{"id":127,"date":"2015-03-25T17:12:45","date_gmt":"2015-03-25T15:12:45","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/?p=127"},"modified":"2024-09-25T11:00:07","modified_gmt":"2024-09-25T09:00:07","slug":"3-1800-luvun-nayttamoilluusioita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/3-1800-luvun-nayttamoilluusioita\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">3<\/div> 1800-luvun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6&shy;illuusioita"},"content":{"rendered":"<p>Tekniikan vallankumous muutti yhteiskunnallisia rakenteita perusteellisesti 1700- ja 1800-luvuilla. H\u00f6yrykoneiden yleistyminen teollisuudessa, sek\u00e4 rautateiden ja h\u00f6yrylaivojen mahdollistamat yhteydet vaikuttivat teollisen massatuotannon ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen mannertenv\u00e4lisen kaupan syntyyn. Painokoneen keksimisen my\u00f6t\u00e4 syntyiv\u00e4t joukkotiedotusv\u00e4lineet kuten sanoma- ja aikakauslehdet.<\/p>\n<p>Kehittyv\u00e4 teollisuus tarvitsi ty\u00f6voimaa ja maataloudesta vapautuva v\u00e4est\u00f6 vaelsi kaupunkeihin. Teattereiden \u201duusien katsojien kouluttamaton ja p\u00e4\u00e4asiallisesti visuaalinen maku\u201d pakotti n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijat antamaan tarinan kerronnassa etusijan kuvalliselle esitt\u00e4miselle. (Wickham 1985, 183) Keskiluokkaista yleis\u00f6\u00e4 kiinnosti romantiikka, entisaikoihin ja kaukaisiin paikkoihin liittyv\u00e4 eksotiikka. Teatteriesityksilt\u00e4 alettiin odottaa yll\u00e4tyksellisi\u00e4 tehokeinoja \u00e4lyllisen pohdinnan sijaan, painopiste siirtyi kirjallisesta visuaaliseen.<\/p>\n<p>1800-luvun alkupuolta leimasi uusklassisen &#8220;korkeakulttuurisesti&#8221; virittyneen teatterin ja romantiikan kilpailu. Mm. Goethen ja Schillerin kaltaiset (n\u00e4ytelm\u00e4)kirjailijat vastustivat romantiikan populismia ja irrottautumista klassisesta antiikin perinn\u00f6st\u00e4. Uusklassinen teatteri korosti yksinkertaisuutta ja klassista kauneusk\u00e4sityst\u00e4. Antiikin kaivauksien inspiroimana lavastuksissa sovellettiin klassisen arkkitehtuurin kuvastoa, unohtamatta <em>scena per angolo<\/em> -vinoperspektiivin tuomaa aktiivisuutta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvassa.<\/p>\n<p>Ooopperan suurin uudistaja 1800-luvulla oli Richard Wagner, joka nosti oopperataiteen uudelle tasolle ja loi kokonaistaideteoksen k\u00e4sitteen.<\/p>\n<h2>Romantiikan teatteri<\/h2>\n<p>Hyveelliset sankarit, saaliinhimoiset tyrannit ja viattomat uhrit seikkailivat kauhuromanttisissa maisemissa 1700-luvun j\u00e4lkipuoliskon ja 1800-luvun romaani- ja n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuudessa. Romanttisen n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuden mestareita olivat mm. ranskalaiset Victor Hugo ja Madame de Sta\u00ebl, saksalainen August Wilhelm Schlegel ja englantilainen Samuel Taylor Coleridge. Romantiikan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteessa herkuteltiin visuaalisilla spektaakkeleilla, joiden tapahtumapaikkoina oli vuoristomaisemia,\u00a0linnoja, vankityrmi\u00e4 ja autioita merenrantoja.<\/p>\n<p>Barokkin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n j\u00e4ykk\u00e4\u00e4n symmetriaan oltiin perinpohjaisen kyll\u00e4styneit\u00e4, joten perspektiivilavastusta uudistettiin voimakkaasti. Perspektiivin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyys rikottiin ja luotiin polveilevia, l\u00e4pikuultavuutta ja rikkonaisuutta hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 kulisseja. Romantiikan n\u00e4ytelmien lavastuksissa n\u00e4htiin usein luonnonmaisemia esitt\u00e4vi\u00e4 mestarillisia illuusioita.<\/p>\n<p>Pantomiimit ja viihteelliset esitykset olivat muotia. Fantastisiin tarinoihin soveltuvissa lavastuksissa oli yll\u00e4tyksellisyytt\u00e4 ja sadunomaisuutta.<\/p>\n<ul>\n<li>Romantiikka toi fondimaalaukseen myrskyis\u00e4t merimaisemat, aalto- ja ukkosefektit, maalatut kuunvalot, infernot ja maalaisidyllit.