{"id":19,"date":"2015-03-18T16:40:01","date_gmt":"2015-03-18T14:40:01","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/?p=19"},"modified":"2024-01-22T14:09:41","modified_gmt":"2024-01-22T12:09:41","slug":"11-2-informaatioajan-valaistustekniikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/11-2-informaatioajan-valaistustekniikka\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">11.2<\/div> Informaatioajan valaistustekniikka"},"content":{"rendered":"<p>Teatterivalaistus on digitaalitekniikan my\u00f6t\u00e4 muuttunut viime vuosikymmenin\u00e4 nopeammin kuin aiemmin satojen vuosien aikana. Tietotekniikan kasvava osuus valaistustekniikassa on asettanut aivan uudet vaatimukset valosuunnittelijan ilmaisun lis\u00e4ksi my\u00f6s valaistusteknisen henkil\u00f6kunnan ammattitaidolle. Valaistusmestareiden ja valomiesten pit\u00e4\u00e4 hallita ohjelmointia, hienomekaniikkaa ja elektroniikkaa. Valonohjauksen monipuolistuessa kehittyi tarve my\u00f6s uudelle teatteritekniselle ammatille, valo-operaattorille.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-19 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"777\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Kansallisooppera_paanayttamo-1024x777-1.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2163\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Kansallisooppera_paanayttamo-1024x777-1.jpg 1024w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Kansallisooppera_paanayttamo-1024x777-1-800x607.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2163'>\n\t\t\t\tSuomen Kansallisoopperan p\u00e4\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. [Suomen Kansallisooppera, Heikki Tuuli]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p class=\" wp-image-733\">Uusi tekniikka on muuttanut teattereiden ty\u00f6menetelmi\u00e4 ja valaistusteknisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Kun esitysvaihdossa aiemmin jouduttiin suuntaamaan ja filtter\u00f6im\u00e4\u00e4n kymmeni\u00e4 valaisimia, on liikkuvilla valoilla varustetussa teatterissa tarpeen sijoittaa ja suunnata vain joitakin esityskohtaisia erityisvalaisimia. Toisaalta esitysten viimeistellyn visuaalisuuden vaatimus voi tarkoittaa suurtakin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 erityiskalustoa. Valosuunnittelun ty\u00f6v\u00e4lineiden joukkoon, ainakin suuremmissa teatteri-ja oopperataloissa, on 2000-luvulla tullut tarkassa kolmiulotteisessa mallissa tehty valotilanteiden ja lavastuksen simulointi. Valotilanteiden raakaversiot voidaan ohjelmoida mallissa ja ohjelmointiaika n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 painottuu viimeistelyyn.<\/p>\n<p class=\" wp-image-733\">Ohjelmoitavat valop\u00f6yd\u00e4t yleistyiv\u00e4t 1980-luvulta alkaen. Kun lastentaudeista p\u00e4\u00e4stiin, ne monipuolistivat ja helpottivat ohjelmointia ja valojen toistoa ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Valotilanteiden tarkka rytmin s\u00e4\u00e4tely, rinnakkaisten tilanteiden yht\u00e4aikainen ajo, moniaikaiset vaihdot ja miltei rajattoman tilanne- ja kanavam\u00e4\u00e4r\u00e4n hallinta mahdollistivat aiempaa hienoviritteisemm\u00e4n ja tarkemman ty\u00f6skentelyn.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-19 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"360\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/113.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-736\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-736'>\n\t\t\t\tYksinkertainen ohjelmoitava valop\u00f6yt\u00e4 Tatarakas-hevosteatterissa v. 2004. [Sirje Ruohtula]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Teatterin valaistustekniikka muuttui radikaalisti vuosituhannen vaihteessa, kun konventionaaliset halogeenivalonheittimet saivat rinnalleen ohjelmoitavat, liikkuvat valonheittimet. Rock-musiikista teatteriin tiens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4neet valaisimet olivat aluksi meluisia ja niit\u00e4 