{"id":43,"date":"2015-03-19T12:42:23","date_gmt":"2015-03-19T10:42:23","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/?p=43"},"modified":"2024-09-25T12:10:32","modified_gmt":"2024-09-25T10:10:32","slug":"9-5-svoboda-valon-ja-lavastuksen-integraatio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/9-5-svoboda-valon-ja-lavastuksen-integraatio\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">9.5<\/div> Svoboda, valon ja lavastuksen integraatio"},"content":{"rendered":"<p>Joseph Svobodaa (1920\u20132002) voidaan pit\u00e4\u00e4 1900-luvun j\u00e4lkipuolen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 lavastajana, sill\u00e4 h\u00e4nen tuottamansa ideat, uudet v\u00e4lineet ja keinot olivat niin lukuisat. H\u00e4nen t\u00f6iss\u00e4\u00e4n lavastus ja valaistus liittyiv\u00e4t saumattomasti yhten\u00e4iseksi kokonaisuudeksi. Svoboda ty\u00f6skenteli aktiivisesti miltei viidenkymmenen vuoden ajan uudistaen jatkuvasti ilmaisuaan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-43 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"800\" height=\"786\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/119_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-742\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-742'>\n\t\t\t\tSvobodan lavastus ja valaistus Verdin oopperaan Sisilialaiset vesperit, Hampurin valtionooppera 1969. [Bergman Lighting in the Theatre, s. 386]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3>Tsekkil\u00e4isen kineettisen teatterin edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4t<\/h3>\n<p>Samaan aikaan kuin Piscator kehitti omaa dokumenttiteatteriaan Saksassa, tsekkil\u00e4inen Emil Franti\u0161ek Burian kehitti yhdess\u00e4 lavastaja Miroslav Kourilin kanssa kineettist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4, jossa hy\u00f6dynnettiin vastaavaan tapaan projisointeja, avantgardistista valaistusta ja filmi\u00e4.<\/p>\n<ul>\n<li>Burian kehitti valaistustavan, joka syttyi ja himmeni dramaattisen toiminnan vaatimusten mukaan, keskittyen kasvoihin, sitten k\u00e4teen, sitten johonkin muuhun yksityiskohtaan.<\/li>\n<li>K\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t projisoinnit ja filmit eiv\u00e4t olleet Piscatorin tapaan dokumentaarisia, vaan l\u00e4hinn\u00e4 emootioon vetoavia, dramaattisia metaforia synnytt\u00e4vi\u00e4 kuvia. Esimerkiksi dialogin aikana n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takasein\u00e4\u00e4n nousi puheen kohteena olevan tyt\u00f6n kasvot, jotka l\u00e4heniv\u00e4t v\u00e4hitellen, muuttuen lopulta pelkiksi valtaviksi tuijottaviksi silmiksi.<\/li>\n<li>Josef Svoboda oli Burianin seuraaja tsekkil\u00e4isen kineettisen teatterin kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. H\u00e4nen t\u00e4rkeimm\u00e4t ty\u00f6kumppaninsa Tsekkoslovakiassa olivat ohjaajat Alfred Radok ja V\u00e1clav Kaslik.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Svobodan el\u00e4m\u00e4kertatietoja<\/h3>\n<ul>\n<li>1940-luvulla puusep\u00e4n- ja arkkitehtuuriopintoja (sisustusarkkitehtuuri), lavastusopintoja.<\/li>\n<li>1943 alkaen lavasti teatteri- ja oopperaesityksi\u00e4.<\/li>\n<li>1946 l\u00e4htien lavastaja Prahan <em>5. Toukokuuta<\/em> -oopperassa, osallistui teatterin perustamiseen opintojen ohessa.<\/li>\n<li>1948 l\u00e4htien Tsekin Kansallisteatterin lavastaja, vuodesta 1951 lavastus- ja teknisen osaston johtaja vuoteen 1992.