{"id":56,"date":"2015-03-19T13:36:53","date_gmt":"2015-03-19T11:36:53","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/?p=56"},"modified":"2024-01-25T15:08:35","modified_gmt":"2024-01-25T13:08:35","slug":"9-valaistuksen-metodit-muovautuvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/9-valaistuksen-metodit-muovautuvat\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">9<\/div> Valaistuksen metodit muovautuvat"},"content":{"rendered":"<p>1900-luvun alkupuolella luotiin pohja modernin valaistuksen kehitykselle. Appian luomaa periaatetta, jossa diffuusiin yleisvaloon yhdistyi suuntaava valo dramaturgisen funktion alaisuudessa, sovellettiin monin eri tavoin. Craigin ja Reinhardtin innovatiiviset valaistusratkaisut vaikuttivat uusien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muotoutumiseen. Ekspressionismin ja eeppisen teatterin valaistustavat muokkautuivat valaistuksen tyylilajeiksi, samoin kuin uudistuksia edelt\u00e4nyt realistista vaikutelmaa tavoitteleva valaistustapa. Teatterivalaistuksen koulutuksen k\u00e4ynnistytty\u00e4 USA:ssa 1920-luvulla tuli tarpeelliseksi luoda metodi valaistuksen organisoimiseksi.<\/p>\n<p>Valosuunnittelu kehittyi omaksi ilmaisualueekseen koulutuksen ja kasvavien taiteellisten haasteiden vaikutuksesta. Vastaavasti eriytyiv\u00e4t teknisest\u00e4 toteutuksesta vastaavan valaistusmestarin ja ilmaisusta vastaavan valosuunnittelijan ty\u00f6nkuvat.<\/p>\n<p>Suurten uudistajien visiot, joissa lavastus pelkistyi muotojen ja tasojen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6avaruudeksi ja abstrakti valaistus j\u00e4sensi teoksen dramaturgiaa, toteutuivat modernin teatterin projekteissa. Tyylin yhten\u00e4isyys, pelkistyksen kautta syntyv\u00e4 vertauskuvallisuus ja teatterinomaisuuden korostaminen oli luonteenomaista sodanj\u00e4lkeisess\u00e4 teatterissa. Huolimatta postmodernin taiteen vaihtoehtoisista n\u00e4k\u00f6kulmista moderni teatteri el\u00e4\u00e4 edelleen sen rinnalla.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-56 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"640\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/125_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-752\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-752'>\n\t\t\t\tTh\u00e9\u00e2tre du Soleil, lavastaja Guy-Claude Francois [Guy-Claude Francois] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3>Valosijoitukset<\/h3>\n<p>Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen rakennettiin uusia teatterirakennuksia suurimmissa kaupungeissa eri puolilla maailmaa. Uusi valaistustekniikka otettiin huomioon rakennuksia suunniteltaessa ja my\u00f6s vanhoihin teatterirakennuksiin tehtiin massiivisia valaistusremontteja.<\/p>\n<ul>\n<li>&nbsp;Modernin lavastuksen yleistyess\u00e4 valaistuksen painopiste siirtyi yl\u00e4- ja eturamppien tasaisesta yleisvalosta suuntaavaan takavaloon, sivuvaloon ja ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 suunnattuihin etuvaloihin.<\/li>\n<li>Kattovaloramppien rinnalle tuli ansaisiin ja valoparville ripustettavia linssill\u00e4 varustettuja, suuntaavia valonheittimi\u00e4, joita k\u00e4ytettiin takavalon ja v\u00e4ripesujen luomiseen.<\/li>\n<li>Kattorampit s\u00e4ilytettiin suuntaavien valojen rinnalla diffuusin valon luomista varten.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon taakse sijoittuva, usein monikerroksinen portaalivalosilta ja portaalitornit vakiintuivat teatteriarkkitehtuuriin 1900-luvun puoliv\u00e4liin menness\u00e4.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 kiersiv\u00e4t valoparvet useassa tasossa.<\/li>\n<li>Cyklorama ja sen valaistusj\u00e4rjestelm\u00e4 vakiintuivat suurissa teattereissa.