{"id":143,"date":"2015-03-26T13:33:16","date_gmt":"2015-03-26T11:33:16","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/?p=143"},"modified":"2024-09-25T10:52:22","modified_gmt":"2024-09-25T08:52:22","slug":"1-3-renessanssin-teatteriarkkitehtuuri-ja-lavastus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/1-3-renessanssin-teatteriarkkitehtuuri-ja-lavastus\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">1.3<\/div> Renessanssin teatteriarkkitehtuuri ja lavastus"},"content":{"rendered":"<p>1500-luvulla uskonpuhdistus jakoi Euroopan ja katolisen kirkon kontrolli yhteiskuntael\u00e4m\u00e4st\u00e4 l\u00f6ystyi. Kirkon vallasta siirryttiin itsevaltaisiin kuningas- ja ruhtinaskuntiin. Kirkon s\u00e4\u00e4telem\u00e4 yhten\u00e4iskulttuuri mureni kansallisten kulttuuripiirteiden korostuessa. 1600-luvulla vastauskonpuhdistusten aikana katolinen kirkko pyrki uudestaan vahvistamaan valtaansa my\u00f6s taiteen keinoin.<\/p>\n<ul>\n<li>Renessanssin aikakausi ulottuu 1400- ja 1500-lukujen vaihteesta 1600-luvun loppupuolelle.<\/li>\n<li>My\u00f6h\u00e4isrenessanssia eli 1600-lukua kutsutaan barokiksi.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Teatteri irtosi uskonnosta<\/h3>\n<p>Tieteiden kehittyminen ja tutkimusretket laajensivat maailmankuvaa. My\u00f6s taiteen arvomaailma vapautui uskonnon s\u00e4\u00e4telyst\u00e4. Teatterissa monet keskiajan uskonnollisten esitysten muodot s\u00e4ilyiv\u00e4t ja kehittyiv\u00e4t, mutta aihesis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ammennettiin antiikin mytologiasta.<\/p>\n<ul>\n<li>Antiikin klassinen ihmiskuva otettiin ihanteeksi kirkon vallan v\u00e4istyess\u00e4. Antiikin taide, kirjallisuus ja arkkitehtuuri tulivat kiihke\u00e4n tutkimuksen kohteeksi. Antiikin draamoja k\u00e4\u00e4nnettiin ja tutkittiin.<\/li>\n<li>Antiikin teatterirakentamisen rekonstruointi ja perspektiivimaalaukseen perustuvan lavastuksen kehitt\u00e4minen olivat renessanssiteatterin keskeisi\u00e4 pyrkimyksi\u00e4.<\/li>\n<li>Keskiajalla kehitetyt n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniset keinot otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hoviteattereissa ja niit\u00e4 kehitettiin edelleen. Esityksiss\u00e4 uskonnolliset henkil\u00f6hahmot korvattiin Olympoksen jumalilla.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Teatteri hallitsijoiden vallan symbolina<\/h3>\n<p>Itsevaltaiset kuninkaat ja ruhtinaat korostivat valtaansa my\u00f6s teatterin v\u00e4lityksell\u00e4. Loiston ja vallan tunnusmerkeiksi rakennettiin kilvan toinen toistaan komeampia palatseja ja teattereita, joissa pidettiin mahtipontisia juhlia. Hallitsijat palkkasivat arkkitehteja ja taiteilijoita suunnittelemaan teattereita. Kuninkaiden hovijuhlissa sai alkunsa klassinen baletti hoviv\u00e4en harrastuksesta.<\/p>\n<ul>\n<li>Italian kaupunkivaltioiden ruhtinaat kilpailivat kesken\u00e4\u00e4n hoviteattereiden ja juhlaesitysten loistokkuudessa, ja siksi juuri Italiassa panostettiin uusien teatterien ja edistyksellisten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneistojen rakentamiseen. Hoviteatterin rinnalla kehittyi Italiasta alkaen kansanomainen ammattin\u00e4yttelij\u00f6iden teatterimuoto, commedia dell\u2019arte. 1500-luvun Italian renessanssiteatteria pidet\u00e4\u00e4n teatterin kulta-aikana Englannin Shakespearen teatterin ohella.<\/li>\n<li>Englannissa teatteri syntyi hovista irrallisia ammattiteattereita, jotka toimivat omissa teatterirakennuksissaan, yleens\u00e4 julkisissa ulkoilmateattereissa tai yksityisiss\u00e4 sis\u00e4teattereissa. Uskonkiistojen takia uskonnolliset ja poliittiset aiheet olivat kiellettyj\u00e4 ja siksi maallinen teatteri kasvoi. Yleis\u00f6n kiinnostus teatteriin loi pohjan n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuden kukoistuskaudelle. Suurimmat n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijat olivat William Shakespeare, Christopher Marlowe ja Ben Johnson.