<\/li>\n<li>1958 Brysselin maailmann\u00e4yttelyss\u00e4 ensimm\u00e4inen <em>Laterna Magika<\/em> -esitys, ohjaus Alfred Radok ja Polyekran-projisointiesitys.<\/li>\n<li>1959 l\u00e4htien vierailuita ulkomailla. 1960- ja 1970-luvuilla lavastuksia useisiin Euroopan tunnetuimpiin oopperoihin ja teattereihin.<\/li>\n<li>1967 Montrealin maailmann\u00e4yttelyss\u00e4 Polyvision, diamultivisio-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6.<\/li>\n<li>1968 perusti Laterna Magikan, kokeellisen teatterin studion, yhdess\u00e4 Alfred Radokin kanssa.<\/li>\n<li>1968 l\u00e4htien opetti Prahan taideteollisessa korkeakoulussa arkkitehtuuriosastolla lavastustaiteen professorina. Lis\u00e4ksi vieraileva opettaja lukuisissa eri maiden yliopistoissa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 teatteritapahtumissa.<\/li>\n<li>1970 Laterna Magikasta tuli Tsekkoslovakian Kansallisteatterin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Svoboda toimi sen taiteellisena johtajana vuosina 1973\u20132002.<\/li>\n<li>1992 Laterna Magika irrottautui Kansallisteatterista itsen\u00e4iseksi teatteriksi.<\/li>\n<li>Ty\u00f6skenteli ja opetti aktiivisesti viel\u00e4 1990-luvulla.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Laaja-alainen vaikuttaja<\/h3>\n<p>Svobodan vaikutus tapahtui monella foorumilla.<\/p>\n<ul>\n<li>H\u00e4n vieraili laajasti eri maissa t\u00e4rkeimmill\u00e4 ooppera- ja teatterin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 ja ty\u00f6skenteli pitk\u00e4j\u00e4nteisesti useiden ohjaajien kanssa. T\u00e4rkeit\u00e4 jaksoja oli esim. ty\u00f6skentely ohjaaja August Everdingin kanssa 1960- ja 1970-luvuilla. He tekiv\u00e4t Wagnerin oopperoita, mm. Bayreuthissa. 1970-luvulla Svoboda teki Wagnerin Ring-tetralogian Lontoon Covent Gardenissa ohjaaja G\u00f6ts Friedrichin kanssa. Svoboda ty\u00f6skenteli my\u00f6s Giorgio Strehlerin kanssa.<\/li>\n<li>Lavasti yhteens\u00e4 yli 700 teatteriesityst\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa.<\/li>\n<li>Kansainv\u00e4lisen uransa rinnalla h\u00e4n ty\u00f6skenteli pitk\u00e4\u00e4n Tsekkoslovakian kansallisteatterin p\u00e4\u00e4lavastajana ja teknistaiteellisena johtajana.<\/li>\n<li>Toimi perustamansa kokeellisen studion\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n Laterna Magican taiteellisena johtajana. Laterna Magican toiminta-ajatuksena on ollut \u201dsvobodamaisten\u201d visuaalisten keinojen kehitt\u00e4minen ja tutkiminen: lavastuksen, valaistuksen, elokuvan, kineettisten ja optisten keinojen sek\u00e4 el\u00e4vien esiintyjien integrointi visuaaliseen kokonaisuuteen. Laterna Magica toimii edelleenkin.<\/li>\n<li>Vaikutti Prahan taideteollisessa korkeakoulussa lavastustaiteen professorina.<\/li>\n<li>Kansainv\u00e4linen lavastajien, teatteritekniikan eri alojen ja teatteriarkkitehtien yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 OISTAT perustettiin Svobodan aloitteesta. Alan t\u00e4rkein yhteisty\u00f6muoto on edelleenkin OISTATin joka nelj\u00e4s vuosi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 Prahan Quadriennale, lavastuksen, teatteriarkkitehtuurin ja teatteritekniikan n\u00e4yttely- ja koulutustapahtuma.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-43 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1000\" height=\"374\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/svoboda-Montreal1967.