{"id":117,"date":"2015-03-25T15:49:34","date_gmt":"2015-03-25T13:49:34","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/?p=117"},"modified":"2018-06-04T16:16:03","modified_gmt":"2018-06-04T14:16:03","slug":"5-realismi-ja-naturalismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/5-realismi-ja-naturalismi\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">5<\/div> Realismi ja naturalismi"},"content":{"rendered":"<p>1800-luvulla luonnontieteiden kehitys, teollistuminen ja kaupungistuminen synnyttiv\u00e4t teattereille uuden potentiaalisen yleis\u00f6n. Kasvavalla keskiluokalla ja ty\u00f6v\u00e4est\u00f6ll\u00e4 oli nyt my\u00f6s vapaa-aikaa. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus k\u00e4rjisti sosiaalista kehityst\u00e4 ja ep\u00e4kohtiin haluttiin puuttua my\u00f6s taiteen keinoin.<\/p>\n<p>Moraalikysymykset, arkip\u00e4iv\u00e4n ongelmat ja yhteiskuntakritiikki tulivat n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuden piiriin. Muuttuvat aiheet mullistivat k\u00e4sittelytavan. Aitoudesta tuli tavoiteltava asenne niin n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6ss\u00e4, ohjauksessa kuin lavastuksessa. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan uudistukset olivat hitaita lavastuksen traditioiden oltua vuosisadat sidoksissa maalattuun illuusioon. Realistinen autenttisuus ja maalattu illuusio k\u00e4viv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n jatkuvaa k\u00f6ydenvetoa.<\/p>\n<p>Realistien vaikutuksesta vuosisadan j\u00e4lkipuoliskolla perustettiin useita teattereita, jotka esittiv\u00e4t uutta kiistanalaista n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuutta, mm. Ibsenin, Strindbergin, Hauptmannin, Tolstoin ja Tsehovin kirjallisesta tuotannosta. Teattereissa toimi kiinte\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4ryhm\u00e4 ja n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6t\u00e4 kehitetiin ensemblen\u00e4yttelemisen suuntaan. \u00c9mile Zolan naturalistinen manifesti oli monille t\u00e4rke\u00e4 kimmoke. 1800-luvun teatterissa elettiin vahvojen n\u00e4yttelij\u00e4-ohjaaja-teatterinjohtajien ja t\u00e4htin\u00e4yttelij\u00f6iden aikaa, ja varsinainen ohjaajan ammattikuva alkoi muodostua vasta vuosisadan loppupuolella.<\/p>\n<p>1800-luvun loppupuolellakin vakavan draaman, oopperan ja baletin lis\u00e4ksi esitettiin kevyemp\u00e4\u00e4 ohjelmistoa, komedioita, musikaaleja ja revyyt\u00e4. Pantomiimit, extravaganzat ja muut visuaaliset, kansanomaiset teatterimuodot herkuttelivat optisilla harhoilla ja hy\u00f6dynsiv\u00e4t tekniikan uusia keksint\u00f6j\u00e4. 1900-luvun alussa teatteri sai vakavan haastajan elokuvasta.<\/p>\n<h2 class=\"size-full wp-image-650\">Realismi eri maissa<\/h2>\n<ul>\n<li>Realistinen teatteri kehittyi 1840\u20131850-luvulta alkaen.<\/li>\n<li>Englannissa Henry Irving panosti historiallisen rekonstruktion ja yliluonnollisten ilmi\u00f6iden realistiseen esitt\u00e4miseen.<\/li>\n<li>Saksassa Meiningenin herttua Yrj\u00f6 II johti ja yll\u00e4piti teatteriseuruetta, joka matkusti laajasti ja sai j\u00e4ljittelij\u00f6it\u00e4 ymp\u00e4ri Eurooppaa. Meiningenin ryhm\u00e4n viimeistellyt, autenttiset huonelavastukset ja historialliset rakennelmat olivat esikuvana realisteille eri maissa. Meiningenin ryhm\u00e4 kehitti erityisesti ensemblen\u00e4yttelemist\u00e4.<\/li>\n<li>USA:ssa Broadwaylla David Belasco kehitti melodraamaa hioutuneeksi naturalismiksi. H\u00e4n kehitti erityisesti lavastusta ja valaistusta.<\/li>\n<li>Andr\u00e9 Antoine perusti Pariisiin 1887 Th\u00e9\u00e2tre Libren, jonka tarkoituksena oli esitt\u00e4\u00e4 yksinomaan naturalistisia n\u00e4ytelmi\u00e4. Antoine oli ohjaajana nykyaikainen kokeilija.<\/li>\n<li>Otto Brahm perusti Freie B\u00fchnen Berliiniss\u00e4 vuonna 1889 ja vuotta my\u00f6hemmin Bruno Willie perusti ty\u00f6v\u00e4est\u00f6lle suunnatun Freie Volksb\u00fchnen.<\/li>\n<li>Lontoossa vuonna 1891 perustettu Independent Theatre Society esitti mm. William Po\u00eblin ohjauksessa Ibseni\u00e4 ja George Bernard Shawta.<\/li>\n<li>Konstantin Stanislavski ja Nemirovits-Dantsenko perustivat vuonna 1897 Moskovan Taiteellisen teatterin, joka esitti mm. Tsehovia ja Gorkia.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-117 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"360\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/047_.