k\u00e4ytettiinkin l\u00e4hinn\u00e4 musikaaleissa luomassa n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 efektej\u00e4. Varsinaiseen teatterik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vakiintuivatkin ensin valaisimen eteen asennetut liikkuvat, ohjelmoitavat peilit, ohjelmoitavaan sankaan liitetyt valonheittimet ja ohjelmoitavien heittimien halogeeniversiot. Kun valaisinten j\u00e4\u00e4hdytystekniikka kehittyi, yleistyiv\u00e4t liikkuvat valot kaiken kokoisilla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n<p>LED-tekniikan kehitys oli toinen 2000-luvun alun suuri valaistustekninen muutos. Perinteiset filtterirullav\u00e4rinvaihtajat on v\u00e4hitellen syrj\u00e4ytetty uuden sukupolven tehokkailla RGB-LED-valaisimilla.\u00a0 My\u00f6s valkoisen valon LED-heittimet ovat 2010-luvun puoliv\u00e4liin menness\u00e4 kehittyneet paremmiksi. Aluksi LEDien valo oli liian violettia tyydytt\u00e4v\u00e4n valkoisen valon luomiseen.<\/p>\n<p>Uusi tekniikka tuotti uudenlaista v\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n estetiikkaa ja onglemanratkaisua valonl\u00e4hteiden v\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tilan muuttuessa l\u00e4mpim\u00e4ns\u00e4vyisist\u00e4 halogeenipolttimoista kylm\u00e4nvalkoista valoa tuottaviin purkauslamppuihin. Liikkuvat valot on yleisimmin varustettu dikroidilasifilttereill\u00e4, joiden tuottamat v\u00e4ris\u00e4vyt ovat entist\u00e4 v\u00e4riskaalaa kirkkaampia. LEDien tuottamat v\u00e4ris\u00e4vyt ovat usein jopa purkauslamppujen ja dikroidifilttereiden tuottamia v\u00e4ris\u00e4vyj\u00e4 kyll\u00e4isempi\u00e4. 1980- ja 1990-lukujen hienovaraiset valkoisen valon v\u00e4riskaalat ovat harvinaistuneet.<\/p>\n<h3>Intermediaalisuus<\/h3>\n<p>Intermediaalisuus tarkoittaa eri medioiden vuorovaikutussuhteita sis\u00e4lt\u00f6jen, estetiikan ja merkitysten tasolla. Mediav\u00e4lineet vaikuttavat kulttuurin kokemiseen, kulttuuriin osallistumiseen ja sis\u00e4lt\u00f6jen tuottamiseen yh\u00e4 keskeisemmin. Medioiden rajat h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4t \u2013\u00a0sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja v\u00e4lineit\u00e4 lainataan ja kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n mediasta toiseen. Digitaaliset sis\u00e4ll\u00f6t, intertekstuaalisuus, ep\u00e4lineaarisuus ja avoin rakenne ovat nykyteatterin keskeisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Intermediaalisuutta teatterissa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan lavastaja ja tutkija\u00a0Maiju Loukola selvent\u00e4\u00e4 multimediaalisuuden (monimediaalisuus) ja intermediaalisuuden (medioidenv\u00e4lisyys) k\u00e4sitteit\u00e4 mm. Greg Giesekammin jaottelun pohjalta. Multimedia liittyy erilaisten mediav\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esityksen lavastuksen ja valaistuksen rinnalla. Elokuvaa, videota ja muita tietokoneavusteisia tekniikoita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n visuaalis-tilallisina, tulkintaa ja tarinaa tukevina ja t\u00e4ydent\u00e4vin\u00e4 merkkein\u00e4 ja viittein\u00e4. Intermediaalisuudesta on Giesekammin m\u00e4\u00e4rittelyn mukaan kyse silloin, kun eri mediat ovat aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa esiintyjien kanssa ja ovat osaltaan rakentamassa hahmon karakt\u00e4\u00e4ri\u00e4. Loukola tuo esiin my\u00f6s mediataiteilija Kaisu Kosken tutkimusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4t toisenlaiset tulkinnat, joiden mukaan intermediaalisuus liittyy ennenkaikkea taiteidenv\u00e4lisyyteen, esitt\u00e4v\u00e4n taiteen uusiin hybridisiin muotoihin ja siihen, miten uudet mediat ovat laajentaneet mahdollisuuksia k\u00e4sitell\u00e4 &#8220;ruumiillisuuteen kytkeytyvi\u00e4 tilan ja ajan parametrej\u00e4&#8221;. Kosken mukaan Frida Chapple ja Chiel Kattenbelt kuvailevat intermediaalisuutta pehme\u00e4rajaiseksi v\u00e4litilaksi, jossa tilat, mediat ja todellisuudet sekoittuvat. Intermediaalisuus m\u00e4\u00e4rittyy esityksen mahdollistamaksi ajattelun ja prosessien muutokseksi (Loukola 2014, 62\u201363.)