{"id":99,"date":"2013-11-12T08:45:45","date_gmt":"2013-11-12T06:45:45","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=99"},"modified":"2025-11-06T13:12:34","modified_gmt":"2025-11-06T10:12:34","slug":"2-1-mesopotamia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/2-1-mesopotamia\/","title":{"rendered":"<span>2.1<\/span> Mesopotamia"},"content":{"rendered":"<p>Varhaisin korkeakulttuureista, Mesopotamia tai Kaksoisvirtain maa, kehittyi Eufrat- ja Tigrisjokia ymp&auml;r&ouml;iv&auml;ll&auml; alankoalueella. Sill&auml; ei ollut luonnonrajoja ja siksi t&auml;m&auml; L&auml;hi-it&auml;&auml;n kuuluva alue joutui usein ulkopuolisten valloitusten kohteeksi, mik&auml; vaikutti ratkaisevasti sen kulttuurin kehitykseen. Varhaisemmat neoliittiset maanviljelysyhteis&ouml;t alkoivat saada korkeakulttuurien piirteit&auml; siell&auml; noin 4000 eea. Siit&auml; alkaen alueella kukoisti sarja valtakuntia, jotka olivat usein rinnakkaisia ja toisinaan ulkopuolelta tulleiden valloittajien perustamia. P&auml;&auml;piirteiss&auml;&auml;n ne ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Sumer n. 4000&ndash;2500 eaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Akkadilaisvaltakunta n. 2500&ndash;2200<\/li>\n\n\n\n<li>Babylonia n. 1800&ndash;1600.<\/li>\n\n\n\n<li>Assyria n. 1300&ndash;600<\/li>\n\n\n\n<li>Persialaisvalta n. 550&ndash;460 eaa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Pappisvallan taide: portaat taivaaseen<\/h2>\n\n\n\n<p>Sumerilaista kulttuuria leimaa <strong>teokratia<\/strong> eli pappisvalta<strong>.<\/strong> Kaupungin tai kaupunkivaltion jumala koettiin sen omistajana ja papisto puolestaan edusti <strong>jumalaa<\/strong> maan p&auml;&auml;ll&auml;. S&auml;ilyneeseen esineist&ouml;&ouml;n kuuluu veistoksia, astioita sek&auml; lieri&ouml;sinettej&auml;, joita savialustan p&auml;&auml;ll&auml; py&ouml;ritt&auml;m&auml;ll&auml; saatiin saveen aikaan kuvanauha.<\/p>\n\n\n\n<p>Mesopotamian varhaisen uskonnollisen arkkitehtuurin p&auml;&auml;tyyppi on <em>zikkurrat<\/em> eli porraspyramidi. Se kehittyi yksinkertaisesta suunnikkaan muotoisesta sakraalista savitiilirakennuksesta. Aikaa my&ouml;ten n&auml;iden &rdquo;alkutemppeleiden&rdquo; koko kasvoi ja niit&auml; asetettiin p&auml;&auml;llekk&auml;in. Vaikuttavin s&auml;ilynyt zikkurrat on Urin porraspyramidi noin vuodelta 2100 eea. (2\/1). Sen perustan muodostaa valtava suorakaiteen muotoinen rakennelma, jonka kulmat osoittavat p&auml;&auml;ilmansuuntiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0201.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"376\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0201.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1134\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0201.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0201-300x176.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Zikkurat ja sen rekonstruktiopiirros, n. 2100 eaa. [Ur, Irak]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Sen yl&auml;puolella kohosi aikanaan kaksi terassimaista tasoa, joiden p&auml;&auml;ll&auml; seisoi varsinainen temppeli. Koillisesta temppeliin johtavat monumentaaliset porttirakennelmat. Zikkuratteja rakennettiin kautta Mesopotamian suuruuden ajan. Omaan kristilliseen mytologiaamme (jonka juuret ovat Mesopotamiassa) onkin j&auml;&auml;nyt Babylonin zikkurattia tarkoittava k&auml;site &rdquo;Baabelin torni&rdquo;.<\/p>\n\n\n\n<p>Zikkuratin on yleens&auml; koettu edustavan vuorta, joille papit nousivat p&auml;&auml;st&auml;kseen l&auml;hemm&auml;ksi<br>jumalia. <strong>Vuorisymboliikka<\/strong> ei suinkaan rajoitu vain L&auml;hi-it&auml;&auml;n, mist&auml; se omaksuttiin Raamattuun, vaan se tunnetaan niin Aasian kuin V&auml;li- ja Etel&auml;-Amerikan varhaisessa arkkitehtuurissa. Se on yksinkertainen mutta samalla eritt&auml;in tehokas tapa luoda rakennusmuoto, joka korostaaa arvohierarkiaa. Siin&auml; hallitsija (joko hengellinen tai maallinen) sijoitetaan muita huomattavasti korkeammalle.