{"id":60,"date":"2015-03-19T15:00:34","date_gmt":"2015-03-19T13:00:34","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/valo\/?p=60"},"modified":"2024-01-25T14:59:24","modified_gmt":"2024-01-25T12:59:24","slug":"8-1-erwin-piscator-poliittisen-teatterin-kehittaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/8-1-erwin-piscator-poliittisen-teatterin-kehittaja\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">8.1<\/div> Piscator, poliittisen teatterin kehitt\u00e4j\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Aloittaessaan teatteriuransa Erwin Piscator (1893\u20131966) oli herkk\u00e4vaistoinen nuori n\u00e4yttelij\u00e4, johon sotakokemukset ensimm\u00e4isen maailmansodan rintamilla tekiv\u00e4t l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen. H\u00e4nest\u00e4 tuli pasifisti, joka k\u00e4ytti teatteria tietoisesti v\u00e4lineen\u00e4 paremman maailman luomiseksi. Piscatorin henkil\u00f6kohtaiset el\u00e4m\u00e4nvaiheet kietoutuvat konkreettisesti Euroopassa ja USA:ssa tapahtuviin suuriin poliittisiin murrosvaiheisiin.<\/p>\n<p>Kuten monet aikalaiset, poliittisesti kantaa ottavana taiteilijana Piscator joutui siirtym\u00e4\u00e4n maasta toiseen taiteilijan vapautta rajoittavia vainoja v\u00e4ltt\u00e4en ja etsien ty\u00f6mahdollisuuksia. Natsien noustua valtaan Piscator toimi ensin Neuvostoliitossa, mutta Stalinin puhdistusten alkaessa h\u00e4n siirtyi Ranskaan, josta muutti sodan jaloista USA:han. H\u00e4n tuli takaisin Eurooppaan McCarthyn kommunistivainojen ja kylm\u00e4n sodan ilmapiirist\u00e4. It\u00e4-Saksa s\u00e4\u00e4teli taiteellista ilmaisua sosialistisen realismin puitteissa, joten Piscator palasi USA:sta L\u00e4nsi-Saksaan. Vasta vasemmiston noustua valtaan 1960-luvulla h\u00e4n p\u00e4\u00e4si j\u00e4lleen ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n suuressa mittakaavassa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-60 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"800\" height=\"827\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/102_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-725\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/102_x.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/102_x-774x800.jpg 774w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-725'>\n\t\t\t\tDas Trunkene Shif  v.1926. Vankila Ranskassa ja sotilassairaala. [Erwin Piscator 1893\u20131966. s. 105]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>Piscatorin ty\u00f6skentely jakautuu el\u00e4m\u00e4nvaiheiden kautta kolmeen p\u00e4\u00e4jaksoon:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Poliittisen teatterin kukoistuskausi Saksassa 1918\u20131933.<\/li>\n<li>Toiminta USA:ssa ja Dramatic Workshop \u00a01940\u20131951.<\/li>\n<li>Paluu Eurooppaan 1951\u20131966.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Eeppinen teatteri on totuttu yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n sen ulkoisiin tunnusmerkkeihin, tekniikan paljastamiseen, tekstin, filmin ja uutisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sit\u00e4 on kutsuttu poliittiseksi teatteriksi, dokumenttiteatteriksi, jne. mutta Piscatorin itsens\u00e4 mukaan eeppisen teatterin merkitys on kuitenkin sen sis\u00e4lt\u00f6l\u00e4ht\u00f6kohdissa:<\/p>\n<blockquote><p>Jotta teatterilla olisi t\u00e4lle ajalle ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4, sen tarkoituksena pit\u00e4isi olla opettaa meit\u00e4 ihmissuhteista, ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4, ihmisen voimavaroista. T\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 toteuttamaan Eeppinen teatteri soveltuu parhaiten\u2026 Se uhraa tunnelman, emootion, luonteenkuvauksen, runouden ja ennen kaikkea magiikan saavuttaakseen ongelmien ja kokemusten jakamisen yleis\u00f6n kanssa. Toisin sanoen: Eeppisen teatterin tarkoituksena on oppia ajattelemaan tuntemisen sijasta \u2013 oppia liikkumaan virran p\u00e4\u00e4ll\u00e4 siihen hukkumisen sijasta (Ley-Piscator 1967, 13.