{"id":97,"date":"2013-11-12T08:45:12","date_gmt":"2013-11-12T06:45:12","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=97"},"modified":"2025-11-06T13:25:48","modified_gmt":"2025-11-06T10:25:48","slug":"2-2-egypti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/2-2-egypti\/","title":{"rendered":"<span>2.2<\/span> Egypti"},"content":{"rendered":"<p>P&auml;invastoin kuin Mesopotamia, Egypti oli luonnollisten rajojen erist&auml;m&auml; alue. Siksi sen kulttuuri saattoi pitk&auml;&auml;n kehitty&auml; suhteellisen rauhassa ulkopuolisilta hy&ouml;kk&auml;yksilt&auml; ja vaikutteilta. Egypti ei my&ouml;sk&auml;&auml;n ollut Mesopotamian tavoin jakaantunut kesken&auml;&auml;n sotiviksi kaupunkivaltioiksi, vaan faraoiden yksinvalta oli keskitetty. Heid&auml;t koettiin siis jumalina, ei vain jumalten edustajina kuten Mesopotamiassa.<\/p>\n\n\n\n<p>N&auml;m&auml; tekij&auml;t selitt&auml;nev&auml;t osaltaan Egyptin taidetradition pitk&auml;n keston ja poikkeuksellisen tyylillisen yhten&auml;isyyden sek&auml; my&ouml;s sen <em>konservatiivisuuden<\/em> eli perinteeseen pit&auml;ytymisen. Muutamia valloituksia ja hajaannuksen kausia lukuun ottamatta Egyptin historia muodosti dynastioiden jatkumon, joka tuotti hyvin yhdenmukaista taidetta. Suurten monumenttien rakentaminen tyrehtyi 1100-luvulla eaa. Puolisen vuosisataa my&ouml;hemmin heikentynyt valtakunta joutui assyrialaisten ja my&ouml;hemmin persialaisten ja Aleksanteri Suuren valloittamaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Egyptin historian keskeiset kaudet ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Vanha valtakunta n. 2700&ndash;2300<\/li>\n\n\n\n<li>Keskivaltakunta n. 2000&ndash;1570<\/li>\n\n\n\n<li>Uusi valtakunta n. 1570&ndash;1085<\/li>\n\n\n\n<li>My&ouml;h&auml;iskausi n. 1100&ndash;330<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Pyramidit<\/h2>\n\n\n\n<p>Egyptin varhaiselle kulttuurille leimallinen rakennusmuoto oli <em>pyramidi<\/em>, pohjaltaan neli&ouml;nmuotoinen, yl&ouml;sp&auml;in kolmiomaisesti kapeneva hautarakennus. Aivan kuten Mesopotamian zikkuratit, samoin pyramidit kehittyiv&auml;t todenn&auml;k&ouml;isesti suunnikkaan muotoisesta, pienest&auml; rakennustyypist&auml; <em>(mastaba)<\/em>, joita alettiin asettaa p&auml;&auml;llekk&auml;in. N&auml;in syntyiv&auml;t Egyptin varsinaisia pyramideja edelt&auml;neet porraspyramidit, niist&auml; tunnetuimpana kuningas Zoserin 66 metri&auml; korkea porraspyramidi (n. 2700 eaa.) (2\/11). Perim&auml;tiedon mukaan sen suunnittelijana toimi ylipappi Imhotep. H&auml;n on varhaisen historian harvoja nimelt&auml; tunnettuja arkkitehteja ja h&auml;nt&auml; palvottiin jopa jumalana.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0211.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"400\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0211.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-853\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0211.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0211-300x188.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuningas Zoserin porraspyramidi, n. 2700 eaa. [Sakkara, Egypti]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Klassisista, sile&auml;pintaisista pyramideista parhaiten s&auml;ilynyt on 137 metri&auml; korkea Kheopsin pyramidi, jonka nelj&auml; sivua muodostaa tasasivuiset kolmiot (2\/12). Sen kulmat suunnattiin osoittamaan p&auml;&auml;ilmansuuntiin. Pinta-alaltaan se on noin 5,25 hehtaaria. Kreikkalaisen historioitsijan mukaan sen rakentaminen olisi kest&auml;nyt 20 vuotta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0212.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"520\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0212.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1143\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0212.