{"id":97,"date":"2013-11-12T08:45:12","date_gmt":"2013-11-12T06:45:12","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=97"},"modified":"2026-05-15T16:29:39","modified_gmt":"2026-05-15T13:29:39","slug":"2-2-egypti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/2-2-egypti\/","title":{"rendered":"<span>2.2<\/span> Egypti"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">P\u00e4invastoin kuin Mesopotamia, Egypti oli luonnollisten rajojen erist\u00e4m\u00e4 alue. Siksi sen kulttuuri saattoi pitk\u00e4\u00e4n kehitty\u00e4 suhteellisen rauhassa ulkopuolisilta hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4 ja vaikutteilta. Egypti ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut Mesopotamian tavoin jakaantunut kesken\u00e4\u00e4n sotiviksi kaupunkivaltioiksi, vaan faraoiden yksinvalta oli keskitetty. Heid\u00e4t koettiin siis jumalina, ei vain jumalten edustajina kuten Mesopotamiassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t selitt\u00e4nev\u00e4t osaltaan Egyptin taidetradition pitk\u00e4n keston ja poikkeuksellisen tyylillisen yhten\u00e4isyyden sek\u00e4 my\u00f6s sen <em>konservatiivisuuden<\/em> eli perinteeseen pit\u00e4ytymisen. Muutamia valloituksia ja hajaannuksen kausia lukuun ottamatta Egyptin historia muodosti dynastioiden jatkumon, joka tuotti hyvin yhdenmukaista taidetta. Suurten monumenttien rakentaminen tyrehtyi 1100-luvulla eaa. Puolisen vuosisataa my\u00f6hemmin heikentynyt valtakunta joutui assyrialaisten ja my\u00f6hemmin persialaisten ja Aleksanteri Suuren valloittamaksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Egyptin historian keskeiset kaudet ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Vanha valtakunta n. 2700\u20132300<\/li>\n\n\n\n<li>Keskivaltakunta n. 2000\u20131570<\/li>\n\n\n\n<li>Uusi valtakunta n. 1570\u20131085<\/li>\n\n\n\n<li>My\u00f6h\u00e4iskausi n. 1100\u2013330<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Pyramidit<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Egyptin varhaiselle kulttuurille leimallinen rakennusmuoto oli <em>pyramidi<\/em>, pohjaltaan neli\u00f6nmuotoinen, yl\u00f6sp\u00e4in kolmiomaisesti kapeneva hautarakennus. Aivan kuten Mesopotamian zikkuratit, samoin pyramidit kehittyiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti suunnikkaan muotoisesta, pienest\u00e4 rakennustyypist\u00e4 <em>(mastaba)<\/em>, joita alettiin asettaa p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. N\u00e4in syntyiv\u00e4t Egyptin varsinaisia pyramideja edelt\u00e4neet porraspyramidit, niist\u00e4 tunnetuimpana kuningas Zoserin 66 metri\u00e4 korkea porraspyramidi (n. 2700 eaa.) (2\/11). Perim\u00e4tiedon mukaan sen suunnittelijana toimi ylipappi Imhotep. H\u00e4n on varhaisen historian harvoja nimelt\u00e4 tunnettuja arkkitehteja ja h\u00e4nt\u00e4 palvottiin jopa jumalana.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0211.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"400\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0211.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-853\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0211.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0211-300x188.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuningas Zoserin porraspyramidi, n. 2700 eaa. [Sakkara, Egypti]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Klassisista, sile\u00e4pintaisista pyramideista parhaiten s\u00e4ilynyt on 137 metri\u00e4 korkea Kheopsin pyramidi, jonka nelj\u00e4 sivua muodostaa tasasivuiset kolmiot (2\/12). Sen kulmat suunnattiin osoittamaan p\u00e4\u00e4ilmansuuntiin. Pinta-alaltaan se on noin 5,25 hehtaaria. Kreikkalaisen historioitsijan mukaan sen rakentaminen olisi kest\u00e4nyt 20 vuotta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0212.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"520\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0212.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1143\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0212.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0212-300x244.