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Uskon hurmos<\/h2>\n\n\n\n<p>Monet Mesopotamian alueen varhaiset veistokset viestiv&auml;t voimakkaasta uskonnollisesta tunteesta, melkeinp&auml; hurmiosta. P&auml;&auml;kulttikuvien rinnalle asetettiin ns. rukoilijaveistoksia, jotka k&auml;det rinnan alla ristiss&auml; tuijottavat l&auml;hes hurmoksen vallassa silm&auml;t suurina eteens&auml; (2\/2). Rukoilijat kuvattiin yleens&auml; symmetrisiss&auml; asennoissa eik&auml; niiden yksil&ouml;llisi&auml; piirteit&auml; korostettu. Silmien tuijottava ilme saatiin aikaan upottamalla niihin v&auml;rillisi&auml; kivi&auml;.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0202.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"420\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0202.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1135\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0202.jpg 420w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0202-197x300.jpg 197w\" sizes=\"auto, (max-width: 420px) 100vw, 420px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Rukoilijaveistoksia, kalkkikive&auml; upotetuin silmin, n. 2600 eaa. [Irakin kansallismuseo, Bagdad]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>N&auml;m&auml; ominaisuudet, yksil&ouml;llisten piirteiden tietoinen karttaminen, henkisen kiihkon korostaminen silmi&auml; suurentamalla ja ankaran symmetriset asennot, ovat toistuvasti uskonnollisen taiteen tunnusmerkkej&auml; my&ouml;h&auml;isemm&auml;ss&auml; Euroopassakin. Uskonnollista teosta ei koettu pelkk&auml;n&auml; kuvana, vaan, kuten useimmissa uskonnoissa on ollut tapana, sen n&auml;htiin ik&auml;&auml;n kuin <strong>ruumiillistavan<\/strong> kyseisen jumaluuden.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kerronnan kaavat<\/h2>\n\n\n\n<p>Reliefeiss&auml;, olivatpa ne sitten kaiverrettu astioihin, muistolaattoihin tai seiniin, vakiintui tapa rajata kuvakentt&auml; selkeisiin, usein p&auml;&auml;llekk&auml;isiin vy&ouml;hykkeisiin. Hahmot seisovat tai liikkuvat maata edustavalla viivalla. T&auml;m&auml;n kuvarakenteen uskotaan kehittyneen samanaikaisesti kun ihmiskunnan ensimm&auml;inen kirjoitusj&auml;rjestelm&auml;, juuri Mesopotamiassa syntynyt ns. <strong>nuolenp&auml;&auml;kirjoitus <\/strong>syntyi. Sumerilaiset loivatkin merkitt&auml;v&auml;&auml; kirjallisuutta, maailman ensimm&auml;isen eepoksen, <strong>Gilgamesin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kuvavy&ouml;hykkeiss&auml; esitetyt ihmishahmot ovat usein erikokoisia, eiv&auml;t kuitenkaan siten ett&auml; ne noudattaisivat ns. keskeisperspektiivin lakeja eli niin ett&auml; l&auml;hemp&auml;n&auml; sijaitsevat olisivat kauempana olevia suurempia. Sen sijaan noudatettiin ns. arvoperspektiivi&auml;, jossa t&auml;rke&auml;mm&auml;t, toisin sanoen Mesopotamian kaltaisessa ankaran <strong>hierarkkisessa<\/strong> yhteiskunnassa korkeammassa asemassa olevat ihmiset (hallitsija, papit jne) esitettiin muita kookkaampina.<\/p>\n\n\n\n<p>Ihmiskehon kuvaus noudatti ainakin arvohenkil&ouml;iden kohdalla usein tietty&auml; kaavaa: jalat kuvattiin profiilissa ja yl&auml;vartalo kohtisuoraan katsojaa p&auml;in. V&auml;hempiarvoiset henkil&ouml;t sen sijaan voitiin kuvata v&auml;hemm&auml;n k&auml;sitteellistetysti, vapaammissa asennoissa. T&auml;m&auml; kuvaustapa s&auml;ilyi yleisen&auml; L&auml;hi-id&auml;ss&auml;, Egyptiss&auml; ja V&auml;limeren alueilla aina Kreikan taiteen kukoistukseen saakka.