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0212-300x244.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kheopsin pyramidin poikkileikkaus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Suurimmat pyramidit olivat faraoiden ja heid&auml;n sukulaistensa hautoja. Muumiota s&auml;ilytettiin pyramidin alla olevassa kammiossa. Hautamonumenttien uskottiin takaavan niin vainajan ikuisen el&auml;m&auml;n kuin yhteis&ouml;n menestyksen. Aiemmin pyramidien rakentamisessa uskottiin k&auml;ytetyn vain orjaty&ouml;voimaa, mutta kivenhakkuun ja -k&auml;sittelyn korkea taso nimenomaan pyramidin nyt useimmiten tuhoutuneessa ulkokatteessa ja sis&auml;k&auml;yt&auml;viss&auml; viestii eritt&auml;in korkeasta ammattitaidosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Pyramidien rakentaminen loppui Uuden valtakunnan alkuvaiheessa, n. 1500 eaa. Pyramidit itse ovat kest&auml;neet meid&auml;n aikoihimme saakka, mutta huolimatta niiden vaikeasta sis&auml;&auml;np&auml;&auml;syst&auml; sek&auml; haudanry&ouml;st&auml;jien varalta tehdyist&auml; harhautusk&auml;yt&auml;vist&auml;, ne on ry&ouml;stetty jo aikoja sitten. Hauta oli tarkoitettu vainajan muumiolle, muistopatsaalle sek&auml; hautaesineille, kuten huonekalulle, joiden toivottiin takaavan vainajalle ylellinen el&auml;m&auml; tuonpuoleisessa. Hautaa pidettiinkin ihmisen lopullisena kotina, asuntoa vain tilap&auml;isen&auml; asumuksena.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kuoleman kultti<\/h2>\n\n\n\n<p>Vain Kiinan kulttuurissa kuoleman j&auml;lkeisell&auml; el&auml;m&auml;ll&auml; on ollut yht&auml; keskeinen osa taiteen ja koko kulttuurin kehittymiselle kuin Egyptiss&auml;. Egyptiss&auml; ilmi&ouml;n selitt&auml;&auml; vallalla ollut k&auml;sitys ihmissielusta. Sill&auml; uskottiin olevan kolme ik&auml;&auml;n kuin rinnakkaista olo- tai ilmenemismuotoa. <em>Ba<\/em> oli kuin &rdquo;haamu&rdquo;, joka saattoi irtautua ruumiista ja palata siihen takaisin. <em>Ah<\/em> oli ik&auml;&auml;n kuin henkil&ouml;n persoonallisuus, joka kuoleman j&auml;lkeen siirtyi taivaisiin. <em>Ka<\/em> puolestaan edusti ihmist&auml; sek&auml; el&auml;m&auml;ss&auml; ett&auml; sen j&auml;lkeen seurannutta universumin energiaa, joka manifestoitui koko voimassaan vasta kuoleman j&auml;lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Hautataiteen perimm&auml;inen teht&auml;v&auml; oli tarjota sija ja ymp&auml;rist&ouml;, jossa Ka saattoi asustaa ikuisesti. Siksi pyramidien ja yleens&auml;kin hautojen t&auml;rkein esine oli vainajaa esitt&auml;v&auml; veistos, johon vainajan Ka asettui (2\/13). Muiden hautaesineiden, reliefien ja maalausten tarkoitus oli toisaalta osoittaa vainajan maanp&auml;&auml;lliset saavutukset ja toisaalta taata h&auml;nelle kaikki ne mukavuudet, harrastukset jne., joista h&auml;n oli el&auml;ess&auml;&auml;n nauttinut.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0213.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"325\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0213.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1144\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0213.jpg 325w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0213-152x300.jpg 152w\" sizes=\"auto, (max-width: 325px) 100vw, 325px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuningas Mykerinos vaimoineen, n. 2600 eaa. [Museum of Fine Arts, Boston]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Uuden valtakunnan aikaiset <a class=\"glossaryLink\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Hautamaalausten kultakausi oli Uuden valtakunnan aikana, sill&auml; sen p&auml;&auml;kaupngin Theban l&auml;hist&ouml;n kivimateriaali ei ollut sovelias reliefien valmistukseen. Ne korvattiin maalauksin. Samoihin aikoihin oli vakiintunut tavaksi, ett&auml; my&ouml;s muutkin kuin hallitsijaperheen j&auml;senet saattoivat teet&auml;tt&auml;&auml; itselleen