{"id":39,"date":"2015-03-18T17:37:51","date_gmt":"2015-03-18T15:37:51","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/?p=39"},"modified":"2018-06-04T16:16:21","modified_gmt":"2018-06-04T14:16:21","slug":"10-tanssivalaistus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/10-tanssivalaistus\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro twodig\">10<\/div> Tanssivalaistus"},"content":{"rendered":"<p>Tanssitaiteessa tapahtui useita perusteellisia muutoksia 1800-luvun lopulla. Laajemmin muutokset liittyiv\u00e4t koko teatterikent\u00e4ss\u00e4 tapahtuvaan uudistumiseen. Balettia ei esitetty en\u00e4\u00e4 ainoastaan hoviteattereissa, vaan perustettiin yksityisi\u00e4 balettiryhmi\u00e4, joiden ohjelmisto oli suunnattu porvaristolle. Balettia riisuttiin kaavamaisuudesta ja uudistettiin el\u00e4v\u00e4ksi draamalliseksi taiteeksi.<\/p>\n<p>Kokonaan uusista l\u00e4ht\u00f6kohdista toimivat tanssitaiteilijat loivat luonnolliseen liikkeeseen perustuvia uuden tanssin tekniikoita. 1900-luvun alussa tanssitaide jakaantui kahdeksi erilliseksi taidelajiksi: baletiksi ja uudeksi tanssiksi (moderni tanssi).<\/p>\n<h3>Termej\u00e4<\/h3>\n<p>Taidetanssin lajityyppej\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n useimmiten teoksessa k\u00e4ytetyn tanssitekniikan perusteella.<\/p>\n<ul>\n<li>1900-luvun alussa syntynytt\u00e4 uutta tanssia kutsuttiin monilla eri nimityksill\u00e4 tekij\u00f6iden painotuksista riippuen: uusi tanssi, ilmaiseva tanssi, vapaa tanssi, plastinen tanssi, eksressiivinen tanssi, absoluuttinen tanssi, moderni tanssi, pelkk\u00e4 tanssi.<\/li>\n<li>Suomalainen vapaa tanssi oli osa varhaista keskieurooppalaista modernia tanssia (Ausdruckstanz)<\/li>\n<li>Ausdruckstanz (ilmaisutanssi) oli erityisesti Saksassa 1920-luvulla luotu moderni tanssi. Termi oli j\u00e4lkeenp\u00e4in k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu yhteisnimitys maailmansotien v\u00e4lisen ajan eurooppalaisille uuden tanssin suuntauksille. N\u00e4ist\u00e4 t\u00e4rkein oli ekspressiivinen (ekspressionistinen) tanssi (Makkonen 1996, 105.)<\/li>\n<li>Moderni tanssi: Termi alkoi vakiintua Yhdysvalloissa ja Euroopassa 1920- ja 1930-luvuilla. Tanssissa painottuu uudistava ja yksil\u00f6llinen asennoituminen. Tanssin tuli kuvata, ilmaista tai heijastaa oman aikansa maailmaa ja asenteita (Makkonen 1996, 123.)<\/li>\n<li>Uusi tanssi alkoi vaikuttaa Suomessa 1980-luvulta l\u00e4htien, paljolti 1986 perustetun Zodiak Presents ry:n vaikutuksesta. Uudelle tanssille on keskeist\u00e4 pehmeiden tanssitekniikoiden, kuten Alexander-tekniikan, release- ja alignment-tekniikoiden ja kontakti-improvisaation k\u00e4ytt\u00f6.<\/li>\n<li>Uusi tanssi on kansainv\u00e4linen liike, jolla on omat erityispiirteens\u00e4 eri maissa. Yhteist\u00e4 on uudenlaisen ilmaisun etsiminen perinteisten tanssitekniikoiden, kuten baletin, jazzin ja modernin tanssin sijaan.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Tanssivalaistuksen pioneereja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n luvussa 10.1.<\/h3>\n<ul>\n<li>Uuden tanssin tekij\u00f6ist\u00e4 amerikkainen, Pariisissa vaikuttanut Lo\u00efe Fuller oli valaistuksen innovaattori.<\/li>\n<li>Ven\u00e4l\u00e4isen baletin impressaari Serge Diaghilev panosti teatterinjohtajan roolinsa ohella ennen kaikkea valaistuksen ohjaukseen.<\/li>\n<li>Ruotsalainen baletti oli mukana yhdess\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 monitaiteisista esityksist\u00e4, dada-esityksess\u00e4 R\u00ealache.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-39 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"360\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/008_.