<\/li>\n<li>Symmetrinen perspektiivi rikottiin erimuotoisilla ja -kokoisilla lavastuskappaleilla. Lavaste-elementeiss\u00e4 oli aukkoja, joista n\u00e4kyi takana oleva maisema.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattiassa olevat raot (grooves), joista kulissit nousivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle, rajoittivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja niist\u00e4 luovuttiin monissa teattereissa.<\/li>\n<li>Sermikulissien lis\u00e4ksi k\u00e4ytettiin irtonaisia kolmiulotteisia lavastuskappaleita aitouden lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/li>\n<li>Kehitettiin uusia lavastusratkaisuja kuten panorama ja diorama.<\/li>\n<li>Valaistuksen ja lavastuksen keinot l\u00e4hentyiv\u00e4t toisiaan monipuolisten illuusioiden rakentamiseksi. L\u00e4pikuultavia kankaita ja tyllej\u00e4 valaistiin eri tavoin varsinaisen taustafondin edess\u00e4.<\/li>\n<li>Valaistus oli dramaattinen ja siin\u00e4 hy\u00f6dynnettiin erityisefektej\u00e4.<\/li>\n<li>Klassisen teatterin s\u00e4\u00e4nt\u00f6 ajan ja paikan ykseydest\u00e4 murrettiin.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-127 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"676\" height=\"550\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/035_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-644\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-644'>\n\t\t\t\tTeatro Argentina, Rooma, N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 lavalta n\u00e4htyn\u00e4, 1800-luvun loppupuoli. [Bergman: Lighting in the Theatre, s. 276]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Roomalaisen Teatro Argentinan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 kuvattuna, 1800-luvun loppupuolella. Kaasuvalot sivuvalotelineiss\u00e4, ramppivaloissa ja kattorampeissa luovat perusvalaistuksen. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n oikealla sivulla portaalitornissa sijaitseva valonheitin valaisee kirkkaasti vasemmalla olevan ryhm\u00e4n. My\u00f6s takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 sijaitsee valaisin, joka luo takavaloa vesikulissin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<h3>Romantiikan ihmiskuva<\/h3>\n<p>1700-luvun loppupuolella irtauduttiin klassisesta n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuudesta, jota rajoittivat monet s\u00e4\u00e4nn\u00f6t kuten runomittaan sidottu puhe, ajan ja paikan ykseys, ylev\u00e4t henkil\u00f6t ja aristoteelinen rakenne. Klassismi korosti j\u00e4rke\u00e4 ja j\u00e4rjestyst\u00e4, romantiikka tunteen ja vaiston merkityst\u00e4 moraalisen k\u00e4yt\u00f6ksen perustana. Romantiikan ihmiskuvassa ihannoitiin alkuper\u00e4ist\u00e4, luonnollista tilaa, jota j\u00e4rjest\u00e4ytyneen yhteiskunnan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4ritelleet.<\/p>\n<p>Termi\u00e4 romantiikka k\u00e4ytettiin ensin berliinil\u00e4isten nuorten kirjailijoiden toimesta lehdess\u00e4 Das Athenaum (1789\u20131800).<\/p>\n<h3>Melodraama<\/h3>\n<p>1700-luvulla alkunsa saanut melodraaman kehitys huipentui 1800-luvun alussa ranskalaisen Gilbert de Pix\u00e9r\u00e9courtin kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 teatterimuodossa. Viihteelliset, tunnevoimaiset spektaakkelit hy\u00f6dynsiv\u00e4t sirkuksen keinoja, romantiikan seikkailutarinoita, moraalidraamaa, vallankumousfilosofioita ja n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 visuaalisia tehokeinoja. Luonnonvoimilla oli juonen k\u00e4\u00e4nteiss\u00e4 ratkaiseva osuus.<\/p>\n<p>USA:ssa melodraaman mestari oli irlantilaissyntyinen Dion Boucicault, jonka melodraamoissa hy\u00f6dynnettiin 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ajankohtaista Kalifornian kultakuumetta. Rakenteessa osattiin jo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi visuaalista kerrontaa.<\/p>\n<p>Ranskassa melodraama ja romanttinen n\u00e4ytelm\u00e4 olivat l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. Romanttisessa n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 oli viisi n\u00e4yt\u00f6st\u00e4, melodraamassa kolme. Romanttisessa n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 v\u00e4ltettiin onnellisia loppuja, p\u00e4invastoin kuin melodraamassa, ja romanttinen n\u00e4ytelm\u00e4 oli riippuvaisempi runomitasta (Brockett 2003, 305.)