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Piscator teki teatteria uusille suurille katsojajoukoille. Kehitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n ilmaisua joka puhuttelisi sivistyneist\u00f6n sijaan ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 h\u00e4n pyrki luomaan totaalista teatteria, jossa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n visuaalisilla elementeill\u00e4 oli keskeinen merkitys. Teollisen aikakauden ilmi\u00f6t, luokkataistelu, koneellistuminen, yhteiskunnallinen totalitarismi ja militarismi olivat h\u00e4nen teatterinsa keskeisi\u00e4 aiheita. Niiden k\u00e4sittelyss\u00e4 Piscator toi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle dokumentaarista materiaalia, koneellistettuja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6elementtej\u00e4, sarjakuvaa, simultaanisuutta ja kollaasitekniikkaa. Piscatorin t\u00e4rkein merkitys on usein n\u00e4hty tekniikan soveltamisessa enemm\u00e4n kuin ohjauksen kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>Lavasteiden osana k\u00e4ytettiin filmej\u00e4, dioja, p\u00e4tki\u00e4 uutisl\u00e4hetyksist\u00e4. Valo oli ekspressiivist\u00e4, siin\u00e4 oli selv\u00e4t valo- ja varjosuhteet. Valaistus oli yleens\u00e4 valkoista ja t\u00e4ysill\u00e4, paitsi milloin valo piti himment\u00e4\u00e4 projisointien n\u00e4kymisen takia tai ajoittaisen pehme\u00e4mm\u00e4n tunnelman takia. Konekiv\u00e4\u00e4rien tehosteet, marssivat ihmisjoukot, katsomoa pyyhkiv\u00e4t valonheitt\u00e4j\u00e4t, lavalle ajavat moottoripy\u00f6r\u00e4t, kaikki elementit palvelivat teatterin tiedonv\u00e4lityksen teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yleis\u00f6lle kouriintuntuvan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n<h3>El\u00e4m\u00e4kerta<\/h3>\n<p><strong>1913\u20131914<\/strong> Opiskeli M\u00fcnchenin yliopistossa saksaa, filosofiaa ja taidehistoriaa, n\u00e4yttelij\u00e4harjoittelijana M\u00fcnchenin hoviteatterissa.<\/p>\n<p><strong>1915\u20131918<\/strong> 1. maailmansodassa Saksan armeijassa, esityksi\u00e4 armeijan teatteriyksik\u00f6iss\u00e4, sodanvastaisia runoja. 1918 aselepo ja Saksan vallankumous. Liittyi vastaperustettuun Saksan kommunistiseen puolueeseen.<\/p>\n<p><strong>1919<\/strong> Weimarin tasavalta. Toimi Berliiniss\u00e4 poliittisessa Trib\u00fcne-teatterissa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 dada-ohjelmistoa, tutustui mm. George Grotziin ja John Heartfieldiin. N\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 ja apulaisohjaajana K\u00f6nigsbergiss\u00e4.<\/p>\n<p><strong>1920\u20131923<\/strong> Perusti lyhytaikaisia ryhmi\u00e4 eri teattereissa pyrkimyksen\u00e4 luoda vallankumouksellinen teatteri. Das Tribunal -teatteri 1920 K\u00f6nigsbergiss\u00e4. 1920 Proletaariteatteri (Das Proletarische Theater), esitykset Berliinin ty\u00f6v\u00e4entaloissa, 1921 Berliinin poliisi kielt\u00e4ytyi jatkamasta teatterin lisenssi\u00e4. 1922 toimi Berliinin Central-Theaterissa, tavoitteena muodostaa proletaarinen kansanteatteri.<\/p>\n<p><strong>1924\u20131927<\/strong> Berliinin Kansanteatterin (Volksb\u00fchne) ohjaaja. Ohjauksia my\u00f6s muissa teattereissa, mm. Central-theater, Grosses Schauspielhaus (<em>Trotz Alledem<\/em>), M\u00fcnich Kammerspiele, Die Trib\u00fcne, Staatstheater. 1927 erosi Volksb\u00fchnesta poliittisten riitojen takia. Tollerin <em>Hoppla, wir Leben!<\/em> Theater am Nollendorfplatzissa.<\/p>\n<p><strong>1926<\/strong> Oman ryhm\u00e4n perustaminen Katzenellenbogenin sponsoroimana. Totaalisen teatterin rakentamissuunnitelma (Gropius arkkitehtina).<\/p>\n<p><strong>1927\u20131931<\/strong> Ensimm\u00e4inen Piscator Studio Theater am Nollendorfplatzissa. Teatteri tuotti yhteens\u00e4 kolme produktiota ja joutui vararikkoon veror\u00e4stien takia. 1928 perusti toisen Piscator studion Lessing-theateriin, mutta joutui vararikkoon. 1929 kirjoitti ja julkaisi ainoan kirjansa <em>Das Politische Theater<\/em>. 1930 perusti kolmannen Piscator-B\u00fchnen Wallner-Theateriin. 1931 pid\u00e4tettiin maksamattomien huviverojen takia ja joutui lopettamaan toimintansa Wallner-Theaterissa.<\/p>\n<p><strong>1931\u20131935<\/strong> Piscator Moskovassa filminteossa ja aktiivinen MORTissa (Kansainv\u00e4linen ty\u00f6v\u00e4en teatterien j\u00e4rjest\u00f6) 1934 Filmi Kalastajien kapina ensi-ilta Neuvostoliitossa. Tapasi E.F. Burianin Prahassa, vieraili Pariisissa. 1935 j\u00e4rjesti kansainv\u00e4lisen teatterikonferenssin Moskovassa.<\/p>\n<p><strong>1932\u20131933<\/strong> Hitler ja natsit nousivat valtaan. Valtiop\u00e4iv\u00e4talon tulipalo. Volksb\u00fchne lopetettiin, samoin Reinhardtin Berliinin teatterit. Taiteilijoiden maastapako alkoi.<\/p>\n<p><strong>1936\u20131937<\/strong> Neuvostoliitossa alkoi kampanja \u201dformalistista\u201d taidetta vastaan. Piscator vieraili Ranskassa MORT-asioissa eik\u00e4 palannut Neuvostoliittoon. MORT lakkautettiin. Useita l\u00e4ntisi\u00e4 ja neuvostotaiteilijoita pid\u00e4tettiin ja teloitettiin Neuvostoliitossa.