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-234\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-234'>\n\t\t\t\tBalettiesitys Varsovan hoviteatterissa. \u00d6ljymaalaus, n. 1780. [Bergman Lighting in the theatre, s. 109] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3 class=\"size-full wp-image-675\">\u00a0Baletin visuaalinen maailma 1900-luvun keskivaiheille asti<\/h3>\n<p>1900-luvun alussa Diaghilevin luoma dekoratiivinen ja kerronnallinen valoilmaisu vakiintui yleiseksi balettivalaistuksen periaatteeksi. Ven\u00e4l\u00e4isen baletin viimeistellyt ja valodramaturgialtaan hiotut mestariteokset olivat kuitenkin eri tasoa kuin yleistyv\u00e4 valaistustapa, jossa tyydyttiin kuvittamaan tunnelmaa v\u00e4rivaihdoksilla ja korostamaan tanssijoita sivuvaloilla ja ehk\u00e4 seuraajalla.<\/p>\n<ul>\n<li>Balettiseurueet esiintyiv\u00e4t yleens\u00e4 oopperatalojen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4.<\/li>\n<li>Valaistusj\u00e4rjestelm\u00e4n p\u00e4\u00e4elementit olivat kattoramppirivist\u00f6t, joilla luotiin v\u00e4ritys n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tilaan ja taustafondiin, lattiaramppi ja sivukulisseissa jalustoilla tai valaisintikkaissa sijaitsevat valonheittimet.<\/li>\n<li>Balettien visualisoinnissa oli tavanomaista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maalattuja taustafondeja ja barokkiteatterista periytyvi\u00e4 sivukulisseja.<\/li>\n<li>Lavastusten aihemaailma oli usein romanttinen ja klassikoille kehittyi vakiintunut lavastus- ja valaistustapa.<\/li>\n<li>Toisaalta moderneja kuvataiteilijoita kutsuttiin usein balettien lavastajiksi.<\/li>\n<li>1900-luvun loppupuolella baletti l\u00e4hentyi modernia tanssia. Nyky\u00e4\u00e4n baletin ja uuden tai modernin tanssin visualisointia ei voida erottaa toisistaan eroaviksi lajeiksi, vaan erot ovat teoskohtaisia.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Moderni ja uusi tanssi<\/h3>\n<p>Uusi tanssi kehittyi 1900-luvun alkupuolella\u00a0Yhdysvalloissa ja Euroopassa monimuotoisena ja moni-ilmeisen\u00e4. Valoilmaisu oli alusta l\u00e4htien t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa monien taiteilijoiden ty\u00f6skentelyss\u00e4.<\/p>\n<p>Baletin j\u00e4hmettyneisyytt\u00e4 ja kehoa v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4\u00e4, ep\u00e4luonnollista liikett\u00e4 arvostelevat tanssin uudistajat loivat kokonaan uudenlaista liikekielt\u00e4. Uranuurtajien tavoitteena oli luoda harmoninen ihminen, joka oli sopusoinnussa niin kehonsa kuin luonnon ja maailman kanssa. Balettiteokset perustuivat yleens\u00e4 draamalliseen tarinaan, uuden tanssin teokset ei-kertovaan aiheeseen. Teos voitiin luoda jonkin teeman, tunteen, luonnonilmi\u00f6n tai musiikin nostaman aiheen pohjalta. Aiheet liittyiv\u00e4t usein my\u00f6s etnisiin, historiallisiin ja mytologisiin aiheisiin.<\/p>\n<ul>\n<li>Liikkeen perustana oli luonnollinen liike (esim. juoksu, hyppy, k\u00e4vely).<\/li>\n<li>Balettin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden dekoratiiviseen visualisointiin verrattuna kehittyv\u00e4n modernin tanssin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikka oli karsittua ja paljasta.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva pyrki tukemaan tanssin sis\u00e4isen intention pyrkimyksi\u00e4 tai tuomaan esiin liikemateriaalin abstraktin rakenteen.<\/li>\n<li>Monille taiteilijoille valon keinot antoivat mahdollisuuden luoda uuteen tanssiliikkeeseen sopivaa pelkistynytt\u00e4 ja henkistynytt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaa.<\/li>\n<li>Kehittyv\u00e4n valaistustekniikan avulla voitiin tuoda tanssijan keho ja tilan rytmiikka esiin plastisuutta korostaen.<\/li>\n<li>1900-luvun alussa tapahtunut huikaiseva kehitys valoilmaisussa ja valaistustekniikassa tasoittui parin ensimm\u00e4isen vuosikymmenen j\u00e4lkeen.