<\/li>\n<li>Craigin ja Belascon ensimm\u00e4iset portaalivalosillan kokeilut olivat heitt\u00e4neet haasteen uudenlaisen etuvalon kehitt\u00e4miselle. Katsomon p\u00e4\u00e4lle rakennettiin etuvalosiltoja ja vanhoissa teattereissa katsomoparvien reunoille ja aitioihin asennettiin valonheittimi\u00e4.<\/li>\n<li>Etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattiaramppivalon k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4heni.<\/li>\n<li>1900-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 yleistyi keskitetty himmenninj\u00e4rjestelm\u00e4, josta ristikent\u00e4n tai kiinteiden johdotusten avulla vedettiin s\u00e4hk\u00f6linjat ansaisiin ja valosilloille.<\/li>\n<li>Valonohjaus siirtyi erityiseen valotarkkaamoon katsomon per\u00e4lle.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Tuotantomallin vaikutus valaistukseen<\/h3>\n<p>Teatterin tuotantomallit vaikuttavat my\u00f6s valaistustekniikkaan ja erityisesti valosuunnittelijoiden ty\u00f6tapoihin. Eurooppalaisissa kunnallisissa tai valtion teatterilaitoksissa valaistuslaitteet kuuluvat teatterin kiinte\u00e4\u00e4n omaisuuteen. Valaistuslaitteet on usein sijoitettu pysyv\u00e4sti paikoilleen ja vain erityistarpeisiin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n \u201dspesiaaleja\u201d. Erityisesti repertuaarisysteemiss\u00e4 toimivissa teattereissa on kiinte\u00e4t valosijoitukset.<\/p>\n<p>Ranskassa ei tavallisesti ole toimittu repertuaarisysteemiss\u00e4. Siksi on mahdollista, ett\u00e4 kaikki valaisimet otetaan alas uuden tuotannon pystytyksen alkaessa ja esityksen valaistus luodaan harjoitusperiodin aikana, n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6n kanssa yhdess\u00e4 kehittyen. Ty\u00f6metodi mahdollisti 1900-luvun loppupuolelle asti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n, jossa valosuunnittelijan ei tarvinnut tehd\u00e4 varsinaista valokarttaa, ainakaan etuk\u00e4teen. (Ervasti 1990)<\/p>\n<p>Yhdysvaltain ja Britannian kaupallisissa teattereissa on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 tuotantoyhti\u00f6t vuokraavat tyhj\u00e4n teatterirakennuksen, johon esityksess\u00e4 tarvittava tekniikka hankitaan erikseen, yleens\u00e4 vuokraamalla. Teatterin varustukseen saattaa tosin kuulua etuvalot, koska niiden tarve ja sijoitus on yleens\u00e4 melko samankaltainen. Teatteri on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vain hyvin lyhyen ajan. Valosuunnittelija tekee tarkan ennakkosuunnitelman, jonka mukaisesti valot vuokrataan ja pystytet\u00e4\u00e4n ripe\u00e4ss\u00e4 tahdissa. Teknisten harjoitusten j\u00e4lkeen on vain muutama p\u00e4\u00e4harjoitus, joissa valoja hiotaan ennen ensi-iltaa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-56 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"777\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Kansallisooppera_paanayttamo-1024x777-1.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2163\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Kansallisooppera_paanayttamo-1024x777-1.jpg 1024w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Kansallisooppera_paanayttamo-1024x777-1-800x607.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2163'>\n\t\t\t\tSuomen Kansallisoopperan p\u00e4\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. [Suomen Kansallisooppera, Heikki Tuuli]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3>Valaistuksen ammatit<\/h3>\n<p>Valosuunnittelija on esityksen valaistuksen taiteellisesta kokonaisuudesta vastuullinen henkil\u00f6. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyy kokonaisuuden hahmottaminen oman elementin kautta, itsen\u00e4isten tyylillisten ratkaisujen tekeminen ja aktiivisuus taiteellisessa ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4. Valosuunnittelijan koulutuksessa painottuu taiteellinen ilmaisu. Ammattinimikett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein harhaanjohtavasti tarkoittaen valaistusteknikkoa yleens\u00e4.