<\/p>\n<p><strong>1938<\/strong> Hitler valtasi It\u00e4vallan. Suunnitelma Tolstoin <em>Sodan ja rauhan<\/em> esitt\u00e4miseksi New Yorkissa, Gilbert Miller tuottajana, Piscator \u2013 Neumann sovitus. Piscator vaimoineen muutti New Yorkiin. Ohjaussuunnitelma kariutui.<\/p>\n<p><strong>1939<\/strong> 2. maailmansota alkoi. Meyerhold pid\u00e4tettiin Moskovassa, ammuttiin seuraavana vuonna.<\/p>\n<p><strong>1940\u20131951<\/strong> Perusti Dramatic Workshop -teatterikoulun New School of Social Research-yliopistoon New Yorkissa. Piscator toimi koulun johtajana ja ohjaajana. 1945 koulu muutti President Theateriin. 1949 koulu itsen\u00e4istyi Piscator puheenjohtajanaan The New School\u2019in p\u00e4\u00e4tetty\u00e4 lakkauttaa sen. Joitakin ohjauksia vuosittain Dramatic Workshop -koulun yhteydess\u00e4 ja kaupallisissa teattereissa, mm: Piscator \u2013 Neumann <em>Sota ja rauha<\/em>, Studio Theater 1942, Robert Penn Warren <em>All the King\u2019s Men<\/em>, President Theater 1948.<\/p>\n<p><strong>1941<\/strong> Hitler hy\u00f6kk\u00e4si Neuvostoliittoon, japanilaiset Pearl Harboriin, USA. Picator liittyi sotaan.<\/p>\n<p><strong>1945<\/strong> Liittoutuneet voittavat 2. maailmansodan Berliinin valloituksen ja Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien j\u00e4lkeen. Saksassa avattiin teattereita.<\/p>\n<p><strong>1947\u20131954<\/strong> USA:ssa Senaatin asettaman Ep\u00e4amerikkalaisen toiminnan komitean organisoima kommunistivaino. 1950 McCarthy valittiin komitean puheenjohtajaksi.<\/p>\n<p><strong>1951<\/strong> Palasi Eurooppaan, L\u00e4nsi-Saksaan. (Edellisen\u00e4 vuonna It\u00e4-Saksassa oli julkaistu p\u00e4\u00e4t\u00f6s \u201dformalistista\u201d taidetta vastaan.)<\/p>\n<p><strong>1952\u20131961<\/strong> Vuosittain joitakin pienehk\u00f6j\u00e4 ohjaust\u00f6it\u00e4 L\u00e4nsi-Saksassa ja Skandinaviassa. Kauden t\u00e4rkeit\u00e4 t\u00f6it\u00e4 mm. <em>Sodan ja rauhan<\/em> uusi versio, jota esitettiin useissa teattereissa 1955\u20131957.<\/p>\n<p><strong>1961\u20131966<\/strong> Poliittisen teatterin uusi kukoistuskausi, ohjauksia mm. Berliinin Volksb\u00fchnessa. McCarthyismi\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 <em>In der Sache J. Robert Oppenheimer<\/em>.<\/p>\n<p><strong>1966<\/strong> Piscator kuoli Starnbergissa Baijerissa.<\/p>\n<h2>Poliittisen teatterin kukoistuskausi Saksassa vuosina 1918\u20131933<\/h2>\n<p>Tarina kertoo eeppisen teatterin alkuajoilta tapahtuman vuonna 1920, jolloin Piscator ohjasi ja n\u00e4ytteli ja John Heartfield lavasti pienen esityksen <em>Rampa<\/em>. Hearfield lavastuksineen oli jo puoli tuntia my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 ja Piscator alkoi n\u00e4ytell\u00e4. Kesken kaiken Heartfield rynt\u00e4si sis\u00e4\u00e4n ja keskeytti esityksen. H\u00e4n oli joutunut tulemaan raitiovaunulla, kun autoa ei tullut, ja halusi ett\u00e4 lavasteet kuitenkin pystytet\u00e4\u00e4n. Lopulta yleis\u00f6lt\u00e4 kysyttiin jatketaanko esityst\u00e4, mutta he halusivat ett\u00e4 pystytet\u00e4\u00e4n ensin lavasteet.<\/p>\n<blockquote><p>Me emme aavistaneet ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 pienell\u00e4 teolla me olimme yll\u00e4tt\u00e4en ja lopullisesti rikkoneet teatterin kaanonin. Katsomo ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli yhdistynyt yhteiseen toiveeseen \u2013 esityksen jatkumosta (Ley-Piscator 1967, 11.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Piscator ohjasi vuonna 1924 Kommunistisen puolueen pyynn\u00f6st\u00e4 poliittisen revyyn<em> Revue Rote Rummel<\/em>. Esityksest\u00e4 tuli vuosikymmenen loppupuolella syntyv\u00e4n agit-prop liikkeen esikuva. Revyyss\u00e4 Piscator l\u00f6ysi elastisen montaasinomaisen muodon, johon voi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 suuren joukon teatterinomaisia keinoja ja jota voitiin jatkuvasti muuttaa ja ajankohtaistaa (Willet 1978, 51.) Esityksess\u00e4 k\u00e4ytettiin mm. projektoreita, joilla heijastettiin dioja poliisin v\u00e4kivaltaisuuksista, poliittisten johtajien kuvia ja tauolla George Grotzin piirroksia. Vuonna 1925 Piscator teki yhdess\u00e4 Gasbarran ja Meiselin kanssa Kommunistisen puolueen kokoukseen Grosses Schauspielhauseen historiallisen kavalkadin <em>Trotz Alledem!<\/em> (Kaikesta huolimatta!). Esitys koostui 24 kohtauksesta, jotka k\u00e4sitteliv\u00e4t vuosien 1914\u20131919 tapahtumia. Esityksen keinoina Piscator k\u00e4ytti n\u00e4yteltyjen kohtausten ohessa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa dokumenttifilmej\u00e4.