{"id":360,"date":"2015-03-25T16:22:18","date_gmt":"2015-03-25T14:22:18","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/?p=360"},"modified":"2024-09-25T11:27:22","modified_gmt":"2024-09-25T09:27:22","slug":"4-valaistustekniikka-liekista-sahkoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/4-valaistustekniikka-liekista-sahkoon\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">4<\/div> Valaistustekniikka liekist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00f6n"},"content":{"rendered":"<p>Teatterivalaistuksen perustavat tekniset ja sis\u00e4ll\u00f6lliset vaikutuskeinot muotoutuivat jo el\u00e4v\u00e4n tulen aikana. Vaikka kynttil\u00f6ill\u00e4 ja \u00f6ljylampuilla toteutettu valaistus olikin nykysilmin n\u00e4hden vaatimatonta, valoa voitiin suunnata, kohdistaa, v\u00e4rj\u00e4t\u00e4 ja alkeellisesti liikuttaa, himment\u00e4\u00e4 ja kirkastaa. Jo varhain pohdittiin esiintyjien ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan valaisemisen t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyst\u00e4, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ja katsomon valaistustasojen suhdetta, sek\u00e4 n\u00e4kyvyyden, visuaalisen estetiikan ja todentuntuisen illuusion merkityst\u00e4.<\/p>\n<p>Antiikin teatterissa esitykset tapahtuivat yleens\u00e4 p\u00e4iv\u00e4saikaan. Iltaesityksiss\u00e4 valonl\u00e4htein\u00e4 oli soihtuja. Keskiajalta 1700-luvun loppupuolelle teatterin valonl\u00e4hteet olivat kynttil\u00f6it\u00e4 ja \u00f6ljyliekkej\u00e4, joiden ymp\u00e4rille oli kehitetty erilaisia valoa muokkaavia ja voimistavia valaisimia. Valonl\u00e4hteet pysyiv\u00e4t h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n alkeellisina satoja vuosia, kunnes 1700-luvun lopulla alkoi voimakas kehitys Argandin lampun keksimisest\u00e4. 1800-luvun alkupuoli oli kaasuvalon aikaa ja s\u00e4hk\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto tapahtui vuosisadan lopulla.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"628\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/003_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-223\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-223'>\n\t\t\t\tCommedia dell&#8217;arten henkil\u00f6hahmot ja tyypillinen lavastus [Bergman, Lighting in the Theatre, s. 150]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Kynttil\u00e4, soihtu ja \u00f6ljylamppu<\/h2>\n<ul>\n<li>Renessanssiteatterin valonl\u00e4hteet olivat el\u00e4vi\u00e4 liekkej\u00e4: kynttil\u00f6it\u00e4, soihtuja ja \u00f6ljylamppuja.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ja katsomon p\u00e4\u00e4ll\u00e4 riippui kynttelikk\u00f6j\u00e4.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon taakse ja lavasteisiin sijoitettiin valonl\u00e4hteit\u00e4, my\u00f6hemmin my\u00f6s sivukulissien v\u00e4liin heijastimella varustettuja valaisimia.<\/li>\n<li>Hoviteattereissa pyrittiin luomaan valolla loistoa ja v\u00e4rikkyytt\u00e4. Hovien juhlan\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4 katsomo valaistiin kirkkaasti.<\/li>\n<li>My\u00f6s lavasterakennusten katoille sijoitettiin soihturivist\u00f6j\u00e4 tuomaan iloisuutta ja valoa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaan. Yleinen juhliin liittyv\u00e4 tapa oli sytytt\u00e4\u00e4 talojen katoille nuotioita ja soihtuja.<\/li>\n<li>Valon voimistamiseksi ja muokkaamiseksi kehiteltiin erilaisia heijastimia, linssej\u00e4 ja mekaanisia himmentimi\u00e4.<\/li>\n<li><em>Bozze<\/em> (ital.) oli valaisin, jonka takaosassa oli metalliheijastin ja kynttil\u00f6iden edess\u00e4 nesteell\u00e4 t\u00e4ytetty tasokupera lasipullo. Alkeellinen linssi pehmensi ja hajotti valoa.<\/li>\n<li>Valoa v\u00e4rj\u00e4ttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 linssipulloissa eriv\u00e4risi\u00e4 nesteit\u00e4, sijoittamalla valoja lavasteisiin v\u00e4rillisten lasinpalasten taakse ja sijoittamalla \u00f6ljylamppuja v\u00e4rillisiin lasiastioihin.<\/li>\n<li>Toinen yleinen valaisintyyppi oli Furttenbachin kirjassa kuvattu avoin kiillepeilill\u00e4 varustettu kynttil\u00e4npidike.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"300\" height=\"284\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Bozze_Compulite-Danor-Stage-lighting-museum.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-525\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-525'>\n\t\t\t\tBozze-valaisimen rekonstruktio [Compulite Danor Museum]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-2 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"270\" height=\"332\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Furttenbach-reconstruction.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-526\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-526'>\n\t\t\t\tKiillepeilill\u00e4 varustetun valaisimen rekonstruktio. [Compulite Danor Museum]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl>\n\t\t\t<br style='clear: both' \/>\n\t\t<\/div>\n\n<ul>\n<li>Yleisimm\u00e4t valonl\u00e4hteet olivat kynttil\u00e4 ja \u00f6ljylamppu. Kynttil\u00f6iden valoa pidettiin kauniimpana ja el\u00e4v\u00e4mp\u00e4n\u00e4, mutta ne olivat kalliita ja tiputtivat vahaa yleis\u00f6n ja esiintyjien p\u00e4\u00e4lle. \u00d6ljylampun valoa pidettiin hiukan kalseana.<\/li>\n<li>Valotehoa lis\u00e4ttiin kasvattamalla yhdess\u00e4 valaisimessa olevien valojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Monihaaraisten kynttelikk\u00f6jen ja monien syd\u00e4nlankojen \u00f6ljylamppujen valoa suunnattiin heijastimien ja peilien avulla.<\/li>\n<li>Himment\u00e4mist\u00e4 varten oli kehitetty lieri\u00f6it\u00e4, jotka voitiin laskea vaijerien avulla kynttil\u00f6iden eteen ja taas tarvittaessa nostaa pois liekin edest\u00e4. Sabbattinin teoksessa oli kuva laitteesta.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 saattoi olla soihtuja kantavia palvelijoita valaisemassa n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. Soihtujen ja lyhtyjen avulla kuvattiin fiktiivisten tapahtumien sijoittuvan \u00f6iseen aikaan.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"660\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/016_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-239\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-239'>\n\t\t\t\tDrottningholmin teatterisali n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4, ramppivalot ja salin valaistus [Beijer, Agne: Drottnningholms slottteater p\u00e5 Lovisa Ulrikas och Gustaf III:s tid, s. 72] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Barokin aikana 1600-luvulla valonl\u00e4hteiden sijoittelu vakiintui.