{"id":99,"date":"2013-11-12T08:45:45","date_gmt":"2013-11-12T06:45:45","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=99"},"modified":"2026-05-15T16:29:10","modified_gmt":"2026-05-15T13:29:10","slug":"2-1-mesopotamia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/2-1-mesopotamia\/","title":{"rendered":"<span>2.1<\/span> Mesopotamia"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Varhaisin korkeakulttuureista, Mesopotamia tai Kaksoisvirtain maa, kehittyi Eufrat- ja Tigrisjokia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ll\u00e4 alankoalueella. Sill\u00e4 ei ollut luonnonrajoja ja siksi t\u00e4m\u00e4 L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n kuuluva alue joutui usein ulkopuolisten valloitusten kohteeksi, mik\u00e4 vaikutti ratkaisevasti sen kulttuurin kehitykseen. Varhaisemmat neoliittiset maanviljelysyhteis\u00f6t alkoivat saada korkeakulttuurien piirteit\u00e4 siell\u00e4 noin 4000 eea. Siit\u00e4 alkaen alueella kukoisti sarja valtakuntia, jotka olivat usein rinnakkaisia ja toisinaan ulkopuolelta tulleiden valloittajien perustamia. P\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n ne ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Sumer n. 4000\u20132500 eaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Akkadilaisvaltakunta n. 2500\u20132200<\/li>\n\n\n\n<li>Babylonia n. 1800\u20131600.<\/li>\n\n\n\n<li>Assyria n. 1300\u2013600<\/li>\n\n\n\n<li>Persialaisvalta n. 550\u2013460 eaa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Pappisvallan taide: portaat taivaaseen<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sumerilaista kulttuuria leimaa <strong>teokratia<\/strong> eli pappisvalta<strong>.<\/strong> Kaupungin tai kaupunkivaltion jumala koettiin sen omistajana ja papisto puolestaan edusti <strong>jumalaa<\/strong> maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. S\u00e4ilyneeseen esineist\u00f6\u00f6n kuuluu veistoksia, astioita sek\u00e4 lieri\u00f6sinettej\u00e4, joita savialustan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saatiin saveen aikaan kuvanauha.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mesopotamian varhaisen uskonnollisen arkkitehtuurin p\u00e4\u00e4tyyppi on <em>zikkurrat<\/em> eli porraspyramidi. Se kehittyi yksinkertaisesta suunnikkaan muotoisesta sakraalista savitiilirakennuksesta. Aikaa my\u00f6ten n\u00e4iden \u201dalkutemppeleiden\u201d koko kasvoi ja niit\u00e4 asetettiin p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Vaikuttavin s\u00e4ilynyt zikkurrat on Urin porraspyramidi noin vuodelta 2100 eea. (2\/1). Sen perustan muodostaa valtava suorakaiteen muotoinen rakennelma, jonka kulmat osoittavat p\u00e4\u00e4ilmansuuntiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0201.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"376\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0201.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1134\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0201.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0201-300x176.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Zikkurat ja sen rekonstruktiopiirros, n. 2100 eaa. [Ur, Irak]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sen yl\u00e4puolella kohosi aikanaan kaksi terassimaista tasoa, joiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 seisoi varsinainen temppeli. Koillisesta temppeliin johtavat monumentaaliset porttirakennelmat. Zikkuratteja rakennettiin kautta Mesopotamian suuruuden ajan. Omaan kristilliseen mytologiaamme (jonka juuret ovat Mesopotamiassa) onkin j\u00e4\u00e4nyt Babylonin zikkurattia tarkoittava k\u00e4site \u201dBaabelin torni\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Zikkuratin on yleens\u00e4 koettu edustavan vuorta, joille papit nousivat p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen l\u00e4hemm\u00e4ksi<br>jumalia. <strong>Vuorisymboliikka<\/strong> ei suinkaan rajoitu vain L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 se omaksuttiin Raamattuun, vaan se tunnetaan niin Aasian kuin V\u00e4li- ja Etel\u00e4-Amerikan varhaisessa arkkitehtuurissa. Se on yksinkertainen mutta samalla eritt\u00e4in tehokas tapa luoda rakennusmuoto, joka korostaaa arvohierarkiaa. Siin\u00e4 hallitsija (joko hengellinen tai maallinen) sijoitetaan muita huomattavasti korkeammalle.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Uskon hurmos<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Monet Mesopotamian alueen varhaiset veistokset viestiv\u00e4t voimakkaasta uskonnollisesta tunteesta, melkeinp\u00e4 hurmiosta. P\u00e4\u00e4kulttikuvien rinnalle asetettiin ns. rukoilijaveistoksia, jotka k\u00e4det rinnan alla ristiss\u00e4 tuijottavat l\u00e4hes hurmoksen vallassa silm\u00e4t suurina eteens\u00e4 (2\/2). Rukoilijat kuvattiin yleens\u00e4 symmetrisiss\u00e4 asennoissa eik\u00e4 niiden yksil\u00f6llisi\u00e4 piirteit\u00e4 korostettu. Silmien tuijottava ilme saatiin aikaan upottamalla niihin v\u00e4rillisi\u00e4 kivi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0202.