<\/p>\n<p>Poliittisissa revyiss\u00e4 kehitetyt keinot vaikuttivat Piscatorin samaan aikaan Volksb\u00fchnell\u00e4 ohjaamaan Paquet\u2019n n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n <em>Fahnen<\/em>, jonka kirjailija oli m\u00e4\u00e4ritellyt eeppiseksi draamaksi. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Piscator pystyi rikkomaan yleis\u00f6n ja esityksen v\u00e4lisen sein\u00e4n ja luomaan koko teatterista kokoussalin (Willet 1978, 58.) Edward Suhrin lavastuksessa k\u00e4ytettiin hyv\u00e4ksi Volksb\u00fchnen py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 ja projisointeja heijastettiin taustakankaan lis\u00e4ksi sivuilla oleviin kahteen kankaaseen. Projisointiaiheet olivat dokumenttiaineiston lis\u00e4ksi toimintaa kommentoivia ja ennakoivia tekstej\u00e4 ja roolihenkil\u00f6iden esittelyprologin aikana henkil\u00f6iden valokuvia.<\/p>\n<p>Projisoinnin merkitys oli ratkaiseva tekij\u00e4 siirrytt\u00e4ess\u00e4 spektaakkelista didaktiseen n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n. Uusien, teatterissa ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mien tekniikoiden yhdist\u00e4minen draamaan laajensi ilmaisun skaalan toiminnan kehyksen ulkopuolelle ja selvensi toiminnan taustalla vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Tekstin projisoimisella luotiin kohtausten v\u00e4lille yhdist\u00e4vi\u00e4 linkkej\u00e4.<\/p>\n<p>Filmin k\u00e4ytt\u00f6 esityksess\u00e4 kehittyi Piscatorin teatterissa dokumenttidraaman t\u00e4rke\u00e4ksi keinoksi. Dokumenttifilmit laajensivat ja kommentoivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n toimintaa ja sitoivat tapahtumat ajankohtaisiin, todellisiin tapahtumiin. N\u00e4ytelmien todistusarvo yksil\u00f6n toimien ja yhteiskunnan kehityksen v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta sai konkreettisen pohjan. <em>Sturmflut<\/em>-esityksess\u00e4 vuonna 1926 filmin k\u00e4ytt\u00f6 oli kehittynyt Piscatorin sanoin \u201del\u00e4v\u00e4ksi sein\u00e4ksi \u2013 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n nelj\u00e4nneksi ulottuvuudeksi\u201d. Filmi\u00e4 kuvattiin varta vasten esityst\u00e4 varten. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n tapahtumat jatkuivat laajemmassa perspektiiviss\u00e4 taustalla, esim. yksitt\u00e4isten merimiesten taistelu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 tapahtui meritaistelufilmin edess\u00e4. Esityksess\u00e4 <em>Rasputin<\/em> vuonna 1927 filmin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli my\u00f6s dialektista ironiaa (Patterson 1981, 126.)<\/p>\n<p>Piscator ei ollut ensimm\u00e4inen joka k\u00e4ytti filmi- ja diaprojisointeja teatteriesitysten osana, mutta h\u00e4n k\u00e4ytti niit\u00e4 laajasti ja systemaattisesti. Piscatorin mukaan staattinen diaprojisointi toi esityksiin kirjallisen elementin, kuten Brechtin teatterin litterointi. Filmi puolestaan voi toimia kolmella tasolla:<\/p>\n<ul>\n<li>Opetusfilmit (historialliset ja dokumentaariset filmit) jatkavat aiheen k\u00e4sittely\u00e4 ajassa ja tilassa.<\/li>\n<li>Dramaattiset filmit edist\u00e4v\u00e4t tarinaa ja korvaavat dialogia.<\/li>\n<li>Kommentoivat filmit osoittavat asioiden yhteyksi\u00e4 ja v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t moraalista sanomaa (Willet 1978, 113.)<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Tekninen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6<\/h3>\n<p>Piscatorin ty\u00f6skenteli lahjakkaiden lavastajien kanssa, joiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lliset keinot hylk\u00e4siv\u00e4t illuusioteatterin traditiot. John Hartfieldin, poliittisen kollaasin mestarin t\u00f6iss\u00e4 oli informatiivisia piirteit\u00e4. Lavastus pelkistyi kartoiksi, kylteiksi ja lipuiksi.<\/p>\n<p>Traugott M\u00fcllerin lavastukset olivat funktionaalisia ja konstruktivistisia rakennelmia, joissa k\u00e4ytettiin ansiokkaasti py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n mahdollisuuksia. N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <em>Hoppla, wir leben!