<\/li>\n<li>Espanjan ammattiteatteri oli katolisen kirkon suojeluksessa. Kultakauden n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijoita olivat mm. Lope de Vega, Tirso de Molina ja Miguel de Cervantes.<\/li>\n<li>Ranskassa teatteri ja n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuus saivat mahdollisuuden kehitty\u00e4 vasta 1600-luvun alussa, protestanttien ja katolisten v\u00e4lisen sis\u00e4llissodan loputtua. Teatteri ja tanssi nousivat kukoistukseensa Ludvig XIV barokkihovin suojissa. Ranskan kultakauden n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijoita olivat Corneille, Racine ja Moli\u00e8re.<\/li>\n<li>Ludvig XIV tunnetaan erityisesti tanssitaiteen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Jo kuusitoistavuotiaana v. 1635 h\u00e4n esiintyi Jupiterina, \u201dAurinkokuninkaana\u201d baletissa <em>Ballet de Nuit<\/em>. H\u00e4n perusti hovis\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ja tanssinopettaja Lullyn kanssa Kuninkaallisen tanssiakatemian ja Kuninkaallisen ooppera-akatemian.<\/li>\n<li>Teatteritoiminta ja n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuus olivat valtiovallan ja kirkon sensuurin alaisia. Esimerkiksi ajan, paikan ja toiminnan ykseys oli Ranskan akatemian asettama s\u00e4\u00e4nt\u00f6, joka sitoi n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijoita.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-143 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"628\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/003_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-223\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-223'>\n\t\t\t\tCommedia dell&#8217;arten henkil\u00f6hahmot ja tyypillinen lavastus [Bergman, Lighting in the Theatre, s. 150]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Teatterirakennus<\/h2>\n<ul>\n<li>1500-luvun alussa laaja geometrian tutkimus mahdollisti my\u00f6s perspektiivimaalauksen kehittymisen. Perspektiiviopin periaatteita sovellettiin lavastuksissa.<\/li>\n<li>Antiikin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4 ja lavastekoneistoja tutkittiin l\u00e4hteen\u00e4 roomalaisen Vitruviuksen teos <em>De Architectura<\/em>, joka l\u00f6ydettiin v. 1414 ja painettiin v. 1486.<\/li>\n<li>Ferraraan rakennettiin teatteri Vitruviuksen kuvauksen mukaan. Rakennus paloi v. 1532.<\/li>\n<li>Vanhin s\u00e4ilynyt roomalaista arkkitehtuuria j\u00e4ljittelev\u00e4 klassinen teatteri, arkkitehti Andrea Palladion suunnittelema Teatro Olimpico rakennettiin v. 1580\u201384 Vicenzaan, Italiaan.<\/li>\n<li>Ensimm\u00e4inen teatteri, jossa oli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko ja esirippu, oli Parmaan v. 1618 valmistunut Teatro Farnese.<\/li>\n<li>1637 valmistui Venetsiaan ensimm\u00e4inen oopperatalo. Orkesteri sijoitettiin monttuun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n eteen.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaosassa oli monttu, jota k\u00e4ytettiin lavaste-elementtien liikutteluun ja taustan valaisuun.<\/li>\n<li>Italialaisia teatteriarkkitehteja (Serlio, di Somi, Ingegnieri, Sabbattini) kutsuttiin eri maiden hoveihin suunnittelemaan ja toteuttamaan teattereita.<\/li>\n<li>L\u00e4nsi-Euroopassa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 yleistyi teatterirakennuksena oopperan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, jossa orkesteri sijoitettiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n edess\u00e4 olevaan tilaan tai orkesterimonttuun.<\/li>\n<li>Englannissa Inigo Jones lavasti ja suunnitteli teattereita Italiasta saamiensa vaikutteiden pohjalta.