{"id":145,"date":"2015-03-26T13:38:08","date_gmt":"2015-03-26T11:38:08","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/?p=145"},"modified":"2018-06-04T16:16:03","modified_gmt":"2018-06-04T14:16:03","slug":"1-2-keskiajan-liturgiset-naytelmat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/1-2-keskiajan-liturgiset-naytelmat\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">1.2<\/div> Keskiajan liturgiset n\u00e4ytelm\u00e4t"},"content":{"rendered":"<p>Keinovalon historia teatterissa alkaa keskiajalla, kirkoissa esitettyjen liturgisten n\u00e4ytelmien yhteydess\u00e4. Keskiajalla hallinto ja kulttuuriel\u00e4m\u00e4 olivat tiukasti katolisen kirkon valvonnassa. Kirkkoruhtinaiden rakennuttamat korkeuksia hipovat goottilaiset kirkot ja katedraalit olivat hengellisen ja maallisen mahdin osoituksia.<\/p>\n<p><strong>800\u20131200<\/strong> Varhaiskeskiaika<br \/>\n<strong>1200\u20131400<\/strong> Syd\u00e4nkeskiaika (Italiassa jo varhaisrenessanssi)<br \/>\n<strong>1400\u20131500<\/strong> My\u00f6h\u00e4iskeskiaika (Italiassa jo t\u00e4ysrenessanssi)<\/p>\n<ul>\n<li>P\u00e4\u00e4si\u00e4ismessuun liittyv\u00e4 liturginen draama kehittyi 900-luvulta alkaen, muuttuen vuorottelevasta liturgisten tekstien kuorolaulusta v\u00e4hitellen n\u00e4ytelm\u00e4llisemm\u00e4ksi, mutta tarkasti liturgiaa noudattavaksi teatterin\u00e4ytelm\u00e4ksi.<\/li>\n<li>Joulukuvaelmia esitettiin 1000-luvulta alkaen vapaammin n\u00e4ytelm\u00e4llisin\u00e4.<\/li>\n<li>Esitysten kehitytty\u00e4 realistisemmiksi ja koomisemmiksi tuli tarve erottaa n\u00e4ytelm\u00e4 varsinaisesta messusta eri esitysaikaan, kirkon julkiseen osaan tai ulos.<\/li>\n<li>Fransiskaanimunkkien kansankieliset opetusn\u00e4ytelm\u00e4t kehittyiv\u00e4t 1200-luvulla.<\/li>\n<li>1400-luvulla keskikes\u00e4n Pyh\u00e4n ruumiin juhlasta kehittyi monip\u00e4iv\u00e4inen, loistelias teatteritapahtuma. Tarvittiin eri teht\u00e4viin eriytyneit\u00e4 osaajia, mik\u00e4 johti v\u00e4hitellen erikoistuneiden teatteriammattien syntyyn.<\/li>\n<li>Erityisesti Firenzen kirkoissa p\u00e4\u00e4si\u00e4isaikana toteutetut n\u00e4ytelm\u00e4t saavuttivat 1400-luvulla mahtavat mittasuhteet.<br \/>\nMy\u00f6h\u00e4iskeskiajalla my\u00f6s hoveissa alettiin esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4 sis\u00e4tiloissa.<\/li>\n<li>Toreilla esitettiin kansanomaisia komedioita, commedia del\u2019artea.<\/li>\n<li>Uskonpuhdistus erotti uskonnon ja katoliseen kirkkoon identifioituneen teatterin toisistaan.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-145 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"360\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/002_.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-222\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-222'>\n\t\t\t\tNeitsyen kuolema ja yl\u00f6snousemus, Gerolamo da Vicenza,1488. [Bergman Lighting in the theatre, s. 35]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3>Valoisuuden filosofia<\/h3>\n<p>Uusplatoninen ja skolastinen filosofia kehittyiv\u00e4t 1100- ja 1200-luvuilla. Niiden mukaan Jumala loi valon joka manifestoitui enkeleiss\u00e4 ja jumalallisessa armossa ja lopulta optisena valona \u2013 jumaluuden ilmestyksin\u00e4 eri tasoilla. Mit\u00e4 suurempi valoisuus materiaalisen maailman ilmi\u00f6ihin liittyi, sit\u00e4 korkeammalla henkisell\u00e4 tasolla ne olivat universumin pyh\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4. Elementtien pyhyys m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi niiden valoisuuden perusteella: tuli, ilma, vesi, maa. Eri materiaalit, metallit, kivet ja v\u00e4rit olivat vastaavasti j\u00e4rjestyksess\u00e4 valovoimaisuutensa perusteella.