<\/p>\n\n\n\n<p>Mesopotamian taiteen varhaisvaiheista on s&auml;ilynyt kaksi merkitt&auml;v&auml;&auml; <em>steele&auml;<\/em> eli muistomerkkein&auml; palvellutta pystysuoraa kivipaatta. Varhaisempi, kuningas Naram-Sinin voiton muistomerkki (2300&ndash;2200 eaa.) kuvaa voitokasta hallitsijaa nousemassa kukkulalle (2\/3). H&auml;net on kuvattu muita hahmoja kaksi kertaa kookkaampana. Noustessaan vuorelle h&auml;n polkee voitetut viholliset jalkojensa alle (yleismaailmallinen tapa kuvata voittaja ja h&auml;vi&auml;j&auml;). Steele&auml; pidet&auml;&auml;n my&ouml;s maailman ehk&auml; vanhimpana <strong>maisemakuvauksena<\/strong>. Samalla se <em>glorifioi<\/em> eli ylist&auml;&auml; kuninkaan sankaritekoa. Realistiset yksityiskohdat yhdistyv&auml;t hallitsijan sankariteon ihannointiin, johon t&auml;htisymbolein kuvatut jumaluudet taivaalla yhtyv&auml;t.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0203.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0203.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1136\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0203.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0203-188x300.jpg 188w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Naram Sinin voittosteele, n. 2300&ndash;2200 eaa. [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Toinen merkitt&auml;v&auml; steele on per&auml;isin Babylonin suuruuden ajoilta n. 1760 eaa. Sen yl&auml;osa kuvaa kuningas Hammurapia vastaan ottamassa lakiteksti&auml; vuorella istuvalta auringonjumalalta (2\/4). T&auml;m&auml;kin on yleismaailmallinen tapa legitimoida eli antaa oikeutus hallitsijan vallalle. Kuva v&auml;itt&auml;&auml;, ett&auml; ihmishahmoinen jumaluus on valinnut juuri Hammurapin levitt&auml;m&auml;&auml;n jumalallista lakia, joka on tekstimuodossa kaiverrettu steelen muihin osiin, siit&auml; teoksen nimi: Hammurapin lakisteele. <strong>Hammurapin laki<\/strong> on ihmiskunnan varhaisin s&auml;ilynyt lakiteksti.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0204.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"320\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0204.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1137\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0204.jpg 320w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0204-150x300.jpg 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 320px) 100vw, 320px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Hammurapin lakisteele, n. 1760 eaa. [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Vallan ruumiillistumat<\/h2>\n\n\n\n<p>Akkadilaisten ajoista 2000-luvulla eaa. Assyrian suuruuden aikohin n. 1300&ndash;600 eaa. Mesopotamian kulttuuria leimasi sotilasvallan korostuminen, mik&auml; heijastui my&ouml;s taiteisiin. Teokraattinen pappisvalta s&auml;ilytti aluksi asemansa, mutta siten ett&auml; sotap&auml;&auml;llik&ouml;t astuivat johtavaan asemaan. Esimerkki t&auml;m&auml;n kauden taiteesta on 2000-luvun alun pronssinen hallitsijan p&auml;&auml;, joka kertoo kauden mestarillisesta metallinvalutekniikasta (2\/5). Luonnollisen kokoisen veistoksen silm&auml;t olivat aikanaan jalokivin upotetut. Parran kiharat ja letitetyt hiukset on kuvattu yksityiskohtaisesti ja kasvonpiirteet heijastavat &auml;&auml;rimm&auml;ist&auml; voimaa ja auktoriteettia.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0205.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"380\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0205.