{"id":45,"date":"2015-03-19T12:48:58","date_gmt":"2015-03-19T10:48:58","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/?p=45"},"modified":"2024-09-25T12:04:20","modified_gmt":"2024-09-25T10:04:20","slug":"9-4-keskieurooppalainen-skenografia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/9-4-keskieurooppalainen-skenografia\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">9.4<\/div> Keskieurooppalainen skenografia"},"content":{"rendered":"<p>Ekspressionismi, Erwin Piscatorin poliittinen dokumenttiteatteri, Bertolt Brechtin eeppinen teatteri ja ranskalainen surrealismi olivat keskeisi\u00e4 suunnann\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 keskieurooppalaisen teatterin kehityksess\u00e4 maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana ja sen j\u00e4lkeen. Toisen maailmansodan katkaisema poliittisen teatterin kehitys jatkui molemmissa Saksoissa.<\/p>\n<ul>\n<li>Brecht toimi It\u00e4-Saksassa kehitt\u00e4en eeppist\u00e4 teatteria Berliner Ensembless\u00e4 vuodesta 1949 kuolemaansa 1956 asti. Berliner Ensemble oli 1950-luvulla vahva kansainv\u00e4linen vaikuttaja, jonka esityksi\u00e4 tultiin katsomaan eri puolilta maailmaa.<\/li>\n<li>Piscator palasi L\u00e4nsi-Saksaan vuonna 1951 ja ohjasi jonkin verran, kunnes sai uuden tilaisuuden poliittisen teatterin ohjaamiseen vuosina 1961\u20131966.<\/li>\n<li>Poliittisen teatterin perint\u00f6, minimalismi ja moderni pelkist\u00e4minen kohtasivat nuoren teatterisukupolven ty\u00f6ss\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Maailmansodan tuhojen j\u00e4lkeen teatterit ja taiteilijat keskittyiv\u00e4t kokoamaan voimiaan. Taloudellisia riskej\u00e4 ja kiistanalaisia aiheita v\u00e4lteltiin. Musiikkin\u00e4ytelm\u00e4t, runodraamat ja klassikot olivat keskeist\u00e4 ohjelmistoa. Useissa maissa kulttuuriel\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4si uudestaan jaloilleen valtion tukemana. Valtion ja kuntien teatterilaitokset pystyiv\u00e4t tuottamaan my\u00f6s ep\u00e4kaupallista uutta teatteria.<\/p>\n<ul>\n<li>Eri maissa perustetut teatterifestivaalit mahdollistivat uuden teatterin esiin p\u00e4\u00e4syn.<\/li>\n<li>Englannissa pidettiin ensimm\u00e4iset Edinburghin festivaalit vuonna 1946.<\/li>\n<li>Ranskassa Avignonin festivaalit perustettiin vuonna 1947.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Keski-Euroopan suurten oopperatalojen tuotannoissa on perinteisesti ollut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 melkoiset resurssit. Monet merkitt\u00e4v\u00e4t lavastajat, kuten Josef Svoboda, Wieland Wagner ja G\u00fcnther Schneider-Siemssen ty\u00f6skenteliv\u00e4t ennen kaikkea oopperan parissa.<\/p>\n<h3>Lavastajien valo<\/h3>\n<p>Manner-Euroopassa lavastajat olivat yleens\u00e4 p\u00e4\u00e4vastuussa valaistuksesta ja siell\u00e4 lavastajien koulutuksessa on perinteisesti kiinnitetty huomiota my\u00f6s valaistukseen. Valo on ollut lavastuksen ideaan sitoutunut, toisaalta sille alisteinen.