<\/p>\n<p>Liturgisten esitysten lavastus perustui eri tapahtumapaikkojen simultaaniseen sijoitteluun kirkon tilassa. Henkil\u00f6hahmot esiintyiv\u00e4t \u201dtaloissaan\u201d, jotka olivat henkil\u00f6\u00f6n symbolisesti liittyvi\u00e4 korokkeita tai rakennelmia. Rakennelmien v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 tilaa k\u00e4ytettiin taloihin liittyv\u00e4n\u00e4 laajempana n\u00e4yttelemisalueena, paikasta toiseen liikkuvien henkil\u00f6iden alueena ja my\u00f6s yleis\u00f6n liikkumatilana. Keskiajan hierarkkista maailmankuvaa ilment\u00e4\u00e4 my\u00f6s kirkon korkeuserojen k\u00e4ytt\u00f6, maalliset esiintyj\u00e4t olivat katsojien silmien tasolla, taivaalliset ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 korkeuksissa.<\/p>\n<p>Kirkkovuoden suuriin juhliin liittyviss\u00e4 liturgisissa n\u00e4ytelmiss\u00e4 valolla oli symbolinen teht\u00e4v\u00e4. P\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 Jeesuksen kuoltua valo v\u00e4henee kunnes vain yksi kynttil\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n palamaan ja yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen kirkko syttyy t\u00e4yteen valon loistoon. Betlehemin t\u00e4hti vaelsi l\u00e4pi kirkon, johdattaen tiet\u00e4j\u00e4t kohti seime\u00e4. Enkelien kantamat kynttil\u00e4t sokaisivat Jeesuksen hautaa vartioivat roomalaiset.<\/p>\n<p>Keskiajan taiteessa valon metafysiikka on l\u00e4pik\u00e4yv\u00e4\u00e4: kulta, hopea, jalokivet ja kiilteet loistavat kuvattavissa pyhiss\u00e4 aiheissa, kuvat loistavat omaa mystist\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4 tulvivaa valoaan, jota ei ole lainattu optisista l\u00e4hteist\u00e4 kuten auringolta. Varjoja ei ole.<\/p>\n<h3>Valodramaturgiaa ja pyrotekniikkaa<\/h3>\n<p>1400-luvulla uskonpuhdistuksen ja vastauskonpuhdistuksen jakaessa Eurooppaa, Italian katolisen kirkon piiriss\u00e4 panostettiin entist\u00e4 komeampien esitysten valmistamiseen kirkoissa. Erityisesti p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ja helluntain tapahtumia esitettiin messun yhteydess\u00e4 mahtavina liturgisina n\u00e4ytelmin\u00e4.<\/p>\n<p>Kuvaukset koskevat harvinaisen rikkaasti ja suuressa mittakaavassa tehtyj\u00e4 esityksi\u00e4, mutta vastaavia n\u00e4ytelmi\u00e4 esitettiin pienimuotoisempina toteutuksina vuosittain eri puolilla Eurooppaa. Niiss\u00e4kin oli keskeist\u00e4 el\u00e4v\u00e4n valon dramaturginen aspekti ja kosmosta kuvaava lavastus. Samanlainen kuvasto siirtyi my\u00f6s maallisiin esityksiin ja lopulta barokin oopperan kautta eteenp\u00e4in.<\/p>\n<p>Pyroteknisi\u00e4 keinoja k\u00e4ytettiin yl\u00f6snousemusn\u00e4ytelmiss\u00e4 pyh\u00e4n hengen kyyhkyn pyrst\u00f6st\u00e4 sinkoavina ilotulituksina ja maallisissa esityksiss\u00e4 helvetin tulen ruutisavuina. 1500-luvulta eteenp\u00e4in ilotulitukset tulivat hoviesitysten kohokohdiksi.<\/p>\n<h3>Vasari: Le vite de\u00b4pi\u00f9 eccelenti pittori, scultori ed architectti (1550)<\/h3>\n<p>Taitelilijakuvauksia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kirjassaan Giorgio Vasari kuvaa kahta satakunta vuotta aiemmin esitetty\u00e4 liturgista n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4. Molemmissa oli vaikeaa ja monimutkaista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikkaa, kirkon korkean ja syv\u00e4n arkkitehtuurin hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4, samoin kuin vaativia pyroteknisi\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n<p>Taiteilija Filippo Brunelleschi, joka kuoli vuonna 1446, oli Leonardo da Vincin ohella t\u00e4rke\u00e4 renessanssiajan lavastaja. H\u00e4n valmisti Vasarin kuvaaman Marian ilmestys -esityksen (vuosilukua ei mainittu). Kuten liturgisissa n\u00e4ytelmiss\u00e4 yleens\u00e4kin, lavastus oli simultaaninen. Alhaalla maan tasalla oli Marian koroke. Liukuovilla varustettu Jumalan valtakunta oli rakennettu korkealle korokkeelle, josta kulki k\u00f6ysirata alas Marian korokkeen luo. N\u00e4ytelm\u00e4n dramaturgiassa valolla oli aivan keskeinen, symbolinen rooli.