<\/em> lavastus oli nelikerroksinen konstruktio, jonka jokainen huone voitiin valaista erikseen fokusta kuljettaen. Keskell\u00e4 rakennelmaa oli korkea projisointikangas, johon projisoitiin esityst\u00e4 varten leikattuja dokumenttifilmej\u00e4, n\u00e4yttelij\u00f6iden kanssa kuvattuja kohtauksia ja piirroksia. Esityksess\u00e4 j\u00e4tettiin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 loppuun asti mahdollisuus simultaanisuuteen ja eri lokeroissa olevien yhteiskuntaluokkien rinnastamiseen, sill\u00e4 valaistus rakentui protagonistin reitin seuraamisesta (Patterson 1981, 136.) Esityksess\u00e4 <em>Rasputin<\/em> py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle oli rakennettu avautuvista segmenteist\u00e4 koostuva hopeinen maapallo, johon projisoitiin filmi\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n sivulla olevalle erilliselle kankaalle projisoitiin tekstej\u00e4. Kun esitys alkoi ja verho avautui, maapallon n\u00e4htiin py\u00f6riv\u00e4n ja syttyv\u00e4n tuleen punaisena hehkuvasta valosta. Sen j\u00e4lkeisess\u00e4 filmiprologissa palloon projisoitiin tsaarien Ven\u00e4j\u00e4n historiaa nelj\u00e4n vuosisadan ajalta.<\/p>\n<p>George Grotzin lavastuksissa oli karikatyyrim\u00e4isesti piirrettyj\u00e4 filmiprojisointeja. N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <em>Das trunkene Shiff<\/em> -n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 filmi\u00e4 projisoitiin kolmiosaiselle taustakankaalle, joka vankilakohtauksessa k\u00e4\u00e4nnettiin pieneksi kopiksi. <em>Sotilas Schwejkin seikkailuissa<\/em> sarjakuvamaisen filmiprojisoinnin lis\u00e4ksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 oli esineit\u00e4 ja henkil\u00f6it\u00e4 esitt\u00e4vi\u00e4 pahvisiluetteja. Schwejkin henkil\u00f6joukot ja maisemat liikkuivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 liukuhihnoilla ohi sotatantereella marssivan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n. Esityksess\u00e4 k\u00e4ytettiin kahta (eri suuntiin) liikkuvaa liukuhihnaa. Piscator ja Grotz synnyttiv\u00e4t jatkuvasti Schwejkin ohi lipuvan liikkuvan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n, joka vastasi Hasekin alkuper\u00e4isen romaanin episodimaista rakennetta ja komiikkaa. Piscator sanoo pyrkineens\u00e4 Chaplinin tai vaudevillen koomiseen tyyliin.<\/p>\n<p>L\u00e1szl\u00f3 Moholy-Nagy lavasti n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n <em>Der Kaufmann von Berlin<\/em> monipuolisesti varioitavan kineettisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n. Py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle oli rakennettu kaksi toisistaan riippumatonta liukuhihnaa ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n poikki ulottui kaksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6siltaa, jotka voitiin asettaa eri korkeuksille. Samoin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon korkeutta voitiin s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli nelj\u00e4 projisointikangasta sek\u00e4 tylli, johon my\u00f6s projisoitiin. Valikoiva valaistus paljasti vain tarpeellisen toiminnan. Moholy-Nagy ohjasi filmin, jota k\u00e4ytettiin esityksess\u00e4 pehme\u00e4sti kohtauksiin niveltyen. Filmi\u00e4 esimerkiksi projisoitiin tyllille, sitten tyllin takana oleva kohtaus valaistiin ja tylli nostettiin pois. Lavastukseen kuului my\u00f6s kylttej\u00e4, mainoksia, maanalaisen valomainos sek\u00e4 suurkaupungin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kertovia \u00e4\u00e4niefektej\u00e4.<\/p>\n<p>Vuonna 1927 tehdyn <em>Hoppla, vir Leben<\/em> -n\u00e4ytelm\u00e4n yhteydess\u00e4 Piscator kirjoitti valon k\u00e4yt\u00f6st\u00e4:<\/p>\n<blockquote><p>Valo menett\u00e4\u00e4 kokonaan riippuvuutensa tilasta, muuttuu el\u00e4v\u00e4ksi ja vaeltaa. Siin\u00e4 on useita vaiheita ja perustuen luonnollisiin kontrasteihin, se saavuttaa t\u00e4rke\u00e4n roolin kohtauksen kompositiossa, ensin synnytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n fokuksen ja sitten levitess\u00e4\u00e4n rajattomasti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6alueelle (Patterson 1981, 136).<\/p><\/blockquote>\n<p>Esityksi\u00e4 arvosteltiin liiallisesta teknisest\u00e4 kikkailusta, mutta Piscator itse puolusti k\u00e4ytettyjen keinojen dramaturgista merkityst\u00e4. Usein h\u00e4n joutui tekem\u00e4\u00e4n kompromisseja, kun tekniikka ei toiminut luvatulla tavalla. Esimerkiksi liukuhihnojen k\u00e4ytt\u00f6 uhkasi osoittautua mahdottomaksi niiden kova\u00e4\u00e4nisyyden takia. Loputtoman hiomisen kautta niit\u00e4 voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin ett\u00e4 replikoinnistakin kuului jotain. Joskus oltiin l\u00e4hell\u00e4 pahoja loukkaantumisia. Konstruktiot olivat kalliita ja niiden pystytys ja purku vei paljon aikaa ja lavastukset purettiin yleens\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in aamun harjoituksia varten. Teknisill\u00e4 ratkaisuilla oli vaikutuksensa Piscatorin jatkuvasti kohtaamiin taloudellisiin vaikeuksiin, toisaalta h\u00e4nen esityksilt\u00e4\u00e4n osattiin odottaa teknist\u00e4 nerokkuutta ja ne houkuttelivat yleis\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Walter Gropiuksen Piscatorin teatterille vuonna 1926 suunnittelema Totaalinen Teatteri j\u00e4i toteuttamatta Piscatorin teatterin taloudellisten syiden takia. Uuden teatteritilan suunnitelma, jossa on muunneltava n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6-katsomosuhde, on modernin teatteriarkkitehtuurin esikuva.