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-1905\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/svoboda-Montreal1967.jpg 1000w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/svoboda-Montreal1967-800x299.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1000px) 100vw, 1000px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-1905'>\n\t\t\t\tSvobodan ja Radokin Polydiaekran Montrealin Expossa v. 1967 [Albertov\u00e1, Helena: Josef Svoboda sc\u00e9nograf, s. 194]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3>Massiivinen mittakaava ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja<\/h3>\n<p>Svobodan tausta arkkitehtuurin opinnoissa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 h\u00e4nen lavastustensa arkkitehtonisessa otteessa.<\/p>\n<blockquote><p>Sek\u00e4 arkkitehtuuri ett\u00e4 teatteri ovat tilan t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Teatteri on dramaattinen tila, johon t\u00e4ytyy suhtautua arkkitehtuurin kautta. (Harju 1997)<\/p><\/blockquote>\n<p>Tilan peruselementit koostuivat portaiden, tasojen, patsaiden tai muiden rakenteiden arkkitehtuurista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Taustaelementtein\u00e4 oli erilaisia valkokankaiden, projisointipintojen ja tyllien luovia sovellutuksia.<\/p>\n<blockquote><p>\u2026Svoboda useimmiten etsii suhteellisen abstraktia, metaforista ilmaisua. Ei siksi ett\u00e4 h\u00e4n hylkisi realismia, jolla on paikkansa joissakin t\u00f6iss\u00e4, vaan siksi ett\u00e4 h\u00e4n mieluiten eliminoi kirjalliset yksityiskohdat ja koristeellisuuden, suosien tarkkaan valikoituja, figuratiivisia ja dramaattisesti toiminnallisia muotoja. \u201dT\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin laittaa ovi t\u00e4nne ja ikkuna sinne, on luoda ilmaisuvoimaisia tilallisia suhteita\u201d (Burian 1983, 5.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Svobodan lavastukset olivat vaativia. Erityisesti oopperatuotannot mahdollistivat suuren mittakaavan ty\u00f6skentelyn.<\/p>\n<blockquote><p>Oopperassa liikkuva iso raha tekee mahdolliseksi miljoonien lavastukset. \u201dVoisinhan min\u00e4 tehd\u00e4 my\u00f6s huonetiloja, mutta ei se ole minulle lavastusta\u201d (Harju 1997.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Svobodan lavastusten toteutuksissa hy\u00f6dynnettiin usein vaativia teknisi\u00e4 ratkaisuja. Tilaa k\u00e4siteltiin kokonaisvaltaisina massiivisina elementtein\u00e4, joissa saattoi olla esim. hydrauliikan avulla liikuteltavia valtavia elementtej\u00e4 ja teknisi\u00e4 koneistoja.<\/p>\n<blockquote><p>Kanadaan tehdyn Mozartin<em> Idomeneon<\/em> keskeinen lavastuselementti oli seitsem\u00e4n metri\u00e4 korkea Poseidon-jumalan kasvokuva. Kasvot koostuivat viidest\u00e4 eri palasta, joista jokaista liikutti ranskalaisella autotehtaalla varta vasten suunniteltu moottori.<\/p>\n<p>Haaksirikko ja tulipalo loihdittiin puolestaan Hollywoodissa tehdyill\u00e4 projektioilla. \u201dKaikki oli liikkeess\u00e4, mutta ei yht\u00e4\u00e4n sinne p\u00e4in, kuten teatterissa yleens\u00e4.\u201d Italian Maceratan festivaaleille Svoboda on tehnyt useita lavastuksia. Donizettin <em>Lucia di Lammermoor<\/em> tapahtui suurilla portailla. Niiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 leijuvaa j\u00e4ttim\u00e4ist\u00e4 pilvimassaa Svoboda kutsuu teoksen raivoavaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ilment\u00e4v\u00e4ksi \u201del\u00e4imeksi\u201d.