haudan ja hautatemppelin maalauksineen. Ilmi&ouml;t&auml; on kutsuttu &rdquo;tuonpuoleisen demokratisoinniksi&rdquo;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/hautamaalaukset\/\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>hautamaalaukset<\/a> taltioivatkin mit&auml; el&auml;v&auml;isimpi&auml; arkikuvauksia: mets&auml;styskohtauksia, viinin valmistusta, luontoaiheita jne (2\/14). Toisaalta varsinaisen hautakammion maalaukset esitt&auml;v&auml;t vaiheita, joita vainaja joutui k&auml;ym&auml;&auml;n l&auml;pi kuoltuaan. Esimerkiksi sielun punnitseminen on usein kuvattu kohtaus. Kuvat oli usein varustettu selitt&auml;vin hieroglyfein. Jotta vainaja selviytyisi kuolemanj&auml;lkeisist&auml; k&auml;&auml;nnekohdista, h&auml;nen k&auml;&auml;rinliinoihinsa tai sarkofagiinsa asetettiin papyrukselle tai nahalle kirjoitettuja loitsuja, rukouksia jne. Egyptologit ristiv&auml;t ne 1800-luvulla Kuolleiden kirjaksi. Sen voi tulkita er&auml;&auml;nlaiseksi tuonpuoleisen selviytymisoppaaksi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0214.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0214.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1145\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0214.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0214-150x150.jpg 150w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0214-300x300.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0214-500x500.jpg 500w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Surevia naisia, hautamaalaus, 1400-luku eea. [Ramosen hauta, Thebe]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">K&auml;sitteellistetty keho<\/h2>\n\n\n\n<p>Hautaesineist&ouml;&auml; ei tarkoitettu ihmisten n&auml;ht&auml;v&auml;ksi, sill&auml; se oli tarkoitettu palvelemaan tuonpuoleista. T&auml;ytt&auml;&auml;kseen tarkoituksensa sen tuli t&auml;ytt&auml;&auml; tietyt, tarkat s&auml;&auml;nn&ouml;t. Hautauskultti oli alun alkaen tarkoitettu vain hallitsevaa luokka varten. Siksi hallitsijaveistokset valmistettiin usein kovista kivilajeista kun taas alempiarvoiset kalkkikivest&auml; ja puusta. Kaikki veistokset olivat maalattuja. Miehen ihonv&auml;ri oli punaruskea, naisen vaalea (2\/15).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0215.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"520\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0215.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1146\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0215.jpg 520w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0215-244x300.jpg 244w\" sizes=\"auto, (max-width: 520px) 100vw, 520px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Prinssi Rahotep ja h&auml;nen puolisonsa Nofret, n. 2850 eaa. [Egyptil&auml;inen museo, Kairo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Hallitsijat kuvattiin joko istumassa valtaistuimellaan tai seisomassa <strong>frontaaliasennossa<\/strong> vasen jalka hieman eteen ojennettuna. Ankara muoto saattaa johtua siit&auml;, ett&auml; kuvanveist&auml;j&auml; l&auml;hti valmistamaan veistosta kulmikkaasta kivenlohkareesta piirt&auml;en sen sivuihin veistoksen &auml;&auml;riviivat eri suunnilta. Veistoksen tuli t&auml;ytt&auml;&auml; tiedot ehdot, jotta se voisi palvella Kan asuinsijana. Siksi k&auml;ytt&ouml;&ouml;n vakiintui kaanon eli virallinen ohjeisto, joka takasi veistoksen oikeellisen kuvaustavan eli <strong>ikonografian<\/strong> sek&auml; s&auml;&auml;detyt mittasuhteet eli <strong>ikonometrian<\/strong>. T&auml;m&auml; oli johdettu ihmiskehon osien v&auml;lisist&auml; suhteista (2\/16).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0216.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0216.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1147\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0216.