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-651\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-651'>\n\t\t\t\tVastapainon\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 kahdessa kerroksessa, Madison Square theatre [Wickham, Glynne: Teatterihistoria, s. 183]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Lavastuksen kehittyminen<\/h2>\n<p>Teatterinjohtajalla oli my\u00f6s visuaalisista seikoista viimeinen sana. Teattereissa oli kiinte\u00e4sti palkattuja lavastemaalareita, mutta my\u00f6s vierailevia lavastajia ja kuvataiteilijoita k\u00e4ytettiin.<\/p>\n<p>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvassa pyrittiin yhten\u00e4isyyteen, historialliseen totuudenmukaisuuteen ja mahdollisimman pitk\u00e4lle oikeiden esineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<ul>\n<li>Romantiikan uhkeat lavastemaalaukset saivat rinnalleen kolmiulotteisia kappaleita, mutta taustakankaissa s\u00e4ilyi romanttista idealisointia pitk\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<li>Maalatut kulissit ja fondit v\u00e4istyiv\u00e4t arkkitehtonisesti aitojen huoneiden ja esineiden tielt\u00e4.<\/li>\n<li>Ulkokohtauksissa k\u00e4ytettiin edelleen maalattuja taustakankaita ja kulisseja, mutta my\u00f6s niiss\u00e4 pyrittiin autenttisuuteen. Teatteriin yritettiin jopa siirt\u00e4\u00e4 aitoja eksteri\u00f6\u00f6rej\u00e4 oikeine ruohoineen, puineen ja el\u00e4imineen.<\/li>\n<li>Usein vain etummainen ja takimmainen lavastus olivat fondeja. Yli puolet tilasta oli varattu kolmiulotteisille kiinteille lavasteille, joiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja aitoutta k\u00e4ytettiin lavastuksen arvon mittapuuna.<\/li>\n<li>My\u00f6s \u00e4\u00e4nitehosteilla oli t\u00e4rke\u00e4 osuus illuusion synnytt\u00e4misess\u00e4.<\/li>\n<li>Monimutkaisten vaihtojen nopeuttamiseksi kehitettiin nerokkaita n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneistoja, mm. Asphaleia vastapainon\u00e4ytt\u00e4m\u00f6.<\/li>\n<\/ul>\n<h2 class=\"size-full wp-image-651\">Kehittyv\u00e4 valaistustekniikka<\/h2>\n<ul>\n<li>Naturalistisen teatterin mestarit l\u00f6ysiv\u00e4t uusia tapoja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nopeasti kehittyv\u00e4\u00e4 valaistustekniikkaa.<\/li>\n<li>Valon kohdistaminen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6alueille ja v\u00e4rin s\u00e4\u00e4tely helpottuivat jo kaasuvalon aikana, mutta s\u00e4hk\u00f6valaistukseen siirtyminen lis\u00e4si muuntelumahdollisuuksia entisest\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<li>Uudet voimakkaat valonheittimet, kalkkivalo ja hiilikaarilamppu, mahdollistivat valon suunnan k\u00e4ytt\u00e4misen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan komposition rakentamisessa lavastuksiin maalatun valon suunnan illuusion t\u00e4ydent\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/li>\n<li>Valon k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pyrittiin naturalistiseen vaikutelmaan erityisesti Irvingin Englannissa ja Belascon USA:ssa.<\/li>\n<li>Valaistus organisoitiin motivoivien valonl\u00e4hteiden antamien impulssien varaan rakentamalla yleisvalaistus sen mukaan motivoiduksi.<\/li>\n<li>Jos n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n motivoiva valonl\u00e4hde oli esimerkiksi \u00f6ljylamppu tai ikkunasta tuleva auringonvalo, motivoidun valon v\u00e4ri ja valon suunta tukivat vaikutelmaa.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Vastustus ramppivaloja ja yleis\u00f6- ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tiloja yht\u00e4 lailla valaisevia kynttil\u00e4kruunuja kohtaan lis\u00e4\u00e4ntyi pikku hiljaa. Katsomoiden piment\u00e4minen yleistyi. Kolmiulotteisten elementtien pelkist\u00e4minen viitteelliseksi lavastukseksi tapahtui vasta Appian, Craigin ja Meyerholdin ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<h2>Termist\u00f6\u00e4<\/h2>\n<p><strong>Motivoiva valo (motivating light):<\/strong> N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 konkreettinen valonl\u00e4hde (esim. lamppu, kynttil\u00e4) tai fiktiivinen valonl\u00e4hde (esim. aurinko tai kuu), joka m\u00e4\u00e4rittelee valaistuksen v\u00e4ris\u00e4vyn ja suunnan.<\/p>\n<p><strong>Motivoitu valo (motivated light):<\/strong> Valonheittimien avulla luotu valotilanne, jonka avulla pyrit\u00e4\u00e4n luomaan vaikutelma ik\u00e4\u00e4n kuin valo tulisi motivoivasta valosta. Valon intensiteetin, v\u00e4rin ja suunnan avulla pyrit\u00e4\u00e4n luomaan yhteys motivoivaan valoon.