<\/p>\n<p>Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin <em>Seitsem\u00e4n kuolemansynniss\u00e4<\/em> roikkuu keskell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 kuin ilmassa hiljalleen valmistuva talo, jota kiert\u00e4\u00e4 raiteilla kulkeva resiina. \u201dRakastan teatteria, koska siell\u00e4 voi tehd\u00e4 taikoja\u201d (Harju 1997.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Svoboda kutsuu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tilaa \u201dpsykoplastiseksi tilaksi\u201d, joka on jatkuvassa muutoksessa. H\u00e4n rakensi kolmiulotteisen tilan ja optisten keinojen saumattoman yhdist\u00e4misen avulla kaleidoskooppimaisia, koko n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n syvyydelt\u00e4 muuntuvia tiloja.<\/p>\n<p>Svobodan visualisoinneissa lavastuksen ja valon keinot olivat harvinaisella tavalla t\u00e4ysin integroitu yhten\u00e4isess\u00e4 kokonaissuunnitelmassa. Ne olivat ik\u00e4\u00e4n kuin valolavastuksia, jotka kuitenkin koostuivat j\u00e4reist\u00e4, konkreettisista elementeist\u00e4. Kun lavastuksen ja valaistuksen perinteinen suunnitteluhierarkia on edennyt konkreettisen tilan luomisesta sen valaisuun, Svobodan t\u00f6iss\u00e4 konkreettinen tila on luotu mahdollistamaan valaistus.<\/p>\n<p>Svoboda sanoo:<\/p>\n<blockquote><p>En halua staattista kuvaa, vaan jotain kehittyv\u00e4\u00e4, joka on liikkeess\u00e4. Se ei tietenk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole fyysist\u00e4 liikett\u00e4, vaan lavastuksen dynaamisuutta, joka kykenee ilmaisemaan toiminnan aikana muuttuvia suhteita, tunteita ja mielialoja, ehk\u00e4 vain valaistuksen keinoin (Bergman 1977, 384.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Valaistus, projisoinnit sek\u00e4 peilien ja erilaisten optisten v\u00e4lineiden tuottamat tehokeinot sis\u00e4ltyiv\u00e4t lavastuskokonaisuuteen. Valokuvista p\u00e4\u00e4tellen monissa Svobodan valaistusratkaisuissa n\u00e4yttelij\u00f6iden erillist\u00e4 valaistusta ei ole tarvittu, vaan n\u00e4yttelij\u00e4t ovat voineet liikkua \u201dlavastusvalon\u201d luomassa kokonaisvaltaisessa valotilassa. Joissakin valokuvissa on my\u00f6s n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 p\u00e4invastaista, yleisemp\u00e4\u00e4 valaistustapaa noudattelevaa linjaa: n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 on korostettu seuraajaheittimill\u00e4 tai luotu erikseen n\u00e4yttelemisalueen valaistus.<\/p>\n<p>Vuosien kuluessa Svobodan tyyli jatkuvasti uusiutui, jopa niin ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 arvosteltiin kelkkansa k\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4. H\u00e4n oli kokeilija, joka ei halunnut j\u00e4\u00e4d\u00e4 toistamaan kerran varmaksi havaittua. Toisaalta h\u00e4nell\u00e4 oli kausia jolloin h\u00e4n tutki ja kehitti jotain tietty\u00e4 lavastusideaa useassa per\u00e4kk\u00e4isess\u00e4 produktiossa, toistoon saakka.<\/p>\n<blockquote><p>Vaikka Svoboda kielt\u00e4\u00e4 toistavansa mit\u00e4\u00e4n kerran keksim\u00e4\u00e4ns\u00e4 t\u00f6iss\u00e4\u00e4n, tietyt ideat ovat toistuneet muunneltuina h\u00e4nen viime vuosien lavastuksissaan. Useissa esityksiss\u00e4 on esimerkiksi taustakankaaseen puhkottu iso reik\u00e4, joka johtaa johonkin toiseen maailmaan.