{"id":135,"date":"2015-03-25T17:36:17","date_gmt":"2015-03-25T15:36:17","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/?p=135"},"modified":"2024-01-25T13:00:45","modified_gmt":"2024-01-25T11:00:45","slug":"2-1700-luvun-murros","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/2-1700-luvun-murros\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">2<\/div> 1700-luku, teatteria hoveille ja porvareille"},"content":{"rendered":"<p>1700-luvulla alkoivat suuret yhteiskunnalliset muutokset yksinvaltaisten monarkioiden murtuessa. Kaupungit kasvoivat elinkeinoel\u00e4m\u00e4n muuttuessa. Maaty\u00f6v\u00e4en ja hallitsijoiden v\u00e4liin syntyi porvaristo, kauppiaitten, ammatinharjoittajien ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten yhteiskuntaluokka.<\/p>\n<p>Hoviteattereiden rinnalle perustettiin yksityisi\u00e4 kaupallisia teattereita. Ohjelmistojen valinnassa maksavan yleis\u00f6n maku tuli yh\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi tekij\u00e4ksi. Protestanttinen porvaristo vaati uudenlaista, omia arvojaan heijastavaa ohjelmistoa. Yritteli\u00e4isyys palkittiin hyv\u00e4ll\u00e4, laiskuudesta ja paheesta seurasi onnettomuutta. Aateliston moraalittomuus asetettiin vastakkain porvarillisten arvojen kanssa.<\/p>\n<p>Valistusajan kirjailijat edustivat uutta ihmiskuvaa. Ihmisen hyvyyden ja oppimiskyvyn avulla voitiin saavuttaa yleist\u00e4 vaurautta ja hyvinvointia. T\u00e4rkeimm\u00e4t valistuskirjailijat olivat Voltaire, Goethe ja Schiller.<\/p>\n<p>Yhteiskunnallisen murroksen keskeisi\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4ji\u00e4 olivat:<\/p>\n<ul>\n<li><strong>1688<\/strong> \u201dEnglannin mainio vallankumous\u201d.<\/li>\n<li><strong>1777<\/strong> Yhdysvallat julistautui itsen\u00e4iseksi.<\/li>\n<li><strong>1789<\/strong> Bastiljin valtaus, Ranskan vallankumous alkoi.<\/li>\n<\/ul>\n<h2>Teatterirakennus ja valaistus<\/h2>\n<p>Teatterirakennuksessa, lavastuksessa ja kiinte\u00e4ss\u00e4 valaistusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ei tapahnut suuria periaatteellisia muutoksia, mutta 1600-luvulla vakiintuneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t kehittyv\u00e4t ja monipuolistuvat. Valon ja lavastuksen k\u00e4ytt\u00f6tavoissa otettiin huomattavia kehitysaskeleita.<\/p>\n<ul>\n<li>N\u00e4yttelemiseen k\u00e4ytettiin laajaa etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon edess\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon taakse j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4, entist\u00e4 suurempaa perspektiivilavastuksen kehyst\u00e4m\u00e4\u00e4 tilaa.<\/li>\n<li>Kyll\u00e4styminen keskeisperspektiiviin johti uudenlaisen perspektiivilavastuksen periaatteeseen: vinoperspektiiviin (scena ad angolo), jonka kehitt\u00e4j\u00e4 oli mestarillinen italialainen lavastustaiteilija Ferdinando Galli-Bibiena (1657\u20131743). Galli-Bibiena julkaisi periaatteen teoksessa <em>Architectura civile<\/em> vuonna 1711.<\/li>\n<li><em>Scena ad angolo<\/em> loi vaikutelman, jossa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva tuntui jatkuvan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon ulkopuolelle, perspektiivin keskiakseli oli asetettu vinoon ja pakopisteet sijaitsivat molemmilla sivuilla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ulkopuolella. Lavastus ei en\u00e4\u00e4 kuulunut samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen katsomon kanssa, vaan jatkui ajatuksellisesti kuvan ulkopuolelle.<\/li>\n<li><em>Scena ad angolo<\/em> johti leve\u00e4mp\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00f6n ja sivukulissien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni yleens\u00e4 kolmeen kulissikertaan. Kehitys johti tasa-arvoisempaan katsomiskulmaan katsomon sivuilla.<\/li>\n<li>L\u00e4pikuultavien lavastuskankaiden ja valoa heijastavien lavastusmateriaalien k\u00e4ytt\u00f6 toi valaistusilmeeseen uudenlaista loistoa ja aktiivisuutta. Lavastuskappaleiden valaisemisessa k\u00e4ytettiin monipuolisia keinoja.<\/li>\n<li>Etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n t\u00e4rkeimm\u00e4t valonl\u00e4hteet olivat kynttil\u00e4kruunut ja ramppivalot. Perspektiivitilassa saattoi my\u00f6s olla kattokynttil\u00e4kruunuja n\u00e4yttelij\u00f6iden valaisua varten. Ramppivalot olivat joko peilill\u00e4 varustettuja kynttelikk\u00f6j\u00e4 tai \u00f6ljylamppuja.