<\/p>\n<p>Valaistuksen toteutuksessa ohjaajat ja lavastajat ty\u00f6skenteliv\u00e4t kiinte\u00e4sti valaistusmestarien kanssa. Lavastusl\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 valosuunnittelussa suunnittelu ja my\u00f6s valojen rakentaminen tapahtui n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva kerrallaan. Ty\u00f6tapa siirt\u00e4\u00e4 painopisteen yleisvalosta \u201dspesiaaleihin\u201d, valoihin joilla on jokin erityisteht\u00e4v\u00e4. N\u00e4yttelij\u00f6iden n\u00e4kymiseksi tarvittava valaistus voitiin lis\u00e4t\u00e4 muuten valmiiseen kuvaan. Yhdysvaltalaisten ja englantilaisten metodien kaltaisia valaistussuunnittelun reseptej\u00e4 ei Keski-Euroopassa juuri ole k\u00e4ytetty. V\u00e4hitellen taiteelliseen ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n palkatiin my\u00f6s valosuunnittelijoita. Esimerkiksi ansioitunut valosuunnittelija Max Keller piti kiinni valaistusmestarin statuksestaan, kunnes vasta 1980-luvulla alkoi korostaa taiteellisen ty\u00f6n merkityst\u00e4 ja nimike vaihtui valosuunnittelijaksi.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-45 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"752\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/wieland-wagner-1966-tristan-bayreuth-iii.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-1834\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/wieland-wagner-1966-tristan-bayreuth-iii.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/wieland-wagner-1966-tristan-bayreuth-iii-800x547.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/wieland-wagner-1966-tristan-bayreuth-iii-1024x700.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-1834'>\n\t\t\t\tWieland Wagner uudisti Wagnerin oopperoiden visuaalisen ilmeen. Tristan ja Isolde Bayreuthissa v. 1966 [luniversfantastiquederw.e-monsite.com\/album-photos\/tristan-und-isolde-acte-iii]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2><\/h2>\n<p>Appian ajatukset Wagnerin oopperoiden arvoisesta lavastuksesta ja valaistuksesta tulivat Bayreuthissa viimein toteutettua Wieland ja Wolfgang Wagnerin toimesta 1950-luvulla. T\u00e4ll\u00f6in Richard Wagnerin lapsenlapset Wieland (1917\u20131966) ja Wolfgang (1919\u20132010) panivat Bayreuthin oopperajuhlat t\u00e4ysremonttiin toisen maailmansodan j\u00e4lkeen (Burian 1983, 16.)<\/p>\n<ul>\n<li>Bayreuthin oopperajuhlat olivat keskeytyneet vuodesta 1944 vuoteen 1951, jolloin Wieland ja Wolfgang Wagner asettuivat festivaalin johtoon.<\/li>\n<li>Veljekset johtivat juhlia yhdess\u00e4 Wielandin kuolemaan asti vuonna 1966, Wolfgang jatkoi vuoteen 2008.<\/li>\n<li>Molemmat toimivat oopperaohjaajina ja lavastajina.<\/li>\n<li>Siegfried ja Winifried Wagnerin pojat pyrkiv\u00e4t puhdistamaan oopperajuhlat \u00e4itins\u00e4 johtajakaudelta periytyneest\u00e4 natsimenneisyydest\u00e4.<\/li>\n<li>He uudistivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n visuaalisuuden modernin taiteen hengess\u00e4 ja ajanmukaistivat Bayreuthin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n valaistustekniikan.<\/li>\n<li>Wolfgang Wagnerin lavastukset sis\u00e4lsiv\u00e4t enemm\u00e4n toimintaan liittyvi\u00e4 ja realistisia elementtej\u00e4.<\/li>\n<li>Wieland Wagner riisui n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kaikesta turhasta ja loi vision\u00e4\u00e4risi\u00e4 mielen maisemia yksinkertaisilla abstrakteilla rakenteilla ja keskitetyll\u00e4 valaistuksella.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Abstraktia valaistustaidetta<\/h3>\n<p>Wieland Wagner pelkisti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan valon, abstraktien muotojen ja projisointien avulla myyttisiksi visioiksi. Valo nosti geometriset muodot ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 pimeydest\u00e4 esiin kosmisina symboleina.