{"id":139,"date":"2015-03-26T12:57:10","date_gmt":"2015-03-26T10:57:10","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/?p=139"},"modified":"2024-09-25T10:53:57","modified_gmt":"2024-09-25T08:53:57","slug":"1-4-perspektiivinayttamon-ja-valaistuksen-kehittajia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/1-4-perspektiivinayttamon-ja-valaistuksen-kehittajia\/","title":{"rendered":"
1.4<\/div> Perspektiivin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ja valaistuksen kehitt\u00e4ji\u00e4"},"content":{"rendered":"

Sebastiano Serlio 1475\u2013 n. 1555<\/h2>\n

Sebastiano Serlio oli italialainen arkkitehti, joka ty\u00f6skenteli niin Italian kuin Ranskan hoveissa. H\u00e4n kirjoitti laajan kaksiosaisen arkkitehtuuria k\u00e4sittelev\u00e4n teoksen Architettura<\/em>, johon sis\u00e4ltyi teatterihistorian ensimm\u00e4inen lavastusta ja valaistusta k\u00e4sittelev\u00e4 teksti. Teoksen ensimm\u00e4inen osa julkaistiin 1530-luvun lopulla ja geometriaa ja perspektiivi\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 toinen osa, johon teatteria k\u00e4sittelev\u00e4t luvut sis\u00e4ltyv\u00e4t, vuonna 1545. Se antaa yksityiskohtaisen kuvan renessanssin varhaisvaiheen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4, lavastamisesta ja valaistuksesta.<\/p>\n

Serlio ylisti korkealentoisesti teatteritaiteen mahdollisuuksia:<\/p>\n

Kaikista ihmisk\u00e4den aikaansaannoksista on minun mielest\u00e4ni harvoja asioita, jotka miellytt\u00e4v\u00e4t silm\u00e4\u00e4 ja rauhoittavat sielua enemm\u00e4n kuin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lavastus joka paljastetaan silmiemme edess\u00e4. Perspektiivitaide antaa meille pieness\u00e4 tilassa loisteliaita palatseja, suurenmoisia kirkkoja, kaikenlaisia taloja, ja sek\u00e4 kaukana ett\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 tilavia toreja joita reunustavat koristeelliset rakennukset. On pitki\u00e4 puistokatuja ja riste\u00e4vi\u00e4 katuja, riemukaaria, korkeita pylv\u00e4it\u00e4, pyramideja, obeliskeja ja tuhansia muita ihmeit\u00e4, kaikki rikastettuina lukemattomilla valopisteill\u00e4, jotka ovat suuria, pieni\u00e4 tai keskisuuria riippuen sijainnista, toisinaan niin taidokkaasti asetettuina ett\u00e4 ne vaikuttavat monilta v\u00e4lkkyvilt\u00e4 jalokivilt\u00e4, timanteilta, rubiineilta, safiireilta, smaragdeilta ja muilta jalokivilt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 nousee loistava kuunsirppi hitaasti, niin hitaasti etteiv\u00e4t katsojat tiedosta mit\u00e4\u00e4n liikett\u00e4. Toisissa kohtauksissa nousee aurinko, liikkuu radallaan, ja lopulta saa n\u00e4ytelm\u00e4n lopussa laskea niin taidokkaasti ett\u00e4 moni katsoja t\u00e4yttyy ihmetyksell\u00e4. Samalla taidokkuudella saadaan jumalia astumaan taivaista ja planeettoja liikkumaan ilman halki…Kaikki n\u00e4m\u00e4 ainekset ovat niin silm\u00e4\u00e4 ja sielua hivelevi\u00e4, ettei mik\u00e4\u00e4n mit\u00e4 ihminen taidokkuudessaan on saavuttanut voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kauniimmalta (Serlio 1991, 10\u201312.)<\/p><\/blockquote>\n

Serlio osoitti niin teatterin rakentamista kuin lavastusta, valaistusta, puvustusta ja rekvisiittaa k\u00e4sittelev\u00e4t tekstins\u00e4 arkkitehdeille, joiden teht\u00e4viin edell\u00e4 mainitut alueet teatterissa kuuluivat. H\u00e4n painotti teatterin rakennuttajien panosta mesenaatteina, joiden silti piti taata taiteellinen vapaus arkkitehdeille.<\/p>\n

Perspektiivin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli t\u00e4ydellisimmill\u00e4\u00e4n edest\u00e4 keskelt\u00e4 n\u00e4htyn\u00e4, sill\u00e4 hiukan sivuun tai yl\u00f6sp\u00e4in siirrytt\u00e4ess\u00e4 perspektiivin linjat jo paljastivat \u201dhuijauksen\u201d. Perspektiiviharhan s\u00e4ilytt\u00e4miseksi suosittiin n\u00e4yttelij\u00f6iden sijoittamista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n etualalle. N\u00e4yttelij\u00f6iden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva tila oli leve\u00e4 ja litte\u00e4, joten liikkuminen syvyyssuunnassa oli hyvin rajoitettua.<\/p>\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n osat<\/h3>\n

Renessanssin ihanteiden mukaan Serlion teatterin esikuva oli antiikissa. H\u00e4n k\u00e4ytti teatterirakennuksen termist\u00f6\u00e4 antiikin merkityksiss\u00e4 ja korosti, ett\u00e4 teatterisalin muodon pit\u00e4isi mahdollisimman tarkasti j\u00e4ljitell\u00e4 antiikin teattereita. L\u00e4himp\u00e4n\u00e4 esikuvaa Serlion teatteri olikin juuri katsomon osalta.<\/p>\n

    \n
  • Orkhestraa ymp\u00e4r\u00f6i puoliympyr\u00e4n muotoon rakennettu nouseva katsomo.<\/li>\n
  • Proscenium on etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n edess\u00e4 oleva tyhj\u00e4 v\u00e4litila. Serlion teatterissa ei ole n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukkoa, joka kehittyi vasta barokin aikana, vaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 on suuren salin toiseen p\u00e4\u00e4h\u00e4n rakennettu korotettu lava.<\/li>\n
  • Etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, joka sijaitsee etumaisten katsojien silm\u00e4n korkeudella, on varsinainen n\u00e4yttelemisalue. Lavastukset ovat oikeissa mittasuhteissaan ja lattia tasainen.<\/li>\n
  • Etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takana jatkuvan perspektiivin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattia nousee yhdeks\u00e4sosan pituudestaan. Serlio muistuttaa, ett\u00e4 lattian pit\u00e4\u00e4 olla vankasti rakennettu tanssijoiden takia.<\/li>\n
  • Lavasteiden ja taustamaalauksen takana on oltava riitt\u00e4v\u00e4n suuri tila n\u00e4yttelij\u00f6iden valmistautumista varten.<\/li>\n
  • Pako- ja horisonttipiste on vedett\u00e4v\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takasein\u00e4n taakse, jolloin perspektiivivaikutelmasta tulee onnistunut. Serlion mukaan monet asettavat pakopisteen taustamaalauksen kohdalle n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00f6n. \u201dT\u00e4ll\u00f6in vaikutelma ep\u00e4onnistuu, sill\u00e4 kaikki talot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vet\u00e4ytyv\u00e4n kohti yht\u00e4 pistett\u00e4\u201d (Serlio 1991, 13.)<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t