<\/p>\n<p>Svoboda k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 usein my\u00f6s isoja rosoisia pintoja, jotka niihin hohkaava valo muuttaa el\u00e4v\u00e4ksi luonnonmateriaaliksi. Niinik\u00e4\u00e4n Svobodan lavastuksissa toistuu samanlainen taustahorisontti. Lattia muuttuu portaattomasti pystysuoraksi taustaksi, yleens\u00e4 taivaaksi tai mets\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 helpottaa ihmisten upottamista kuvaan \u2013 he k\u00e4tkeytyv\u00e4t mets\u00e4n siimekseen tai taivaan pilvien lomaan.<\/p>\n<p>Vaatimattomuudesta Josef Svobodaa ei voi syytt\u00e4\u00e4. Arkkitehtuuri on h\u00e4nelle jotain \u201djumalalta tullutta\u201d. H\u00e4n ty\u00f6skentelee yksin kolmikerroksisessa studiossaan \u201dkuin jumala\u201d. H\u00e4n sanoi muutamassa tunnissa tekev\u00e4ns\u00e4 kymmenen eri lavastusta vaikkapa Othelloon (Harju 1997.)<\/p><\/blockquote>\n<h3>Innovaatioita<\/h3>\n<p>Svobodan nimi on valaistusammattilaisille tuttu h\u00e4nen kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Svoboda-valonheittimest\u00e4, jossa on sarjaan kytkettyn\u00e4 9 matalaj\u00e4nnitteist\u00e4 k\u00e4rkipeililamppua. Voimakas kapeakiilainen valo mahdollistaa pitkiin riveihin asennettuna valoesirippujen tekemisen ja yksitt\u00e4isin\u00e4 valopatsaiden muodostamisen. Svoboda-heittimen valo n\u00e4kyy ilmassa olevan kosteuden tai savun ansiosta selvin\u00e4 patsaina.<\/p>\n<ul>\n<li>Tarina kertoo ett\u00e4 kun Svoboda alkoi vierailla Saksan oopperan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4, h\u00e4nen valoesirippunsa eiv\u00e4t muodostaneetkaan ilmaan l\u00e4pin\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 sein\u00e4\u00e4. Tsekkoslovakian teattereissa ilmassa oli aina ollut riitt\u00e4v\u00e4sti p\u00f6lyhiukkasia muodostamaan valosein\u00e4m\u00e4n, mutta Saksan puhtaissa p\u00f6lytt\u00f6miss\u00e4 teattereissa ei ollut tarpeeksi hiukkasia. Siksi ilmaan tuotettiin kosteutta tai savua, mutta kerrotaan my\u00f6s huimasta, joskin lyhytaikaiseksi j\u00e4\u00e4neest\u00e4 keksinn\u00f6st\u00e4, jolla pystyttiin ionisoimaan ilmassa olevat hiukkaset. Katossa ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattialla olevien kahden metallitangon v\u00e4liin muodostui s\u00e4hk\u00f6kentt\u00e4, johon p\u00f6ly ja ilmaan johdettu kosteus ker\u00e4\u00e4ntyi.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Erityisesti Svobodan 1960-luvun oopperalavastuksissa h\u00e4nen tavaramerkkin\u00e4\u00e4n olivat jyhke\u00e4t, appiamaiset portaikot, jotka kylpiv\u00e4t vertikaalissa valkoisessa valossa. Esimerkiksi Hampurin valtionoopperaan vuonna 1969 tehdyss\u00e4 Verdin oopperassa <em>Sisilialaiset vesperit<\/em> oli nelj\u00e4 massiivista valoesirippua.<\/p>\n<p>Projisointiin liittyen Svoboda on kehitt\u00e4nyt joitakin t\u00e4rkeit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja v\u00e4lineit\u00e4, jotka sittemmin ovat yleistyneet muidenkin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. H\u00e4nen projisointiin liittyv\u00e4t kehitysty\u00f6ns\u00e4 tehtiin eri Maailmann\u00e4yttelyiden yhteydess\u00e4. Svoboda on todennut ett\u00e4 n\u00e4yttelyiden v\u00e4ljien budjettien avulla oli mahdollista tehd\u00e4 kehittelyty\u00f6t\u00e4, joka on harvemmin teatterissa mahdollista.<\/p>\n<ul>\n<li>El\u00e4vien esiintyjien ja samojen esiintyjien filmille taltioitujen, projisoitujen hahmojen rinnastaminen. Vuonna 1958 Brysselin maailmann\u00e4yttelyn <em>Laterna Magica<\/em> -esityksess\u00e4 esiteltiin t\u00e4m\u00e4 vallankumouksellinen keino.