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Uusi tanssi oli heti syntyess\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4list\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t uudistajat, amerikkalaissyntyiset Isadora Duncan, Lo\u00efe Fuller ja Ruth StDenis toimivat voimakkaasti my\u00f6s Euroopassa. Eurooppalaisia taustavaikuttajia olivat Francois Delsarte ja \u00c9mile Jaques-Dalcroze.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-39 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"800\" height=\"1201\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/083.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-675\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/083.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/083-533x800.jpg 533w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/083-682x1024.jpg 682w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-675'>\n\t\t\t\tEdward Gordon Craig: Isadora Duncan, piirros  1905 [E.G.Craig: Index to the story of my days, s. 256]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<ul>\n<li>Isadora Duncan toimi yhteisty\u00f6ss\u00e4 Craigin kanssa.<\/li>\n<li>Jacques-Dalcroze ja Appia loivat yhdess\u00e4 eurytmiaa Helleraussa.<\/li>\n<li>Lo\u00efe Fuller oli vapaan tanssin edustaja, joka ei meritoitunut niink\u00e4\u00e4n tanssillisten ansioidensa kautta vaan ennen kaikkea tanssin, puvustuksen ja valaistuksen yhteisilmaisun kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Fulleria on joskus kutsuttu maailman ensimm\u00e4iseksi valosuunnittelijaksi.<\/li>\n<li>Saksalaisen ekspressionistisen tanssin (Ausdruckstanz) t\u00e4rkeimm\u00e4t edustajat olivat Mary Wigman, Rudolf Laban, Valeska Gert ja Kurt Jooss. Heill\u00e4 ekspressiivinen valaistus oli t\u00e4rke\u00e4 ilmaisuvoimainen dramaturginen elementti.<\/li>\n<li>Bauhausin teatterissa Oskar Schlemmer tutki abstraktin tilan ja valon olemusta ja niiden suhdetta ihmiskehoon. H\u00e4nen luomansa esitykset olivat er\u00e4\u00e4nlaisia mekaanisia tansseja.<\/li>\n<li>Bauhausin esityksiss\u00e4 tutkittiin abstraktin tilan ja valon olemusta ja niiden suhdetta ihmiskehoon. Esitykset nimettiin usein tansseiksi tai baleteiksi.<\/li>\n<li>Toisen maailmansodan aikoihin modernin tanssin kehityksen painopiste siirtyi USA:han.<\/li>\n<li>Martha Graham oli ensimm\u00e4isi\u00e4 koreografeja, joka sai ty\u00f6skennell\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisesti valaistukseen erikoistuneen taiteilijan, valosuunnittelija Jean Rosenthalin, kanssa. Rosenthalin vaikutus modernin tanssin valaistusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muotoutumiseen 1940- ja 1950-luvuilla oli ratkaiseva.<\/li>\n<li>Merce Cunninghamin<b> <\/b>t\u00f6iss\u00e4 valoilmaisulla oli melko v\u00e4h\u00e4inen merkitys. Koska Cunningham oli \u2013 ja on edelleenkin \u2013 keskeinen modernin tanssin vaikuttaja, h\u00e4nen tanssiteatterinsa v\u00e4h\u00e4eleinen, neutraali valo on vaikuttanut laajasti etenkin amerikkalaiseen tanssivalaistukseen.<\/li>\n<li>Alvin Nikolaisin tanssiteatterissa valo oli puolestaan ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa, miltei yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 elementtin\u00e4 kuin itse tanssiliike. H\u00e4n toi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle op- ja poptaiteen kuviot ja vahvat v\u00e4rit. Nikolaista ja h\u00e4nen valosuunnittelijaansa John Davisia pidet\u00e4\u00e4n modernin tanssin sivuvalok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4jin\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-39 