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-117 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1000\" height=\"682\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/motivoivavalo.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-775\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/motivoivavalo.jpg 1000w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/motivoivavalo-800x546.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1000px) 100vw, 1000px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-775'>\n\t\t\t\tHehkulamput motivoivana valona. [Tarja Ervasti]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1000\" height=\"674\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/motivoituvalo.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-776\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/motivoituvalo.jpg 1000w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/motivoituvalo-800x539.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1000px) 100vw, 1000px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-776'>\n\t\t\t\tMotivoitu valo vahvistaa hehkulamppujen vaikutelmaa. [Tarja Ervasti]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Meiningenin seurue<\/h2>\n<p>Saksi-Meiningenin herttua Georg II alkoi panostaa vuodesta 1866 l\u00e4htien yhdess\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4t\u00e4rvaimonsa kanssa n\u00e4yttelij\u00e4seurueensa kehitt\u00e4miseen ensembleksi. Pyrkimyksen\u00e4 oli kehitt\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4, jossa olisi useita vahvoja kollektiivisesti ty\u00f6skentelevi\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 keskin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 deklamoivan t\u00e4htin\u00e4yttelij\u00e4n sijaan. N\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6n lis\u00e4ksi seurueessa kehitettiin puvustusta ja lavastusta sek\u00e4 naturalistista valaistustapaa. Ty\u00f6skentelyss\u00e4 panostettiin laatuun ja sen toiminta her\u00e4tti ihastusta eri puolilla Eurooppaa.<\/p>\n<ul>\n<li>Seurue esitti Shakespearea, Schilleri\u00e4 ja sen ajan nykykirjailijoita kuten Bj\u00f6rnsonia, Ibseni\u00e4 ja Tolstoita.<\/li>\n<li>Seurue kiersi laajasti, yhteens\u00e4 yhdeks\u00e4ss\u00e4 maassa.<\/li>\n<li>P\u00e4\u00e4ohjaaja oli Ludwig Chronegk.<\/li>\n<li>Ven\u00e4j\u00e4n-vierailun aikana vuonna 1894 seurue joutui yll\u00e4tt\u00e4en vararikkoon.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ryhm\u00e4n valaistuksesta on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4h\u00e4n tietoa. Antoine kirjoittaa n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 vuonna 1888 Brysseliss\u00e4. Kommentin perusteella my\u00f6s Meiningenin ryhm\u00e4n valaistuksessa tingittiin joskus naturalismin periaatteista runollisten vaikutelmien aikaansaamiseksi. Vanhan miehen kuolinkohtauksessa laskeva aurinko luo viimeiset s\u00e4teens\u00e4 lasimaalausikkunoiden l\u00e4pi nojatuolissa istuvaan mieheen juuri t\u00e4m\u00e4n viime henk\u00e4yksell\u00e4. Antoine piti t\u00e4llaista maalailua naturalismin periaatteiden vastaisena kikkailuna vain kuvan luomisen takia. \u201dHeid\u00e4n valaistuskeinonsa ovat hyvin onnistuneita, mutta liian usein niiden ohjauksesta puuttuu taide\u201d (Bergman 1977, 304.)<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-117 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"660\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/044_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-650\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-650'>\n\t\t\t\tTheatre Libre, Zola: Maa [Wickham, Glynne: Teatterihistoria, s. 219]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Andr\u00e9 Antoine 1858\u20141943<\/h2>\n<p>Ranskalainen Andr\u00e9 Antoine oli ensimm\u00e4isi\u00e4 moderneja ohjaajia, rohkea kokeilija, joka halusi tuottaa vakavaa n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuutta. H\u00e4n perusti Pariisiin Th\u00e9\u00e2tre Libren vuonna 1887 vaihtoehdoksi melodramaattiselle n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6spektaakkelille. Tarkoituksena oli esitt\u00e4\u00e4 uutta naturalistista n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuutta, jota valtaa pit\u00e4v\u00e4t teatterit eiv\u00e4t ottaneet ohjelmistoonsa.