<\/li>\n<li>Samassa n\u00e4yttelyss\u00e4 <em>Polyvision<\/em>, kahdeksalle eri kulmiin asetetulle valkokankaalle heijastettuja filmi- ja diaprojektioita, musiikin s\u00e4estyksell\u00e4. Multivisio-esitysten alkupaalu.<\/li>\n<li><em>Diapolyekran<\/em> Montrealin maailmann\u00e4yttelyss\u00e4 vuonna 1967. Projisoitu kuvakollaasi muodostuu monista pienist\u00e4 osasista, muodostaen sek\u00e4 laajoja yhten\u00e4isi\u00e4 kuvia ett\u00e4 sirpaleisia kuvarinnastuksia. Systeemi koostui 112 neli\u00f6m\u00e4isest\u00e4 taustaprojisointielementist\u00e4, joista jokaisen takana oli 2 Kodak Carouselle -projektoria h\u00e4ivelaitteineen. Mahdollinen kuvam\u00e4\u00e4r\u00e4 valkokangasta kohti oli siten 160 kuvaa.<\/li>\n<li>Wiesbadenin ja K\u00f6lnin <em>Tristan<\/em>-esityksiin (1967) kehitetty pingotetuista nauhoista koostuva tausta- ja etuprojisointiin soveltuva systeemi. Muodosti ilmavan ja kolmiulotteiselta vaikuttavan, muuntuvan nauhamassan, jota valaistiin l\u00e4hinn\u00e4 v\u00e4rivaloilla.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Bayreuthin <em>Tristan ja Isolde <\/em>-oopperaan (1974) Svoboda kehitti nauhaprojisointipintaansa pidemm\u00e4lle. Pinnasta saatiin l\u00e4pikuultava vaikutelma valaisemalla sen takana oleva py\u00f6r\u00f6horisontti. Yhdistelm\u00e4 muodosti el\u00e4v\u00e4n, kolmiulotteisen syvyysvaikutelman.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-43 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1000\" height=\"582\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/svoboda-tristan-1974.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-754\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/svoboda-tristan-1974.jpg 1000w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/svoboda-tristan-1974-800x466.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1000px) 100vw, 1000px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-754'>\n\t\t\t\tWagnerin Tristan ja Isolde Bayreuthissa 1974. Ohjaus August Everding [Albertov\u00e1, Helena: Josef Svoboda sc\u00e9nograf, s. 242]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3>Materialisoitunut valo<\/h3>\n<p>Svobodan innovatiivisuus valaistuksen ja lavastuksen yhteistoiminnan keinojen kehitt\u00e4misess\u00e4 on vaikuttanut laajasti h\u00e4nen oman ty\u00f6ns\u00e4 kautta, mutta samalla my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaisen kansainv\u00e4lisen mittapuun luomisessa. Keskieurooppalaisessa lavastajakoulutuksessa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 svobodamaisen kokonaisvisualistin ihanne, jossa valosuunnittelu sis\u00e4ltyy lavastajan ty\u00f6kentt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<blockquote><p>Svobodan el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ksi voi sanoa pyrkimyst\u00e4 antaa muoto aineettomalle, muuttaa valo materiaksi ja saada lavastus el\u00e4v\u00e4ksi katsojien silmiss\u00e4. Svoboda suunnitteli Bayreuthin festivaalien <em>Tristan ja Isolde<\/em> -oopperan kuolevien rakastavaisten ylle lukemattomista naruista tehdyn puun, johon valo pys\u00e4htyi el\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja s\u00e4dehtiv\u00e4n\u00e4. Valo ei ollutkaan en\u00e4\u00e4 vain rajausta ja pintoja, vaan loi kolmiulotteisen esineen. T\u00e4t\u00e4 lavastusta Svoboda kutsuu \u201dsuurimmaksi ihmeekseen\u201d.