<\/li>\n<li>Lavastus valaistiin perspektiivikulissien v\u00e4leist\u00e4 k\u00e4\u00e4nnett\u00e4vill\u00e4 valotorneilla, joissa oli esim. kahden kynttil\u00e4n ja heijastimen muodostamia valaisimia useassa kerroksessa. Valaisimet kohdistettiin taaempana sijaitsevan sivukulissiin tai keskin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle.<\/li>\n<li>My\u00f6s kattokulissit valaistiin kulissien v\u00e4leiss\u00e4 olevilla ramppivaloilla.<\/li>\n<li>Covent Garden teatterissa mainitaan vuonna 1744 olevan 12 kappaletta sivuvalotorneja, joissa oli yhteens\u00e4 192 tinakynttil\u00e4njalkaa ja 24 kappaletta k\u00f6ysill\u00e4 varustettuja valojen eteen k\u00e4\u00e4nnett\u00e4vi\u00e4 tinasta tehtyj\u00e4 himmennyslevyj\u00e4.<\/li>\n<li>Katsomoa ei yleens\u00e4 himmennetty. Joissakin teattereissa oli liikuteltavia kynttil\u00e4kruunuja, jotta katsomoa voitiin himment\u00e4\u00e4 nostamalla kruunut pois n\u00e4kyvist\u00e4.<\/li>\n<li>Teattereissa tarvittiin ammattimaisia kynttil\u00e4nniist\u00e4ji\u00e4, ettei kuuma vaha valuisi ihmisten niskaan. Usein ty\u00f6 yritettiin s\u00e4lytt\u00e4\u00e4 runoilijan tai lavastajan harteille. Tavallisesti niist\u00e4ji\u00e4 oli kaksi, yksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ja yksi katsomossa.<\/li>\n<li>\u00d6ljylamppu kehittyi ratkaisevasti\u00a0kun Argandin lamppu keksittiin vuonna 1780.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-135 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"559\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/009_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-235\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-235'>\n\t\t\t\tTeatterin leikkaus, Patte [Bergman Lighting in the theatre, s. 194]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"626\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/007_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-231\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-231'>\n\t\t\t\tSchouwburg, Amsterdam, v. 1760. Voimakas valaistus kulissien v\u00e4leiss\u00e4. [Bergman Lighting in the theatre, s. 213] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Servandonin tilailluusiot<\/h2>\n<ul>\n<li>Giovanni Niccolo Servandoni (1695\u20131766)\u00a0oli ranskalainen, syntyj\u00e4\u00e4n italialainen lavastaja.<\/li>\n<li>Vaikutti Pariisissa, Palais Royalin Musiikkiakatemiassa ja oopperassa 1726\u201338. Esityksist\u00e4 on yksityiskohtaisia kuvauksia Mercure de Francessa.<\/li>\n<li>1738 avasi oman mekaanisen pantomiimiteatterinsa <em>Spectacle d\u2019Optique<\/em> Salle des Machinessa. P\u00e4\u00e4si\u00e4isajan n\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 vuosina 1738\u201342 ja 1754\u201356.<\/li>\n<li>1755\u201356 Dresdenin hoviteatterissa oopperaesitysten valaistukset saavuttivat sen ajan huipun.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Uudet mittasuhteet<\/h3>\n<p>Servandonille tyypilliset lavasteet olivat per\u00e4kk\u00e4isi\u00e4 palatsipihoja, pylv\u00e4ikk\u00f6j\u00e4 ja kaarihalleja siten ett\u00e4 lavastus muodosti osia, joiden l\u00e4pi n\u00e4htiin seuraava osa. Ne oli toteutettu joko keskeisperspektiivill\u00e4 tai 1700-luvulla suositulla vinoperspektiivill\u00e4. Taustafondiin maalattu perspektiivikuva sekoittui todelliseen perspektiivimaisemaan eli litteisiin lavastekappaleisiin, sivukulisseihin ja irrallisiin pylv\u00e4skulisseihin.<\/p>\n<p>Uutta oli mahtavien mittasuhteiden illuusio, joka saatiin aikaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 etumaisista pylv\u00e4ist\u00e4 vain alaosa huipun kadotessa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon taakse. Samalla voitiin lis\u00e4t\u00e4 taustalla olevien elementtien korkeutta \u2013 sek\u00e4 todellista korkeutta ett\u00e4 illuusion luomaa korkeusvaikutelmaa.<\/p>\n<p>Servandonin valaistus oli sek\u00e4 mestarillisesti toteutettua maalattua valoa ett\u00e4 lavasteisiin integroitua todellista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6valaistusta.<\/p>\n<ul>\n<li>Ep\u00e4todellisia, keijukaismaisia valaistustunnelmia luotiin l\u00e4pikuultavien lavastekappaleiden, tyllien, heijastavien metalli- ja lasikappaleiden avulla ja sijoittamalla lavastuksiin voimakkaita valaisevia lavastusobjekteja.<\/li>\n<li>Realistisen valon illuusiota toteutettiin maalaamalla yksityiskohtaisia valo \u2013 varjosuhteita ja sijoittamalla lavastukseen valaisimia.