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kheopsin pyramidin poikkileikkaus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suurimmat pyramidit olivat faraoiden ja heid\u00e4n sukulaistensa hautoja. Muumiota s\u00e4ilytettiin pyramidin alla olevassa kammiossa. Hautamonumenttien uskottiin takaavan niin vainajan ikuisen el\u00e4m\u00e4n kuin yhteis\u00f6n menestyksen. Aiemmin pyramidien rakentamisessa uskottiin k\u00e4ytetyn vain orjaty\u00f6voimaa, mutta kivenhakkuun ja -k\u00e4sittelyn korkea taso nimenomaan pyramidin nyt useimmiten tuhoutuneessa ulkokatteessa ja sis\u00e4k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 viestii eritt\u00e4in korkeasta ammattitaidosta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pyramidien rakentaminen loppui Uuden valtakunnan alkuvaiheessa, n. 1500 eaa. Pyramidit itse ovat kest\u00e4neet meid\u00e4n aikoihimme saakka, mutta huolimatta niiden vaikeasta sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4syst\u00e4 sek\u00e4 haudanry\u00f6st\u00e4jien varalta tehdyist\u00e4 harhautusk\u00e4yt\u00e4vist\u00e4, ne on ry\u00f6stetty jo aikoja sitten. Hauta oli tarkoitettu vainajan muumiolle, muistopatsaalle sek\u00e4 hautaesineille, kuten huonekalulle, joiden toivottiin takaavan vainajalle ylellinen el\u00e4m\u00e4 tuonpuoleisessa. Hautaa pidettiinkin ihmisen lopullisena kotina, asuntoa vain tilap\u00e4isen\u00e4 asumuksena.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kuoleman kultti<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vain Kiinan kulttuurissa kuoleman j\u00e4lkeisell\u00e4 el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on ollut yht\u00e4 keskeinen osa taiteen ja koko kulttuurin kehittymiselle kuin Egyptiss\u00e4. Egyptiss\u00e4 ilmi\u00f6n selitt\u00e4\u00e4 vallalla ollut k\u00e4sitys ihmissielusta. Sill\u00e4 uskottiin olevan kolme ik\u00e4\u00e4n kuin rinnakkaista olo- tai ilmenemismuotoa. <em>Ba<\/em> oli kuin \u201dhaamu\u201d, joka saattoi irtautua ruumiista ja palata siihen takaisin. <em>Ah<\/em> oli ik\u00e4\u00e4n kuin henkil\u00f6n persoonallisuus, joka kuoleman j\u00e4lkeen siirtyi taivaisiin. <em>Ka<\/em> puolestaan edusti ihmist\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen seurannutta universumin energiaa, joka manifestoitui koko voimassaan vasta kuoleman j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hautataiteen perimm\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 oli tarjota sija ja ymp\u00e4rist\u00f6, jossa Ka saattoi asustaa ikuisesti. Siksi pyramidien ja yleens\u00e4kin hautojen t\u00e4rkein esine oli vainajaa esitt\u00e4v\u00e4 veistos, johon vainajan Ka asettui (2\/13). Muiden hautaesineiden, reliefien ja maalausten tarkoitus oli toisaalta osoittaa vainajan maanp\u00e4\u00e4lliset saavutukset ja toisaalta taata h\u00e4nelle kaikki ne mukavuudet, harrastukset jne., joista h\u00e4n oli el\u00e4ess\u00e4\u00e4n nauttinut.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0213.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"325\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0213.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1144\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0213.jpg 325w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0213-152x300.jpg 152w\" sizes=\"auto, (max-width: 325px) 100vw, 325px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuningas Mykerinos vaimoineen, n. 2600 eaa. [Museum of Fine Arts, Boston]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uuden valtakunnan aikaiset hautamaalaukset taltioivatkin mit\u00e4 el\u00e4v\u00e4isimpi\u00e4 arkikuvauksia: mets\u00e4styskohtauksia, viinin valmistusta, luontoaiheita jne (2\/14). Toisaalta varsinaisen hautakammion maalaukset esitt\u00e4v\u00e4t vaiheita, joita vainaja joutui k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kuoltuaan. Esimerkiksi sielun punnitseminen on usein kuvattu kohtaus. Kuvat oli usein varustettu selitt\u00e4vin hieroglyfein. Jotta vainaja selviytyisi kuolemanj\u00e4lkeisist\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohdista, h\u00e4nen k\u00e4\u00e4rinliinoihinsa tai sarkofagiinsa asetettiin papyrukselle tai nahalle kirjoitettuja loitsuja, rukouksia jne. Egyptologit ristiv\u00e4t ne 1800-luvulla Kuolleiden kirjaksi. Sen voi tulkita er\u00e4\u00e4nlaiseksi tuonpuoleisen selviytymisoppaaksi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0214.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0214.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1145\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0214.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0214-150x150.jpg 150w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0214-300x300.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0214-500x500.jpg 500w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Surevia naisia, hautamaalaus, 1400-luku eea. [Ramosen hauta, Thebe]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">K\u00e4sitteellistetty keho<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hautaesineist\u00f6\u00e4 ei tarkoitettu ihmisten n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, sill\u00e4 se oli tarkoitettu palvelemaan tuonpuoleista. T\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen tarkoituksensa sen tuli t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietyt, tarkat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Hautauskultti oli alun alkaen tarkoitettu vain hallitsevaa luokka varten. Siksi hallitsijaveistokset valmistettiin usein kovista kivilajeista kun taas alempiarvoiset kalkkikivest\u00e4 ja puusta. Kaikki veistokset olivat maalattuja. Miehen ihonv\u00e4ri oli punaruskea, naisen vaalea (2\/15).