<\/li>\n<li>Huomattavimmat Shakespearen ajan Englannin teatterit olivat ulkoilmateattereita (mm. Swan- ja Globe-teatterit), joissa esitykset pidettiin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Ulkoilmateattereita valaistiin my\u00f6s soihduilla p\u00e4iv\u00e4n h\u00e4m\u00e4rtyess\u00e4.<\/li>\n<li>Englannissa sis\u00e4tiloihin rakennetuissa yksityisiss\u00e4 teattereissa esitykset pidettiin usein p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ja valaistus perustui suurista ikkunoista tulevaan p\u00e4iv\u00e4nvaloon. Tragedioita esitettiin ikkunaluukut suljettuina, valaistuksena oli kynttelikk\u00f6jen luoma yleisvalaistus.<\/li>\n<li>1600-luvun barokkiteatterissa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n syvyys syveni entisest\u00e4\u00e4n ja perspektiivilavastuksissa esitettiin loputtomaan kaukaisuuteen katoavia maisemia ja pylv\u00e4ssaleja.<\/li>\n<li>1600-luvulla lavastuksissa korostui barokin taiteelle tyypillinen taituruus, muotojen rikkaus, liioittelu ja hurjuus, liikkeen, toiminnan ja tehokeinojen k\u00e4ytt\u00f6.<\/li>\n<\/ul>\n<h2>Arkkitehdit ja taiteilijat teatterihuvien visualisoijina<\/h2>\n<p>Arkkitehdit toimivat renesanssi- ja barokkiteatterien suunnittelijoina, mutta my\u00f6s lavastajina, valaisijoina ja puvustajina, joskus my\u00f6s ohjaajina. Useat arkkitehdit ja muut teatterihuvien j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t kirjoittivat teoksia, joiden avulla on saatu hyv\u00e4 kuva renessanssiteatterin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<h3>Leonardo da Vinci 1452\u20131519<\/h3>\n<p>Keskiajan liturgisten n\u00e4ytelmien visuaalinen symboliikka ja taivaallinen valo siirtyiv\u00e4t eteenp\u00e4in sek\u00e4 maallisten hovin\u00e4ytelmien ett\u00e4 kirkollisten esitysten kautta 1500-luvulla. Maallisissa esitysmuodoissa kristittyjen paratiisin valloittivat eri tavoin pukeutuneet antiikin olympolaiset. Rakkauden kupidot korvasivat enkelit.<\/p>\n<p>Varhaisrenessanssin tunnetuimmasta taiteilijasta Leonardo da Vincista on tullut monipuolisen renessanssi-taiteilijan esikuva. Leonardo toimi my\u00f6s valosuunnittelijana ja lavastajana.<\/p>\n<p>Milanon herttuan hovissa v. 1490 toteutettu Il Paradiso -n\u00e4ytelm\u00e4 noudatteli liturgisten n\u00e4ytelmien kosmologiaa.<\/p>\n<ul>\n<li>Paratiisia kiersiv\u00e4t seitsem\u00e4n planeetan keh\u00e4t.<\/li>\n<li>Munanmuotoinen, kaksoiskuorella varustettu maailma oli sis\u00e4lt\u00e4 kultainen ja kuorien v\u00e4liss\u00e4 oli monia pieni\u00e4 kynttil\u00f6it\u00e4, jotka loistivat ulomman metallikuoren rei\u2019ist\u00e4 kuin t\u00e4hdet.<\/li>\n<li>T\u00e4htikuvioita kuvaavat kynttil\u00e4t kupolissa loistivat v\u00e4rillisen lasin l\u00e4pi.<\/li>\n<li>Jupiter istui kultaisessa paratiisissaan, muut planeetta-jumalat ja enkelit n\u00e4ytteliv\u00e4t soihdut k\u00e4siss\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<li>Leonardo k\u00e4ytti sek\u00e4 suoraa valoa ett\u00e4 lasipinnan l\u00e4pi kuultavaa valoa, avoimia ja k\u00e4tkettyj\u00e4 valonl\u00e4hteit\u00e4 (Bergman 1977, 39.)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Leonardon mielest\u00e4 optiikka ja valotutkimus oli tieteist\u00e4 t\u00e4rkein. H\u00e4n teki kokeita ja kirjoitti tutkimuksen, josta tosin on s\u00e4ilynyt vain osa. H\u00e4n mittasi valovoimaa, tutki varjon muodostumista, tunsi camera obscuran periaatteen ja kuvan k\u00e4\u00e4ntymisen silm\u00e4n verkkokalvolla. H\u00e4n tutki v\u00e4riaineiden ja valon v\u00e4rioppia.