<\/li>\n<li>Servandonin kuuluisa vesiputous oli hopeanhohtoinen tylli, joka oli pingotettu kahden suuren rullan v\u00e4liin. Liikkuvan veden illuusio syntyi kankaan vieriess\u00e4 yl\u00e4rullalta alarullalle. Esityksess\u00e4 <em>Orion<\/em> vuonna 1728 Niilin putousten lavaste oli runsaat kolme metri\u00e4 korkea ja viisi leve\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Valaisevat lavasteet<\/h3>\n<p>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle voitiin sijoittaa \u201dl\u00e4pikuultavia\u201d valonl\u00e4hteit\u00e4, jotka heijastivat voimakasta, katsojien mielest\u00e4 jopa sokaisevaa valoa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Kyseess\u00e4 on lavastuselementit, joissa valonl\u00e4hteiden edess\u00e4 on esimerkiksi tylli\u00e4 tai valoa taittavia ja heijastavia lasinkappaleita. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle tuotiin valaisevia elementtej\u00e4, joista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n muu valaistus tuntui tulevan. Servandoni ennakoi n\u00e4in romantiikan aikana yleistyv\u00e4\u00e4 ja varsinkin realismin aikana t\u00e4rke\u00e4\u00e4 motivoidun valon ajattelua.<\/p>\n<ul>\n<li>Esim. Auringon temppeli esityksess\u00e4 <em>Phaeton<\/em> (1730): Auringon istuin oli kultatyllill\u00e4 peitetty pyramidinmuotoinen rakennelma n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaosassa. Elementist\u00e4 heijastuvat voimakkaat valons\u00e4teet sokaisivat katsojan ja valaisivat sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n, katsomon ett\u00e4 lavastuksen. Lavastukseen oli istutettu yli 7000 heijastava tekojalokive\u00e4, jotka v\u00e4lkkyiv\u00e4t keskeisvalon voimasta. (Bergman\u00a01977,\u00a0130)<\/li>\n<li>Lavastusten n\u00e4kyvin\u00e4 valaisevina elementtein\u00e4 oli useassa teoksessa erilaisia kynttil\u00f6in varustettuja kristallikruunuja. Valon s\u00e4ihkett\u00e4 voimistettiin lavastuselementtien heijastavilla metallikoristuksilla ja valaisimien \u201djalokivill\u00e4\u201d.<\/li>\n<li>It\u00e4maista mystiikkaa, hehkuvia jalokivi\u00e4 ja valtavia palatsipylv\u00e4ikk\u00f6j\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 teoksessa <em>Scanderberg<\/em> (1735) keskeiselementti oli alttari, johon Koraani oli sijoitettu. Koraanin alttari oli koristeltu lasis\u00e4rmill\u00e4 ja kristalleilla, joiden l\u00e4pi hehkui voimakas valo.<\/li>\n<li>Servandoni teki loisteliaan tulipalokohtauksen oopperassa <em>Philom\u00e8le<\/em> (1734) palatsi-interi\u00f6\u00f6rin kulissipylv\u00e4ik\u00f6ill\u00e4 ja vinoperspektiivill\u00e4. Tulipalon roihutessa palatsissa valtavia palavia parruja tipahteli alas korvia repiv\u00e4n melun saattamana. Parrut oli toteutettu rautakehyksin\u00e4, joihin oli pingotettu maalattu kangas ja kiinnitetty useita valoja taakse. Lis\u00e4ksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 k\u00e4ytettiin tavan mukaan oikeaa tulta ja savua (Bergman 1977, 132.)<\/li>\n<\/ul>\n<h3><em>Spectacle d\u2019optique<\/em><\/h3>\n<p>Vuonna 1738 avasi optisille spektaakkeleille omistetun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ns\u00e4 Salle des Machines -teatterissa. My\u00f6hemmin muut johtavat lavastajat kuten de Loutherbourg ja Daguerre avasivat omat vastaavat visuaaliseen kerrontaan erikoistuneet n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ns\u00e4 my\u00f6hemmin Servandonin esimerkki\u00e4 mukaillen.<\/p>\n<ul>\n<li>Salle des Machines oli Pariisin suurin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, syvyys 43 metri\u00e4.<\/li>\n<li>Valaistusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja valaistuksen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ei ole j\u00e4\u00e4nyt tarkkaa tietoa, mutta arvattavasti Servandoni on panostanut valaistuskokeiluihin suotuisissa olosuhteissa.<\/li>\n<li>Ensi kertaa Pariisissa esityksi\u00e4 j\u00e4rjestettiin pimennetyll\u00e4 katsomolla. Italiassa katsomon piment\u00e4minen oli jo tavallista 1700-luvulla. Servandonin katsomovalaistuksessa k\u00e4ytettiinkin italialaista ratkaisua, jossa suuret kynttelik\u00f6t nostettiin luukuista n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin esityksen ajaksi.<\/li>\n<li>Esitykset olivat musiikilla s\u00e4estettyj\u00e4 pantomiimeja, joiden aiheet liittyiv\u00e4t mytologiaan. N\u00e4yttelij\u00f6in\u00e4 oli sek\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 ett\u00e4 mekaanisia hahmoja.<\/li>\n<li>N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <em>Pyh\u00e4 Pietari Roomassa<\/em> (1738) Servandonin lavastukseen kuului niin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 \u201dtaiteellisesti sijoitettuja\u201d valaisimia, ett\u00e4 saatiin aikaan luonnonvalon vaikutelma kirkon sis\u00e4tilassa. (Bergman 1977,\u00a0134)<\/li>\n<li><em>Pandora<\/em> (1739) perustui paljolti valaistukseen, joskaan sen toteutuksesta ei ole juurikaan tietoja. Runsaan tunnin mittaisessa esityksess\u00e4 oli 2000 maalattua ja el\u00e4v\u00e4\u00e4 hahmoa.