<\/p>\n<ul>\n<li><em>Parsifalissa<\/em> (1951) n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli miltei tyhj\u00e4, keskell\u00e4 oli py\u00f6re\u00e4, paljas n\u00e4yttelemisalue, johon oli kohdistettu keskittynyt valaistus. Tyhj\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 kiersi py\u00f6r\u00f6horisontti. Valaistus oli h\u00e4m\u00e4r\u00e4 sinert\u00e4v\u00e4 hohde, joka loi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle loputtomalta vaikuttavan et\u00e4isyyden tunnun.<\/li>\n<li>My\u00f6hemmiss\u00e4 <em>Parsifal<\/em>-versioissa py\u00f6r\u00f6horisontille projisoitiin vaihtuvia v\u00e4rej\u00e4 ja muotoja.<\/li>\n<li>My\u00f6hemmin h\u00e4nen kuvastoonsa tuli my\u00f6s symbolisia veistoksellisia merkkej\u00e4, esimerkiksi vapaasti ilmassa roikkuva reliefi, joka viittasi temppeliin tai johonkin sis\u00e4ll\u00f6n antamaan impulssiin.<\/li>\n<li>Wieland Wagner ja h\u00e4nen valaistusmestarinsa Paul Eberhard eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4neet tietokonep\u00f6yt\u00e4\u00e4, koska se poisti heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n kaiken hienos\u00e4\u00e4d\u00f6n mahdollisuuden.<\/li>\n<li>He torjuivat my\u00f6s Xenonin (HMI) valonl\u00e4hteen\u00e4, koska he eiv\u00e4t pit\u00e4neet sen ter\u00e4v\u00e4st\u00e4 kylm\u00e4st\u00e4 valosta.<\/li>\n<\/ul>\n<h2>Max Keller ja uudet valonl\u00e4hteet<\/h2>\n<ul>\n<li>Syntyj\u00e4\u00e4n sveitsil\u00e4inen (s. 1945), el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 Saksassa tehnyt valosuunnittelija.<\/li>\n<li>Toimi valaistusteknikkona Baselissa 1960-luvulla.<\/li>\n<li>Valaistusmestarina Berliiniss\u00e4 ja Bayteuthissa 1970-luvulla.<\/li>\n<li>Opiskeli valosuunnittelua Englannissa, Italiassa ja Yhdysvalloissa 1970-luvun lopulla.<\/li>\n<li>1978\u20132010 toimi M\u00fcnchen Kammerspielen valaistusosaston johtajana.<\/li>\n<li>Toi valosuunnittelijan ammattikuvan ja nimikkeen Saksaan.<\/li>\n<li>Kokeili loisteputkien ja purkauslamppujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 teatterissa jo 1970-luvulla.<\/li>\n<li>On ty\u00f6skennellyt johtavien eurooppalaisten ohjaajien ja lavastajien kanssa.<\/li>\n<li>Uusien valonl\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6 tuli muuallakin Euroopassa tunnetuksi Kellerin ty\u00f6t\u00e4 esittelevien kirjojen v\u00e4lityksell\u00e4.<\/li>\n<li>1984 julkaistiin <em>Stage Lighting<\/em>, joka oli ensimm\u00e4inen saksalainen valosuunnittelua esittelev\u00e4 kirja.<\/li>\n<li><em>Faszination Licht<\/em> julkaistiin vuonna 1999, englanniksi <em>Light Fantastic<\/em> vuonna 2000.<\/li>\n<\/ul>\n<p>M\u00fcnchen Kammerspielen valaistusmestarina Max Keller alkoi ensimm\u00e4isen\u00e4 johdonmukaisesti soveltaa teatterissa uusia valonl\u00e4hteit\u00e4, usein arkisista yhteyksist\u00e4 tuttuja muuhun tarkoitukseen suunniteltuja laitteita.