<\/p>\n<p>Josef Svobodan kiinnostusta oopperaan ei tarvitse ihmetell\u00e4, sill\u00e4 Svoboda pit\u00e4\u00e4 voimakkaasta ja dramaattisesta ilmaisusta. \u201dInhoan laihaa teet\u00e4, teatterissa t\u00e4ytyy olla voimaa. Mutta en k\u00e4yt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mik\u00e4 on vain efekti. Jos joku sanoo lavastuksiani vain kauniiksi, h\u00e4n on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Kaiken t\u00e4ytyy olla dramaturgisesti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>\u201dJa kaiken t\u00e4ytyy olla absoluuttisesti oikein. Ei-tarkoitettu valo on viholliseni numero yksi. Taustakankaassa oleva ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ryppy vie heti katsojan huomion\u201d (Harju 1997.)<\/p><\/blockquote>\n<h3>Linkkej\u00e4<\/h3>\n<p>Wesleyan University Press digitaalinen julkaisu Jarka Burianin teoksesta Svoboda: Wagner: Josef Svoboda&#8217;s Scenography for Richard Wagner&#8217;s Operas: <a href=\"https:\/\/digitalcollections.wesleyan.edu\/object\/wuptheatre-12\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">https:\/\/digitalcollections.wesleyan.edu\/object\/wuptheatre-12<\/a><\/p>\n<p>Wesleyan University Press digitaalinen julkaisu teoksesta Jarka Burianin teoksesta The Scenography of Josef Svoboda: <a href=\"https:\/\/digitalcollections.wesleyan.edu\/object\/wuptheatre-11\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">https:\/\/digitalcollections.wesleyan.edu\/object\/wuptheatre-11<\/a><\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Albertov\u00e1, Helena: Josef Svoboda sc\u00e9nograf. Institut um\u00e8ni \u2013\u00a0Divadeln\u00ed \u00fastav, Praha 2012.<\/p>\n<p>Bergman, G\u00f6sta, M: Lighting in the theatre. Almqvist &amp; Wicksell International. Tukholma 1977.<\/p>\n<p>Burian, Jarka: Svoboda, Wagner: Josef Svoboda\u2019s scenography for Richard Wagner\u2019s operas. Wesleyan University Press, Middletown, 1983.<\/p>\n<p>Harju, Hannu: Artikkeli Josef Svoboda. Helsingin Sanomat, 21.4.1997.<\/p>\n<p>Laterna Magican www-sivut, ensemble, Josef Svoboda www.laterna.cz\/ensemble.php?p=svoboda&amp;info=1<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Joseph Svobodaa (1920\u20132002) voidaan pit\u00e4\u00e4 1900-luvun j\u00e4lkipuolen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 lavastajana, sill\u00e4 h\u00e4nen tuottamansa ideat, uudet v\u00e4lineet ja keinot olivat niin lukuisat. H\u00e4nen t\u00f6iss\u00e4\u00e4n lavastus ja valaistus liittyiv\u00e4t saumattomasti yhten\u00e4iseksi kokonaisuudeksi. Svoboda ty\u00f6skenteli aktiivisesti miltei viidenkymmenen vuoden ajan uudistaen jatkuvasti ilmaisuaan. Tsekkil\u00e4isen kineettisen teatterin edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4t Samaan aikaan kuin Piscator kehitti omaa dokumenttiteatteriaan Saksassa, tsekkil\u00e4inen Emil Franti\u0161ek Burian [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=43"}],"version-history":[{"count":34,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2257,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43\/revisions\/2257"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=43"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=43"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=43"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}