<\/li>\n<li>Esitys alkoi salamoiden ja ukkosen kaaoksella, elementtien luomisella Olympoksella ja Jupiterin palatsilla. Tuliefektit toteutettiin l\u00e4pikuultavien lavasteiden avulla.<\/li>\n<li>Kun esityksen loppupuolella Pandora saa lippaan, kaaoksen voimat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t irti. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva pimennet\u00e4\u00e4n, maa j\u00e4risee, tulivuoret sy\u00f6ksev\u00e4t tulta, ukkonen jyrisee ja salamat halkovat maisemaa.<\/li>\n<\/ul>\n<p><em>Spectacles d\u2019optiques<\/em> esitykset 1750-luvulla olivat luonteeltaan romantiikkaa enteilevi\u00e4. Valaistuskeinojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pyrittiin luonnonvalon imitoimiseen ja dramaattisiin efekteihin esityksess\u00e4 <em>Lumottu mets\u00e4<\/em> (1754).<\/p>\n<blockquote><p>Pimeys viipyy mets\u00e4ss\u00e4 kuunvalon s\u00e4teiden l\u00e4vist\u00e4ess\u00e4 tihe\u00e4n lehv\u00e4st\u00f6n, my\u00f6hemmin kuun kalpea valo muuttuu veripunaiseksi. Kolmannessa n\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 ristiretkel\u00e4iset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n mets\u00e4ss\u00e4 auringon s\u00e4teiden valaisemina, kun yht\u00e4kki\u00e4 nousee paksu sumu ja koittaa pimeys (Bergman 1997, 135.)<\/p><\/blockquote>\n<h3>Dresdenin ooppera 1755\u20131756<\/h3>\n<p>Servandonin esitysten massiiviset mittasuhteet huipentuivat h\u00e4nen toimiessaan Dresdenin hoviteatterissa. Oopperassa <em>Ezio<\/em> oli voitonkulkue \u00f6isess\u00e4 Roomassa patsaineen, riemukaarineen ja kuninkaanistuimineen.<\/p>\n<ul>\n<li>350 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6miest\u00e4 k\u00e4ytti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneistoa ja valaistusta<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli 45 metri\u00e4 syv\u00e4<\/li>\n<li>8000 lamppua ja valoa valaisi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4<\/li>\n<li>Suurin osa valaistuskapasiteetista oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 voitonkulkue kohtauksessa joka kesti 25 minuuttia<\/li>\n<li>Kulkueessa oli 400 upseeria, muusikkoa ja sotilasta, 102 hevosta, 5 sotavaunut, 8 muulia, 8 kalliisti puettua kamelia, aseita ja mitaleita, 28 ratsastajaa mustilla hevosilla, Ezion voitonvaunut, tuhannet valot (Bergman 1977, 135\u2013136, siteeraa <em>Curiosit\u00e4ten-Cabinet aufs Jahr Christi 1755.<\/em>)<\/li>\n<\/ul>\n<h2>Ilmaisun uudistajat Garrick ja Loutherbourg<\/h2>\n<p>Englantilainen n\u00e4yttelij\u00e4 David Garrick (1717\u20131779) oli 1700-luvun huomattavimpia teatterin uudistajia. H\u00e4n kehitti n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6t\u00e4 hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vanhentuneet n\u00e4yttelemiskonventiot ja ottamalla esikuvaksi luonnollisen elehdinn\u00e4n ja puheen. Uudistukset ulottuivat voimakkaasti my\u00f6s lavastukseen ja valaistukseen.<\/p>\n<ul>\n<li>Vuonna 1747 Garrick ryhtyi Drury Lane teatterin johtajaksi, johon uudistukset keskittyiv\u00e4t.<\/li>\n<li>Maiseman kuvallinen esitt\u00e4minen tuli t\u00e4rke\u00e4ksi.<\/li>\n<li>Katsojat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saaneet istua n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4.<\/li>\n<li>Garrick otti vasta kehitetyn Argandin lampun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n realistisena, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4n\u00e4 valonl\u00e4hteen\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-135 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"360\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/019_.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-634\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-634'>\n\t\t\t\tDavid Garrick Thomas Ottwayn n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Venice Preserv\u2019d. John Zoffany; \u00f6ljymaalaus n. 1760. [Wickham Teatterihistoria, kuva 139] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Pitk\u00e4ll\u00e4 Manner-Euroopan kiertueella vuonna 1763\u201365 tapahtui hedelm\u00e4llist\u00e4 vuorovaikutusta englantilaisen ja mannermaisen tradition v\u00e4lill\u00e4. Garrickin mielipiteet saivat uudistuksia liikkeelle niin Ranskassa kuin Italiassa ja Saksassakin. Garrick uudisti Drury Lane -teatterin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6valaistusta kehittyneemm\u00e4n ranskalaisen tavan mukaiseksi palatessaan kiertueelta vuonna 1765.