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0216-216x300.jpg 216w\" sizes=\"auto, (max-width: 460px) 100vw, 460px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Egyptil&auml;inen ihmiskehon mittasuhdej&auml;rjestelm&auml; [E. Iverson: Canon and Proportions in Egyptian Art]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Reliefeiss&auml; ja maalauksissa korkea-arvoiset henkil&ouml;t esitettiin asennossa, joka oli k&auml;yt&ouml;ss&auml; jo Mesopotamiassa. T&auml;ss&auml; yleisesti &rdquo;egyptil&auml;isen&auml; asentona&rdquo; tunnetussa kuvaustavassa jalat (itse asiassa kaksi identtist&auml; oikeaa tai vasenta jalkaa) kuvataan profiilissa, yl&auml;vartalo kohtisuoraan katsojaa kohti ja kasvot profiilissa. T&auml;m&auml; ankaran k&auml;sitteellinen, ei aistihavaintoon perustuva, kuvaustapa lienee sekin seurausta siit&auml;, ett&auml; kuvan piti &rdquo;toimiakseen&rdquo; t&auml;ytt&auml;&auml; tietyt rituaaliset ehdot. Lis&auml;ksi <strong>hieroglyfien<\/strong> symbolinen kuvaustapa saattoi vaikuttaa sen syntyyn. Reliefeiss&auml; ja maalauksissa kuvien rinnalla olikin usein hieroglyfimerkkej&auml;.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kuvakerronnan lait<\/h2>\n\n\n\n<p>Egyptil&auml;isen kuvataiteen konventiot juontavat juurensa jopa Vanhaa valtakuntaa edelt&auml;neisiin aikoihin ja ne s&auml;ilyiv&auml;t kutakuinkin muuttumattomina aina Egyptin vallan loppuun saakka. Kuningas Narmerin <em>votiivi<\/em> &ndash; eli uhrilahjaksi tarkoitettu kivinen ihomaalipaletti (n. 3200 eaa.) kiteytt&auml;&auml; kerrontatavan perusteet, jossa symbolinen ja kertova aines nivoutuu toisiinsa (2\/17).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0217.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"450\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0217.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1148\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0217.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0217-300x211.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuningas Narmerin ihomaalipaletti, n. 3100 eaa. [Egyptil&auml;inen museo, Kairo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Paletin etupuolella kahden hirvi&ouml;n kaartuneiden kaulojen v&auml;liin j&auml;&auml; syv&auml;nne ihomaalia varta, joka oli tarkoitettu kulttikuvan silmien v&auml;ritt&auml;miseen. Kaikki hahmot seisovat maanpintaa edustavilla viivoilla. Kuvapinta on jaettu p&auml;&auml;llekk&auml;isiin vy&ouml;hykkeisiin. Ylimm&auml;ss&auml; Ala-Egyptin kruunua p&auml;&auml;ss&auml;&auml;n kantava kuningas Narmer tarkistaa vihollisarmeijan mestatut vangit. Arvoperspektiivi m&auml;&auml;ritt&auml;&auml; kuvattujen hahmojen koon, joten kuningas on muita huomattavasti kookkaampi. Alimmassa vy&ouml;hykkeess&auml; kuninkaan voitto on esitetty symbolisessa muodossa. Kuningasta edustaa h&auml;rk&auml;, joka polkee vihollisen ja murtaa sarvillaan vihollislinnoituksen muurin.<\/p>\n\n\n\n<p>Paletin k&auml;&auml;nt&ouml;puoli on monumentaalinen voitonkuvaus, jonka voi tulkita <strong>apoteoosiksi<\/strong>. L&auml;hes koko kuvapinnan t&auml;ytt&auml;v&auml; kuningas, jolla on nyt p&auml;&auml;ss&auml;&auml;n kukistamansa Yl&auml;-Egytin kruunu, on kuvattu jo edell&auml; esitellyss&auml; &rdquo;egyptil&auml;isess&auml; asennossa&rdquo; ja k&auml;si kohotettuna kukistamisen merkiksi. Horus-haukka siunaa tapahtuman ja pienempien ihmishahmojen edustaessa kuninkaan sandaaleja kantavaa palvelijaa sek&auml; voitettuja vihollisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Maan pintaa edustavan viivan hy&ouml;dynt&auml;minen, &rdquo;egyptil&auml;inen asento&rdquo; ja arvoperspektiivi s&auml;ilyttiv&auml;t asemansa kuvakerronnan v&auml;linein&auml; koko Egyptin suuruuden ajan. Tosin kerronnan ankaruus lieveni kun kuvattiin tavallisen kansan toimia, kuten esimerkiksi Uuden valtakunnan hautamaalauksissa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Temppelit, seremonioiden kartat<\/h2>\n\n\n\n<p>Uuden valtakunnan aikana rakennettiin Egytin suurimmat temppelikompleksit (2\/18). Niist&auml; massiivisin, Karnakin temppeli l&auml;hell&auml; nykyist&auml; Luksoria, oli aluksi omistettu paikallisjumala Amenille, joka yhdistettiin auringonjumala Rahan. N&auml;in syntyi Egyptin kansallisjumala Amen-Ra. Temppeli kasvoi kasvamistaan kunnes kattoi 25 000 hehtaaria. Se oli 370 metri&auml; pitk&auml; ja 100 metri&auml; leve&auml;, se omisti l&auml;hes 90 000 orjaa ja ty&ouml;llisti valtavan m&auml;&auml;r&auml;n pappeja.