<\/p>\n<ul>\n<li>loisteputkia, neon-valoja ja purkauslamppuja modifioitiin teatterik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/li>\n<li>valon v\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tila ja valon laatu tulivat merkityksellisiksi ilmaisun v\u00e4lineiksi 1980-luvulla<\/li>\n<li>Kellerin valosuunnittelu tuo lavastuksesta esiin kokonaisvaltaisia, voimakkaasti toisistaan poikkeavia ilmeit\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n<h2>Schneider-Siemssen ja kosminen tila<\/h2>\n<p>T\u00e4rke\u00e4 Wagner-lavastaja Wieland Wagnerin ja Svobodan ohella oli it\u00e4valtalainen G\u00fcnther Schneider-Siemssen (1926\u20132015). H\u00e4n opiskeli M\u00fcncheniss\u00e4 mm. musiikkia, taidetta ja teatteriteidett\u00e4. Musiikkiopinnot j\u00e4iv\u00e4t, kun kapellimestari Clemens Kraus vakuutti h\u00e4net siit\u00e4, ett\u00e4 musiikillisesti lahjakkaita lavastajia tullaan tarvitsemaan oopperan palveluksessa. Karajan arvosti Schneider-Siemsseni\u00e4 niin paljon, ettei ty\u00f6skennellyt Salzburgissa kenenk\u00e4\u00e4n muun lavastajan kanssa 27 vuoteen. Karajanin mukaan h\u00e4n kykeni visualisoimaan musiikin (Hase 1993, 26.) Schneider-Siemssen lavasti Wagnerin Ring-teokset el\u00e4m\u00e4nsa aikana yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n kertaa, enemm\u00e4n kuin kukaan muu maailmassa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-45 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1000\" height=\"661\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/schneider-siemssen-reininkulta.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-1835\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/schneider-siemssen-reininkulta.jpg 1000w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/schneider-siemssen-reininkulta-800x529.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1000px) 100vw, 1000px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-1835'>\n\t\t\t\tSchneider-Siemssenin lavastus yhdist\u00e4\u00e4 projisoidun ja kolmiulotteisen tilan. Wagnerin Reininkulta Metropolitan-oopperassa v. 2009. [The New York Times 3.6.2015]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"530\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/schneider-siemssen-tristan-salzbourg.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-1836\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/schneider-siemssen-tristan-salzbourg.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/schneider-siemssen-tristan-salzbourg-800x385.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/schneider-siemssen-tristan-salzbourg-1024x493.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-1836'>\n\t\t\t\tTristan ja Isolde Salzburgin oopperajuhlilla, Karajan \u2013Schneider-Siemssen -tuotanto v. 1972\n[luniversfantastiquederw.e-monsite.com\/album-photos\/gunther-schneider-siemssen]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>1941<\/strong> Schneider-Siemssen tuli lavastajaharjoittelijaksi M\u00fcnchenin valtionoopperaan.<\/p>\n<p><strong>1951<\/strong> p\u00e4\u00e4lavastajaksi Salzburgin Landestheateriin.<\/p>\n<p><strong>1952<\/strong> ensimm\u00e4iset suurkuvaprojisoinnit.<\/p>\n<p><strong>1954\u20131961<\/strong> Bremenin valtionteatterin p\u00e4\u00e4lavastaja.<\/p>\n<p><strong>1957<\/strong> vieraili Covent Gardenissa, alku kansainv\u00e4liselle uralle.<\/p>\n<p><strong>1958\u20131962<\/strong> Ring-tetralogia Covent Gardenissa.<\/p>\n<p><strong>1962<\/strong> Herbert von Karajan palkkasi h\u00e4net Wienin valtionoopperaan p\u00e4\u00e4lavastajaksi.<\/p>\n<p><strong>1963\u20131975<\/strong> vieraili lavastajana Wienin Burgtheaterissa.<\/p>\n<p><strong>1965\u20131990<\/strong> toimi Salzburgin oopperajuhlien lavastajana, Karajan kapellimestarina.<\/p>\n<p><strong>1967<\/strong> lavasti Wagnerin <em>Ringin<\/em> New Yorkin Metropolitan-oopperassa, uudestaan 1990-luvulla.