<\/p>\n<ul>\n<li>N\u00e4kyvyytt\u00e4 haittaavat kattokruunut poistettiin. Valaistus painottui ramppivaloihin ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle.<\/li>\n<li>Ramppivaloja uudistettiin korvaamalla kynttil\u00e4ramppi \u201dkelluvalla rampilla\u201d (float). Se oli pitkulainen metallinen \u00f6ljys\u00e4ili\u00f6 jossa kellui kaksisyd\u00e4misi\u00e4 polttimoita. Ramppi voitiin laskea k\u00f6ysien ja rissojen avulla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alle n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin kun valaistusta haluttiin himment\u00e4\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Vuonna 1771 Garrick palkkasi taidemaalari Philippe de Loutherbourgin teatterinsa lavastajaksi. Taiteilijan arvostusta kuvaa suuri vuosipalkka, joka oli kaksinkertainen t\u00e4htin\u00e4yttelij\u00f6ihin verrattuna.<\/p>\n<h3>Philippe de Loutherbourg<\/h3>\n<p>Romantiikan ajan suurin lavastaja, ranskalaissyntyinen taidemaalari Philippe de Loutherbourg (1740\u20131812) kehitti l\u00e4pikuultavan lavastuksen tekniikkaa. Tylleille oli maalattu \u201dkuunvaloa, auringonvaloa, tulta, tulivuoria\u201d jo 1770-luvulla (Nagler 1952, 399).<\/p>\n<ul>\n<li>Loutherbourg toteutti Drury Lane -teatterissa uutta romanttiseen maisemamaalaukseen perustuvaa lavastus- ja valaistustapaa.<\/li>\n<li>Lavastuksissa oli etnografista ja maantieteellist\u00e4 aitouden tunnetta. Lavasteiden valoefektit olivat h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4vi\u00e4 auringonnousuja ja -laskuja sek\u00e4 kuutamoita.<\/li>\n<li>Lavastuksissa hy\u00f6dynnettiin l\u00e4pikuultavuutta (tylli\u00e4), rei\u00e4llisten kulissielementtien kautta n\u00e4kyvi\u00e4 maiseman osia, vaihtelevan levyisi\u00e4 ja muotoisia sivukulisseja ja lattiakappaleita.<\/li>\n<li>Valaistuksen v\u00e4ris\u00e4vyj\u00e4 muunneltiin liikuttamalla valojen edess\u00e4 v\u00e4rillisi\u00e4 silkkej\u00e4. Valo tuli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle silkin heijastuksena. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli punaista, sinist\u00e4 ja keltaista valoa.<\/li>\n<li>Loutherbourgia my\u00f6s arvosteltiin silmi\u00e4 rasittavista, alituisista v\u00e4rivaihdoksista. (Rosenfeld 1973, 88\u201389)<\/li>\n<li>Valaistuksen tehokeinoja oli esimerkiksi t\u00e4htitaivaan luominen valaisemalla lasinpalasia l\u00e4pikuultavien kankaiden v\u00e4leiss\u00e4 sek\u00e4 pilviefektit.<\/li>\n<li>Loutherbourg k\u00e4ytti hiljattain keksitty\u00e4 Argand-lamppua suuremman valotehon aikaansaamiseksi. Sellainen asennettiin Drury Lane -teatteriin v. 1785 (Rosenfeld 1973, 92\u201393.)<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-135 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"624\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/020_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-635\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-635'>\n\t\t\t\tDe Loutherbourg, luolamaiseman luonnos [Bergman Lighting in the theatre, s. 217]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3><em>Eidophusikon<\/em><\/h3>\n<p>Vuonna 1781 de Loutherbourg j\u00e4rjesti omia optisia n\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4\u00e4n \u201dspectacle d\u2019optique\u201d <em>Eidophusikon<\/em>-esityksess\u00e4 Pariisissa.<\/p>\n<ul>\n<li>Kokeellisella minin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 oli viimeistellysti maalattu ja valaistu liikkuva panoramalavastus.<\/li>\n<li>Lavastuskankaita valaistiin sek\u00e4 edest\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4pikuultavien kankaiden takaa.<\/li>\n<li>Valonl\u00e4hteen\u00e4 oli edellisen\u00e4 vuonna keksitty Argandin lamppu. (Penzel 1978, 23)<\/li>\n<li>Valaistuksessa k\u00e4ytettiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n yl\u00e4puolella olevia valaisimia lattiarampin sijaan. Valojen edess\u00e4 oli v\u00e4rillisi\u00e4 lasifilttereit\u00e4, joiden avulla voitiin j\u00e4ljitell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4nvalon s\u00e4vyj\u00e4 eri vuorokaudenaikoina.