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0218.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0218.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1149\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0218.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0218-216x300.jpg 216w\" sizes=\"auto, (max-width: 460px) 100vw, 460px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Amen Ren temppelialuetta, n. 1417&ndash;1379 eea. [Luksor]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Egyptin temppelien pohjakaavaa leimaa aksiaalisuus. Seremonialliset kulkuv&auml;yl&auml;t yhdist&auml;v&auml;t rakennuksen eri osia. Sis&auml;&auml;nk&auml;ynti kulki pylonin eli korkean, yl&ouml;sp&auml;in kapenevan kaksoistornin l&auml;pi. Kulku johti papyruskimppuja imitoivien pylv&auml;srivist&ouml;jen reunustamia k&auml;yt&auml;vi&auml; pitkin kohti kaikkein pyhint&auml;, jonne vain ylipapeilla tai faraolla oli p&auml;&auml;sy.<\/p>\n\n\n\n<p>Koko temppeli on kuin rakennettu seremoniallisia kulkueita ja rituaaleja varten. Dramaattiset tilaratkaisut rytmittiv&auml;t seremonioiden k&auml;&auml;nteit&auml; ja korostivat eri tilojen pyhyyden asteita. T&auml;llaiset karujen muurien ymp&auml;r&ouml;im&auml;t, suljetut ja massiiviset kokonaisuudet olivat usein asemoitu tarkkaan t&auml;htitieteelliset tekij&auml;t huomioiden. Siten papiston ja faraon valta oikeutettiin n&auml;ytt&auml;viss&auml; rituaaleissa t&auml;htitieteellisi&auml; ilmi&ouml;it&auml; hy&ouml;dynt&auml;en.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Hetkellinen murros<\/h2>\n\n\n\n<p>Uuden valtakunnan aikana, kuningas Ametofis III:n hallituskautena (1379&ndash;1362 eaa.) Egyptin taide joutui hetkelliseen murrokseen. Syyn&auml; oli se ett&auml; kuningas k&auml;&auml;ntyi uuteen uskoon, jonka p&auml;&auml;jumaluus oli Aten eli Auringonkehr&auml;. Samalla h&auml;n muutti nimens&auml; Ahenateniksi (Ekhnaton), joka tarkoittaa Auringolle mieluista. Egyptin <strong>virallinen uskonto<\/strong> oli <em>polyteistinen<\/em> eli monijumalinen kun taas uudessa uskonnossa oli <em>monoteismin<\/em> eli yksijumalisen uskonnon piirteit&auml;. Kirjallisen kiteytym&auml;ns&auml; uusi uskonto sai kuuluisassa jumalallisen rakkauden ylistyksess&auml;, Hymni Atenille.<\/p>\n\n\n\n<p>Saattaa olla, ett&auml; uuden uskonnon propagointi oli vastaisku virallisen papiston ja suurten temppelien saavuttamalle vallalle ja vauraudelle. Atenia ei palvottukaan sokkeloisissa temppeleiss&auml;, vaan avoimissa ulkoilmatemppeleiss&auml;. Kuvissa Aten esitettiin auringonkehr&auml;n&auml;, josta levitt&auml;ytyv&auml;t h&auml;nen palvojiaan kohti k&auml;den muotoiset s&auml;teet.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0219.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"320\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0219.