<\/p>\n<p>Nimike valaistussuunnittelija on Suomessa vakiintunut tarkoittamaan arkkitehtuuri- ja ymp\u00e4rist\u00f6valaistuksen parissa ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4 suunnittelijaa, kun esitt\u00e4vien taiteiden kohdalla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti nimikett\u00e4 valosuunnittelija.<\/p>\n<p>Valaistusmestari on teatterin valaistusteknisen osaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja valaistushenkil\u00f6kunnan ty\u00f6njohtaja, jonka ty\u00f6nkuvaa kuuluu my\u00f6s valaistusv\u00e4lineist\u00f6n kehitt\u00e4minen. Usein valaistusmestarit my\u00f6s suunnittelevat valoja \u2013&nbsp;monissa teattereissa onkin erikseen m\u00e4\u00e4ritelty suunnittelevan valaistusmestarin ty\u00f6nkuva ja oikeus suunnittelukorvaukseen. Valomiehet hoitavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n pystytys- ja huoltoty\u00f6t mestarin ohjauksessa. Liikkuvien valojen yleistymisen my\u00f6t\u00e4 valon ohjaus on monipuolistunut ja vaatimustaso noussut. Siksi monissa teattereissa ja oopperataloissa ty\u00f6skentelee valon ohjaukseen erikoistuneita valo-operaattoreita.<\/p>\n<p>1900-luvun aikana valaistuksesta kehittyi eriytynyt suunnittelun alue, johon tarvittiin koulutettuja ammattilaisia. Erikoistuneiden valaistusammattilaisten koulutus alkoi jo 1920-luvun lopulla Yhdysvalloissa. Yalen teatterikoulun valaistuskoulutuksen pioneeri Stanley McCandless kehitti valaistuksen metodin, jossa pyrittiin luomaan yksinkertainen, moniin erilaisiin tarpeisiin venyv\u00e4 yleisvalaistusj\u00e4rjestelm\u00e4. Vuosikymmenien aikana valosuunnittelijan ty\u00f6nkuvaan, ammatilliseen identiteettiin ja koulutukseen liitettiin yh\u00e4 enemm\u00e4n taiteellisia haasteita ja valosuunnittelijan ty\u00f6n painopiste siirtyi taiteelliseen ilmaisuun ja ennakkoty\u00f6skentelyyn.<\/p>\n<p>Keski-Euroopassa valaistuksen ty\u00f6njako kehittyi erilaiseksi kuin angloamerikkalaisessa teatterimaailmassa. Valaistuksen suunnittelu \u2013&nbsp;ja vastaavasti valoon liittyv\u00e4 ilmaisukoulutus \u2013&nbsp;kuului perinteisesti lavastajan ammattiin. Valaistusmestarit olivat teknisesti hyvin koulutettuja, usein insin\u00f6\u00f6ritasoisia ammattilaisia. Lavastajakeskeisen valosuunnittelutradition takia keskieurooppalainen valaistus oli sitoutunut tiukasti lavastuksen l\u00e4ht\u00f6kohtiin. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvat valaistiin omina kokonaisuuksinaan ja amerikkalaistyyppisen yleisvaloratkaisun luominen ei ollut tavanomaista. Lavastuksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n valaistukseen lis\u00e4ttiin n\u00e4yttelij\u00f6iden n\u00e4kyvyytt\u00e4 tukevaa valoa tarpeen mukaan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-56 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"680\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/schneider-siemssen-siegfried.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-1832\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/schneider-siemssen-siegfried.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/schneider-siemssen-siegfried-800x495.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/schneider-siemssen-siegfried-1024x633.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-1832'>\n\t\t\t\tWagnerin Siegfried Metropolitan-oopperassa v. 1972, Schneider-Siemssein lavastus, alkuper\u00e4isohjaus Karajan. [Metropolitan Opera Guild, archives.metoperafamily.org\/Imgs\/Siegfried7273.03.jpg]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Monissa maissa valaistusmestarit saivat ammatillista t\u00e4ydennyskoulutusta valosuunnittelun kysymyksist\u00e4. Englannissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 lahjakkuutensa n\u00e4ytt\u00e4neit\u00e4 valaistusmestareita koulutettiin suunnittelijoiksi 1960-luvulta l\u00e4htien. Koulutuskulttuuriin yleisten kehityslinjojen mukaisesti useissa maissa on nyky\u00e4\u00e4n valosuunnittelun korkeakoulutasoisia koulutusohjelmia, joihin nuoret pyrkiv\u00e4t suoraan koulun penkilt\u00e4. Valaistusmestareiden peruskoulutus oli perinteisesti s\u00e4hk\u00f6alalta, jonka lis\u00e4ksi he saivat teatterialan t\u00e4ydennyskoulutusta. Suomessa ammattikorkeakoulut antavat nyky\u00e4\u00e4n valaistusmestarin ty\u00f6h\u00f6n soveltuvaa koulutusta.