<\/p>\n<h3>Kaupallista teatteria<\/h3>\n<p>1800-luvun alkupuolen suosituimmat teatterilajit olivat luonteeltaan visuaalista kerrontaa korostavia ja n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 tehokeinoja hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 spektaakkeleita. Teatterista kehittyi my\u00f6s kannattava kaupallisen yritt\u00e4misen muoto. Romanttinen draama, melodraama sek\u00e4 kansanomaiset fantasmagoriat ja burleskit kiinnostivat suurta yleis\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Belgialaissyntyinen Etienne Gaspar Robertson aloitti Fantasmagoria-esitykset Pariisissa suuren vallankumouksen aikaan v. 1789 ja jatkoi esityksi\u00e4\u00e4n 1800-luvun ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4. Pime\u00e4ss\u00e4 salissa projisoidut haamut sy\u00f6ksyiv\u00e4t py\u00f6rill\u00e4 varustetun taikalyhdyn avulla kohti kauhistunutta yleis\u00f6\u00e4 tai leijuivat ilmassa savuun projisoituina, lasiharmonikan s\u00e4velten s\u00e4est\u00e4ess\u00e4 esityst\u00e4. Robertsonin esityksiss\u00e4 kummittelivat kuolleet merkkihenkil\u00f6t ja mestatut kuninkaalliset. Robertsonin mukaan hyl\u00e4tyss\u00e4 luostarissa pidetyiss\u00e4 esityksiss\u00e4 oli kyse yliluonnollisiin ilmi\u00f6ihin tutustumisesta ja taikauskosta vapautumisesta tutustumalla &#8220;mielikuvituksen outoihin luomuksiin&#8221; omakohtaisesti.<\/p>\n<blockquote><p><em>Fantasmagoriassa<\/em> tuli selv\u00e4sti esiin puhtaan eksploitatiivisen viihteen ja opettavaisten, kulttuuristen pyrkimysten uskottelun v\u00e4linen j\u00e4nnite (Huhtamo 1997, 37).<\/p><\/blockquote>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-127 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"645\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/fantasmagoria.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-1765\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/fantasmagoria.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/fantasmagoria-800x469.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/fantasmagoria-1024x600.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-1765'>\n\t\t\t\tFantasmagoria-esitys, kuparipiirros Robertsonin muistelmateoksesta vuodelta 1831. [Huhtamo, Erkki: El\u00e4v\u00e4n kuvan arkeologia, Gummerus 1997, s. 37]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Taikalyhtyesitykset, pantomiimit, panorama \u2013\u00a0ja dioramaesitykset olivat suosittuja kansanomaisia teatterimuotoja, jotka tarjosivat uudenlaisia, elokuvaa ennakoivia visuaalisia el\u00e4myksi\u00e4. Visuaalisen tehokeinon, esim. Pepper&#8217;s Ghost tai panoraama, ymp\u00e4rille voitiin rakentaa kokonainen esitys tai jopa teatterirakennus. Taikalyhtymiehet kiersiv\u00e4t markkinoilla ja juhlatilaisuuksissa esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 kuvaesityksi\u00e4, joiden aiheina oli romantiikan populaareja aiheita, kuten kummituksia ja peikkoja, eksoottisia maita ja ihmisi\u00e4, satuja ja kasvatuksellisia tarinoita.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-127 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"673\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/022_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-639\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-639'>\n\t\t\t\tPepper\u2019s Ghost, haamu heijastuu lasilevylle, v.1900 Pariisin maailmann\u00e4yttely. [Polieri Jacques Sc\u00e9nographie Nouvelle, s. 52]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"673\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/022_c.