<\/li>\n<\/ul>\n<h2>Drottningholmin barokkiteatteri<\/h2>\n<p>Vuonna 1766 valmistunut Drottningholmin linnan teatteri Tukholman ulkopuolella on s\u00e4ilynyt nykyp\u00e4iviin miltei alkuper\u00e4isess\u00e4 kunnossa. Museoteatterissa voidaan kes\u00e4isin j\u00e4rjestetyiss\u00e4 esityksiss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 l\u00e4hes autenttista 1700-luvun lavastus- n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6- ja valaistustekniikkaa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-135 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"524\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/010_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-236\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-236'>\n\t\t\t\tDrottningholmin teatteri, sali ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 [Drottnningholms Slottteater, s. 12\u201313]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Teatterin kukoistuskausi sijoittuu kuningas Kustaa III aikaan. H\u00e4net tunnettiin poliittisesti heikkona kuninkaana jonka p\u00e4\u00e4huomio sotimisen sijaan suuntautui taiteisiin ja teatterihuvien j\u00e4rjest\u00e4miseen. Kustaa III:n murhan j\u00e4lkeen vuonna 1792 teatteri suljettiin ja se oli k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen unohduksissa. 1920-luvun alkupuolella kirjallisuuden ja teatterintutkija Agne Beijer \u201dl\u00f6ysi\u201d teatterin ja johti teatterin ja sen ainutlaatuisten lavasteiden ja teatteritekniikan rekonstruoinnin. Alkuper\u00e4isist\u00e4 lavasteista on tehty kopiot. Vuonna 1922 teatteri avattiin yleis\u00f6lle museoteatterina.<\/p>\n<p>Kes\u00e4isin teatterissa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n museokierroksia ja 1700-luvun ooppera- ja balettiesityksi\u00e4. Ohjelmistossa on mm. Haydnin, H\u00e4ndelin, Mozartin ja Gluckin teoksia sek\u00e4 rekonstruoituja 1700-luvun tanssiteoksia.<\/p>\n<h3>Rakennus<\/h3>\n<p>Kuningatar Lovisa Ulrika rakennutti Drottningholmin linnan teatterin palossa tuhoutuneen teatterin paikalle. Rakennus valmistui vuonna 1766. Arkkitehti oli Carl Fredrik Adelcrantz, vuoden 1791 muutokset ja yleis\u00f6aulan suunnitteli L.J. Desprez. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan suunnitteli italialainen Donato Stopani.<\/p>\n<p>Hovin teatterina l\u00e4hinn\u00e4 kes\u00e4aikaan k\u00e4ytetyn teatterin sivuhuoneet olivat teatteriryhm\u00e4n asuinhuoneina. Yksi huone oli varattu arkkitehdin asunnoksi korvauksena maksamattomista palkoista. Barokkityylinen teatteri on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n yksinkertainen. Koukeroiset koristeaiheet, stukkopursotukset ja kultaukset, jopa verhot on maalattu puuseiniin.<\/p>\n<ul>\n<li>Katsomossa on permannolla 454 paikkaa 32 riviss\u00e4, nousu yhteens\u00e4 4,5 metri\u00e4.<\/li>\n<li>Kuninkaan ja kuningattaren katsomopaikat sijaitsevat nykyisin edess\u00e4 keskell\u00e4.<\/li>\n<li>Katsomossa on kuusi aitiota.<\/li>\n<li>Orkesteritilassa, joka on samassa tasossa kuin ensimm\u00e4iset rivit, on tila 30 muusikolle.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-5' class='gallery galleryid-135 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"602\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/018_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-5-240\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-5-240'>\n\t\t\t\tLuolainferno, tekij\u00e4 ehk\u00e4 Lorenz Sundsr\u00f6m.  [Beijer, Agne: Drottnningholms slottteater p\u00e5 Lovisa Ulrikas och Gustaf III:s tid, s. 79] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6<\/h3>\n<ul>\n<li>Syvyys 19,80 m rampista takafondiin.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon korkeus 6,6 m, leveys 8,8 m.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattiassa 4% nousu.<\/li>\n<li>Aluksi nelj\u00e4, my\u00f6hemmin viisi kulissiparia, jotka muodostivat mataloituvan ja kapenevan perspektiivivaikutelman yhdess\u00e4 kattokulissien kanssa.<\/li>\n<li>1927 tehdyiss\u00e4 piirroksissa kulissipareja on kuusi, tosin kahteen takimmaiseen voidaan sijoittaa vain kaksi tai kolme kulissia.<\/li>\n<li>Sivukulissit oli sijoitettu uriin joissa ne k\u00f6ysist\u00f6n avulla vedettiin keskemm\u00e4lle n\u00e4kyviin.<\/li>\n<li>N\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kohti voitiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle ladata valmiiksi nelj\u00e4 t\u00e4ydellist\u00e4 kulissikokonaisuutta.<\/li>\n<li>Vaihdot voitiin haluttaessa tehd\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, sill\u00e4 keskitetty k\u00f6ysist\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4 mahdollisti kaikkien kulissien vaihdon samanaikaisesti (ja \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4sti).<\/li>\n<li>Vaihtoon tarvittiin kolmisenkymment\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6miest\u00e4.