<\/p>\n<p>Intermediaalisen ja intertekstuaalisen teatterin edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 The Wooster Groupin ty\u00f6skentely New Yorkissa 1970-luvulta l\u00e4htien. Elizabeth LeCompten johdolla ty\u00f6skentelev\u00e4 teatterikollektiivi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u201darkkitehtonisen rakenteen\u201d elementtein\u00e4 vaihtuvia n\u00e4k\u00f6kulmia ja viitekehyksi\u00e4, sekoittaen omael\u00e4m\u00e4kerrallisuutta, dokumentteja, improvisaatiota, teatteriklassikoita ja fiktiota. Ryhm\u00e4n teoksissa n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6h\u00f6n rinnastuvat vuorovaikutteisessa suhteessa ryhm\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t mediav\u00e4lineet ja teknologiat, etenkin video. The Wooster Group ei hifistele, vaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 matalaa teknologiaa: televisioita ja videomonitoreja, piuhat ja tekniikka ovat n\u00e4kyviss\u00e4.<\/p>\n<p>2000-luvun alussa skenografinen ilmaisu on saanut uusia ulottuvuuksia pitk\u00e4lle kehitettyjen interaktiivisten k\u00e4ytt\u00f6liittymien kautta. Liiketunnistus mahdollistaa esiintyj\u00e4n kehon ja mediav\u00e4lineiden interaktiivisen suhteen tai yleis\u00f6n ja teoksen v\u00e4lisen vuorovaikutuksen.<\/p>\n<h3>Projisointi<\/h3>\n<p>Projisointi ja videon k\u00e4ytt\u00f6 ovat keskeisi\u00e4 lavastuksen ja valaistuksen v\u00e4lineit\u00e4 niin oopperassa, draamateatterissa kuin tanssissakin. Projisoidun kuvan k\u00e4ytt\u00f6tavat ja sis\u00e4ll\u00f6t ovat moninaisia:<\/p>\n<ul>\n<li>Fiktiivisen tilan, ajan ja paikan luominen.<\/li>\n<li>Dokumentaarisen sis\u00e4ll\u00f6n sis\u00e4llytt\u00e4minen esitykseen.<\/li>\n<li>Poliittisen teatterin jatkumosta nouseva informaatiokriitiikki.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan ja l\u00e4hikuvan rinnastaminen.<\/li>\n<li>Kommentoiva, lis\u00e4\u00e4v\u00e4, kriittinen informaatio.<\/li>\n<li>T\u00e4ss\u00e4 ja toisaalla \u2013\u00a0tilojen ja aikatasojen rinnastaminen.<\/li>\n<li>Ennalta kuvatun materiaalin k\u00e4ytt\u00f6, suoraprojisointi ja n\u00e4iden rinnastukset.<\/li>\n<li>K\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4ri\u00e4 ja liikett\u00e4 tuottavana valonl\u00e4hteen\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Projisointiin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t v\u00e4lineet ja tekniikat ulottuvat laajaan aikaperspektiiviin. 1970-luvulta alkaen yleistyneet multimediaesitykset toteutettiin tavallisilla diaprojektoreilla. Suurkuvaprojisointeja on toteutettu mm. Panin ja Reiche &amp; Vogelin laitteilla. Saksan ja It\u00e4vallan oopperalavoilla t\u00e4ysimittaisen projisoidun lavastuksen toteutukseen saatettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa pariakymment\u00e4 suurkuvaprojektoria. 2000-luvulla suuren valotehon videotykit ovat laajalti syrj\u00e4ytt\u00e4neet muut projisointiv\u00e4lineet. Virtuaalilavastukset, 3D-animaatiot, liikkeentunnistus ja muut uutta teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t kuvantamisen tekniikat ovat skenografian keinoina t\u00e4rke\u00e4 osa nykyteatterin intermediaalisuutta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-19 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"886\" height=\"585\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Poppean-kruunaus_Sakari-Viika2231.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-1121\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Poppean-kruunaus_Sakari-Viika2231.jpg 886w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Poppean-kruunaus_Sakari-Viika2231-800x528.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 886px) 100vw, 886px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-1121'>\n\t\t\t\tMonteverdi, Poppean kruunaus, 2015. Ohjaus Vilppu Kiljunen, lavastus, video- ja valosuunnittelu Tarja Ervasti, pukusuunnittelu Marja Uusitalo. [Sakari Viika]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"886\" height=\"591\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Poppean-kruunaus_Sakari-Viika528.