<\/p>\n<ul>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ja katsomon yleisvalona oli monihaaraisia kynttelikk\u00f6j\u00e4.<\/li>\n<li>Etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 valaistiin l\u00e4hinn\u00e4 lattiarampilla, jossa oli joko heijastimella varustettuja kynttil\u00f6it\u00e4 tai \u00f6ljyliekkej\u00e4.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon takana ja kulissien v\u00e4liss\u00e4 oli sivuvalotelineit\u00e4: puiseen pystytelineeseen p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in kiinnitettyj\u00e4 kynttil\u00e4valaisimia.<\/li>\n<li>Sivuvalotelineet voitiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kohti seuraavaa kulissikertaa tai kohti keskin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n p\u00e4\u00e4lle kattolavasteiden v\u00e4leihin sijoitettiin valaisinpalkkeja.<\/li>\n<li>Yl\u00e4valot suunnattiin takana olevaan lavasteeseen ja valo hehkui my\u00f6s l\u00e4pikuultavien lavastekappaleiden l\u00e4pi.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-5' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"772\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/011_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-5-238\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-5-238'>\n\t\t\t\tDrottningholmin teatteri, sivuvalot takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 katsottuna. [Drottnningholms Slottteater, s. 25] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Laterna magica<\/h2>\n<p>Camera obscura, pime\u00e4 huone, on kaikkien projektoreiden, kameroiden ja profiiliheittimien esikuva. Pime\u00e4\u00e4n huoneeseen tai laatikkoon heijastuu pienen rei\u00e4n l\u00e4pi yl\u00f6salaisin oleva kuva ulkopuolisesta maailmasta.<\/p>\n<ul>\n<li>Periaate tunnettiin jo paleoliittisella kaudella, jolloin luolaan tai teltan sis\u00e4puolelle heijastui kuva ulkopuolisesta maailmasta.<\/li>\n<li>Historiallista tietoa ilmi\u00f6st\u00e4 on jo n. 400 eKr Kiinassa ja antiikin Kreikassa mm. Aristoteleen muistiinpanoissa.<\/li>\n<li>Keskiajalla optiikan tutkimukseen antoi merkitt\u00e4v\u00e4n sys\u00e4yksen arabitiedemies Alhazen (Abu al-Hasan ibn al-Haitham), jonka vuonna 1021 julkaistu kirja <i>Kitab al-Manazir<\/i> (lat. <span lang=\"la\" xml:lang=\"la\"><i>Optiikasta<\/i><\/span>) k\u00e4\u00e4nnettiin latinaksi 1100-luvulla.<\/li>\n<li>1400-luvulla Giovanni Battista della Porta kuvasi linssill\u00e4 varustetun Camera obscuran teoksessaan <i>Magiae Naturalis.<\/i><\/li>\n<li>Renessanssin aikana taiteilijat k\u00e4yttiv\u00e4t kannettavia Camera obscuroja maisemamaalauksen apuv\u00e4linein\u00e4 ja Leonardo da Vinci kirjoitti siit\u00e4 optiikkaa k\u00e4sittelev\u00e4n tutkimuksensa yhteydess\u00e4.<\/li>\n<li>1600- ja 1700-luvuilla Camera obscuraan lis\u00e4ttiin kupera linssi, jolloin kuvan valovoima ja tarkennus parani. Kun laitteeseen viel\u00e4 lis\u00e4ttiin 45 asteen kulmassa oleva peili, saatiin kuva k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 oikein p\u00e4in.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-6' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"590\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/taikalyhty.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-6-640\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-6-640'>\n\t\t\t\tKaksiputkinen taikalyhty 1870\u20131880-luvulta.  [Huhtamo, Erkki: Fantasmagoria. El\u00e4v\u00e4n kuvan arkeologiaa, Suomen elokuva-arkisto 2000, s. 46]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<ul>\n<li>Kun Camera obscuraan lis\u00e4ttiin valonl\u00e4hde, syntyi ensimm\u00e4inen kuvaprojisoinnin v\u00e4line Laterna magica, Taikalyhty.<\/li>\n<li>Antiikin Elysiunin temppeliss\u00e4 otaksutaan heijastetun savesta valetun jumalatarpatsaiden kuvia tulikammiosta pime\u00e4\u00e4n tilaan.<\/li>\n<li>1400-luvulla Giovanni di Fontana kuvasi alkeellisen projisointilaitteen kuvan, Bellicorum Instrumentorum Liber<\/li>\n<li>1600-luvulla kuvaesityksiss\u00e4 k\u00e4ytettiin yksinkertaisia kynttil\u00e4ll\u00e4 tai \u00f6ljylampulla varustettuja taikalyhtyj\u00e4. Lasilevyille maalattuja kuvasarjoja projisoitiin valkokankaalle tai kannettavan taikalyhdyn projisointipinnalle.<\/li>\n<li>Saksalaisen oppineen, jesuiitta Athanasius Kircherin teoksessa <em>Ars Magna Lucis e Umbrae<\/em> (v. 1645\u201346) kuvataan taikalyhdyn periaate, tosin siin\u00e4 kuvaportti on sijoitettu linssin v\u00e4\u00e4r\u00e4lle puolelle.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Argandin lampun suurempi valoteho ja kehittynyt linssinhiontatekniikka synnyttiv\u00e4t 1800-luvulla taikalyhtyesityksille uuden tilauksen. Elokuvaa enteilev\u00e4t esitykset olivat suosittua viihdett\u00e4. Taikalyhtymiehet kiersiv\u00e4t markkinoilla ja juhlatilaisuuksissa esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 kuvaesityksi\u00e4, joiden aiheina oli romantiikan populaareja aiheita, kuten kummituksia ja peikkoja, eksoottisia maita ja ihmisi\u00e4, satuja ja kasvatuksellisia tarinoita.<\/p>\n<p>Siirrett\u00e4vi\u00e4 laitteita oli pienist\u00e4 laatikkomaisista lyhdyist\u00e4 huoneen kokoisiin, hevosajopeleill\u00e4 vedett\u00e4viin pienteattereihin. Taikalyhtyjen valonl\u00e4htein\u00e4 oli Argandin lampun lis\u00e4ksi esim. alkoholi- tai petroolilamppuja. Yksioptiikkaisten lyhtyjen rinnalle tuli kaksi, jopa kolmeoptiikkaisia laitteita. Yksinkertaisten lasidiojen lis\u00e4ksi kehitettiin liikkuvia mekaanisia dioja ja efektikiekkoja.<\/p>\n<h2>Argandin lamppu<\/h2>\n<ul>\n<li>1780 sveitsil\u00e4inen kemisti Aim\u00e9 Argand kehitti \u00f6ljylampun polttimosta huomattavasti suurempitehoisen, v\u00e4hemm\u00e4n \u00f6ljy\u00e4 kuluttavan ja v\u00e4hemm\u00e4n savuttavan version. Argandin lampussa oli sylinterim\u00e4inen polttimo, jonka l\u00e4pi johdettiin ilmaa ja lasinen \u201dsavupiippu\u201d.<\/li>\n<li>Argandin lamppu oli ensimm\u00e4inen varteenotettava uudistus valaistustekniikassa vuosisatoihin. Lampun keksiminen synnytti valaistuksen alueella kehitysboomin, joka johti jo 1803 kaasuvalon keksimiseen.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-7' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"745\" height=\"428\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Argand-principal.