<\/p>\n<p>Antoine itse ja koko ensemble olivat aluksi harrastajan\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. Antoine rahoitti toimintaa s\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4\u00e4n ja velalla. Parin n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6kauden j\u00e4lkeen ryhm\u00e4 alkoi toimia ammattimaisesti suuremmassa teatteritilassa Pariisissa. Ryhm\u00e4 teki my\u00f6s kiertueita Meiningenin seurueen tapaan Belgiassa, Saksassa, Englannissa ja Italiassa. Th\u00e9\u00e2tre Libre kaatui lopulta velkoihinsa vuonna 1894.<\/p>\n<p><strong>Merkityksellinen pime\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Antoine loi uudenlaista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaa, jossa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n pime\u00e4\u00e4n j\u00e4tetyill\u00e4 osilla ja varjoilla oli t\u00e4rke\u00e4 merkitys.<\/p>\n<ul>\n<li>Valaistus luotiin pime\u00e4st\u00e4 tilanteesta l\u00e4htien.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvat rakennettiin valon ja varjojen suhteista.<\/li>\n<li>Ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 suunnatut valot loivat valoalueita pimeyteen, jonka jyrkkyytt\u00e4 ei pehmennetty ramppivaloilla.<\/li>\n<li>Uudenlaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan luominen oli mahdollista vain piment\u00e4m\u00e4ll\u00e4 katsomo, mik\u00e4 j\u00e4rkytti suuresti ranskalaista teatteriyleis\u00f6\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Kuva aitouden edelle<\/strong><\/p>\n<p>Huolimatta tiukoista naturalistisista periaatteistaan Antoine asetti joskus valaistustilanteen sommittelun aitouden edelle. N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <em>La fille Elisa<\/em> vuonna 1890 valaistuksessa oli jyrkki\u00e4 valon ja pime\u00e4n alueita. Oikeussalikohtauksessa punapukuiset tuomarit oli valaistu kirkkaasti ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 suunnatuilla valokiiloilla. Kontrastina n\u00e4ille tummapukuiset syytetyt asianajajineen olivat miltei pime\u00e4ss\u00e4. Kriitikot arvostelivat Antoinea naturalismin periaatteiden rikkomisesta, kun kuunteleville tuomareille oli annettu valoa ja papereitaan tihrustavat puolustusasianajajat saivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 pimeyteen.<\/p>\n<blockquote><p>Antoine tyrm\u00e4ttiin omilla argumenteillaan, \u201dnaturalisti\u201d k\u00e4ytti romanttisia, sentimentaalisia tehokeinoja, maalailua, symbolistista valaistusta joka ylitti illuusioteatterin rajat osoittaen tulevaan kehitykseen. (Bergman 1977, 304.)<\/p><\/blockquote>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Bergman, G\u00f6sta M. 1977.\u00a0 <em>Lighting in the Theatre<\/em>. Uppsala: <span class=\"st\">Almqvist &amp; Wiksell<\/span>.<\/p>\n<p>Wickham, Glynne. 1995. <em>Teatterihistoria<\/em>. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, Valtion painatuskeskus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1800-luvulla luonnontieteiden kehitys, teollistuminen ja kaupungistuminen synnyttiv\u00e4t teattereille uuden potentiaalisen yleis\u00f6n. Kasvavalla keskiluokalla ja ty\u00f6v\u00e4est\u00f6ll\u00e4 oli nyt my\u00f6s vapaa-aikaa. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus k\u00e4rjisti sosiaalista kehityst\u00e4 ja ep\u00e4kohtiin haluttiin puuttua my\u00f6s taiteen keinoin. Moraalikysymykset, arkip\u00e4iv\u00e4n ongelmat ja yhteiskuntakritiikki tulivat n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuden piiriin. Muuttuvat aiheet mullistivat k\u00e4sittelytavan. Aitoudesta tuli tavoiteltava asenne niin n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6ss\u00e4, ohjauksessa kuin lavastuksessa. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan uudistukset olivat [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":650,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[15,8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=117"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2099,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117\/revisions\/2099"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/650"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=117"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=117"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=117"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}