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-1119\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Poppean-kruunaus_Sakari-Viika528.jpg 886w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Poppean-kruunaus_Sakari-Viika528-800x534.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 886px) 100vw, 886px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-1119'>\n\t\t\t\tMonteverdi, Poppean kruunaus, 2015. Ohjaus Vilppu Kiljunen, lavastus, video- ja valosuunnittelu Tarja Ervasti, pukusuunnittelu Marja Uusitalo. [Sakari Viika]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3 class=\"size-full wp-image-1013\">Liikkuvat valot<\/h3>\n<p>Jo 1930-luvulla Herbert F. King patentoi s\u00e4hk\u00f6moottoreilla varustetun, joystickin avulla kauko-ohjattavan valonheittimen, jossa voitiin kontrolloida valokiilan kokoa sek\u00e4 heittimen vaaka- ja pystysuuntaista liikett\u00e4 (pan ja tilt). Century Lighting kehitti elokuvavalaisuun tarkoitettuja et\u00e4ohjattuja valonheittimi\u00e4, ja NBC rakensi 1950-luvulla t\u00e4ysin automatisoidun elokuvastudion. Kliegel Brothersin 1930-luvulla kehitt\u00e4m\u00e4 s\u00e4hk\u00f6mekaanisesti et\u00e4ohjattava v\u00e4rinvaihtaja oli valonheittimen eteen asennettu kotelo, jossa oli kuusi v\u00e4rifiltteri\u00e4.<\/p>\n<p>Ohjelmoitavat, ns. liikkuvat valonheittimet tulivat ensin konserttik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1980-luvun alussa. Genesis-yhtyeen ja Variliten yhteisty\u00f6 r\u00e4j\u00e4ytti valaistuksen mahdollisuudet uudelle tasolle. Liikkuvat valot yleistyiv\u00e4t ensin oopperataloissa ja suurissa teatterilaitoksissa. 2010-luvulla liikkuvat valonheittimet ovat vakiintuneet teatterik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaikenkokoisissa teatteritaloissa.<\/p>\n<p><strong>Ohjelmoitavia heittimi\u00e4<\/strong> on k\u00e4ytetty useilla t\u00e4ysin toisistaan poikkeavilla tavoilla, joista t\u00e4rkeimm\u00e4t:<\/p>\n<ul>\n<li>Luomaan n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 efektej\u00e4: valon suunnan, muodon ja v\u00e4rin n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 vaihtelua. Liikeominaisuuksia, goboja ja muita efektej\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n n\u00e4kyvin\u00e4 tilanteina.<\/li>\n<li>Korvaamaan perinteisi\u00e4 valonheittimi\u00e4: valon suunnan, muodon ja v\u00e4rin vaihdokset tapahtuvat huomaamattomasti. K\u00e4ytt\u00f6 perinteisten valonheittimien tapaan, jolloin valaisimen suuntaus, v\u00e4rimuutokset ja muut s\u00e4\u00e4d\u00f6t uuteen asemaan tehd\u00e4\u00e4n sammutettuna.<\/li>\n<li>Valoarkkitehtuurin luominen: valokiilat muodostavat dynaamista sommittelua n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6avaruudessa. Valokiilat n\u00e4kyv\u00e4t ilmatilassa usvan tai savun ansiosta. Valokiilojen liike tuo valaistukseen selv\u00e4sti havaittavan aika-aspektin.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Teatterit siirtyiv\u00e4t s\u00e4hk\u00f6valon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Jokaista hiilikaarilamppua piti ohjata ja s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 manuaalisesti. Tarve kauko-ohjaukselle esitettiin jo varhain, mutta s\u00e4hk\u00f6moottoreilla varustettuja kauko-ohjattavia heittimi\u00e4 alettiin valmistaa vasta 1900-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Varsinaiset liikkuvat valonheittimet kehitettiin 1980-luvulta alkaen.<\/p>\n<ul>\n<li><strong>1906<\/strong> ensimm\u00e4inen patentti kauko\u00ad\u2010ohjattavalle hiilikaarilampulle. Hiilitankojen s\u00e4\u00e4tely kauko-ohjatusti oli amerikkalaisen Edmund Sohlbergin keksint\u00f6.