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-517\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0205.jpg 380w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0205-178x300.jpg 178w\" sizes=\"auto, (max-width: 380px) 100vw, 380px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Akkadilaisen hallitsijan pronssip&auml;&auml;, n. 2300&ndash;2200 eaa. [Irakin kansallismuseo, Bagdad]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Taide sotapropagandana<\/h2>\n\n\n\n<p>L&auml;hes taukoamatta sotineiden assyrialaisten aikoihin taide sai puhtaasti sotapropagandan luonteen. Linnoitusten ymp&auml;r&ouml;im&auml;t palatsit kasvoivat, niiden tilasommitelma noudatti aluksi <em>aksiaalisuutta,<\/em> mutta assyrialaisten aikoina vakiintui tapa liitt&auml;&auml; rakennukset ja tilat toisiinsa <em>diagonaalisesti<\/em>. Seremoniallisia k&auml;yt&auml;vi&auml; vartioivat jopa viiden metrin korkuiset <em>lamassut<\/em> eli fantasiael&auml;imet, joissa yhdistyi ihmisen, h&auml;r&auml;n ja linnun aineksia (2\/6). Sis&auml;&auml;nk&auml;yntien vartijahahmot, inhimilliset tai lamassun kaltaiset hybridihahmot ovat yleisi&auml; niin Aasian kuin Euroopan taiteessa, mutta harvoin ne ovat olleet samassa m&auml;&auml;rin mahdin pelottavia ruumiillistumia kuin Assyriassa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0206.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0206.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1138\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0206.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0206-188x300.jpg 188w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Lamassu eli el&auml;inten ja ihmisen piirteit&auml; yhdistelev&auml; monumentaalinen vartijahahmo, n. 720 eaa. [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Seini&auml; kiersiv&auml;t p&auml;&auml;llekk&auml;iset reliefivy&ouml;hykkeet. Kertovien ja <strong>realististen<\/strong> reliefisarjojen perinne oli vahvimmillaan 600&ndash;800-luvuilla eaa (2\/7). Aiheet liittyiv&auml;t sotaan, yleens&auml; teurastukseen tai erilaisiin voitonseremonioihin. Reliefisarjat ovat varhaisia esimerkkej&auml; kertovasta taiteesta, jolla yksityiskohtaisesti kuvattiin jonkin tapahtuman kehityskaarta. Voisi puhua melkein eeppisest&auml; taiteesta, sill&auml; kuvatut kohtaukset ovat massiivisia sotakuvauksia, alkuvalmisteluista aina lopun voitonjuhlaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0207.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"260\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0207.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1139\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0207.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0207-300x122.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuningas leijonanmets&auml;styksell&auml;, 883&ndash;859 eaa. [British Museum, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuvaukset voi tulkita kiveen ikuistetuiksi sotakronikoiksi, jotka luonnollisesti oli n&auml;hty vain voittaneen osapuolen n&auml;k&ouml;kulmasta. V&auml;kivaltaa ihannointiin aina sadismiin sakka ja erilaiset tappamisen tavat, niin ihmisten kuin el&auml;inten, on kuvattu <strong>naturalistisesti<\/strong>, verisill&auml; yksityiskohdilla nautiskellen. Kuvakerronnan keinot kuitenkin laajenivat. Jotkin yksityiskohdat muistuttavat l&auml;hes elokuvamaista kuvaustapaa. Esimerkiksi leijonan irtip&auml;&auml;st&auml;mist&auml; ja surmaamista kuvaavassa kohtauksessa el&auml;in on esitetty sarjakuvamaisesti, ensin h&auml;kiss&auml;&auml;n, sitten rynt&auml;&auml;m&auml;ss&auml; sielt&auml; ulos ja lopulta sy&ouml;ksym&auml;ss&auml; teurastajiensa aseisiin (2\/8).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0208.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"740\" height=\"200\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0208.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1140\" style=\"width:736px\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0208.jpg 740w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0208-300x81.