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-7-354\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-7-354'>\n\t\t\t\tArgandin lampun periaate. [Compulite Danor Museum]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-8 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-8' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-2 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"246\" height=\"400\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Argand-i-e1473082460647.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-8-353\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-8-353'>\n\t\t\t\tArgandin lamppu [Compulite Danor Museum]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl>\n\t\t\t<br style='clear: both' \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Englantilainen David Garrick toi Argandin lampun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle n\u00e4kyv\u00e4n\u00e4 valonl\u00e4hteen\u00e4. Garrick kehitti yhdess\u00e4 lavastaja Philippe de Loutherbourgin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaa, jossa luovuttiin j\u00e4yk\u00e4st\u00e4 perspektiivist\u00e4, hy\u00f6dynnettiin aukkoja ja l\u00e4pikuultavuutta sivukulisseissa ja luotiin entist\u00e4 realistisempaa valaistusta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-9 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-9' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"360\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/019_.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-9-634\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-9-634'>\n\t\t\t\tDavid Garrick Thomas Ottwayn n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Venice Preserv\u2019d. John Zoffany; \u00f6ljymaalaus n. 1760. [Wickham Teatterihistoria, kuva 139] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2 class=\"size-full wp-image-640\">Kaasuvalo<\/h2>\n<p>Kaasuvalon esitteli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa F. A. Winsor vuonna 1803. Nopeassa tahdissa kaasuvalo asennettiin teattereihin korvaamaan kynttil\u00e4t ja \u00f6ljylamput. Romantiikan ajan teatteriyleis\u00f6 oli kiinnostunut kuvasta ja illuusioista. Kaasuvalo antoi paljon mahdollisuuksia uudenlaiseen monipuoliseen valaistuksen kontrollointiin.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-10 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-10' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"360\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/029_.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-10-642\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-10-642'>\n\t\t\t\tWinsorin luento kaasuvalosta Lyceum-teatterissa v. 1804 [Bergman: Lighting in the Theatre, s. 254]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3 class=\"size-full wp-image-644\">Kaasuvalon edut<\/h3>\n<p>Kaasuvalo toi mukanaan monia etuja ja siksi yleistyi hyvin nopeasti.<\/p>\n<ul>\n<li>Kaasuramppien peili suuntasi valon tehokkaasti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle.<\/li>\n<li>Kaasu aiheutti v\u00e4hemm\u00e4n savua.<\/li>\n<li>\u201dKaasup\u00f6yt\u00e4\u201d mahdollisti monipuolisen valon s\u00e4\u00e4telyn.<\/li>\n<li>Valon v\u00e4ri\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voitiin kontrolloida.<\/li>\n<li>Paloturvallisuus lis\u00e4\u00e4ntyi.<\/li>\n<li>Kaasuvalon tehoa verrattiin p\u00e4iv\u00e4nvaloon.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Valon v\u00e4ri\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voitiin kontrolloida johtamalla valoramppeihin kullekin v\u00e4rille oma itsen\u00e4isesti s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 kaasuputkensa, jossa oli kaasusuuttimia s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4limatkoin. Lattia- ja kattoramppivaloissa saattoi olla kolme tai nelj\u00e4 erikseen s\u00e4\u00e4delt\u00e4v\u00e4\u00e4 lasifiltterein aikaasaatua v\u00e4ri\u00e4. Yhden kaasuputken v\u00e4rikontrolliin k\u00e4ytettiin sivuvalo- ja kattorampeissa v\u00e4rillisen silkin l\u00e4pi suodattuvaa valoa. Kaasurampin edess\u00e4 liikuteltiin kuultavaa silkkikangasta, jossa oli eriv\u00e4riset alueet.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-11 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-11' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"800\" height=\"970\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/030.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-11-643\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/030.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/030-660x800.jpg 660w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-11-643'>\n\t\t\t\tKaasuvalon v\u00e4rinvaihtomekanismi [Rees, Terence: Theatre Lighting in the age of gas. London 1978, s. 36]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 alettiin katsomo piment\u00e4\u00e4, joskin esim. oopperaesityksiss\u00e4 katsomo oli valaistu pitk\u00e4lle 1900-luvulla. S\u00e4\u00e4delt\u00e4v\u00e4 valo mahdollisti tyllin avulla teht\u00e4v\u00e4t \u201dilmestykset\u201d ja katoamiset, v\u00e4rin ja tunnelman muuntelun ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n eri osien korostamisen.<\/p>\n<p>Kaasuvalon tehoa verrattiin p\u00e4iv\u00e4nvaloon, sen kaunista valoa kehuttiin valkoiseksi, s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseksi ja l\u00e4pitunkevaksi, kuitenkin el\u00e4v\u00e4ksi ja miedoksi. Koko n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 voitiin nyt n\u00e4hd\u00e4 yht\u00e4 kirkkaana, ja oli laskettu ett\u00e4 kaasuvalolla saatu teho vastasi 300 Argand-lampun tehoa (Rosenfeld 1973, 104.)<\/p>\n<p>Kaasuvalaistuksen asentajina toimivat putkimiehet, sill\u00e4 ty\u00f6 oli l\u00e4hinn\u00e4 kaasuputkien vetoa. Ensimm\u00e4iset ammattimaiset valomiehet olivat itse asiassa putkimiehi\u00e4!<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-12 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-12' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"676\" height=\"550\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/035_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-12-644\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-12-644'>\n\t\t\t\tTeatro Argentina, Rooma, N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 lavalta n\u00e4htyn\u00e4, 1800-luvun loppupuoli. [Bergman: Lighting in the Theatre, s. 276]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Kaasuvalorampit Rooman Teatro Argentinassa sijaitsivat eturampissa, kattoramppeina ja sivuvaloissa. Takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 on my\u00f6s erillinen valaisin. Kalkkivalonheitin luo voimakkaan, suuntaavan valokiilan sivulta.