<\/p>\n<p>Kosmoksen rakennetta kuvasi py\u00f6riv\u00e4 puolipallo, joka sis\u00e4lsi eri tavalla liikkuvia osia. Se pystyttiin nostamaan ja laskemaan vaijerien avulla enkeleineen p\u00e4ivineen kirkon lattiatasosta yl\u00f6s taivaaseen. Enkelit olivat planeettojen kehill\u00e4 seisovia pikkupoikia. Pallossa oli ylemp\u00e4n\u00e4 kolme valokeh\u00e4\u00e4, jotka vaikuttivat pilvien lomassa tuikkivilta t\u00e4hdilt\u00e4, pikku lyhtyjen edess\u00e4 oli pumpulia. Kaiken keskell\u00e4 oli soikea kuparinen rakennelma, jossa enkeli Gabriel seisoi. Se oli varustettu kaksoiskuorella, jonka ulommassa kuoressa oli pieni\u00e4 luukkuja, joista kynttil\u00e4t loistivat taivaallista valoa.<\/p>\n<p>Kun taivaalta ilmestyv\u00e4 jumalkone laskeutui maan tasalle, valot himmennettiin painamalla jousesta ja kannet peittiv\u00e4t kaikki rei\u00e4t. Kun Gabriel kohosi takaisin ilmaan, valot syttyiv\u00e4t taas loistamaan. Enkelin takana paljastui liukuovien takaa valtaistuimellaan istuva is\u00e4jumala, musiikki kohosi, maan puolipallo enkeleineen py\u00f6ri ymp\u00e4ri ja valtava kynttil\u00f6iden rykelm\u00e4 loisti. Loistelias n\u00e4ky vakuutti yleis\u00f6n paratiisin ihanuudesta.<\/p>\n<h3>Ven\u00e4l\u00e4inen piispa Ssusdal Italian opintomatkalla<\/h3>\n<p>Toinen Marian ilmestys -n\u00e4ytelm\u00e4, jonka piispa Abraham Ssusdal pikkutarkasti kuvasi, esitettiin vuonna 1439 Firenzess\u00e4. Kirkon korkeuksissa on korotettu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, jossa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Jumala ja enkelit paratiisissa. Paratiisia ymp\u00e4r\u00f6i kosmoksen rakennetta ilment\u00e4v\u00e4t seitsem\u00e4n valokeh\u00e4\u00e4, jotka muodostuvat yhteens\u00e4 tuhannesta \u00f6ljylyhdyst\u00e4. Alhaalla on Marian ja profeettojen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Yleis\u00f6 sijoittuu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden v\u00e4liin.<\/p>\n<p>Kun Mariaa ja profeettoja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 verho aukaistaan, ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 paratiisista tulee k\u00f6ysirataa pitkin enkeli Gabriel puettuna lumivalkoiseen kultakoristeiseen pukuun ja kultaisiin siipiin. Ilmestysdialogin j\u00e4lkeen Jumalan luota paratiisista l\u00e4htee kolmea lankaa my\u00f6ten tulis\u00e4de kohti Mariaa ja profeettoja, palaten sitten takaisin paratiisiin ja t\u00e4ytt\u00e4en koko kirkon kipin\u00f6ill\u00e4. Paratiisikorokkeelta l\u00e4htee voimistuva ruutilankas\u00e4de joka sytytt\u00e4\u00e4 kaikki kirkon kynttil\u00e4t vahingoittamatta esiintyji\u00e4 tai katsojia. Koko kirkko on t\u00e4ynn\u00e4 ukkosen jylin\u00e4\u00e4 ja sinkoilevia kipin\u00f6it\u00e4, ja lyhtyjen syttyess\u00e4 loistavaa paratiisin valoa. Enkeli lent\u00e4\u00e4 siipi\u00e4\u00e4n liikutellen yleis\u00f6n p\u00e4iden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00f6ysirataansa pitkin takaisin paratiisiin. Kun enkeli on perill\u00e4 paratiisissa ruutilankas\u00e4de sammuu ja verhot vedet\u00e4\u00e4n korokkeiden eteen.<\/p>\n<p>Piispa Abraham Ssusdal kuvaa my\u00f6s yl\u00f6snousemusn\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, jossa kirkon korkeutta taas k\u00e4ytettiin tehokkaasti. Jumala paratiisissa oli noin parinkymmenen metrin korkeudessa korokkeella, josta h\u00e4n l\u00e4hetti alas kauniin pilven, kahden kultasiipisen enkelin kera, noutamaan Jeesusta \u00d6ljyvuorelta. Jeesus liit\u00e4\u00e4 k\u00f6ysien avulla kohti pilve\u00e4, ja kun h\u00e4n tavoittaa sen se kietoo h\u00e4net sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja sen sis\u00e4ll\u00e4 oleva kynttil\u00e4paljous syttyy palamaan. Loistava pilvi kohoaa takaisin paratiisiin, ja perille p\u00e4\u00e4sty\u00e4 musiikki loppuu ja kaikki pimenee. J\u00e4lleen kerran valo symbolisoi jumalan voimaa ja olemusta. N\u00e4ytelmien on t\u00e4ytynyt tehd\u00e4 valtava vaikutus ihmisiin.