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"420\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0202.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1135\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0202.jpg 420w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0202-197x300.jpg 197w\" sizes=\"auto, (max-width: 420px) 100vw, 420px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Rukoilijaveistoksia, kalkkikive\u00e4 upotetuin silmin, n. 2600 eaa. [Irakin kansallismuseo, Bagdad]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4m\u00e4 ominaisuudet, yksil\u00f6llisten piirteiden tietoinen karttaminen, henkisen kiihkon korostaminen silmi\u00e4 suurentamalla ja ankaran symmetriset asennot, ovat toistuvasti uskonnollisen taiteen tunnusmerkkej\u00e4 my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4ss\u00e4 Euroopassakin. Uskonnollista teosta ei koettu pelkk\u00e4n\u00e4 kuvana, vaan, kuten useimmissa uskonnoissa on ollut tapana, sen n\u00e4htiin ik\u00e4\u00e4n kuin <strong>ruumiillistavan<\/strong> kyseisen jumaluuden.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kerronnan kaavat<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Reliefeiss\u00e4, olivatpa ne sitten kaiverrettu astioihin, muistolaattoihin tai seiniin, vakiintui tapa rajata kuvakentt\u00e4 selkeisiin, usein p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isiin vy\u00f6hykkeisiin. Hahmot seisovat tai liikkuvat maata edustavalla viivalla. T\u00e4m\u00e4n kuvarakenteen uskotaan kehittyneen samanaikaisesti kun ihmiskunnan ensimm\u00e4inen kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4, juuri Mesopotamiassa syntynyt ns. <strong>nuolenp\u00e4\u00e4kirjoitus <\/strong>syntyi. Sumerilaiset loivatkin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kirjallisuutta, maailman ensimm\u00e4isen eepoksen, <strong>Gilgamesin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuvavy\u00f6hykkeiss\u00e4 esitetyt ihmishahmot ovat usein erikokoisia, eiv\u00e4t kuitenkaan siten ett\u00e4 ne noudattaisivat ns. keskeisperspektiivin lakeja eli niin ett\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 sijaitsevat olisivat kauempana olevia suurempia. Sen sijaan noudatettiin ns. arvoperspektiivi\u00e4, jossa t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4t, toisin sanoen Mesopotamian kaltaisessa ankaran <strong>hierarkkisessa<\/strong> yhteiskunnassa korkeammassa asemassa olevat ihmiset (hallitsija, papit jne) esitettiin muita kookkaampina.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ihmiskehon kuvaus noudatti ainakin arvohenkil\u00f6iden kohdalla usein tietty\u00e4 kaavaa: jalat kuvattiin profiilissa ja yl\u00e4vartalo kohtisuoraan katsojaa p\u00e4in. V\u00e4hempiarvoiset henkil\u00f6t sen sijaan voitiin kuvata v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4sitteellistetysti, vapaammissa asennoissa. T\u00e4m\u00e4 kuvaustapa s\u00e4ilyi yleisen\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, Egyptiss\u00e4 ja V\u00e4limeren alueilla aina Kreikan taiteen kukoistukseen saakka.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mesopotamian taiteen varhaisvaiheista on s\u00e4ilynyt kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 <em>steele\u00e4<\/em> eli muistomerkkein\u00e4 palvellutta pystysuoraa kivipaatta. Varhaisempi, kuningas Naram-Sinin voiton muistomerkki (2300\u20132200 eaa.) kuvaa voitokasta hallitsijaa nousemassa kukkulalle (2\/3). H\u00e4net on kuvattu muita hahmoja kaksi kertaa kookkaampana. Noustessaan vuorelle h\u00e4n polkee voitetut viholliset jalkojensa alle (yleismaailmallinen tapa kuvata voittaja ja h\u00e4vi\u00e4j\u00e4). Steele\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s maailman ehk\u00e4 vanhimpana <strong>maisemakuvauksena<\/strong>. Samalla se <em>glorifioi<\/em> eli ylist\u00e4\u00e4 kuninkaan sankaritekoa. Realistiset yksityiskohdat yhdistyv\u00e4t hallitsijan sankariteon ihannointiin, johon t\u00e4htisymbolein kuvatut jumaluudet taivaalla yhtyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0203.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0203.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1136\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0203.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0203-188x300.jpg 188w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Naram Sinin voittosteele, n. 2300\u20132200 eaa. [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 steele on per\u00e4isin Babylonin suuruuden ajoilta n. 1760 eaa. Sen yl\u00e4osa kuvaa kuningas Hammurapia vastaan ottamassa lakiteksti\u00e4 vuorella istuvalta auringonjumalalta (2\/4). T\u00e4m\u00e4kin on yleismaailmallinen tapa legitimoida eli antaa oikeutus hallitsijan vallalle. Kuva v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmishahmoinen jumaluus on valinnut juuri Hammurapin levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jumalallista lakia, joka on tekstimuodossa kaiverrettu steelen muihin osiin, siit\u00e4 teoksen nimi: Hammurapin lakisteele. <strong>Hammurapin laki<\/strong> on ihmiskunnan varhaisin s\u00e4ilynyt lakiteksti.