<\/li>\n<li><strong>1925 ja 1936<\/strong> ensimm\u00e4iset patentit liikeominaisuuksien kauko-ohjaukselle. Herbert F. King kehitti s\u00e4hk\u00f6moottoreilla varustetun, joystickin avulla kauko-ohjattavan valonheittimen, jossa voitiin kontrolloida valokiilan kokoa sek\u00e4 heittimen vaaka- ja pystysuuntaista liikett\u00e4 (pan ja tilt).<\/li>\n<li><strong>1949<\/strong> Century Lighting kehitti elokuvavalaisuun tarkoitettuja et\u00e4ohjattuja valonheittimi\u00e4.<\/li>\n<li>\u00a0<strong>1950-luvulla<\/strong> NBC rakensi t\u00e4ysin automatisoidun elokuvastudion.<\/li>\n<li><strong>1930-luvulla<\/strong> Kliegel Brothers kehitti s\u00e4hk\u00f6mekaanisesti et\u00e4ohjattavan v\u00e4rinvaihtajan. Valonheittimen eteen asennettavaan koteloon mahtui kuusi v\u00e4rifiltteri\u00e4.<\/li>\n<li><strong>1930-luvulla<\/strong> yhdysvaltalainen George Izenour (s. 1912) kehitti useita liikkuvan valonheittimen prototyyppej\u00e4 reperutaariteattereiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Servo-ohjatussa fresnell-heittimess\u00e4 voitiin s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 avautumiskulmaa, tarkennusta, suuntausta (pan ja tilt) sek\u00e4 v\u00e4ri\u00e4. Tekniikassa oli viel\u00e4 ongelmia, kuten polttimon l\u00e4mm\u00f6n aiheuttama osien v\u00e4\u00e4ntyminen ja kunnollisen, useiden yksikk\u00f6jen ohjaukseen soveltuvan kauko\u2010ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4n puuttuminen.<\/li>\n<li><strong>1950-luvulla<\/strong> Izenour kehitti joystick-ohjatun, servomoottoreilla toimivan kaksikilowattisen fresnell-heittimen, joka on moving head-tyyppisen liikkuvan valonheittimen esi-is\u00e4.<\/li>\n<li>\u00a0<strong>1969<\/strong> Izenour kehitti skannerin eli peiliheittimen edelt\u00e4j\u00e4n. Kilowattisen profiilin eteen asetettu moottoriohjattu peili mahdollisti heittimen valokiilan liikuttelun.<\/li>\n<li>Euroopassa erityisesti saksalaiset ja it\u00e4valtalaiset valaistusvalmistajat olivat panostaneet plano-convex- ja fresnel-heittimien kauko-ohjaukseen.<\/li>\n<li>Salzburg Festspielhausen vuoden 1961 uusittuun valaistusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kuului takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n tankoihin sijoitetut moottoriheittimet, joiden pan, tilt ja fokus-s\u00e4\u00e4d\u00f6t tallennettiin preset-tilanteiksi. Suuntauksen toistotarkkuus ei ollut riitt\u00e4v\u00e4 kuin takapesujen tekemiseen (Reid 2005, 55.)<\/li>\n<li>Suomessa oli suurten kaupunginteattereiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 vastaavia kauko-ohjattavia takavaloheittimi\u00e4 1900-luvun viimeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4.<\/li>\n<li><strong>1975<\/strong> Pani kehitti profiilivalonheittimen, joka oli t\u00e4ysin resetoitavissa kauko-ohjatusti.<\/li>\n<li><strong>1980<\/strong> digitaalinen kauko-ohjaus, mikrosirutekniikka ja dikroidilasi mahdollistivat varsinaisen liikkuvan valonheittimen kehitt\u00e4misen, Varilite yhti\u00f6 perustettiin.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 33%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-19 gallery-columns-3 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"192\" height=\"144\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/111d.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-733\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-733'>\n\t\t\t\tJoutsenlampi, G\u00f6teborgin baletti. Koreografia Jorma Uotinen, valosuunnittelu Mikki Kunttu. [Mikki Kunttu]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"192\" height=\"144\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/111b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-731\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-731'>\n\t\t\t\tJoutsenlampi, G\u00f6teborgin baletti. Koreografia Jorma Uotinen, valosuunnittelu Mikki Kunttu. [Mikki Kunttu]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"192\" height=\"144\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/111a-e1472735877895.