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-638\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-638'>\n\t\t\t\tPepper\u2019s Ghost -periaate. [Polieri Jacques Sc\u00e9nographie Nouvelle, s. 52]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"673\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/022_b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-637\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-637'>\n\t\t\t\tProjisoitu Pepper\u2019s Ghost, haamu \u2019Teatroskoopilla\u2019 toteutettuna v. 1900 Pariisin maailmann\u00e4yttelyss\u00e4. [Polieri Jacques Sc\u00e9nographie Nouvelle, s. 52]\n\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Teatteritekniikan kehitys<\/h2>\n<p>Tekninen kehitys heijastui teatterissa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6teknisten keinojen monipuolistumisena. Teatterin visuaalisten keinojen kehitys mahdollisti uudenlaisen valaistuksen ja lavastuksen yhteisvaikutelman, jonka avulla voitiin esitt\u00e4\u00e4 viimeisteltyj\u00e4 illuusioita. Suurin muutos tapahtui valaistuksen alueella. Kun paranneltu \u00f6ljylamppu, Argandin lamppu, keksittiin vuonna 1780, alkoi valaistustekniikka kehitty\u00e4 huimaa vauhtia. Vuonna 1803 keksittiin kaasuvalo ja 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6valo.<\/p>\n<ul>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n yl\u00e4puoliseen tilaan ripustettiin 1800-luvun alkupuolella vakiovarustukseksi kattoramppivalojen rivist\u00f6t.<\/li>\n<li>Kaasuvalon mahdollistama valon s\u00e4\u00e4tely ja kontrolloidun kuvan tavoite antoi kimmokkeen katsomon piment\u00e4miselle.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattia oli kauttaaltaan uritettu. Alan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tilasta (n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alla olevasta tyhj\u00e4st\u00e4 tilasta) nostettiin urien kautta n\u00e4kyviin siluettimaisia lavaste-elementtej\u00e4.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6torni kehittyi kun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n yl\u00e4puolista tilaa alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 suurempien lavaste-elementtien sijoittamiseen.<\/li>\n<li>K\u00f6ysist\u00f6\u00e4 ja vastapainotekniikkaa kehitettiin. Lopulta tuli mahdolliseksi jopa kokonaisten vastapainon\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Panoraama ja dioraama olivat uudenlaisia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisen illuusion luomisen keinoja, jotka toimivat v\u00e4livaiheena siirrytt\u00e4ess\u00e4 barokkiteatterin sivu- ja kattokulisseista kohti modernin teatterin pelkistetty\u00e4 tilaa. Ranskassa Daguerre kehitti dioraaman, jossa valaistuksen avulla muunnettiin lavastusta.<\/p>\n<h3>Kaasuvalo yleistyy<\/h3>\n<p>Kaasuvalo yleistyi 1800-luvun alkupuolella. Se mahdollisti entist\u00e4 helpommin toteutettavan ja turvallisemman valaistuksen.<\/p>\n<ul>\n<li>Vuonna 1822 avattu Pariisin ooppera varustettiin viimeisill\u00e4 uutuuksilla kuten kaasuvalaistuksella ja j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4, jonka avulla voitiin luoda suihkul\u00e4hde-efektej\u00e4 ja vesiputouksia.<\/li>\n<li>Valon v\u00e4rin vaihdokset saatiin aikaan kahdella p\u00e4\u00e4asiallisella menetelm\u00e4ll\u00e4. Valaistiin l\u00e4pikuultavien v\u00e4rillisten materiaalien l\u00e4pi, esim. v\u00e4rilliset lasifiltterit, tai tuotettiin sivuvaloilla ja yl\u00e4rampeilla eriv\u00e4risist\u00e4 silkeist\u00e4 heijastunutta valoa. Silkin heijastuksena tuotetu v\u00e4rit saivat aikaan vahvemman efektin.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>L\u00e4pikuultava n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6<\/h3>\n<p>Romanttisen teatterin lavastajat rikkoivat j\u00e4yk\u00e4n perspektiivin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyyden.<\/p>\n<ul>\n<li>Lavastuksesta tuli kerroksellinen l\u00e4pikuultavien ja rei\u00e4llisten kulissien avulla, joiden l\u00e4pi perspektiivi n\u00e4kyi.<\/li>\n<li>Tylli\u00e4 k\u00e4ytettiin monipuolisesti hyv\u00e4ksi luomaan et\u00e4isi\u00e4, pehmeit\u00e4 vaikutelmia tai keijukaisten satumetsi\u00e4.Se saattoi ulottua koko n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n poikki yhten\u00e4isen\u00e4 pintana tai pienempin\u00e4 lavastuksiin rajautuvina kappaleina.