<\/p>\n<h3>Kalkkivalonheitin<\/h3>\n<ul>\n<li>Kalkkivalo tai kalkkikivivalo (engl. limelight)\u00a0oli ensimm\u00e4inen todella tehokas valonheitin.<\/li>\n<li>Kalkkivalonheittimess\u00e4 hehkutettiin kalkkikiven pala valohehkuiseksi kaasun ja ilman seoksen avulla.<\/li>\n<li>Kalkkivalon keksi englantilainen luutnantti Drummond vuonna 1824. Parannettu versio vuonna 1825 saavutti heti suosiota ammattimaisten taikalyhtyesitysten j\u00e4rjest\u00e4jien parissa.<\/li>\n<li>Kalkkivaloa k\u00e4ytettiin Covent Garden -teatterissa ensimm\u00e4isen kerran taustadioraman maalausta tehostamaan vuonna 1837, mutta se osoittautui liian kalliiksi.<\/li>\n<li>Seuraavan kerran kalkkivalo oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 v. 1851, Drury Lanella Charles Keanin produktioissa, jonka j\u00e4lkeen se vakiintui yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/li>\n<li>1855 Charles Kean otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ensimm\u00e4isen\u00e4 suuntaavan, peilill\u00e4 ja linssill\u00e4 varustetun kalkkivalon Henrik VIII \u2013 esityksess\u00e4 Princess Theatre\u2019ssa Lontoossa.<\/li>\n<li>Kalkkivalon rinnalle tuli pian toinen valovoimainen valonl\u00e4hde, hiilikaarilamppu. Hiilikaarilamppu (Arc light) oli ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6inen valonheitin.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-13 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-13 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-13 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-13 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-13' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-2 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"361\" height=\"362\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Limelight-spot-i.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-13-904\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Limelight-spot-i.jpg 361w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Limelight-spot-i-200x200.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 361px) 100vw, 361px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-13-904'>\n\t\t\t\tKalkkivalonheitin [Compulite Danor Museum]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl>\n\t\t\t<br style='clear: both' \/>\n\t\t<\/div>\n\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-14 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-14 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-14 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-14 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-14' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"435\" height=\"327\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/blowtrhoug-i.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-14-903\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-14-903'>\n\t\t\t\tKalkkivalon mekanismi. Piikkiin asetettua kalkkikivenpalaa hehkutettiin hapen ja vetykaasun seoksella. [Compulite Danor Museum]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Kalkkivaloa k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa fokusoituna valokiilana Charles Keanin ohjaamassa Shakespearen <em>Henrik VIII<\/em>:ssa Lontoon Princess-teatterissa vuonna 1855. Tyllin takana portailla seisovat enkelit ilmestyiv\u00e4t n\u00e4kyviin, kun kalkkivalonheitin sytytettiin Kuningatar Katariinan nukahdettua.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-15 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-15 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-15 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-15 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-15' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"695\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/027_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-15-641\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-15-641'>\n\t\t\t\tQueen Katharine\u2019s dream. Illustrated London News, 26 (1855). [Rees, Terence: Theatre Lighting in the age of gas. London 1978, s. 53]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Kaasusta s\u00e4hk\u00f6\u00f6n<\/h2>\n<p>Teattereissa yleisesti k\u00e4ytetyn kaasuvalon rinnalle tuli 1800-luvun loppupuolella s\u00e4hk\u00f6valo. Voimakkaat valonheittimet \u2013 kalkkivalaisimet ja kaarilamput \u2013 yleistyiv\u00e4t. S\u00e4hk\u00f6valo ei heti syrj\u00e4ytt\u00e4nyt kaasuvaloa, vaan niit\u00e4 k\u00e4ytettiin pitk\u00e4\u00e4n rinnan. Esimerkiksi teatterit Englannissa olivat s\u00e4ilytt\u00e4neet kaasuvalon yl\u00e4rampeissa, kuten Pariisin oopperan Lontoon teattereihin vuonna 1893 l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 tiedustelija raportoi. Monien teatteritaiteilijoiden mielest\u00e4 kaasuvalon ja s\u00e4hk\u00f6valon sekoitus tuotti \u201dl\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4n, jotenkin el\u00e4v\u00e4mm\u00e4n, liikkuvamman ja silm\u00e4lle miellytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n valon\u201d.<\/p>\n<h3>Hiilikaarilamppu<\/h3>\n<ul>\n<li>Hiilikaarilamppu (arc light) oli ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 toimiva valaisin. Siin\u00e4 plus- ja miinusnapaisten hiilipuikkojen v\u00e4liin synnytettiin s\u00e4hk\u00f6virran avulla valokaari.<\/li>\n<li>Ilmeisesti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa hiilikaarilamppua k\u00e4ytettiin vuonna 1848 Princess Theatre\u2019ssa Lontoossa.<\/li>\n<li>1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen hiilikaarivaloon lis\u00e4ttiin linssi, jolloin voitiin jo puhua valonheittimest\u00e4.<\/li>\n<li>Valonheittimien avulla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaan voitiin jo muodostaa rytmej\u00e4 ja korostuksia.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-16 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-16 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-16 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-16 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-16' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"360\" height=\"548\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/breguet-arc-lamp.