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 740px) 100vw, 740px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Leijonan teurastus, n. 650 eaa, Ninive [British Museum, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Seremonialliset palatsit<\/h2>\n\n\n\n<p>Mesopotamia oli keramiikkateknologian dynaamisimpia keskuksia. Siell&auml; kehitettiin lasitettu keramiikka jo 1500-luvulla eaa. Sit&auml; k&auml;ytettiin jo silloin julkisivujen katteena. Hohtavan vihre&auml;t ja siniset kaakelit imitoivat aluksi ehk&auml; arvokkaita kivilajeja. Monumentaalisin esimerkki alueen fajanssijulkisivuista on Babylonin Istar-portti (2\/9). Muovailtujen ja lasitettujen kaakelien perinne jatkui my&ouml;s persialaiskautena ja my&ouml;hemminkin islamilaisena aikana.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0209.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"433\" height=\"600\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0209.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1141\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0209.jpg 433w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0209-217x300.jpg 217w\" sizes=\"auto, (max-width: 433px) 100vw, 433px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Babylonin Istar-portin rekonstruktio, n. 575 eaa. [Staatliche Museum, Berlini]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Persialaiskuningas Dareios I rakennutti n. 500 eaa. valtavan seremoniakeskuksen, Persepoliin palatsin. Sen seremonialliset rakennukset ja dramaattiset portaikot oli sijoitettu hieman sotilasleirin pohjakaavan logiikkaa noudattaen. Mittasuhteet olivat valtavat. Pelk&auml;st&auml;&auml;n vastaanottohallin pinta-ala oli 5700 neli&ouml;metri&auml; ja sen korkeus oli 18 metri&auml;. Kompleksin seini&auml; kiersiv&auml;t kivest&auml; kaiverretut tai v&auml;rillisist&auml; tiilist&auml; kootut soturirivist&ouml;t (2\/10). Keskeisen&auml; aiheena oli kuninkaallinen vartiokaarti ja toistuvana teemana esiintyi h&auml;rk&auml;&auml; surmaava leijona. Palatsin raunioista l&ouml;ytyy Mesopotamian taiteen teemoja aina 3000 vuoden takaa mutta my&ouml;s aiheita persialaisten valloittamilta alueilta, kuten Egyptist&auml;.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0210.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"400\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0210.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1142\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0210.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0210-150x150.jpg 150w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0210-300x300.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vastaanottosalin portaikon reliefej&auml;, n. 500 eaa. [Persepoliin palatsin rauniot, Irak]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Varhaisin korkeakulttuureista, Mesopotamia tai Kaksoisvirtain maa, kehittyi Eufrat- ja Tigrisjokia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ll\u00e4 alankoalueella. Sill\u00e4 ei ollut [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":517,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-99","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-varhaiset-korkeakulttuurit-mesopotamia-ja-egypti"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=99"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2199,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99\/revisions\/2199"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/517"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=99"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=99"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=99"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}