keskeisin materiaali. Veistokset olivat kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isesti v\u00e4ritetyt, kuten oli laita my\u00f6hemminkin.<\/p>\n\n\n\n

Kreetan merellinen kulttuuri<\/h2>\n\n\n\n

Kreetan saarella kukoisti 2000-luvun alusta alkaen noin puolen vuosituhannen ajan kulttuuri, joka on ristitty kreikkalaisen tarukuninkaan Minoksen mukaan minolaiseksi kulttuuriksi. Sill\u00e4 oli merelliset yhteydet Egyptiin ja L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n. P\u00e4invastoin kuin muut varhaiset korkeakulttuurit, Kreetalla kulttuuri ei syntynyt jokilaaksoon, vaan saareen. Kreetalainen kulttuuri ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n keskittynyt temppeleihin kuten Mesopotamiassa ja Egyptiss\u00e4, vaan palatseihin (3\/2). Ne toimivat n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti hallinnon keskuksina ja kollektiivisina ruokavarastoina.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Knossoksen palatsialuetta, n. 1600\u20131400 eaa. [Kreeta]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kreetan kaupungit ja palatsit tuhoutuivat noin 1730 eaa. mutta ne rakennettiin pian uudelleen. Pohjaratkaisultaan palatsit ovat varsin vapaamuotoisia. Niist\u00e4 puuttuu t\u00e4ysin Mesopotamian ja Egyptin arkkitehtuurin aksiaalisuus ja seremoniallisuus. Laajan kivetyn pihan ymp\u00e4rill\u00e4 avautui erikokoisia suorakaiteen muotoisia huoneita. Julkisivut olivat kirkkaanv\u00e4riset ja alasp\u00e4in kapenevat pylv\u00e4\u00e4t olivat puiset. Sis\u00e4sein\u00e4t oli koristeltu maalauksin ja maalatuin reliefein. Keskeisi\u00e4 aiheita olivat h\u00e4rk\u00e4rituaalit, fantasiael\u00e4imet ja ennen kaikkea merelliset aiheet kuten delfiinit ja erilaiset merikasvit.<\/p>\n\n\n\n

Ihmishahmot kuvattiin usein ns. \u201degyptil\u00e4isess\u00e4 asennossa\u201d jalat profiilissa, yl\u00e4vartalo kohtisuoraan ja kasvot profiilissa. Kreetan kuvataiteistakin puuttuu Egyptin ja Mesopotamian ankara seremoniallisuus. Leimallista sen sijaan ovat vapaat, kaarevat muodot, ep\u00e4symmetria ja ilmeinen el\u00e4m\u00e4nilo. Sein\u00e4maalausten joukossa on my\u00f6s varhaisimpina pidettyj\u00e4 maisemakuvauksia.<\/p>\n\n\n\n

Rahatalouteen ei ollut viel\u00e4 siirrytty, joskin minolaisella kulttuurilla oli oma kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4, ns. lineaari B. Uskontoa ei tunneta, mutta oletetaan, ett\u00e4 temppelit sijaitsivat asunnoissa ja luonnossa. Uskonnossa saattoikin olla viel\u00e4 animismin piirteit\u00e4. Harvoihin uskonnollisiin taideteoksiin kuuluu ryhm\u00e4 naisveistoksia, jotka pit\u00e4v\u00e4t kohotetuissa k\u00e4siss\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4. Ne on my\u00f6hemmin ristitty \u201dK\u00e4\u00e4rmejumalattariksi\u201d (3\/3).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
\u201dK\u00e4\u00e4rmejumalattareksi\u201d kutsuttu keraaminen veistos Kreetalta, n. 1600 eaa. [Arkeologoninen museo, Iraklion]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Manner-Kreikan sotaisa kulttuuri<\/h2>\n\n\n\n

Manner-Kreikan varhainen kulttuuri on ristitty mykenel\u00e4iseksi (termi korvataan nyky\u00e4\u00e4n usein varhaisemmatkin kaudet kattavalla \u201dhelladisella\u201d). Se kukoisti useissa rinnakkaisissa kuningaskunnissa, jotka jakoivat yhteisen kulttuurin ja kielen (varhaiskreikka). Kaupan my\u00f6t\u00e4 hankittiin arvomateriaaleja eri puolilta V\u00e4limeren maailmaa. Esinel\u00f6yt\u00f6jen perusteella Mykenen kulttuuri oli melkoinen vastakohta Kreetan kulttuurille. L\u00f6yt\u00f6ihin kuuluu aseita, sotilaiden kulkueita kuvaavia maljakkomaalauksia ja hallitsijoiden hautoihin asetettuja arvoesineit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuningaskuntien ytimin\u00e4 toimivat hallitsijoiden mitoiltaan vaatimattomat palatsit, jotka sijaitsivat linnoitusmuurien ymp\u00e4r\u00f6imill\u00e4 kukkuloilla. Muurit oli usein koottu suurista kivipaasista. Mykenen ns. Leijonaportissa (3\/4) esiintyy jo kaaren alkumuoto eli valekaari, joka saatiin aikaan ulontamalla ylempien kivikerrosten paasia kunnes ne lopulta kohtasivat kaarimuodostelman huipulla. Leijonaportin valekareen on kuvattu leijonanvartaloisia el\u00e4inhahmoja, jotka saattavat olla paikallistettuja versioita Mesopotamian alueen fantasiael\u00e4imist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Mykenen leijonaportti, n. 1500\u20131300 eaa. [Mykene, Kreikka]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Holvaustekniikkakin tunnettiin. Kuningashaudat toteutettiin korkeatasoisella kiviholvauksella, joka oli todenn\u00e4k\u00f6isesti sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in p\u00e4\u00e4llystetty erilaisin arvomateriaalein. Kuuluisin n\u00e4ist\u00e4, ns. tholos<\/em>-haudoista, jotka yleens\u00e4 sijaitsivat palatsimuurien sis\u00e4puolella, on ns. \u201dAtreuksen aarrekammio\u201d tai \u201dAgamemnonin hauta\u201d (n.1300 eaa.). Sen holvattuun hautakammioon johtaa pitk\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4. Hautoihin asetettiin uhrilahjoja, joista tunnetuimpia on kultainen hallitsijan naamio.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aigeianmeren kulttuurin varhaisimmat taideteokset ovat 3000-luvulta eaa. per\u00e4isin olevat, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kykladien saariryhm\u00e4n haudoista l\u00f6ydetyt ihmishahmoiset […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":530,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-93","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-antiikin-maailma-kreikan-ja-rooman-taide"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=93"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2667,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93\/revisions\/2667"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/530"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=93"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=93"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=93"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}