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-16-772\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-16-772'>\n\t\t\t\tHiilikaarilamppu vuodelta 1857. Valaisimen keksi Victor Serrin ja sit\u00e4 valmisti ranskalainen instrumenttivalmistaja Breguet. [www.sparkmuseum.com\/LIGHTING.HTM]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Ensimm\u00e4iset s\u00e4hk\u00f6valot olivat hiilikaarilamppujen ohella erityistehosteisiin tarkoitettuja valaisimia. Esimerkiksi auringons\u00e4teit\u00e4 j\u00e4ljittelev\u00e4n valaisin, jota k\u00e4ytettiin Pariisin oopperassa vuonna 1849 oli taustafondin taakse sijoitettu hiilikaarilamppu, jonka edess\u00e4 oli metallinen s\u00e4dekehikko.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-17 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-17 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-17 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-17 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-17' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"560\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/041_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-17-648\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-17-648'>\n\t\t\t\tKaarivalolla toteutettu auringonvalon efekti The Lost Pleiade -esityksess\u00e4, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 katsottuna. Piirros London News, 14, 1849 [Rees, Terence: Theatre Lighting in the age of gas. London 1978,  s. 67]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"360\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/042_.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-17-649\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-17-649'>\n\t\t\t\tKaarivalolla toteutettu auringonvalon efekti, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaa n\u00e4htyn\u00e4. [Rees, Terence: Theatre Lighting in the age of gas. London 1978, s. 66]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Projisointiin tarkoitettuja s\u00e4hk\u00f6valaisimia oli monta mallia saatavissa jo 1870-luvulla, samoin kuin efektikoneita, joissa py\u00f6ri eriv\u00e4risi\u00e4 lasikiekkoja aikaansaaden esimerkiksi kuuluisan suihkul\u00e4hdevalon (Bergman 1977, 279\u2013280.)<\/p>\n<h3>Hehkulamppu<\/h3>\n<p>Useat henkil\u00f6t esitteliv\u00e4t 1800-luvun alusta l\u00e4htien s\u00e4hk\u00f6virran avulla hehkuvan langan prototyyppej\u00e4. Kunnia hehkulampun keksimisest\u00e4 annetaan yleens\u00e4 sen teollisen tuotannon aloittaneelle Thomas Alva Edisonille, jonka lampussa oli tyhji\u00f6ss\u00e4 hiililanka. Edison patentoi hehkulampun vuonna 1879, aloitti lamppujen valmistuksen ja kehitti s\u00e4hk\u00f6ntuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4n lampun markkinaedellytysten parantamiseksi. Hiilihehkulanka kului nopeasti, joten parempaa lankamateriaalia etsittiin lampun k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n parantamiseksi. Unkarilainen yritys Tungsram esitteli vuonna 1904 wolframihehkulangan, jolla saavutettiin pitk\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4.<\/p>\n<p>Teattereissa siirtyminen kaasuvalosta s\u00e4hk\u00f6\u00f6n 1880-luvulla tapahtui ennen kaikkea paloturvallisuuden takia, poliisin ja vakuutusyhti\u00f6iden painostuksesta. Hehkulamppu korvasi kaasuvalon lattia- ja kattorampeissa sek\u00e4 sivuvalotelineiss\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-18 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-18 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-18 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-18 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-18' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"360\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/038_.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-18-647\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-18-647'>\n\t\t\t\tKaasu- ja s\u00e4hk\u00f6valaisimien sijoitus, Pariisin ooppera 1887. [Rees, Terence: Theatre Lighting in the age of gas. London 1978, s. 180]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>S\u00e4hk\u00f6valaisimet\u00a0sijoitettiin teattereissa usein suoraan kaasuvalaisimien tilalle. Kuvassa kattovalorampit\u00a0ja portaalin takana sijaitsevat valotornit.<\/p>\n<p>Monet kaasuvaloon tottuneista arvostelivat s\u00e4hk\u00f6valoa sen liikkumattomuuden ja r\u00e4ike\u00e4n kirkkauden takia, vaikka aluksi s\u00e4hk\u00f6valon teho olikin hyvin alhainen. Koettu s\u00e4hk\u00f6valon kirkkaus my\u00f6s paljasti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6illuusion koostuvan irrallisista kulisseista. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n magia oli menett\u00e4nyt merkityksens\u00e4 ja kautta maailman teatterin uudistajat etsiv\u00e4t uusia l\u00e4ht\u00f6kohtia teatterille \u201dheitt\u00e4en illuusion roskan yli laidan\u201d (Bergman 1977, 293\u2013295.)<\/p>\n<h3>Teattereita s\u00e4hk\u00f6istettiin<\/h3>\n<p><strong>1879<\/strong> San Franciscossa ensimm\u00e4inen kiinte\u00e4 s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4 teatterissa.<\/p>\n<p><strong>1881<\/strong> Savoy-teatteri, Lontoo. Ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6istetty teatteri Euroopassa.<\/p>\n<p><strong>1882<\/strong> M\u00fcnchenin S\u00e4hk\u00f6teknisille messuille rakennettiin t\u00e4ysin s\u00e4hk\u00f6istetty pieni teatteri, joka oli varustettu ramppivaloilla, sivun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden tikasvaloilla (pystyrampit kulissien v\u00e4liss\u00e4), kattorampeilla ja kaarivaloilla, jotka olivat jalustoilla. Yhteens\u00e4 400 Edison-lamppua (hehkulamppua).<\/p>\n<p><strong>1882\u201387<\/strong> Suuri osa Euroopan ja USA:n teattereista s\u00e4hk\u00f6istettiin<\/p>\n<p><strong>1882<\/strong> Brno (It\u00e4valta), Residenztheater (M\u00fcnchen), Th\u00e9\u00e2tre royale du Parc (Brysseli)<\/p>\n<p><strong>1882 <\/strong>Berliinin Kuninkaallisen oopperan tekninen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Brandt kehitti kolmiv\u00e4rij\u00e4rjestelm\u00e4n, joka perustui v\u00e4rj\u00e4ttyihin lamppuihin (valkoinen, punainen, vihre\u00e4, joskus sininen). Hiukan my\u00f6hemmin neliv\u00e4rij\u00e4rjestelm\u00e4 (valkoinen, punainen, vihre\u00e4, keltainen). (Bergman 1977, 290.)<\/p>\n<p><strong>1883<\/strong> Pariisin Oopperan yleis\u00f6tilat s\u00e4hk\u00f6istettiin<\/p>\n<p><strong>1886<\/strong> Pariisin Oopperan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 s\u00e4hk\u00f6istettiin. J\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 oli yli 1800 lamppua. Uusi s\u00e4hk\u00f6inen valaistuksenohjausj\u00e4rjestelm\u00e4 sijoitettiin etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alle. Kellarissa oli s\u00e4hk\u00f6ntuottoon voimala, yhteens\u00e4 53,8 kW.