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0204.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"320\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0204.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1137\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0204.jpg 320w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0204-150x300.jpg 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 320px) 100vw, 320px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Hammurapin lakisteele, n. 1760 eaa. [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Vallan ruumiillistumat<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Akkadilaisten ajoista 2000-luvulla eaa. Assyrian suuruuden aikohin n. 1300\u2013600 eaa. Mesopotamian kulttuuria leimasi sotilasvallan korostuminen, mik\u00e4 heijastui my\u00f6s taiteisiin. Teokraattinen pappisvalta s\u00e4ilytti aluksi asemansa, mutta siten ett\u00e4 sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6t astuivat johtavaan asemaan. Esimerkki t\u00e4m\u00e4n kauden taiteesta on 2000-luvun alun pronssinen hallitsijan p\u00e4\u00e4, joka kertoo kauden mestarillisesta metallinvalutekniikasta (2\/5). Luonnollisen kokoisen veistoksen silm\u00e4t olivat aikanaan jalokivin upotetut. Parran kiharat ja letitetyt hiukset on kuvattu yksityiskohtaisesti ja kasvonpiirteet heijastavat \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 voimaa ja auktoriteettia.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0205.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"380\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0205.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-517\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0205.jpg 380w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0205-178x300.jpg 178w\" sizes=\"auto, (max-width: 380px) 100vw, 380px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Akkadilaisen hallitsijan pronssip\u00e4\u00e4, n. 2300\u20132200 eaa. [Irakin kansallismuseo, Bagdad]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Taide sotapropagandana<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4hes taukoamatta sotineiden assyrialaisten aikoihin taide sai puhtaasti sotapropagandan luonteen. Linnoitusten ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4t palatsit kasvoivat, niiden tilasommitelma noudatti aluksi <em>aksiaalisuutta,<\/em> mutta assyrialaisten aikoina vakiintui tapa liitt\u00e4\u00e4 rakennukset ja tilat toisiinsa <em>diagonaalisesti<\/em>. Seremoniallisia k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 vartioivat jopa viiden metrin korkuiset <em>lamassut<\/em> eli fantasiael\u00e4imet, joissa yhdistyi ihmisen, h\u00e4r\u00e4n ja linnun aineksia (2\/6). Sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntien vartijahahmot, inhimilliset tai lamassun kaltaiset hybridihahmot ovat yleisi\u00e4 niin Aasian kuin Euroopan taiteessa, mutta harvoin ne ovat olleet samassa m\u00e4\u00e4rin mahdin pelottavia ruumiillistumia kuin Assyriassa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0206.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0206.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1138\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0206.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0206-188x300.jpg 188w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Lamassu eli el\u00e4inten ja ihmisen piirteit\u00e4 yhdistelev\u00e4 monumentaalinen vartijahahmo, n. 720 eaa. [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seini\u00e4 kiersiv\u00e4t p\u00e4\u00e4llekk\u00e4iset reliefivy\u00f6hykkeet. Kertovien ja <strong>realististen<\/strong> reliefisarjojen perinne oli vahvimmillaan 600\u2013800-luvuilla eaa (2\/7). Aiheet liittyiv\u00e4t sotaan, yleens\u00e4 teurastukseen tai erilaisiin voitonseremonioihin. Reliefisarjat ovat varhaisia esimerkkej\u00e4 kertovasta taiteesta, jolla yksityiskohtaisesti kuvattiin jonkin tapahtuman kehityskaarta. Voisi puhua melkein eeppisest\u00e4 taiteesta, sill\u00e4 kuvatut kohtaukset ovat massiivisia sotakuvauksia, alkuvalmisteluista aina lopun voitonjuhlaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0207.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"260\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0207.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1139\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0207.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0207-300x122.