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-143 gallery-columns-2 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"195\" height=\"600\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/014_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-232\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-232'>\n\t\t\t\tLeonardo da Vincin suunnittelema valaisin, jossa oli v\u00e4rillinen lasikupu. [Bergman Lighting in the theatre, s. 54] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl>\n\t\t\t<br style='clear: both' \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Arkkitehti <strong>Sebastiano Serlion<\/strong> laaja teos Architettura julkaistiin vuonna 1530\u20131545. Serlio kuvailee teatterirakennuksen ja perspektiivilavastuksen periaatteet, eri n\u00e4ytelm\u00e4tyyppej\u00e4 varten ihanteelliset lavastukset ja yksityiskohtaisesti my\u00f6s valaistuksen keinoja. Toiminta tapahtui etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ja lavastuksen luoma illuusio oli n\u00e4yttelij\u00f6iden takana. (Tarkemmin <a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/1-4-perspektiivinayttamon-ja-valaistuksen-kehittajia\/\">luvussa 1.4<\/a>)<\/p>\n<p><strong>Leone di Somi<\/strong> toimi Mantuan hovissa teatteriviihteen organisoijana. H\u00e4nen n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 ovat kadonneet mutta s\u00e4ilyneet dialogit (1556\u2013n. 1566) k\u00e4sittelev\u00e4t komedian ja tragedian dramaturgiaa, n\u00e4yttelij\u00e4ntaidetta ja puvustusta sek\u00e4 lavastamista ja valaistusta. Lavasteiden vaihdettavuuden ongelmaan oli kehitetty yhten\u00e4 ratkaisuna <em>periaktoi<\/em> (antiikin kolmiosaiset sivusermit). Nyttelij\u00e4t esiintyiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan sis\u00e4ll\u00e4 ja perspektiivikuva oli syventynyt. (Bergman 1977,\u00a062)<\/p>\n<p><strong>Angelo Ingegnieri<\/strong> toimi useiden hoviteattereiden organisaattorina (Ferrara, Parma, Rooma, Urbino ja Torino) ja n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijana. Teoreettinen tutkielma<em> Il discorso della poesia rappresentativa e del modo di rappresentare le favole sceniche<\/em> julkaistiin vuonna 1598. Siin\u00e4 kuvataan mm. Vicenzan Teatro Olimpicon avajaisn\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 <em>Oedipus Rexi\u00e4 <\/em>(vuonna 1585), jonka ohjaajana Ingegnieri toimi.<\/p>\n<p>Taiteilija <strong>Bernardo Buontalenti<\/strong> toimi lavastajana monissa spektaakkelimaisissa juhlaesityksiss\u00e4 1500-luvun loppupuolella. H\u00e4n ei itse kirjoittanut ty\u00f6skentelyst\u00e4\u00e4n, mutta siit\u00e4 on selostuksia ja kuvia, mm. esitykset toteuttaneen konemestarin kirjoittamana. (Tarkemmin <a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/1-4-perspektiivinayttamon-ja-valaistuksen-kehittajia\/\">luvussa 1.4<\/a>)<\/p>\n<p>1638 julkaistiin<strong> Niccola Sabbattinin<\/strong> teos<em> Pratica de fabricar scene e machine ne\u2019teatri <\/em>(N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneiston suunnittelu ja rakentaminen). H\u00e4nen teoksessaan kuvataan ensi kertaa standardisoitu, toiminnallinen valaistusj\u00e4rjestelm\u00e4, joka koostuu ramppivaloista, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n yl\u00e4puolisesta valaistuksesta (n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon takana) ja sivuvaloista. (Tarkemmin <a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/1-4-perspektiivinayttamon-ja-valaistuksen-kehittajia\/\">luvussa 1.4<\/a>)<\/p>\n<p>Saksalainen arkkitehti <strong>Furttenbach <\/strong>julkaisi teokset <em>Architectura Civilis<\/em>, 1629 ja <em>Architectura Recreationis<\/em>, 1640, sek\u00e4 <em>Mannhaffter Kunst-Spiegel<\/em>, 1663. H\u00e4nen kuvauksensa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikasta ja valaistuksesta ovat hyvin samantapaisia kuin Sabbattinin ja vahvistavat n\u00e4kemyksen vallitsevasta valaistusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Viimeinen teos kuvaa Ulmiin rakennetun koulun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n, mutta