<\/li>\n<li>Englannissa Grieven teatteriperhe sovelsi ensimm\u00e4isen\u00e4 keskelt\u00e4 jakautuvaa taustakangasta, alaosa laskettiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alle ja yl\u00e4osa nousi torniin.<\/li>\n<li>Uhkeat maisemat valoineen ja varjoineen maalattiin kulisseihin ja fondeihin.<\/li>\n<li>S\u00e4\u00e4delt\u00e4v\u00e4n, v\u00e4rillisen valaistuksen ja kulissien yhteisvaikutuksella luotiin mestarillisia illuusioita.<\/li>\n<li>Kontrolloidun kuvan mahdollisuus her\u00e4tti keskustelun katsomon piment\u00e4misest\u00e4. Vaikka katsomo joissakin yhteyksiss\u00e4 todella pimennettiinkin, ei siit\u00e4 tullut viel\u00e4 vakituista k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/li>\n<li>Illuusion t\u00e4ydellistymiseksi esiintyj\u00e4t alettiin siirt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon taakse kuvan sis\u00e4\u00e4n. V\u00e4hitellen luovuttiin etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4.<\/li>\n<li>Valoja sijoitettiin tavanomaisen perusvalaistuksen lis\u00e4ksi lavastuselementtien taakse ja kolmiulotteisuuden vaikutelmaa voitiin lis\u00e4t\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-127 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"629\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/015_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-1297\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-1297'>\n\t\t\t\tLiikkuva, l\u00e4pikuultava taustakangas 1700-luvulta. Kankaan takana valonl\u00e4hde, lattialavastuskappaleita etupuolella. [Bergman Den moderna teaterns genombrott 1890\u20131925, s. 165] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Romanttisen illuusioteatterin perinne on s\u00e4ilynyt pantomiimien ja baletin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n\u00e4 meid\u00e4n aikaamme asti. Kun teatteri siirtyi k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n arkip\u00e4iv\u00e4n ongelmia ja maailman polttavia kysymyksi\u00e4 realismin keinoin, baleteissa oli edelleenkin mahdollista kuvata\u00a0mielikuvituksellista, eskapistista keijukaismaailmaa. 1800-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla realismi toi mukanaan todellisten paikkojen ja olosuhteiden kuvaamisen \u2013 taustakankaista tuli miltei historian oppitunteja.<\/p>\n<h3>Panoraama<\/h3>\n<p>Panoraaman keksi edinburghilainen taiteilija Robert Barker vuonna 1787, ja esitti sen v. 1788 Edinburghissa ja 1792 Lontoossa. Aluksi panorama oli esitysmuoto, joka esitettiin py\u00f6re\u00e4ss\u00e4 tilassa. Yleis\u00f6\u00e4, joka istui keskell\u00e4 katsomokorokkeella, ymp\u00e4r\u00f6i joka puolelta koko ympyr\u00e4n\u00e4 jatkuva maalaus.<\/p>\n<p>Teatterin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 panoraamaa jouduttiin muuttamaan koska teatterirakennuksissa ei voitu toteuttaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maalausta. Se kehittyi puolipy\u00f6re\u00e4\u00e4n muotoon nykyisen py\u00f6r\u00f6horisontin tapaan. 1800-luvun alkupuolella kehitettiin ensimm\u00e4iset liikkuvat panoraamat. Pitk\u00e4 lavastuskangas, jossa oli muuntuva aihe, ripustettiin rataan jonka molemmissa p\u00e4iss\u00e4 oli pystyss\u00e4 rulla. Esityksen aikana kangasta sirrettiin hiljalleen rullalta toiselle. N\u00e4in voitiin luoda vaikutelmia liikkuvista vuorijonoista ja pilvist\u00e4, vankkureista, laivoista jne.<\/p>\n<p>Panoraama mahdollisti uudenlaisen taivaan esitt\u00e4misen ja luopumisen barokkiteatterin sivu- ja kattokulisseista, joiden katkonaiseen kuvaan oltiin tyytym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon tuntumaan luotiin lavastuselementeist\u00e4 rajoittava kehys, jonka takaa n\u00e4htiin kaukana kaartuva, yhten\u00e4isesti maalattu taivastausta.<\/p>\n<p>Englannissa v. 1820 Grievet k\u00e4yttiv\u00e4t panoraamaa teatterissa py\u00f6riv\u00e4n\u00e4 kuultokankaana. Pian pitkist\u00e4 panoraamarullista, joita veivattiin rullalta toiselle n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n per\u00e4ll\u00e4 tuli esim. jokavuotisen joulupantomiimin vakiolavastus. Roberts ja Stanfield erikoistuivat panoraamoissaan meriaiheisiin, joita k\u00e4ytettiin erityisesti pantomiimien taustalla (Rosenfeld 1973, 106\u2013108.)