<\/p>\n<h3>Valaistuskoulutuksen alkuvaiheet Suomessa<\/h3>\n<p>Suomessa alkoi voimakas valosuunnittelun kehittyminen 1970-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen, kun Pohjoismainen Teatterikomitea j\u00e4rjesti alan kursseja kaikista Pohjoismaista tuleville teatterivalaistuksen ammattilaisille. Yleens\u00e4 s\u00e4hk\u00f6alan peruskoulutuksen saaneita valaistusmestareita ja itseopiskelleita aloittelevia suunnittelijoita perehdytettiin valosuunnitteluun englantilaisin opettajavoimin 1970-luvun loppupuolelta l\u00e4htien. Robert Ornbo ja Francis Reid opettivat tiiviiden kurssien aikana kaiken ammattimaisen teatterivalaistuksen perusteista, mutta lis\u00e4ksi kurssilaiset omaksuivat rautaisannoksen asenteita valosuunnittelusta luovana, omaan n\u00e4kemykseen perustuvana taiteellisena ilmaisuna. T\u00e4m\u00e4 kaikki oli 1970-luvun lopun Suomessa aivan uutta, ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n valosuunnittelu k\u00e4sitteen\u00e4 alkoi vasta pikkuhiljaa 1980-luvulla tulla tutuksi.<\/p>\n<p>Koulutus loi pohjan suomalaiselle valosuunnittelijoiden ammattikunnalle, jolle oli ominaista haasteita himoitseva, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen ammatti-identiteetti, sek\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n jatkunut keskin\u00e4isen solidaarisuuden ilmapiiri. My\u00f6s Teatterikorkeakoulun Koulutuskeskuksessa j\u00e4rjestettiin alan peruskursseja ja suunnitteluun painottuvia kursseja, joiden ohjelmassa painotettiin taiteellista orientaatiota. Valosuunnittelun ja \u00e4\u00e4nisuunnittelun koulutusta pohdittiin 1970-luvun loppupuolelta l\u00e4htien, ja viimein p\u00e4\u00e4dyttiin perustamaan Teatterikorkeakouluun n\u00e4iden alojen taiteelliseen ilmaisuun painottunut korkea-asteen koulutus. Valo- ja \u00e4\u00e4nisuunnittelun laitos perustettiin vuonna 1986. My\u00f6s laitoksen nimess\u00e4 korostettiin suunnittelijuutta tekniikan sijasta.<\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Bill Williamsin www-sivut, historiaosuus: <a href=\"https:\/\/billwilliams.ca\/resources\/history\/hol.htm\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">billwilliams.ca\/resources\/history\/hol.htm<\/a><br \/>\nErvasti, Tarja. 1990. Keskustelu valosuunnittelija Claude Navillen kanssa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1900-luvun alkupuolella luotiin pohja modernin valaistuksen kehitykselle. Appian luomaa periaatetta, jossa diffuusiin yleisvaloon yhdistyi suuntaava valo dramaturgisen funktion alaisuudessa, sovellettiin monin eri tavoin. Craigin ja Reinhardtin innovatiiviset valaistusratkaisut vaikuttivat uusien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muotoutumiseen. Ekspressionismin ja eeppisen teatterin valaistustavat muokkautuivat valaistuksen tyylilajeiksi, samoin kuin uudistuksia edelt\u00e4nyt realistista vaikutelmaa tavoitteleva valaistustapa. Teatterivalaistuksen koulutuksen k\u00e4ynnistytty\u00e4 USA:ssa 1920-luvulla tuli tarpeelliseksi [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":752,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[15,4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56"}],"version-history":[{"count":46,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2265,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions\/2265"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/752"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}