lis\u00e4ksi aritmetiikkaa, astronomiaa, vesijohtorakentamista, linnoittamista, ilotulituksia ja 25 sivua teatterin keinojen esittely\u00e4. (Tarkemmin <a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/1-4-perspektiivinayttamon-ja-valaistuksen-kehittajia\/\">luvussa 1.4<\/a>)<\/p>\n<p><strong>Inigo Jones<\/strong> ty\u00f6skenteli Englannin hovissa suurten naamioesitysten j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4. Italiasta vaikutteensa hakenut Jones oli edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 ennen kaikkea l\u00e4pikuultavien lavasteiden kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Italialaisista valaistusvaikutteista huolimatta Englannissa katsomot valaistiin 1600-luvulla edelleen savuttavilla soihduilla.<\/p>\n<h3>Valaistusj\u00e4rjestelm\u00e4n kehittyminen<\/h3>\n<ul>\n<li>Renessanssin varhaisvaiheessa 1400- ja 1500-luvuilla lavastaminen ja teatterivalaistus eliv\u00e4t hedelm\u00e4llist\u00e4 kehityksen ja kokeilujen aikaa.<\/li>\n<li>Valonl\u00e4hteet teatterissa olivat el\u00e4v\u00e4\u00e4 tulta: kynttil\u00f6it\u00e4, soihtuja ja \u00f6ljylamppuja.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ja katsomon p\u00e4\u00e4ll\u00e4 riippui kynttelikk\u00f6j\u00e4. Hovien juhlan\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4 katsomo valaistiin kirkkaasti.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon taakse ja lavasteisiin sijoitettiin valonl\u00e4hteit\u00e4, my\u00f6hemmin my\u00f6s sivukulissien v\u00e4liin heijastimella varustettuja valaisimia.<\/li>\n<li>Hoviteattereissa pyrittiin luomaan valolla loistoa ja v\u00e4rikkyytt\u00e4. My\u00f6s lavasterakennusten katoille sijoitettiin soihturivist\u00f6j\u00e4 tuomaan iloisuutta ja valoa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaan. Yleinen juhliin liittyv\u00e4 tapa oli sytytt\u00e4\u00e4 talojen katoille nuotioita ja soihtuja.<\/li>\n<li>Valotehoa lis\u00e4ttiin monihaaraisilla kynttelik\u00f6ill\u00e4 ja jopa nelj\u00e4n syd\u00e4nlangan \u00f6ljylampuilla.<\/li>\n<li>Valon voimistamiseksi ja muokkaamiseksi kehiteltiin erilaisia heijastimia, linssej\u00e4 ja mekaanisia himmentimi\u00e4.<\/li>\n<li><em>Bozze<\/em> (ital.) oli valaisin, jonka takaosassa oli metalliheijastin ja kynttil\u00f6iden edess\u00e4 nesteell\u00e4 t\u00e4ytetty tasokupera lasipullo. Alkeellinen linssi pehmensi ja hajotti valoa.<\/li>\n<li>Valoa v\u00e4rj\u00e4ttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 linssipulloissa eriv\u00e4risi\u00e4 nesteit\u00e4, sijoittamalla valoja lavasteisiin v\u00e4rillisten lasinpalasten taakse ja sijoittamalla \u00f6ljylamppuja v\u00e4rillisiin lasiastioihin.<\/li>\n<li>Yleisimm\u00e4t valonl\u00e4hteet olivat kynttil\u00e4 ja \u00f6ljylamppu. Kynttil\u00f6iden valoa pidettiin kauniimpana ja el\u00e4v\u00e4mp\u00e4n\u00e4, mutta ne olivat kalliita ja tiputtivat vahaa yleis\u00f6n ja esiintyjien p\u00e4\u00e4lle. \u00d6ljylampun valoa pidettiin hiukan kalseana.<\/li>\n<li>Sek\u00e4 kynttil\u00f6iden ett\u00e4 \u00f6ljylamppujen tehoa lis\u00e4ttiin lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhdess\u00e4 valaisimessa olevien valojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Monihaaraisten kynttelikk\u00f6jen ja monien syd\u00e4nlankojen \u00f6ljylamppujen valoa suunnattiin heijastimien ja peilien avulla.<\/li>\n<li>Himment\u00e4mist\u00e4 varten oli kehitetty lieri\u00f6it\u00e4, jotka voitiin laskea vaijerien avulla kynttil\u00f6iden eteen ja taas tarvittaessa nostaa pois liekin edest\u00e4. Sabbattinin teoksessa oli kuva laitteesta.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 saattoi olla soihtuja kantavia palvelijoita valaisemassa n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. Soihtujen ja lyhtyjen avulla kuvattiin fiktiivisten tapahtumien sijoittuvan \u00f6iseen aikaan.