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-730\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-730'>\n\t\t\t\tJoutsenlampi, G\u00f6teborgin baletti. Koreografia Jorma Uotinen, valosuunnittelu Mikki Kunttu. [Mikki Kunttu]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Genesis-yhtyeen ja Vari*Liten yhteisty\u00f6 r\u00e4j\u00e4ytti valaistuksen mahdollisuudet uudelle tasolle, kun ensimm\u00e4inen varsinainen \u201dmoving head\u201d-tyyppinen VL-Zero esiteltiin. Siin\u00e4 oli tehokas HMI-lamppu ja vasta keksitty, dikroid-lasisuotimia hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 v\u00e4rinvaihtoj\u00e4rjestelm\u00e4. Ensimm\u00e4isen sukupolven heittimi\u00e4 ohjattiin Vari*Liten omalla digitaalisella ohjausprotokollalla, mutta 1980-luvun lopulla se korvattiin DMX-ohjauksella, joka oli vakiintunut yleiseksi ohjausprotokollaksi. Vuoden 1981 kiertueelle Genesis hankki 55 kpl VL1-heittimi\u00e4. Pian Vari*Lite sai kilpailijoita, kun mm. Martin, Clay Paky, Coemar ja High End valmistivat omia liikkuvia valonheittimi\u00e4\u00e4n ja peiliheittimi\u00e4\u00e4n. Francis Reid piti Vari*Liten suurimapana edistysaskeleena dikroid-lasien avulla teht\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4risekoitusta, joka sijaitsee heittimen suljetussa rungossa. Tekniikkaa varjeltiin aluksi kilpailijoilta, joten Vari*Liteja sai 1980-luvulla vuokrata ainoastaan operaattorin kera (Reid 2005, 176.)<\/p>\n<p>Francis Reid mainitsee kaksi p\u00e4\u00e4syyt\u00e4 liikkuvien valojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n teattereissa:<\/p>\n<ul>\n<li>Valonhallinta: nopeat automaattisesti teht\u00e4v\u00e4t asetukset kohtausten v\u00e4leiss\u00e4.<\/li>\n<li>Valosuunnittelu: kohtauksen aikana n\u00e4kyviss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t visuaaliset tehokeinot (Reid 2005, 176.)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ohjelmoitavat valonheittimet tulivat laajasti konserttik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1980-luvun alkuvuosina. Vasta 1990-luvulla ne yleistyiv\u00e4t my\u00f6s musikaaliteattereissa ja suurissa teatterilaitoksissa. Niiden rinnalla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 perinteisiin halogeenivalaisimiin kytkett\u00e4v\u00e4 sanka (moving yoke), joka mahdollisti pan, tilt ja fokus-s\u00e4\u00e4d\u00f6t sek\u00e4 mahdollisen v\u00e4rinvaihtajan k\u00e4yt\u00f6n.<\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Loukola, Maiju: 2014. <em>V\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4: N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n mediaalisuus ja kosketuksen arkkitehtuuri.<\/em> Helsinki: Aalto ARTS Books.<\/p>\n<p>Reid, Francis. 2005. <em>Yesterdays Lights: A Revolution Reported.<\/em> Cambridge: Entertaiment Technology Press LTD.<\/p>\n<p>Kent, Raymond A. 2001. <em>A Spin Around Moving Lights<\/em>. <span class=\"subfieldData\">Austin, Texas: High End Systems.<\/span><\/p>\n<p>Moody, James L. 1989. <em>Concert Lighting: Techniques, Art and Business.<\/em> Burlington: Focal press.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teatterivalaistus on digitaalitekniikan my\u00f6t\u00e4 muuttunut viime vuosikymmenin\u00e4 nopeammin kuin aiemmin satojen vuosien aikana. Tietotekniikan kasvava osuus valaistustekniikassa on asettanut aivan uudet vaatimukset valosuunnittelijan ilmaisun lis\u00e4ksi my\u00f6s valaistusteknisen henkil\u00f6kunnan ammattitaidolle. Valaistusmestareiden ja valomiesten pit\u00e4\u00e4 hallita ohjelmointia, hienomekaniikkaa ja elektroniikkaa. Valonohjauksen monipuolistuessa kehittyi tarve my\u00f6s uudelle teatteritekniselle ammatille, valo-operaattorille. Uusi tekniikka on muuttanut teattereiden ty\u00f6menetelmi\u00e4 ja valaistusteknisi\u00e4 [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[2],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19"}],"version-history":[{"count":47,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2165,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions\/2165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}