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 33%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-60 gallery-columns-3 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"750\" height=\"1050\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/100_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-723\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/100_x.jpg 750w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/100_x-571x800.jpg 571w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/100_x-731x1024.jpg 731w\" sizes=\"(max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-723'>\n\t\t\t\tGropiuksen Totaalisen teatterin suunnitelma Piscatorille. Frontaali katsomissuunta. Projisointi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n cykloramalle ja katsomon seinille yhteens\u00e4 14 projisointipisteest\u00e4. [Farkas Moln\u00e1r: The Theater of the Bauhaus. s. 13]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"750\" height=\"1050\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/100_b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-721\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/100_b.jpg 750w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/100_b-571x800.jpg 571w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/100_b-731x1024.jpg 731w\" sizes=\"(max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-721'>\n\t\t\t\tOsittain ymp\u00e4r\u00f6ity n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6.  [Farkas Moln\u00e1r: The Theater of the Bauhaus. s. 13]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"750\" height=\"1050\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/100_c.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-722\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/100_c.jpg 750w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/100_c-571x800.jpg 571w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/100_c-731x1024.jpg 731w\" sizes=\"(max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-722'>\n\t\t\t\tKokonaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 katsomo areenan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ymp\u00e4rill\u00e4.  [Farkas Moln\u00e1r: The Theater of the Bauhaus. s. 13]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2 class=\" wp-image-727\">Toiminta USA:ssa ja Dramatic Workshop vuosina 1940\u20131951<\/h2>\n<p>Piscator ei pystynyt ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n Neuvostoliitossa tehdyn filmin j\u00e4lkeen useaan vuoteen, mutta tunnustelut USA:ssa lupailivat ty\u00f6mahdollisuuksia. Piscator p\u00e4\u00e4tti muuttaa USA:han Tolstoin <em>Sodan ja Rauhan<\/em> ohjaussuunnitelman turvin. N\u00e4ytelm\u00e4 oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 toteuttaa Broadwaylla Gilbert Millerin tuottamana, mutta suunnitelma kariutui. Opetusty\u00f6 vaikutti ainoalta mahdollisuudelta.<\/p>\n<p>New Yorkissa toimiva aikuisoppilaitos New School of Social Research oli tarjonnut monille Euroopasta paenneille taiteilijoille ja tiedemiehille ty\u00f6t\u00e4. Piscatoria varten perustettiin oma osasto, teatterikoulu Dramatic Workshop, jonka johtajana ja ohjausty\u00f6n opettajana h\u00e4n toimi. N\u00e4yttelij\u00f6ille, ohjaajille ja k\u00e4sikirjoittajille oli omat koulutuslinjat, mutta opetusta annettiin my\u00f6s teatterin teknisill\u00e4 alueilla. Dramatic Workshopista tuli merkitt\u00e4v\u00e4 oppilaitos, jonka kautta monet 50-luvun t\u00e4rkeimmist\u00e4 teatteriammattilaisista saivat koulutusta. Piscatorilla oli oleellinen merkitys amerikkalaisen teatterikoulutuksen ja ryhm\u00e4teatteriliikkeen taustavaikuttajana.<\/p>\n<p>Piscator j\u00e4rjesti koulun opetuksen olennaiseksi osaksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n produktioty\u00f6n. Piscator joutui luopumaan poliittisen sis\u00e4ll\u00f6n korostamisesta, vaikka h\u00e4n ohjauksissaan pystyikin edelleen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n eeppisen kerronnan muotoja, kuten kertojaa, teksti\u00e4 ja projisointia. Piscatorin teatterille tyypillisiin suuren mittakaavan lavastusratkaisuihin ei koululla ja New Yorkin teattereilla ollut varaa ja halua.