<\/p>\n<p><strong>1898<\/strong> Tukholman kuninkaallinen teatteri s\u00e4hk\u00f6istettiin samalla kun rakennettiin uusi oopperatalo. Dramaten s\u00e4hk\u00f6istettiin suurin piirtein samoihin aikoihin.<\/p>\n<p><strong>1890<\/strong> Saksan valaistusteollisuus otti johtoaseman.<\/p>\n<h2>Valaistusj\u00e4rjestelm\u00e4 kehittyy<\/h2>\n<p>Pariisin oopperaan vuonna 1886 asennettua valaistusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ohjattiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alle sijoitetulla kahden asettelutason \u201dvalop\u00f6yd\u00e4ll\u00e4\u201d. Oopperan kellarissa sijaitsivat s\u00e4hk\u00f6voimalaitos ja suolavesihimmentimet.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-19 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-19 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-19 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-19 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-19' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"360\" height=\"600\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/036_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-19-645\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-19-645'>\n\t\t\t\tPariisin oopperan valop\u00f6yt\u00e4 etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alla 1887. [Rees, Terence: Theatre Lighting in the age of gas. London 1978, s. 177]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"660\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/037x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-19-646\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-19-646'>\n\t\t\t\tPariisin oopperan s\u00e4hk\u00f6voimalaitos oopperan kellarissa 1887. Piirros L\u2019Illustration-lehdess\u00e4 Pariisi 18.6.1887. [Rees, Terence: Theatre Lighting in the age of gas. London 1978, s. 178]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>N\u00e4yttelij\u00e4\u00e4n kohdistuvan, lattiarampin korvaavan etuvalon kokeilut alkoivat 1900-luvun vaihteessa. Vuonna 1902, kun Belasco-teatteri New Yorkissa remontoitiin vanhan Republic-teatterin tiloihin, valaistusmestari Louis Hartmann asensi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle ajan kehittyneimm\u00e4n s\u00e4hk\u00f6valaistusj\u00e4rjestelm\u00e4n.<\/p>\n<p>Teatteriin rakennettiin maailman ensimm\u00e4inen kiinte\u00e4 portaalivalosilta. Valosilta varustettiin Hartmannin keksimill\u00e4 Baby lens -valaisimilla, jotka olivat pienikokoisia tasokuperalla linssill\u00e4 varustettuja valonheittimi\u00e4. Valomiehet suuntasivat valaisimia uudestaan eri kohtauksiin ja niit\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6s seuraajaheittimen tapaan. Valosillan valaisimia voitiin ohjata keskitetysti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n sivulla sijaitsevan, liikuteltavan ohjausyksik\u00f6n avulla.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4valop\u00f6yt\u00e4 sijaitsi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon toisella sivulla. Yl\u00e4silloilla ja portaalitorneissa sijaitsi Baby lens -valaisimien lis\u00e4ksi suurempia, perinteisi\u00e4 kaarivalonheittimi\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-20 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-20 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-20 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-20 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-20' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"549\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/babylens_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-20-847\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-20-847'>\n\t\t\t\tHartmannin Baby lens-heittimet portaalivalosillalla. The Return of Peter Grimm, Belasco Theatre 1911 [Bergman Lighting in the theatre, s. 309]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>1900-luvulla valaistustekniikan kehittyess\u00e4 teatterirakennusten valaistusj\u00e4rjestelmi\u00e4 kehitettiin siten, ett\u00e4 kattovaloramppien rinnalle tuli ansaisiin ja valoparville ripustettavia linssill\u00e4 varustettuja, suuntaavia valonheittimi\u00e4. Craigin ja Belascon ensimm\u00e4iset portaalivalosillan kokeilut olivat heitt\u00e4neet haasteen uudenlaisen etuvalon kehitt\u00e4miselle. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon taakse sijoittuva, usein monikerroksinen portaalivalosilta ja portaalitornit vakiintuivat 1900-luvun aikana, vastaavasti etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattiarampin k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4heni.<\/p>\n<p>Modernin lavastuksen yleistyess\u00e4 valaistuksen painopiste siirtyi yl\u00e4- ja eturamppien tasaisesta yleisvalosta yh\u00e4 enemm\u00e4n suuntaavaan takavaloon, sivuvaloon ja ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 suunnattuihin, selke\u00e4n valokiilan etuvaloihin. Kattorampit s\u00e4ilytettiin suuntaavien valojen rinnalla diffuusin valon luomista varten. Katsomon puolelle n\u00e4kyviin sijoitetut etuvalot yleistyiv\u00e4t vasta toisen maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 kehitysvaiheessa, jolloin ei en\u00e4\u00e4 oudoksuttu valon keinojen paljastumista.<\/p>\n<h2>Valaistuslaitteiden kehitys<\/h2>\n<p>Valonheitinteollisuus sai vauhtia ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen kun sotilastarkoituksiin kehitettyjen ilmatorjuntaheitinten tuottajat alkoivat rauhan aikana valmistaa teatteriheittimi\u00e4.<\/p>\n<p>Euroopassa Saksa oli teatteritekniikan kehitt\u00e4misess\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otossa johtavassa asemassa. Yleist\u00e4en voidaan n\u00e4hd\u00e4 ett\u00e4 saksankielisiss\u00e4 maissa panostettiin suurempitehoiseen laitteistoon, ennen kaikkea siksi ett\u00e4 niiss\u00e4 teatterit ja oopperatalot olivat suurempia kuin Lontoon ja Broadwayn teatterit.<\/p>\n<ul>\n<li>Valonheittimien valmistuksessa johtava firma oli Shwabe, jonka tiedet\u00e4\u00e4n toimineen ainakin vuodesta 1923. Reiche &amp; Vogel oli Shwaben seuraaja. Muita Keski-Euroopan t\u00e4rkeit\u00e4 valmistajia olivat Emil Niethammer (perustettu n. 1924) ja it\u00e4valtalainen Ludvig Pani (perustettu vuonna 1930).<\/li>\n<li>Saksalaiset profiiliheittimet olivat huippuluokkaa, samoin Panin valmistamat suurkuvaprojektorit.