<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-5' class='gallery galleryid-127 gallery-columns-1 gallery-size-large'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"670\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Moving_panorama-1024x670.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-5-531\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Moving_panorama-1024x670.jpg 1024w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Moving_panorama-800x524.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Moving_panorama.jpg 1574w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-5-531'>\n\t\t\t\tLiikkuvan panoraman periaate, v. 1848 John Banvard.  [Wikipedia, Moving panorama 29.11.2015.]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3>Daguerren diorama<\/h3>\n<p>Louis-Jacques Daguerre (1787\u20131851) oli lavastemaalari, joka oli kiinnostunut optiikasta. H\u00e4n keksi valokuvan (dagerrotypia) vuonna 1839.<\/p>\n<p>Boutonin ja Daguerren vuonna 1822 kehitt\u00e4m\u00e4n dioraman ensimm\u00e4inen versio oli yleis\u00f6n kahdelle puolelle sijoitetut kaksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 ja lavastuskangasta. Yleis\u00f6 istui k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ll\u00e4 katsomokorokkeella lavastusten v\u00e4liss\u00e4. Noin joka viidestoista minuutti katsomo k\u00e4\u00e4ntyi toisen lavastuksen \u00e4\u00e4reen.<\/p>\n<p>Lavastus oli osittain l\u00e4pikuultava. Sen olemusta muutettiin s\u00e4\u00e4delt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 luonnonvalolla. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli luukkuja, joiden asentoa muuttamalla voitiin kontrolloida valon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja suuntaa. Daguerre pystyi loihtimaan muutoksia myrskyst\u00e4 tyyneen, p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 y\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n<p>Daguerren seuraava diorama (diorama \u00e1 double effet) oli kaksipuolisesti maalattu l\u00e4pikuultava lavastuskangas. Valon muutoksilla voitiin lavastuksesta nostaa n\u00e4kyviin eri aiheita. Kuuluisa esimerkki on esitys <em>Keskiy\u00f6n messu<\/em> St. Etienne-du-Montissa, jossa luotiin vaikutelma tyhj\u00e4st\u00e4 kirkkosalista p\u00e4iv\u00e4saikaan. Valaistuksen muutoksilla kuva muuttui niin, ett\u00e4 kirkkosali hiljalleen t\u00e4yttyi \u00f6iseen messuun saapuvista ihmisist\u00e4 ja tyhjeni taas messun j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-6' class='gallery galleryid-127 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"561\" height=\"472\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/keskiyonmessu.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-6-636\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-6-636'>\n\t\t\t\tKeskiy\u00f6n messu Bryn kappelissa.  [l&#8217;Association Louis Daguerre of Bry-sur-Marne, www.midley.co.uk\/diorama\/bry_2001expo.htm]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Oopperan uudistaja Richard Wagner<\/h2>\n<p>1800-luvun t\u00e4rkein oopperan uudistaja oli saksalainen Richard Wagner (1813\u20131883), joka oli itseoppinut draamakirjailijana ja oopperas\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Wagnerin itsens\u00e4 tekemiss\u00e4 teosten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llepanoissa ei ollut mit\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 valaistuksen uudistusta. Silti Wagnerin kehitt\u00e4m\u00e4 kokonaistaideteoksen idea vaikutti ratkaisevasti uuden valoilmaisun syntyyn Appian perustettua teoriansa juuri Wagnerin ty\u00f6n perustalle. Koko 1900-luvun ajan Wagnerin teokset ovat kuuluneet skenografian ja valaistuksen uudistajien suuriin haasteisiin jo pelk\u00e4n mittavuutensa takia.<\/p>\n<ul>\n<li>Wagner uudisti oopperamusiikin rakenteen ja dramaturgian nostamalla musiikin libreton rinnalle vaikuttavimmaksi dramaturgiseksi elementiksi.