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-60 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"360\" height=\"450\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/106.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-727\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-727'>\n\t\t\t\tAll the King\u2019s men v. 1948 [Erwin Piscator 1893\u20131966. s. 29]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Amerikassa toteutetuista Piscatorin ohjauksista t\u00e4rkeimm\u00e4t olivat Tolstoin <em>Sota ja rauha <\/em>Studio Theaterissa vuonna 1942 ja Robert Penn Warrenin <em>All the Kings Men<\/em> vuonna 1948.<\/p>\n<p>Maria Ley-Piscator, joka seurasi miehens\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 l\u00e4helt\u00e4 koko USA:n kauden ajan, puhuu kirjassaan valon merkityksest\u00e4 Piscatorin eeppisess\u00e4 teatterissa ja valoilmaisun nopeasta kehityksest\u00e4. <em>Kuningas Learin<\/em> toteutuksessa oli mukana valosuunnittelija Abe Feder, jonka panosta ja ammattitaitoa Ley-Piscator kehuu. <em>Sota ja rauha <\/em>-esityks<em>ess\u00e4<\/em> oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ensimm\u00e4inen versio Piscatorin valon\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4. Alavalolla valaistu \u201dKohtalo\u201d-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli Ley-Piscatorin mukaan tehty lasista. H\u00e4n lainaa Piscatoria:<\/p>\n<blockquote><p>Kun jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4 voi k\u00e4vell\u00e4 valon p\u00e4\u00e4ll\u00e4, h\u00e4nest\u00e4 tulee kevyt kuin ilma. H\u00e4n kelluu tilassa. H\u00e4nen kehonsa suhteet ja plastisuus muuttuvat.<\/p><\/blockquote>\n<blockquote><p>Valo, joka vapauttaa jalat lattialta luo erilaisen ulottuvuuden henkil\u00f6hahmolle. Valo ei ole en\u00e4\u00e4 erillinen elementti vaan se sekoittuu n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4n. Se luo uusia liikkeen ja eleen lakeja, ja todenn\u00e4k\u00f6isesti uutta dialogia (Ley-Piscator 1967, 185.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Ley-Piscatorin mukaan Piscatorin eeppisiss\u00e4 tuotannoissa k\u00e4ytettiin paljon v\u00e4rin ilmaisua, v\u00e4rin vaihtumista korostamaan ja osoittamaan toiminnan laatua. \u201dV\u00e4rinvaihtajakiekon k\u00e4ytt\u00f6 aksentoi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llepanon dynaamista luonnetta.\u201d<\/p>\n<h2 class=\"size-full wp-image-727\">Paluu Eurooppaan vuosina 1951\u20131966<\/h2>\n<p>Sek\u00e4 Brecht ett\u00e4 monet muut Eurooppaan palanneet kollegat houkuttelivat Piscatoria palaamaan Saksaan. Aikaa kului mielekk\u00e4iden ty\u00f6teht\u00e4vien ruotimisessa, ja kun h\u00e4n lopulta p\u00e4\u00e4tti palata, oli esim. Brechtin ehdottama yhteisty\u00f6hanke jo vanhentunut. Palattuaan Eurooppaan Piscator asettui L\u00e4nsi-Saksaan. H\u00e4nelle ei tarjottu kovinkaan t\u00e4rkeit\u00e4 ohjausteht\u00e4vi\u00e4, vaan h\u00e4n kierteli ohjaajana pienemmiss\u00e4 maaseututeattereissa ja my\u00f6s Skandinaviassa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-60 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"853\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/103_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-726\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/103_x.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/103_x-800x620.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/103_x-1024x794.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-726'>\n\t\t\t\tSota ja rauha 1955. Piscatorin alavalon\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 \u201dLichtb\u00fchne\u201d [Erwin Piscator 1893\u20131966. s. 105]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3>Lichtb\u00fchne, Valon\u00e4ytt\u00e4m\u00f6<\/h3>\n<p>Piscatorin 1950-luvun ohjauksista merkitt\u00e4vin oli USA:ssa tehdyn <em>Sodan ja rauhan<\/em> uudelleen kirjoitettu versio vuonna 1955 Berliinin Schiller-teatterissa. Esitys oli my\u00f6s valon kannalta merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 siin\u00e4 oli laajamittaisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ratkaisu, jossa ritil\u00e4lattiainen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli valaistu alhaalta k\u00e4sin. T\u00e4t\u00e4 keinoa h\u00e4n k\u00e4ytti useissa t\u00f6iss\u00e4 vuodesta 1955 eteenp\u00e4in, ja jo aikaisemmin vuonna 1953 Frankfurtissa Sartren <em>L\u2019Engrenag<\/em>e-n\u00e4ytelm\u00e4n sovituksessa.