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli varustettu aukitaittuvalla pilvikulissij\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4, joka peitti kokonaan n\u00e4kyvist\u00e4. kulissilavastuksen sek\u00e4 pilvin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaan kuuluvilla vaunuilla, joiden avulla laskettiin korkeuksista jumalia (deux ex machina).<\/li>\n<li>Aaltokone, joka sijoitettiin takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle, koostui py\u00f6ritett\u00e4vist\u00e4 aaltomuotoon veistetyist\u00e4 hirsist\u00e4.<\/li>\n<li>Lattia oli luukutettu ilmestyksien j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 varten.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n sivulle oli sijoitettu tuulikone (kammesta kierrett\u00e4v\u00e4 puinen rumpu, jonka p\u00e4\u00e4lle on pingotettu pellavakangas).<\/li>\n<li>Etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli ukkoskone (puinen kivi\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 laatikko, joka k\u00e4\u00e4nnettiin k\u00f6ysien avulla niin ett\u00e4 kivet vieriv\u00e4t laatikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 toiseen).<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-6' class='gallery galleryid-135 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"360\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/012_.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-6-237\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-6-237'>\n\t\t\t\tDrottningholmin teatteri; ramppivalot, esirippu mekanismeineen, kulissiurat, ukkos- ja tuulikone [Drottnningholms Slottteater, s. 34] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3>Valaistusj\u00e4rjestelm\u00e4<\/h3>\n<p>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n valaisuun k\u00e4ytettiin yhteens\u00e4 144 steariini- tai vahakynttil\u00e4\u00e4.<\/p>\n<h4>Ramppivalot<\/h4>\n<ul>\n<li>Lattiaramppivalot sijaitsivat yhten\u00e4isess\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alle laskettavassa palkissa.<\/li>\n<li>Aluksi varustus oli 12 kynttil\u00e4\u00e4.<\/li>\n<li>1957 otetussa valokuvassa on 14 kahden kynttil\u00e4n valaisinta.<\/li>\n<li>Koko ramppivaloyksikk\u00f6 voitiin laskea n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alle kynttil\u00f6iden vaihtoa ja himmennyst\u00e4 varten.<\/li>\n<\/ul>\n<h4>Sivuvalotelineet<\/h4>\n<ul>\n<li>Yhteens\u00e4 7 paria k\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alle laskettavia sivuvalotelineit\u00e4, 1927 tehdyiss\u00e4 piirroksissa sivuvalotelineet lis\u00e4ksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon takana ja takimmaisten kulissien takana taustakankaan etupuolella.<\/li>\n<li>Etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kuudessa valotelineparissa viisi valaisinta, takimmaisessa kulissiv\u00e4liss\u00e4 kolme valaisinta.<\/li>\n<li>Kussakin valaisimessa oli metalliheijastin ja kaksi kynttil\u00e4\u00e4.<\/li>\n<li>K\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4t telineet mahdollistivat valon kohdistamisen joko sivukulisseihin tai kohti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4.<\/li>\n<li>Laskemalla telineet n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alle kynttil\u00e4t voitiin vaihtaa (Bergman 1997, 243.)<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-7' class='gallery galleryid-135 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"772\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/011_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-7-238\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-7-238'>\n\t\t\t\tDrottningholmin teatteri, sivuvalot takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 katsottuna. [Drottnningholms Slottteater, s. 25] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h4>Katsomon valaistus<\/h4>\n<ul>\n<li>Nelj\u00e4 kattokynttelikk\u00f6\u00e4 ja seinill\u00e4 sijaitsevat kynttil\u00e4lampetit, yhteens\u00e4 48 kynttil\u00e4\u00e4 (Bergman 1997, 243).<\/li>\n<li>Etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut kattokynttelikk\u00f6j\u00e4.