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0215.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"520\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0215.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1146\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0215.jpg 520w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0215-244x300.jpg 244w\" sizes=\"auto, (max-width: 520px) 100vw, 520px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Prinssi Rahotep ja h\u00e4nen puolisonsa Nofret, n. 2850 eaa. [Egyptil\u00e4inen museo, Kairo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hallitsijat kuvattiin joko istumassa valtaistuimellaan tai seisomassa <strong>frontaaliasennossa<\/strong> vasen jalka hieman eteen ojennettuna. Ankara muoto saattaa johtua siit\u00e4, ett\u00e4 kuvanveist\u00e4j\u00e4 l\u00e4hti valmistamaan veistosta kulmikkaasta kivenlohkareesta piirt\u00e4en sen sivuihin veistoksen \u00e4\u00e4riviivat eri suunnilta. Veistoksen tuli t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tiedot ehdot, jotta se voisi palvella Kan asuinsijana. Siksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vakiintui kaanon eli virallinen ohjeisto, joka takasi veistoksen oikeellisen kuvaustavan eli <strong>ikonografian<\/strong> sek\u00e4 s\u00e4\u00e4detyt mittasuhteet eli <strong>ikonometrian<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 oli johdettu ihmiskehon osien v\u00e4lisist\u00e4 suhteista (2\/16).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0216.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0216.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1147\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0216.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0216-216x300.jpg 216w\" sizes=\"auto, (max-width: 460px) 100vw, 460px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Egyptil\u00e4inen ihmiskehon mittasuhdej\u00e4rjestelm\u00e4 [E. Iverson: Canon and Proportions in Egyptian Art]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Reliefeiss\u00e4 ja maalauksissa korkea-arvoiset henkil\u00f6t esitettiin asennossa, joka oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo Mesopotamiassa. T\u00e4ss\u00e4 yleisesti \u201degyptil\u00e4isen\u00e4 asentona\u201d tunnetussa kuvaustavassa jalat (itse asiassa kaksi identtist\u00e4 oikeaa tai vasenta jalkaa) kuvataan profiilissa, yl\u00e4vartalo kohtisuoraan katsojaa kohti ja kasvot profiilissa. T\u00e4m\u00e4 ankaran k\u00e4sitteellinen, ei aistihavaintoon perustuva, kuvaustapa lienee sekin seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 kuvan piti \u201dtoimiakseen\u201d t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietyt rituaaliset ehdot. Lis\u00e4ksi <strong>hieroglyfien<\/strong> symbolinen kuvaustapa saattoi vaikuttaa sen syntyyn. Reliefeiss\u00e4 ja maalauksissa kuvien rinnalla olikin usein hieroglyfimerkkej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kuvakerronnan lait<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Egyptil\u00e4isen kuvataiteen konventiot juontavat juurensa jopa Vanhaa valtakuntaa edelt\u00e4neisiin aikoihin ja ne s\u00e4ilyiv\u00e4t kutakuinkin muuttumattomina aina Egyptin vallan loppuun saakka. Kuningas Narmerin <em>votiivi<\/em> \u2013 eli uhrilahjaksi tarkoitettu kivinen ihomaalipaletti (n. 3200 eaa.) kiteytt\u00e4\u00e4 kerrontatavan perusteet, jossa symbolinen ja kertova aines nivoutuu toisiinsa (2\/17).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0217.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"450\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0217.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1148\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0217.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0217-300x211.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuningas Narmerin ihomaalipaletti, n. 3100 eaa. [Egyptil\u00e4inen museo, Kairo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Paletin etupuolella kahden hirvi\u00f6n kaartuneiden kaulojen v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 syv\u00e4nne ihomaalia varta, joka oli tarkoitettu kulttikuvan silmien v\u00e4ritt\u00e4miseen. Kaikki hahmot seisovat maanpintaa edustavilla viivoilla. Kuvapinta on jaettu p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isiin vy\u00f6hykkeisiin. Ylimm\u00e4ss\u00e4 Ala-Egyptin kruunua p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n kantava kuningas Narmer tarkistaa vihollisarmeijan mestatut