<\/li>\n<li>Saksan teattereissa my\u00f6s matalaj\u00e4nnitteiset k\u00e4rkipeiliheittimet olivat yleisi\u00e4.<\/li>\n<li>Projisointiin valmistettiin tehokkaita suurkuvaprojektoreita, joista ensimm\u00e4iset olivat Adolf Linnebachin 1900-luvun alussa kehitt\u00e4mi\u00e4 ns. Linnebach-projektoreita.<\/li>\n<li>Kun Wienin valtionooppera ja Burg-teatteri vuonna 1955 avasivat remonttien j\u00e4lkeen ovensa, Panin suurkuvaprjektorit alkoivat valloittaa maailmaa G\u00fcnther Scneider-Siemssenin, Herbert von Karajanin ja Josef Svobodan nimien avulla (<a href=\"http:\/\/www.pani.com\/home\/e_frames.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">www.pani.com\/home\/e_frames.html<\/a>).<\/li>\n<\/ul>\n<p>My\u00f6s Englannissa kehitettiin omaa valaisinteollisuutta. Strand Electric Company perustettiin Lontoossa vuonna 1914.<\/p>\n<ul>\n<li>Strandin valonheitinsarjan lyhenne oli Patt. Esimerkiksi Pattern 23\u00a0oli 1952 kehitetty pienikokoinen 500-wattinen profiiliheitin (CIEn standardissa edelleen profiilin symbolina, Suomessa sianp\u00e4\u00e4ksikin haukuttu).<\/li>\n<li>1935 Strand ja Frederick Bentham kehittiv\u00e4t Light Console valop\u00f6yd\u00e4n, jota k\u00e4ytettiin resistanssihimmentimien kauko-ohjaukseen. Valop\u00f6yt\u00e4 voitiin asentaa katsomon taakse valotarkkaamoon, josta oli n\u00e4kyvyys koko n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Ohjausp\u00f6yd\u00e4n perustana oli erikoisvalmisteinen kirkkourku. Ensimm\u00e4inen Light Console asennettin Strandin King Street -koeteatteriin vuonna 1935, viimeinen Varsovan Polski-teatteriin vuonna 1955.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-21 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-21 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-21 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-21 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-21' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-2 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"280\" height=\"396\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Strand-Light-Console.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-21-914\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-21-914'>\n\t\t\t\tStrand Light Console oli tuotannossa v. 1935\u20131955. [The Strand Archive]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl>\n\t\t\t<br style='clear: both' \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Belgialainen ADB valaistuslaitevalmistaja (perustajan Adrien De Backerin mukaan) perustettiin vuonna 1920.<\/p>\n<p>Ranskassa teattereiden yleisin valaisin oli plano convex-heitin (tasokuperalla linssill\u00e4 varustettu valonheitin). Ennen 1980-lukua profiili-tyyppisi\u00e4 heittimi\u00e4 ei juurikaan k\u00e4ytetty paitsi seuraajaheittimin\u00e4.<\/p>\n<ul>\n<li>Robert Juliat valaistuslaitevalmistaja aloitti toimintansa vasta vuonna 1975, mutta Juliatin perheyritys juontaa juurensa 1800-luvun lopussa elokuvan erikoisefekteihin perehtyneen isois\u00e4n toimintaan.<\/li>\n<li>ranskalainen valaistusteollisuus toimi l\u00e4heisess\u00e4 yhteydess\u00e4 suunnittelijoiden kanssa, tuottaen heid\u00e4n tarpeittensa mukaisia laitteita. Esim. ensimm\u00e4iset HMI-profiilit kehitettiin valosuunnittelijoiden esitt\u00e4mien toiveiden mukaan.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Yhdysvalloissa Kliegel Brothers perustettiin vuonna 1896, yhti\u00f6 k\u00e4rsi konkurssin 1990-luvulla.<\/p>\n<ul>\n<li>John H. ja Anton Kliegelin tehdas valmisti vuodesta 1911 l\u00e4htien Klieglight-nimist\u00e4 hiilikaarivalaisinta, josta my\u00f6hemmin modifioitiin hehkulamppuversio.<\/li>\n<li>Valonohjainj\u00e4rjestelmi\u00e4 sek\u00e4 teatterik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ett\u00e4 filmistudioille.<\/li>\n<li>Vuoden 1969 katalogissa ilmoittavat valmistaneensa fresnel-linssill\u00e4 varustettuja teatterivalonheittimi\u00e4 vuodesta 1929 l\u00e4htien.<\/li>\n<li>Kliegelin ensimm\u00e4iset profiiliheittimet (ellisoidal reflector spotlights) valmistettiin vuonna 1933.<\/li>\n<li>Century Lighting perustettiin vuonna 1926 New Yorkissa Kliegel Brothersien kilpailijaksi Yhdysvaltain markkinoilla.<\/li>\n<li>Kuuluisin tuote oli Leko, elliptisell\u00e4 peilill\u00e4 varustettu valonheitin (eli profiili-heitin), joka kehitettiin vuonna 1933<\/li>\n<li>Leko sai nimens\u00e4 firman perustajien Ed Kookin ja Joseph Leven sukunimien alkukirjaimista. Amerikassa profiiliheittimen nimeksi on yleisesti vakiintunut Leko.<\/li>\n<li>Lekoja valmistettiin kiinteill\u00e4 avauskulmilla erikokoisilla linssij\u00e4rjestelmill\u00e4 varustettuna. Zoom-profiili oli eurooppalainen ilmi\u00f6 joka alkoi vallata sijaa Yhdysvalloissa vasta Strandin ja Centuryn sulauduttua 1990-luvulla.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Valaistuslaitteiden valmistajat ovat moneen kertaan sulautuneet, kadonneet ja j\u00e4lleen syntyneet uusilla nimill\u00e4. Valmistajien kotisivut suuntautuvat nykyhetkeen, mutta joillakin on pieni\u00e4 katsauksia historiaankin.<\/p>\n<h3>Valonheitinvalikoima kasvaa<\/h3>\n<p>Tasokuperaa linssi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n Plano convex-valonheittimen rinnalle tuli 1900-luvun alkupuolella useita muita valonheittimi\u00e4. Saksalaiset parabolipeilill\u00e4 ja k\u00e4rkipeililampulla varustetut matalaj\u00e4nniteheittimet loivat tiiviin ja valotehokkaan valokiilan. Saman valaisimen sarjaankytketty versio on Joseph Svobodan kehitt\u00e4m\u00e4 valoverhojen muodostamiseen tarkoitettu Svoboda-heitin.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-22 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-22 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-22 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-22 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-22' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-2 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"248\" height=\"472\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Strand-Patt20.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-22-910\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-22-910'>\n\t\t\t\tStrand Patt.20 kaarivalonheitin oli varustettu tasokuperalla linssill\u00e4, liukus\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 fokuksella ja k\u00e4sik\u00e4ytt\u00f6isell\u00e4 sulkimella. Tuotannossa v. 1915\u20131925. [The Strand Archive]\n\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl>\n\t\t\t<br style='clear: both' \/>\n\t\t<\/div>\n\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-23 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-23 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-23 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-23 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-23' class='gallery galleryid-360 gallery-columns-2 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"225\" height=\"274\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/1023.