<\/li>\n<li>Wagner kirjoitti itse kaikkien teostensa libretot. Aiheet olivat usein suuria mytologisia kertomuksia.<\/li>\n<li>1840-luvulla esitettiin ensimm\u00e4iset julkisuutta, tosin ristiriitaista, saaneet oopperat <em>Rienzi<\/em>, <em>Der fliegende Holl\u00e4nder<\/em> ja <em>Tannh\u00e4user<\/em>.<\/li>\n<li>Wagnerin tukija, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Franz Liszt tuotti seuraavan oopperan <em>Lohengrin<\/em> vuonna 1850.<\/li>\n<li>Poliittisen aktiivisuuden vuoksi Wagner joutui Preussista maanpakoon Sveitsiin 1850-luvun ajaksi. Maanpakovuosina alkoi syv\u00e4llinen oopperan merkityksen pohdinta, ensimm\u00e4iset Ring-sarjan teokset ja <em>Tristan ja Isolde<\/em>.<\/li>\n<li>Wagnerin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n merkitt\u00e4vimm\u00e4t teokset olivat Ring-sarjan nelj\u00e4 oopperaa <em>Das Rheingold<\/em>, <em>Die Walk\u00fcre<\/em>, <em>Siegfried<\/em> ja <em>G\u00f6tterd\u00e4mmerung<\/em>, jotka s\u00e4vellettiin vuosien 1853 ja 1874 v\u00e4lisen\u00e4 aikana.<\/li>\n<li>Wagnerin viimeiseksi teokseksi j\u00e4i vuonna 1882 valmistunut <em>Parsifal<\/em>.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-7' class='gallery galleryid-127 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"517\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/056_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-7-1705\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-7-1705'>\n\t\t\t\tValkyyriat, 3. n\u00e4yt\u00f6s. Wagnerin ohjauksesta Bayreuthissa 1876.\n[Volbach, Walter: Adolphe Appia Prophet of the Modern Theatre. s. 7] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3>Gesamtkunstwerk<\/h3>\n<p>Wagner julkaisi vuonna 1850\u201351 oopperauudistustaan k\u00e4sittelev\u00e4n kirjan <em>Oper und Drama<\/em>, jossa h\u00e4n ilmaisi k\u00e4sityksens\u00e4 naturalismin ja draamallisen totuuden perustavasta merkityksest\u00e4 oopperan johtavina periaatteina. H\u00e4n per\u00e4\u00e4nkuulutti uutta musiikin, runouden ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llepanon synteesi\u00e4, kokonaistaideteosta (saksaksi gesamtkunstwerk).<\/p>\n<h3>Bayreuth Festspiel<\/h3>\n<p>Wagner halusi itse m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 teostensa ohjauksesta ja johtaa musiikin, joten kahden ensimm\u00e4isen <em>Ring<\/em>-teoksen j\u00e4lkeen h\u00e4n totesi tarvitsevansa teoksilleen oman teatterin ja k\u00e4ynnisti Bayreuthiin oopperataloprojektin. <em>Ring<\/em>-tetralogia esitettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kokonaisuudessaan vuonna 1876 avatun Bayreuth Festspielhausin avajaisissa. Kuningas Ludvig oli rakennusprojektin suurin tukija. V\u00e4liaikaiseksi tarkoitettu festivaaliteatteri j\u00e4i lopulta pysyv\u00e4ksi, kun varsinaista teatteriprojektia ei koskaan saatu alkuun.<\/p>\n<ul>\n<li>Festivaaliteatteri oli rakennettu yksinomaan Wagnerin oopperoiden esitt\u00e4mist\u00e4 varten<br \/>\nerityisesti huomioiden akustiikan tarpeet.<\/li>\n<li>Orkesteri oli sijoitettu monttuun lavan eteen. Yleis\u00f6n ja orkesterin v\u00e4liss\u00e4 oli kuori, joka suuntasi \u00e4\u00e4nen siten ett\u00e4 solistien ja orkesterin \u00e4\u00e4ni\u00a0tavoittivat yleis\u00f6n yhten\u00e4isen\u00e4 ja tasapainoisena.<\/li>\n<li>Katsomo oli yksinkertainen puupenkist\u00f6 joka tarjosi kaikille katsojille\u00a0tasapuolisen katselu- ja kuuntelukokemuksen.<\/li>\n<li>Esitysten visuaalinen toteutus\u00a0perustui romanttishenkiseen naturalismiin ja uusklassismiin.<\/li>\n<li>Maalatut taustakankaat ja sivukulissit yhdistettyin\u00e4 kolmiulotteisiin\u00a0lavastuskappaleisiin jatkoivat maalaustaiteeseen perustuvan lavastamisen linjaa.<\/li>\n<li>Wagner-lavastukset ovat noudattaneet alkuper\u00e4isesityksiin muotoiltuja ratkaisuja ja komposition suuntaviivoja h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n\u00a0tarkasti vuosikymmenest\u00e4 toiseen.