vangit. Arvoperspektiivi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kuvattujen hahmojen koon, joten kuningas on muita huomattavasti kookkaampi. Alimmassa vy\u00f6hykkeess\u00e4 kuninkaan voitto on esitetty symbolisessa muodossa. Kuningasta edustaa h\u00e4rk\u00e4, joka polkee vihollisen ja murtaa sarvillaan vihollislinnoituksen muurin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Paletin k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli on monumentaalinen voitonkuvaus, jonka voi tulkita <strong>apoteoosiksi<\/strong>. L\u00e4hes koko kuvapinnan t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kuningas, jolla on nyt p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n kukistamansa Yl\u00e4-Egytin kruunu, on kuvattu jo edell\u00e4 esitellyss\u00e4 \u201degyptil\u00e4isess\u00e4 asennossa\u201d ja k\u00e4si kohotettuna kukistamisen merkiksi. Horus-haukka siunaa tapahtuman ja pienempien ihmishahmojen edustaessa kuninkaan sandaaleja kantavaa palvelijaa sek\u00e4 voitettuja vihollisia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Maan pintaa edustavan viivan hy\u00f6dynt\u00e4minen, \u201degyptil\u00e4inen asento\u201d ja arvoperspektiivi s\u00e4ilyttiv\u00e4t asemansa kuvakerronnan v\u00e4linein\u00e4 koko Egyptin suuruuden ajan. Tosin kerronnan ankaruus lieveni kun kuvattiin tavallisen kansan toimia, kuten esimerkiksi Uuden valtakunnan hautamaalauksissa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Temppelit, seremonioiden kartat<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uuden valtakunnan aikana rakennettiin Egytin suurimmat temppelikompleksit (2\/18). Niist\u00e4 massiivisin, Karnakin temppeli l\u00e4hell\u00e4 nykyist\u00e4 Luksoria, oli aluksi omistettu paikallisjumala Amenille, joka yhdistettiin auringonjumala Rahan. N\u00e4in syntyi Egyptin kansallisjumala Amen-Ra. Temppeli kasvoi kasvamistaan kunnes kattoi 25 000 hehtaaria. Se oli 370 metri\u00e4 pitk\u00e4 ja 100 metri\u00e4 leve\u00e4, se omisti l\u00e4hes 90 000 orjaa ja ty\u00f6llisti valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n pappeja.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0218.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0218.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1149\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0218.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0218-216x300.jpg 216w\" sizes=\"auto, (max-width: 460px) 100vw, 460px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Amen Ren temppelialuetta, n. 1417\u20131379 eea. [Luksor]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Egyptin temppelien pohjakaavaa leimaa aksiaalisuus. Seremonialliset kulkuv\u00e4yl\u00e4t yhdist\u00e4v\u00e4t rakennuksen eri osia. Sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti kulki pylonin eli korkean, yl\u00f6sp\u00e4in kapenevan kaksoistornin l\u00e4pi. Kulku johti papyruskimppuja imitoivien pylv\u00e4srivist\u00f6jen reunustamia k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 pitkin kohti kaikkein pyhint\u00e4, jonne vain ylipapeilla tai faraolla oli p\u00e4\u00e4sy.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koko temppeli on kuin rakennettu seremoniallisia kulkueita ja rituaaleja varten. Dramaattiset tilaratkaisut rytmittiv\u00e4t seremonioiden k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja korostivat eri tilojen pyhyyden asteita. T\u00e4llaiset karujen muurien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4t, suljetut ja massiiviset kokonaisuudet olivat usein asemoitu tarkkaan t\u00e4htitieteelliset tekij\u00e4t huomioiden. Siten papiston ja faraon valta oikeutettiin n\u00e4ytt\u00e4viss\u00e4 rituaaleissa t\u00e4htitieteellisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Hetkellinen murros<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uuden valtakunnan aikana, kuningas Ametofis III:n hallituskautena (1379\u20131362 eaa.) Egyptin taide joutui hetkelliseen murrokseen. Syyn\u00e4 oli se ett\u00e4 kuningas k\u00e4\u00e4ntyi uuteen uskoon, jonka p\u00e4\u00e4jumaluus oli Aten eli Auringonkehr\u00e4. Samalla h\u00e4n muutti nimens\u00e4 Ahenateniksi (Ekhnaton), joka tarkoittaa Auringolle mieluista. Egyptin <strong>virallinen uskonto<\/strong> oli <em>polyteistinen<\/em> eli monijumalinen kun taas uudessa uskonnossa oli <em>monoteismin<\/em> eli yksijumalisen uskonnon piirteit\u00e4. Kirjallisen kiteytym\u00e4ns\u00e4 uusi uskonto sai kuuluisassa jumalallisen rakkauden ylistyksess\u00e4, Hymni Atenille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Saattaa olla, ett\u00e4 uuden uskonnon propagointi oli vastaisku virallisen papiston ja suurten temppelien saavuttamalle vallalle ja vauraudelle. Atenia ei palvottukaan sokkeloisissa temppeleiss\u00e4, vaan avoimissa ulkoilmatemppeleiss\u00e4. Kuvissa Aten esitettiin auringonkehr\u00e4n\u00e4, josta levitt\u00e4ytyv\u00e4t h\u00e4nen palvojiaan kohti k\u00e4den muotoiset s\u00e4teet.