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-23-907\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-23-907'>\n\t\t\t\tStrandin Patt.23 profiilivalonheitin oli tuotannossa v. 1953\u20131983. [The Strand Archive]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl>\n\t\t\t<br style='clear: both' \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Ranskalainen fyysikko Augustin Jean Fresnel kehitti 1800-luvun alkupuolella majakoita varten uudentyyppisen linssin, jota on my\u00f6hemmin alettu nimitt\u00e4\u00e4 keksij\u00e4ns\u00e4 mukaan Fresnel-linssiksi. Linssi muodostuu samankeskisist\u00e4 renkaista. Kuvionti mahdollisti tasokuperaa linssi\u00e4 kevyempien, suurien ja polttov\u00e4lilt\u00e4\u00e4n lyhyiden linssien valmistuksen. Fresnel-linssin ajatuksena on linssin paksuuden v\u00e4hent\u00e4minen ottamalla mukaan linssiin vain valoa taittava rajapinta. Fresnel-heittimet yleistyiv\u00e4t teatterik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1950-luvulla.<\/p>\n<p>Profiilivalonheittimet tulivat tuotantoon 1930-luvulla sek\u00e4 Euroopassa ett\u00e4 Yhdysvalloissa. Saksalainen ja it\u00e4valtalainen valaisinteollisuus kehittiv\u00e4t laadukkaita, sek\u00e4 s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4n polttov\u00e4lin zoom-heittimi\u00e4 ett\u00e4 kiinte\u00e4n polttov\u00e4lin heittimi\u00e4. Yhdysvalloissa vuonna 1933 keksitty ellisoidipeilill\u00e4 varustettu Leko-heitin sai nimens\u00e4 Century Lighting companyn perustajien Joseph Levyn ja Edward Kookin mukaan. Leko yleistyi muidenkin amerikkalaisten valmistajien ellipsoidiheittimien yleisnimeksi. Yhdysvalloissa suosittiin kiinte\u00e4n polttov\u00e4lin heittimi\u00e4.<\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Beijer, Agne. 1981. <em>Drottningholms slottsteater p\u00e5 Lovisa Ulrikas och Gustaf III:s tid<\/em>. Bor\u00e5s: Stiftelsen Drottningholms Teatermuseum.<\/p>\n<p>Bergman, G\u00f6sta M. 1977.\u00a0 <em>Lighting in the Theatre<\/em>. Uppsala: <span class=\"st\">Almqvist &amp; Wiksell<\/span>.<\/p>\n<p>Hartmann, Louis. 1970. <em>Theatre Lighting: A manual of the stage switchboard.<\/em> New York: Drama Book Specialists. (Alkuper\u00e4isteos 1930, New York: Appleton &amp; co.)<\/p>\n<p>Nagler, A.M. 1952. <em>A source book in theatrical history<\/em>. New York: Dover Publications.<\/p>\n<p>Penzel, Frederick. 1989. <em>Theatre lighting before electricity.<\/em> Middletown: Wesleyan University Press. UMI Out-of-print Books on Demand. Ann Arbor, 1989.<\/p>\n<p>Rees, Terence. 1978. <em>Theatre lighting in the age of gas.<\/em> Lontoo: The society for Theatre Research.<\/p>\n<p>The Strand Archive. <a href=\"http:\/\/www.theatrecrafts.com\/archive\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">www.theatrecrafts.com\/archive<\/a><\/p>\n<h3>Linkkej\u00e4<\/h3>\n<p>Hollantilainen taikalyhtysivusto\u00a0<a href=\"https:\/\/www.luikerwaal.com\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">www.luikerwaal.com<\/a><\/p>\n<p>Taikalyhtyesitysten rekonstruktioita: <a href=\"http:\/\/magiclanternshows.com\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">magiclanternshows.com<\/a><\/p>\n<p>Compulite Danor valaistushistoriallinen museo: <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=RQwsDPWWkMc\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=RQwsDPWWkMc<\/a><\/p>\n<p>Edison-arkisto: <a href=\"https:\/\/edison.rutgers.edu\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">edison.rutgers.edu<\/a><\/p>\n<p>Theatre Crafts \/ Strand arkisto: <a href=\"https:\/\/www.theatrecrafts.com\/pages\/home\/archive\/\">www.theatrecrafts.com\/pages\/home\/archive<\/a><\/p>\n<p>Kliegel Brothers arkisto:\u00a0<a href=\"https:\/\/klieglbros.com\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">klieglbros.com<\/a><\/p>\n<p>Bill Williams valaistussivut: <a href=\"https:\/\/billwilliams.ca\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">billwilliams.ca<\/a><\/p>\n<p>Robert Juliat: <a href=\"https:\/\/robertjuliat.fr\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">robertjuliat.fr<\/a><\/p>\n<p>Ludwig Pani: http:\/\/cms.pani.com\/cms\/en\/about\/history<\/p>\n<p>Wesleyan University Press digitaalinen julkaisu Frederick Penzelin kirjasta Theatre Lighting Before Electricity: <a href=\"https:\/\/digitalcollections.wesleyan.edu\/object\/wuptheatre-14\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">https:\/\/digitalcollections.wesleyan.edu\/object\/wuptheatre-14<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teatterivalaistuksen perustavat tekniset ja sis\u00e4ll\u00f6lliset vaikutuskeinot muotoutuivat jo el\u00e4v\u00e4n tulen aikana. Vaikka kynttil\u00f6ill\u00e4 ja \u00f6ljylampuilla toteutettu valaistus olikin nykysilmin n\u00e4hden vaatimatonta, valoa voitiin suunnata, kohdistaa, v\u00e4rj\u00e4t\u00e4 ja alkeellisesti liikuttaa, himment\u00e4\u00e4 ja kirkastaa. Jo varhain pohdittiin esiintyjien ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan valaisemisen t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyst\u00e4, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ja katsomon valaistustasojen suhdetta, sek\u00e4 n\u00e4kyvyyden, visuaalisen estetiikan ja todentuntuisen illuusion merkityst\u00e4. Antiikin teatterissa [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":223,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[15,9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/360"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=360"}],"version-history":[{"count":123,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/360\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2238,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/360\/revisions\/2238"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/223"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=360"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=360"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=360"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}