<\/li>\n<li>Wagnerin kuoleman j\u00e4lkeen teatterin johdossa jatkoi Wagnerin leski Cosima Wagner, h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 Wagnerin poika Siegfried ja sitten t\u00e4m\u00e4n\u00a0leski Winifred, jolla oli natsisympatioidensa vuoksi Hitlerin tuki festivaalille.<\/li>\n<li>1950-luvulla Bayreuthin festivaali koki kokonaisvaltaisen uudistumisprosessin Wagnerin pojanpoikien Wieland ja Wolfgang Wagnerin johdolla. T\u00e4ll\u00f6in Appian vaatima plastinen tila, dramaturginen valaistus ja viitteellinen lavastus\u00a0yhdistyi ensi kertaa Bayreuthissa wagneriaaniseen kokonaistaideteokseen.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Linkkej\u00e4<\/h3>\n<p>Hollantilainen taikalyhtysivusto:\u00a0 <a href=\"https:\/\/www.luikerwaal.com\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">www.luikerwaal.com<\/a><\/p>\n<p>Taikalyhtyesitysten rekonstruktioita: <a href=\"https:\/\/magiclanternshows.com\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">magiclanternshows.com<\/a><\/p>\n<p>Richard Wagner museo: <a href=\"https:\/\/www.wagnermuseum.de\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">www.wagnermuseum.de<\/a><\/p>\n<p>Kansainv\u00e4linen Richard Wagner -seura: <a href=\"https:\/\/www.richard-wagner.org\/rwvi\/en\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/www.richard-wagner.org\/rwvi\/en\/<\/a><\/p>\n<p>Wagner Operas: <a href=\"http:\/\/www.wagneroperas.com\/indexwagneroperas.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">http:\/\/www.wagneroperas.com\/indexwagneroperas.html<\/a><\/p>\n<p>Wieland Wagner New Bayreuth: <a href=\"http:\/\/www.wagneroperas.com\/indexwielandwagner.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">http:\/\/www.wagneroperas.com\/indexwielandwagner.html<\/a><\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Bergman, G\u00f6sta M. 1977.\u00a0 <em>Lighting in the Theatre<\/em>. Uppsala: <span class=\"st\">Almqvist &amp; Wiksell<\/span>.<\/p>\n<p>Brockett, Oscar. 2003. <em>History of the theatre.<\/em> Boston: Allyn and Bacon.<\/p>\n<p>Huhtamo, Erkki. 1997. <em>El\u00e4v\u00e4n kuvan arkeologia<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4: <span class=\"st\">Yle-opetuspalvelut, <\/span>Gummerus.<\/p>\n<p>Osborne, Charles. 1982. <em>The World Theatre of Wagner: A celebration of 150 years of Wagner productions<\/em>. Oxford: Phaidon Press.<\/p>\n<p>Rees, Terence. 1978. <em>Theatre lighting in the age of gas.<\/em> Lontoo: The society for Theatre Research.<\/p>\n<p>Rosenfeld, Sybil. 1973. <em>A short history of scene design in Great Britain<\/em>. Oxford: Basil Blackwell.<\/p>\n<p>Wickham, Glynne. 1995. <em>Teatterihistoria<\/em>. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, Valtion painatuskeskus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tekniikan vallankumous muutti yhteiskunnallisia rakenteita perusteellisesti 1700- ja 1800-luvuilla. H\u00f6yrykoneiden yleistyminen teollisuudessa, sek\u00e4 rautateiden ja h\u00f6yrylaivojen mahdollistamat yhteydet vaikuttivat teollisen massatuotannon ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen mannertenv\u00e4lisen kaupan syntyyn. Painokoneen keksimisen my\u00f6t\u00e4 syntyiv\u00e4t joukkotiedotusv\u00e4lineet kuten sanoma- ja aikakauslehdet. Kehittyv\u00e4 teollisuus tarvitsi ty\u00f6voimaa ja maataloudesta vapautuva v\u00e4est\u00f6 vaelsi kaupunkeihin. Teattereiden \u201duusien katsojien kouluttamaton ja p\u00e4\u00e4asiallisesti visuaalinen maku\u201d pakotti n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijat [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":644,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[15,10],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=127"}],"version-history":[{"count":68,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2236,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127\/revisions\/2236"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/644"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=127"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=127"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=127"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}