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuningas leijonanmets\u00e4styksell\u00e4, 883\u2013859 eaa. [British Museum, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuvaukset voi tulkita kiveen ikuistetuiksi sotakronikoiksi, jotka luonnollisesti oli n\u00e4hty vain voittaneen osapuolen n\u00e4k\u00f6kulmasta. V\u00e4kivaltaa ihannointiin aina sadismiin sakka ja erilaiset tappamisen tavat, niin ihmisten kuin el\u00e4inten, on kuvattu <strong>naturalistisesti<\/strong>, verisill\u00e4 yksityiskohdilla nautiskellen. Kuvakerronnan keinot kuitenkin laajenivat. Jotkin yksityiskohdat muistuttavat l\u00e4hes elokuvamaista kuvaustapaa. Esimerkiksi leijonan irtip\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 ja surmaamista kuvaavassa kohtauksessa el\u00e4in on esitetty sarjakuvamaisesti, ensin h\u00e4kiss\u00e4\u00e4n, sitten rynt\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sielt\u00e4 ulos ja lopulta sy\u00f6ksym\u00e4ss\u00e4 teurastajiensa aseisiin (2\/8).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0208.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"740\" height=\"200\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0208.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1140\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0208.jpg 740w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0208-300x81.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Leijonan teurastus, n. 650 eaa, Ninive [British Museum, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Seremonialliset palatsit<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mesopotamia oli keramiikkateknologian dynaamisimpia keskuksia. Siell\u00e4 kehitettiin lasitettu keramiikka jo 1500-luvulla eaa. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin jo silloin julkisivujen katteena. Hohtavan vihre\u00e4t ja siniset kaakelit imitoivat aluksi ehk\u00e4 arvokkaita kivilajeja. Monumentaalisin esimerkki alueen fajanssijulkisivuista on Babylonin Istar-portti (2\/9). Muovailtujen ja lasitettujen kaakelien perinne jatkui my\u00f6s persialaiskautena ja my\u00f6hemminkin islamilaisena aikana.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0209.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"433\" height=\"600\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0209.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1141\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0209.jpg 433w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0209-217x300.jpg 217w\" sizes=\"auto, (max-width: 433px) 100vw, 433px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Babylonin Istar-portin rekonstruktio, n. 575 eaa. [Staatliche Museum, Berlini]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Persialaiskuningas Dareios I rakennutti n. 500 eaa. valtavan seremoniakeskuksen, Persepoliin palatsin. Sen seremonialliset rakennukset ja dramaattiset portaikot oli sijoitettu hieman sotilasleirin pohjakaavan logiikkaa noudattaen. Mittasuhteet olivat valtavat. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vastaanottohallin pinta-ala oli 5700 neli\u00f6metri\u00e4 ja sen korkeus oli 18 metri\u00e4. Kompleksin seini\u00e4 kiersiv\u00e4t kivest\u00e4 kaiverretut tai v\u00e4rillisist\u00e4 tiilist\u00e4 kootut soturirivist\u00f6t (2\/10). Keskeisen\u00e4 aiheena oli kuninkaallinen vartiokaarti ja toistuvana teemana esiintyi h\u00e4rk\u00e4\u00e4 surmaava leijona. Palatsin raunioista l\u00f6ytyy Mesopotamian taiteen teemoja aina 3000 vuoden takaa mutta my\u00f6s aiheita persialaisten valloittamilta alueilta, kuten Egyptist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0210.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"400\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0210.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1142\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0210.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0210-150x150.jpg 150w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0210-300x300.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vastaanottosalin portaikon reliefej\u00e4, n. 500 eaa. [Persepoliin palatsin rauniot, Irak]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Varhaisin korkeakulttuureista, Mesopotamia tai Kaksoisvirtain maa, kehittyi Eufrat- ja Tigrisjokia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ll\u00e4 alankoalueella. Sill\u00e4 ei ollut [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":517,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-99","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-varhaiset-korkeakulttuurit-mesopotamia-ja-egypti"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=99"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2665,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99\/revisions\/2665"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/517"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=99"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=99"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=99"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}