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0219.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"320\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0219.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1150\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0219.jpg 320w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0219-150x300.jpg 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 320px) 100vw, 320px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ahenatenin kolossaaliveistos, n. 1375 [Egyptil\u00e4inen museo, Kairo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lyhyen, vain 17 vuotta kest\u00e4neen kauden taiteessa perinteinen egyptil\u00e4inen, ankarien konventioiden s\u00e4\u00e4telem\u00e4 taide sai naturalistisia s\u00e4vyj\u00e4. Se synnytti mit\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vimpi\u00e4 teoksia, kuten Ahenatenin kolossimuotokuvan, jossa intensiivisen henkistynyt hallitsija n\u00e4ytt\u00e4ytyy hieman sukupuolettoman avaruusolennon n\u00e4k\u00f6isen\u00e4 (2\/19). Muissakin teoksissa esiintyv\u00e4t kuninkaan oudot piirteet saattoivat itse asiassa olla seurausta sairaudesta. H\u00e4nen puolisonsa kuningatar Nefertitin muotokuvaveistos on yksi taidehistorian kuuluisimmista teoksista (2\/20). Se on hyvin realistinen ja sama piirre leimaa monia muitakin aikakauden muotokuvia. Ahenatonin perhemuotokuvissa on jopa muuten Egyptin taiteessa harvinaista intiimiytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0220.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0220.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-524\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0220.jpg 500w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0220-234x300.jpg 234w\" sizes=\"auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuningatar Nefertitin p\u00e4\u00e4, n. 1360 eea. [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tutankhamenin hauta ja lopullinen j\u00e4hmettyminen<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ahenatenin kuoltua papisto sai nopeasti valtansa takaisin ja vanha polyteistinen uskonto palautettiin. Egyptin toistaiseksi ainoa koskemattomana l\u00f6ydetty hauta on Ahenatonin v\u00e4vyn ja seuraajan, vuonna 1361 eaa. valtaan nousseen Tutankhamenin (Tutankhamon) hauta (2\/21). Sen kullasta ja emalista valmistetut muumioarkun naamiot, arvomateriaaleista kootut korut ja huonekalut ovat esimerkkej\u00e4 Egyptin hallitsevan luokan ylellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja yleisest\u00e4 k\u00e4sity\u00f6taidon tasosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0221.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"440\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0221.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1151\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0221.jpg 440w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0221-206x300.jpg 206w\" sizes=\"auto, (max-width: 440px) 100vw, 440px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Tutankhamenin toinen muumioarkku, n. 1340 eaa. [Egyptil\u00e4inen museo, Kairo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtaistuimen selk\u00e4nojassa on viel\u00e4 muistumia Ahenatonin ajan aurinkokultista, mutta muuten esineist\u00f6 heijastaa paluuta menneisyyteen. T\u00e4m\u00e4 kiteytyy my\u00f6s koko Egytin viimeisen periodin, Ramesses faraoiden taiteessa. Sen vaikuttavin esimerkki on Abu Simbelin temppeli (n. 1257 eaa.), jossa vanhat muodot ja konventiot on kasvatettu <em>megalomaanisiin<\/em> eli j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4isiin pyrkiviin mittasuhteisiin aikana jolloin Egyptin poliittinen voima oli jo taantumassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>P\u00e4invastoin kuin Mesopotamia, Egypti oli luonnollisten rajojen erist\u00e4m\u00e4 alue. Siksi sen kulttuuri saattoi pitk\u00e4\u00e4n kehitty\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":524,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-97","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-varhaiset-korkeakulttuurit-mesopotamia-ja-egypti"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=97"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2666,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97\/revisions\/2666"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/524"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=97"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=97"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=97"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}