<\/p>\n<h3>Uskonnolliset ulkoilmaesitykset<\/h3>\n<p>Keskiajan ulkoilman\u00e4ytelmi\u00e4, joissa kuvattiin helvetin kauhuja, hallitsi tulen r\u00e4tin\u00e4, lieskat ja savu. Tulen ahmivat lieskat vakuuttivat kaikki helvetin kauheudesta. Helvetin pahuutta ei haluttu esitt\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 kirkon pyhyytt\u00e4 tahraamassa.<\/p>\n<p>Ulkoilmaesityksiss\u00e4 kuvattiin valoa ja sen symboloimia pyhi\u00e4 arvoja maalaamalla valo pigmenteill\u00e4 pintaan. Esimerkiksi enkeli Rafaelin kasvot m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ohjeissa maalattavan punaiseksi ja Jeesuksen k\u00e4det ja kasvot kullalla, ja Jeesus kantoi takanaan suurta aurinkoa.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 valo joko maalattiin tai ker\u00e4ttiin valon heijastuksia tekem\u00e4ll\u00e4 metallinen s\u00e4dekeh\u00e4. My\u00f6s enkeli Luciferilla oli Vanhan Testamentin mysteerin\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 heijastavasta materiaalista tehty s\u00e4ken\u00f6iv\u00e4 aurinko takanaan. Italialaisessa ulkoilman\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 auringon s\u00e4teit\u00e4 piti suunnata Jeesuksen ilmestymiseen vuorisaarnassa h\u00e4nen p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n olevalla kirkkaaksi kiillotetulla aurinkoa heijastavalla maljalla. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ohjeissa oltiin varauduttu pilviseen s\u00e4\u00e4h\u00e4n, jolloin peilin korvaisivat \u201dsoihdut tai jotkin muut valot\u201d.<\/p>\n<p>Symbolista pimeytt\u00e4 kuvattiin my\u00f6s maalatulla v\u00e4rill\u00e4. Esitett\u00e4ess\u00e4 luomiskertomusta valon erottamista pimeydest\u00e4 ilmennettiin kankaalla, joka oli osittain valkoinen, osittain musta. Jeesuksen k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 paratiisin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleva aurinko k\u00e4\u00e4nnettiin ja verenpunainen puoli paljastettiin kun Jeesuksen kuolinkohtaus koitti.<\/p>\n<p>Rooman Colosseumissa esitettiin my\u00f6s \u00f6isin uskonnollisia n\u00e4ytelmi\u00e4, kalliissa lavastuksissa ja soihtujen valossa.<\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Bergman, G\u00f6sta M. 1977.\u00a0 <em>Lighting in the Theatre<\/em>. Uppsala: <span class=\"st\">Almqvist &amp; Wiksell<\/span>.<\/p>\n<p>Wickham, Glynne. 1995. <em>Teatterihistoria<\/em>. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, Valtion painatuskeskus.<\/p>\n<p>Paavolainen,Pentti. 1993\/1994. <em>Eurooppalaisen teatterin historiaa monimuoto-opetuksena.<\/em> Opintomoniste. Helsinki.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Keinovalon historia teatterissa alkaa keskiajalla, kirkoissa esitettyjen liturgisten n\u00e4ytelmien yhteydess\u00e4. Keskiajalla hallinto ja kulttuuriel\u00e4m\u00e4 olivat tiukasti katolisen kirkon valvonnassa. Kirkkoruhtinaiden rakennuttamat korkeuksia hipovat goottilaiset kirkot ja katedraalit olivat hengellisen ja maallisen mahdin osoituksia. 800\u20131200 Varhaiskeskiaika 1200\u20131400 Syd\u00e4nkeskiaika (Italiassa jo varhaisrenessanssi) 1400\u20131500 My\u00f6h\u00e4iskeskiaika (Italiassa jo t\u00e4ysrenessanssi) P\u00e4\u00e4si\u00e4ismessuun liittyv\u00e4 liturginen draama kehittyi 900-luvulta alkaen, muuttuen vuorottelevasta liturgisten [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/145"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=145"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/145\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2087,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/145\/revisions\/2087"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=145"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=145"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=145"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}