<\/li>\n<li>Nyky\u00e4\u00e4n katsomon valaistus on toteutettu nelj\u00e4ll\u00e4 kattokruunulla ja aitioiden ja sein\u00e4lampettien kynttelik\u00f6ill\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-8 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-8' class='gallery galleryid-135 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"660\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/016_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-8-239\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-8-239'>\n\t\t\t\tDrottningholmin teatterisali n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4, ramppivalot ja salin valaistus [Beijer, Agne: Drottnningholms slottteater p\u00e5 Lovisa Ulrikas och Gustaf III:s tid, s. 72] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Kynttil\u00e4t on korvattu museoteatterissa s\u00e4hk\u00f6kynttil\u00f6ill\u00e4. Avab kehitti Drottningholmin teatteria varten s\u00e4hk\u00f6kynttil\u00e4t, joiden v\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tila oli sama kuin kynttil\u00e4nvalolla ja liikkuva liekkiosa reagoi herk\u00e4sti pienimp\u00e4\u00e4nkin liikkeeseen. Kynttil\u00e4t poistuivat tuotannosta 1990-luvulla. 2000-luvulla valaistus korvattiin valokuiduilla, joilla simuloitiin alkuper\u00e4ist\u00e4 kynttil\u00e4valaistusta.<\/p>\n<h6>Tutustuin Drottningholmin teatteriin vuonna 1990 opastetulla kierroksella. Teatterialan ammattilaisena sain tutustua my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan toteutukseen. Kynttil\u00e4nvaloa j\u00e4ljittelev\u00e4\u00e4n valaistusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n oli lis\u00e4tty joitakin valonheittimi\u00e4 (Strand Patt 123 fresnell -heittimi\u00e4) n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon taakse. Lis\u00e4valoa perusteltiin esityksist\u00e4 teht\u00e4vien videointien tarpeilla. N\u00e4kem\u00e4ss\u00e4ni esityksess\u00e4 fresnell-heittimien tuottaman lis\u00e4valon saattoi erottaa laajempina valaistuina alueina, vaikka kokonaisuus edelleenkin oli h\u00e4m\u00e4r\u00e4hk\u00f6 ja kynttil\u00e4nvalolle ominaisen kellert\u00e4v\u00e4 (Ervasti 1990).<\/h6>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Beijer, Agne. 1981. <em>Drottningholms slottsteater p\u00e5 Lovisa Ulrikas och Gustaf III:s tid<\/em>. Bor\u00e5s: Stiftelsen Drottningholms Teatermuseum.<\/p>\n<p>Bergman, G\u00f6sta M. 1977.\u00a0 <em>Lighting in the Theatre<\/em>. Uppsala: <span class=\"st\">Almqvist &amp; Wiksell<\/span>.<\/p>\n<p>Nagler, A.M. 1952. <em>A source book in theatrical history.<\/em> New York: <span class=\"st\">Dover Publications, Inc<\/span>.<\/p>\n<p>Penzel, Frederick. 1978. <em>Theatre lighting before electricity.<\/em> Middletown: Wesleyan University Press. UMI Out-of-print Books on Demand, 1989.<\/p>\n<p>Ring, Lars (toim). Ei vuosilukua. <em>Drottningholms Slottsteater.<\/em> Stiftelsen Drottningholms Teatermuseum.<\/p>\n<p>Rosenfeld, Sybil. 1973. <em>A short history of scene design in Great Britain<\/em>. Oxford: Basil Blackwell.<\/p>\n<p>Wickham, Glynne. 1995. <em>Teatterihistoria<\/em>. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, Valtion painatuskeskus.<\/p>\n<h3>Painamattomat l\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Ervasti, Tarja. 1990. Muistiinpanot opastetulla museokierroksella Drottningholmin teatterissa.<\/p>\n<h3>Linkkej\u00e4<\/h3>\n<p>Drottninghomin teatterin kotisivu: <a href=\"https:\/\/dtm.se\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/dtm.se\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1700-luvulla alkoivat suuret yhteiskunnalliset muutokset yksinvaltaisten monarkioiden murtuessa. Kaupungit kasvoivat elinkeinoel\u00e4m\u00e4n muuttuessa. Maaty\u00f6v\u00e4en ja hallitsijoiden v\u00e4liin syntyi porvaristo, kauppiaitten, ammatinharjoittajien ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten yhteiskuntaluokka. Hoviteattereiden rinnalle perustettiin yksityisi\u00e4 kaupallisia teattereita. Ohjelmistojen valinnassa maksavan yleis\u00f6n maku tuli yh\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi tekij\u00e4ksi. Protestanttinen porvaristo vaati uudenlaista, omia arvojaan heijastavaa ohjelmistoa. Yritteli\u00e4isyys palkittiin hyv\u00e4ll\u00e4, laiskuudesta ja paheesta seurasi onnettomuutta. Aateliston [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":634,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[15,11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=135"}],"version-history":[{"count":66,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2180,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135\/revisions\/2180"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/634"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=135"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=135"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=135"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}