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1150\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0219.jpg 320w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0219-150x300.jpg 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 320px) 100vw, 320px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ahenatenin kolossaaliveistos, n. 1375 [Egyptil&auml;inen museo, Kairo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Lyhyen, vain 17 vuotta kest&auml;neen kauden taiteessa perinteinen egyptil&auml;inen, ankarien konventioiden s&auml;&auml;telem&auml; taide sai naturalistisia s&auml;vyj&auml;. Se synnytti mit&auml; yll&auml;tt&auml;vimpi&auml; teoksia, kuten Ahenatenin kolossimuotokuvan, jossa intensiivisen henkistynyt hallitsija n&auml;ytt&auml;ytyy hieman sukupuolettoman avaruusolennon n&auml;k&ouml;isen&auml; (2\/19). Muissakin teoksissa esiintyv&auml;t kuninkaan oudot piirteet saattoivat itse asiassa olla seurausta sairaudesta. H&auml;nen puolisonsa kuningatar Nefertitin muotokuvaveistos on yksi taidehistorian kuuluisimmista teoksista (2\/20). Se on hyvin realistinen ja sama piirre leimaa monia muitakin aikakauden muotokuvia. Ahenatonin perhemuotokuvissa on jopa muuten Egyptin taiteessa harvinaista intiimiytt&auml;.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0220.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0220.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-524\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0220.jpg 500w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0220-234x300.jpg 234w\" sizes=\"auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuningatar Nefertitin p&auml;&auml;, n. 1360 eea. [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tutankhamenin hauta ja lopullinen j&auml;hmettyminen<\/h2>\n\n\n\n<p>Ahenatenin kuoltua papisto sai nopeasti valtansa takaisin ja vanha polyteistinen uskonto palautettiin. Egyptin toistaiseksi ainoa koskemattomana l&ouml;ydetty hauta on Ahenatonin v&auml;vyn ja seuraajan, vuonna 1361 eaa. valtaan nousseen Tutankhamenin (Tutankhamon) hauta (2\/21). Sen kullasta ja emalista valmistetut muumioarkun naamiot, arvomateriaaleista kootut korut ja huonekalut ovat esimerkkej&auml; Egyptin hallitsevan luokan ylellisest&auml; el&auml;m&auml;st&auml; ja yleisest&auml; k&auml;sity&ouml;taidon tasosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0221.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"440\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0221.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1151\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0221.jpg 440w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0221-206x300.jpg 206w\" sizes=\"auto, (max-width: 440px) 100vw, 440px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Tutankhamenin toinen muumioarkku, n. 1340 eaa. [Egyptil&auml;inen museo, Kairo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Valtaistuimen selk&auml;nojassa on viel&auml; muistumia Ahenatonin ajan aurinkokultista, mutta muuten esineist&ouml; heijastaa paluuta menneisyyteen. T&auml;m&auml; kiteytyy my&ouml;s koko Egytin viimeisen periodin, Ramesses faraoiden taiteessa. Sen vaikuttavin esimerkki on Abu Simbelin temppeli (n. 1257 eaa.), jossa vanhat muodot ja konventiot on kasvatettu <em>megalomaanisiin<\/em> eli j&auml;ttil&auml;ism&auml;isiin pyrkiviin mittasuhteisiin aikana jolloin Egyptin poliittinen voima oli jo taantumassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>P\u00e4invastoin kuin Mesopotamia, Egypti oli luonnollisten rajojen erist\u00e4m\u00e4 alue. Siksi sen kulttuuri saattoi pitk\u00e4\u00e4n kehitty\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":524,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-97","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-varhaiset-korkeakulttuurit-mesopotamia-ja-egypti"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=97"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2201,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97\/revisions\/2201"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/524"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=97"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=97"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=97"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}