<\/p>\n<p>Schneider-Siemssenin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvat ovat tyypillisesti massiivisten kolmiulotteisten lavastusten ja laajojen Panin suurkuvaprojektoreilla toteutettujen panoraamaprojisointien maisemia. Esimerkiksi Salzburg Festspielhaus, jossa Scneider-Siemssen on vaikuttanut eniten, on mittasuhteiltaan otollinen laajoille kuville. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko on parikymment\u00e4 metri\u00e4 leve\u00e4 ja noin seitsem\u00e4n metri\u00e4 korkea.<\/p>\n<p>Suomeen Schneider-Siemssenin vaikutus on ulottunut etenkin h\u00e4nen entisen oppilaansa Siegwulf Turekin kautta, joka toimi opettajana ja professorina Teatterikorkeakoulun Valo- ja \u00e4\u00e4nisuunnittelun laitoksella 1990-luvulla.<\/p>\n<p>1970-luvulta l\u00e4htien Schneider-Siemssen ty\u00f6skenteli useita kertoja Yhdysvalloissa. Kokemuksensa perusteella h\u00e4n korosti amerikkalaisen ja keskieurooppalaisen suunnittelun ja ty\u00f6tavan eroja. Euroopassa lavastajalla oli kokonaisvastuu niin lavastuksesta, valaistuksesta kuin puvustuksestakin.<\/p>\n<blockquote><p><span class=\"sitaatti\">En ymm\u00e4rr\u00e4 amerikkalaisia lavastajia, jotka eiv\u00e4t ole kiinnostuneet valaistuksesta, ja antavat valosuunnittelijan yksin huolehtia siit\u00e4. Valaistus voi pilata mit\u00e4 hienoimman lavastuksen. Min\u00e4 puolestani voin luoda lavastuksen vaikka ainoastaan valosta <\/span>(Hase 1993, 27.)<\/p><\/blockquote>\n<p>1950-luvulla Schneider-Siemssen alkoi kehitt\u00e4\u00e4 ajatusta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4 \u201dkosmisena tilana\u201d. Kosminen elementti n\u00e4ytt\u00e4ytyy Schneider-Siemssenin t\u00f6iss\u00e4 suurina taivaan projisointeina, taivaan ja maan yhdist\u00e4viss\u00e4 lavastekappaleissa, kuten tylleiss\u00e4 ja lavarakenteiden ellipsin muodossa.<\/p>\n<blockquote><p><span class=\"sitaatti\">Kaikessa suuressa kirjallisuudessa kreikkalaisista nykyp\u00e4iv\u00e4n avant gardeen on kosminen elementti. Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on tuoda esiin t\u00e4m\u00e4 kosminen tila <\/span>(Hase 1993, 26.)<\/p><\/blockquote>\n<h3>Suurkuvaprojisointi<\/h3>\n<p>Schneider-Siemssen on ollut uranuurtaja projisointitekniikan keinojen kehitt\u00e4misess\u00e4. Keinoja ovat mm:<\/p>\n<ul>\n<li>Suurkuvaprojisoinnit 18&#215;18 cm lasidioille.<\/li>\n<li>Filmiprojisoinnit.<\/li>\n<li>Liikkuvat efektikiekot.<\/li>\n<li>Videolla tuotetut kuvat.<\/li>\n<li>Diojen k\u00e4sittely maalaamalla, retusoimalla valokuvaa.<\/li>\n<li>Diojen tuottaminen valokuvaamalla pienoismallia eri valaistuksilla ja asettamalla kuvat p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in luodaan projisointiin kolmiulotteinen vaikutelma (Hase 1993, 26.)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Suurten keskieurooppalaisten oopperatalojen projisointik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on yleens\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yli kymmenkunta projektoria, parhaimmillaan jopa parikymment\u00e4 (Turek 1988).<\/p>\n<ul>\n<li>Projisoinnit toteutetaan useiden suurtehoprojektoreiden yhdistettyin\u00e4 kuvina, siten ett\u00e4 niist\u00e4 syntyy koko taustaprojisointikankaan levyinen yhten\u00e4inen kuva.<\/li>\n<li>Kuhunkin kuva-alueeseen kohdistuu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi projektoria, jotta kuvien v\u00e4lill\u00e4 voidaan tehd\u00e4 huomaamaton ristivaihto.