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"680\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/114_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-737\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-737'>\n\t\t\t\tVindh\u00e4xor, Fj\u00e4rran fr\u00e5n Kaukasus, Tukholma 1982, valaistus Ilkka Volanen [Ilkka Volanen]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Tanssin kansainv\u00e4lisess\u00e4 maailmassa vaikutteiden vaihto Euroopan, USA:n\u00a0ja esim. Japanin v\u00e4lill\u00e4 on ollut yh\u00e4 vilkkaampaa 1960-luvulta\u00a0l\u00e4htien. Monet nykytanssin johtavien koreografien teokset luodaan yhteiseurooppalaisina\u00a0tuotantoina parempien resurssien luomiseksi.<\/p>\n<p>Eurooppalaisessa tanssiteatterissa<b> <\/b>korostuu kokonaisvaltainen tila ja voimakas\u00a0valoilmaisu.<\/p>\n<ul>\n<li>Carolyn Carlson tuli Ranskaan 1970-luvulla tuoden mukanaan amerikkalaisen modernismin.<\/li>\n<li>Uusi tanssi loi vaihtoehtoja modernismille my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvassa. Lukuisien vahvojen visualistien joukossa saksalainen Pina Bausch on ollut yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 vaikuttajista.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Pohjoismaissa ja Suomessa valosuunnittelulla on keskeinen rooli koreografisessa\u00a0kokonaisuudessa. Monet valosuunnittelijat ovat pit\u00e4neet tanssin valaisua\u00a0 draamateatterin valaisua luovempana tai sis\u00e4ll\u00f6llisesti haasteellisempana teht\u00e4v\u00e4n\u00e4. Perinteisen draaman valoilmaisu on monin tavoin sidonnaisempaa tekstin ja sen tulkinnasta syntyneen lavastuksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 viitekehyksess\u00e4. Tanssiteoksissa tila ja aika voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 riippumattomammin ja usein tilallinen visualisointiteht\u00e4v\u00e4 on yksinomaan valosuunnittelijan\u00a0harteilla. Uuden tanssin teoksissa draamallinen puhe ja tekstin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 paikan viitekehys on tullut modernin tanssin abstraktin tilak\u00e4sityksen rinnalle. Tanssiteoksissa valaistus on usein t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 dramaturgiaa luovassa roolissa, vaikka valaistustyyli olisikin niukka ja v\u00e4h\u00e4eleinen.<\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Makkonen, Anne. 1996. <em>L\u00e4nsimaisen taidetanssin historiaa.<\/em> Helsinki: Teatterikorkeakoulu, Avoimen yliopisto-opetuksen opintomoniste.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tanssitaiteessa tapahtui useita perusteellisia muutoksia 1800-luvun lopulla. Laajemmin muutokset liittyiv\u00e4t koko teatterikent\u00e4ss\u00e4 tapahtuvaan uudistumiseen. Balettia ei esitetty en\u00e4\u00e4 ainoastaan hoviteattereissa, vaan perustettiin yksityisi\u00e4 balettiryhmi\u00e4, joiden ohjelmisto oli suunnattu porvaristolle. Balettia riisuttiin kaavamaisuudesta ja uudistettiin el\u00e4v\u00e4ksi draamalliseksi taiteeksi. Kokonaan uusista l\u00e4ht\u00f6kohdista toimivat tanssitaiteilijat loivat luonnolliseen liikkeeseen perustuvia uuden tanssin tekniikoita. 1900-luvun alussa tanssitaide jakaantui kahdeksi erilliseksi [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":675,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[15,3],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=39"}],"version-history":[{"count":38,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2144,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39\/revisions\/2144"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/675"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=39"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=39"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=39"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}