<\/li>\n<li>Sek\u00e4 di Somi ett\u00e4 Ingegnieri suosittelivat mahdollisimman pime\u00e4\u00e4 katsomoa, jolloin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n valo vaikutti kirkkaammalta. Sabbattini kuvailee Serlion n\u00e4kemyksi\u00e4 noudatellen vallitsevan tavan, jossa katsomon etuosa oli kirkkaasti valaistu. Esityksen alkaessa kynttil\u00e4t sytytettiin ensin katsomossa, sitten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4.<\/li>\n<li>Ingegnieri kuvailee yl\u00e4valon, joka sijaitsee n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon takana olevalla valosillalla. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon yl\u00e4osa oli liikkuva, jotta se voidaan laskea alas \u00f6ljylamppujen sytytt\u00e4mist\u00e4 varten. Valo suunnattiin heijastimien avulla kohti etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 tapahtuvaa toimintaa. Valon annettiin my\u00f6s n\u00e4ky\u00e4 l\u00e4pikuultavien koristeiden l\u00e4pi, jotka saatiin n\u00e4in vaikuttamaan valoa hohtavilta. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon yl\u00e4puolisesta valaistuksesta ei tullut pysyv\u00e4\u00e4 ratkaisua etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n valaisuun, koska 1600-luvulla etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 laajeni yleis\u00f6\u00f6n p\u00e4in ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6toiminta tapahtui n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon edess\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Bergman, G\u00f6sta M. 1977.\u00a0 <em>Lighting in the Theatre<\/em>. Uppsala: <span class=\"st\">Almqvist &amp; Wiksell<\/span>.<\/p>\n<p>Paavolainen,Pentti. 1993\/1994. <em>Eurooppalaisen teatterin historiaa monimuoto-opetuksena.<\/em> Opintomoniste. Helsinki.<\/p>\n<p>Penzel, Frederick. 1978. <em>Theatre lighting before electricity.<\/em> Middletown: Wesleyan University Press. UMI Out-of-print Books on Demand, 1989.<\/p>\n<p>Serlio, Sebastiano. 1991. <em>Scener och teatrar, ur Architettura.<\/em> Gide\u00e5. (Ruotsinkielinen ote alkuteoksesta <em>Architettura<\/em>, 1545).<\/p>\n<p>Wickham, Glynne. 1995. <em>Teatterihistoria<\/em>. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, Valtion painatuskeskus.<\/p>\n<h2>Linkkej\u00e4<\/h2>\n<p>Compulite Danor valaistushistoriallinen museo: <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=RQwsDPWWkMc\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=RQwsDPWWkMc<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1500-luvulla uskonpuhdistus jakoi Euroopan ja katolisen kirkon kontrolli yhteiskuntael\u00e4m\u00e4st\u00e4 l\u00f6ystyi. Kirkon vallasta siirryttiin itsevaltaisiin kuningas- ja ruhtinaskuntiin. Kirkon s\u00e4\u00e4telem\u00e4 yhten\u00e4iskulttuuri mureni kansallisten kulttuuripiirteiden korostuessa. 1600-luvulla vastauskonpuhdistusten aikana katolinen kirkko pyrki uudestaan vahvistamaan valtaansa my\u00f6s taiteen keinoin. Renessanssin aikakausi ulottuu 1400- ja 1500-lukujen vaihteesta 1600-luvun loppupuolelle. My\u00f6h\u00e4isrenessanssia eli 1600-lukua kutsutaan barokiksi. Teatteri irtosi uskonnosta Tieteiden kehittyminen [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/143"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=143"}],"version-history":[{"count":37,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/143\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2230,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/143\/revisions\/2230"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=143"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=143"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=143"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}