<\/li>\n<li>Lis\u00e4ksi projisointipintaan tai sen edess\u00e4 olevaan tylliin voidaan kohdistaa edest\u00e4 projisoitu yhten\u00e4inen kuva kahdella tai kolmella projektorilla, jotka on sijoitettu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon sivutorneihin ja mahdollisesti eteen portaalisillalle (n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon p\u00e4\u00e4lle).<\/li>\n<li>Joihinkin kuva-alueisiin kohdistuu lis\u00e4ksi yksityiskohtia. Tyypillinen esimerkki <em>Lent\u00e4v\u00e4ss\u00e4 hollantilaisesta<\/em>: P\u00e4\u00e4projektoreiden avulla on projisoitu aavemainen laiva mastoineen ja repaleisine purjeineen. Pienemm\u00e4n kuva-alueen tuottavalla projektorilla heijastetaan p\u00e4\u00e4lle yksityiskohtakuva, jossa mastoihin syttyy verenpunaiset purjeet. (Muistinvarainen tulkinta Siegwulf Turekin luennolta, kyseess\u00e4 Turekin lavastus Salzburgin Festspielhausessa.)<\/li>\n<li>Pehme\u00e4n, unenomaisen vaikutelman luo n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukkoon pingotetulle tyllille (ns. oopperatylli) edest\u00e4 p\u00e4in heijastettu projektio, jonka l\u00e4pi n\u00e4kyv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 valaistut kohteet.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Linkki<\/h3>\n<p>Max Keller: <a href=\"https:\/\/blog.zhdk.ch\/farblichtzentrum\/max-keller\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">https:\/\/blog.zhdk.ch\/farblichtzentrum\/max-keller\/<\/a><\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Bergman, G\u00f6sta, M: Lighting in the theatre. Almqvist &amp; Wicksell International. Tukholma 1977.<\/p>\n<p>Burian, Jarka: Svoboda, Wagner: Josef Svoboda\u2019s scenography for Richard Wagner\u2019s operas. Wesleyan University Press, Middletown, 1983.<\/p>\n<p>Hase, Thomas: G\u00fcnther Schneider-Siemssen: Lord of the Rings. Theatre Crafts International, volume 27, maaliskuu 1993, nro 3.<\/p>\n<p>Max Keller, Johannes Weiss: Light Fantastic: The Art and Design of Stage Lighting, Prestel Verlag, 2006.<\/p>\n<h3>Painamattomat l\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Siegwulf Turekin projisointikurssi. Lahden kaupunginteatteri, 1988.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ekspressionismi, Erwin Piscatorin poliittinen dokumenttiteatteri, Bertolt Brechtin eeppinen teatteri ja ranskalainen surrealismi olivat keskeisi\u00e4 suunnann\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 keskieurooppalaisen teatterin kehityksess\u00e4 maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana ja sen j\u00e4lkeen. Toisen maailmansodan katkaisema poliittisen teatterin kehitys jatkui molemmissa Saksoissa. Brecht toimi It\u00e4-Saksassa kehitt\u00e4en eeppist\u00e4 teatteria Berliner Ensembless\u00e4 vuodesta 1949 kuolemaansa 1956 asti. Berliner Ensemble oli 1950-luvulla vahva kansainv\u00e4linen vaikuttaja, jonka esityksi\u00e4 [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=45"}],"version-history":[{"count":32,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2253,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions\/2253"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=45"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=45"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=45"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}