<\/p>\n<p>Piscatorin mielest\u00e4 alavalo ep\u00e4luonnollisuudessaan mahdollistaa todellisen n\u00e4yttelij\u00e4ntaiteen, koska viimeisetkin illuusion rippeet joudutaan karistamaan, kun n\u00e4yttelij\u00e4 ei voi tukeutua yl\u00e4valon realismiin. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 valolla ei luoda kuvaa paikasta, sill\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n luoda tilaa, vaan n\u00e4yttelij\u00e4 on itsess\u00e4\u00e4n, omavarainen k\u00e4velless\u00e4\u00e4n valon p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Esimerkiksi Faulknerin n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <em>Requiem for a Nun<\/em> Piscator vaati p\u00e4\u00e4roolin esitt\u00e4j\u00e4lt\u00e4 miltei brechtil\u00e4ist\u00e4 roolity\u00f6n vieraannuttamista. (Piscator ei koskaan hyv\u00e4ksynyt Brechtin vieraannuttamis-efekti\u00e4 omaan termist\u00f6\u00f6ns\u00e4.)<\/p>\n<p>USA:ssa toteutetun version tapaan Berliinin <em>Sodassa ja rauhassa<\/em> Piscator jakoi tilan kolmeen osaan: kohtalo, toiminta ja reflektio. Taaimpana oleva kohtalo-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli neli\u00f6nmuotoinen kalteva ritil\u00e4lattia, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4yteltiin ihmiskuntaa j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4t suuret tapahtumat, mm. Borodinon taistelu n\u00e4yttelij\u00f6iden liikuttelemilla puunukeilla toteutettuna. Keskell\u00e4 oli py\u00f6re\u00e4 toiminta-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, jolla esitettiin henkil\u00f6iden v\u00e4liset subjektiiviset kohtaukset ja aivan edess\u00e4, keskell\u00e4 ja kummallakin sivulla kolme pient\u00e4 puhujanp\u00f6nt\u00f6n kaltaista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 Pierre\u00e4, Andreita ja Natashaa varten. Kukin tila oli valaistu irrallaan muista. Esityksess\u00e4 ei k\u00e4ytetty lainkaan filmi\u00e4. Piscatorin ilmaisu oli kehittynyt abstraktimmaksi ja valon\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 n\u00e4ytelt\u00e4v\u00e4t kohtaukset korvasivat filmikerronnan.<\/p>\n<h3 class=\"size-full wp-image-726\">Dokumenttiteatterin uusi kukoistus vuosina 1961\u20131966<\/h3>\n<p>Piscatorin el\u00e4m\u00e4n viimeisen\u00e4 vuosikymmenen\u00e4 h\u00e4nelle tarjoutui taas suuren mittakaavan ohjausmahdollisuuksia ja vakituinen ty\u00f6 Freie Volksb\u00fchnen johtajana. H\u00e4nen uusi suosionsa saattoi liitty\u00e4 poliittiseen muutokseen, joka toi Willy Brandtin Berliinin pormestariksi (Willet 1978, 176).<\/p>\n<p>Nyt h\u00e4nell\u00e4 oli mahdollisuus toteuttaa eeppisen teatterin keinoin kokonaisia n\u00e4ytelmi\u00e4, romaanisovitusten sijaan ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikkia suuren n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n teknisi\u00e4 mahdollisuuksia. H\u00e4n k\u00e4ytti uudestaan monia 1920-luvulla kehitettyj\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisi\u00e4 ratkaisuja, projisointeja ja filmi\u00e4, sek\u00e4 uudempia innovaatioita kuten valon\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4. H\u00e4nen viimeisen kautensa t\u00e4rkeimm\u00e4t ty\u00f6t olivat uusien n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijoiden teoksia: Hochhuthin <em>Der Stellvertreter<\/em>, Kipphardtin <em>In der sache J. Robert Oppenheimer<\/em> ja Weissin <em>Der Ermittlung<\/em>.<\/p>\n<h3>Linkkej\u00e4<\/h3>\n<p>Piscator: <a href=\"http:\/\/www.erwin-piscator.de\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">www.erwin-piscator.de<\/a><\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Ley-Piscator, Maria. 1967. <em>The Piscator Experiment: The Political Theatre.<\/em> New York: James H. Heinemann, Inc.<\/p>\n<p>Patterson, Michael. 1981. <em>The Revolution in German Theatre 1900\u20131933<\/em>. Lontoo: Routledge &amp; Kegan Paul Ltd.<\/p>\n<p>Piscator, Erwin. 1980. <em>The Political Theatre.<\/em> Hugh Morrisonin kommentoima laitos. Lontoo: Eyre Methuen Ltd. Alkuper\u00e4isteos <em>Das Politische Theater<\/em>, Berliini 1929.<\/p>\n<p>Willet, John. 1978. <em>The Theatre of Erwin Piscator: Half a Century of Politics in the Theatre<\/em>. Lontoo: Eyre Methuen Ltd.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aloittaessaan teatteriuransa Erwin Piscator (1893\u20131966) oli herkk\u00e4vaistoinen nuori n\u00e4yttelij\u00e4, johon sotakokemukset ensimm\u00e4isen maailmansodan rintamilla tekiv\u00e4t l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen. H\u00e4nest\u00e4 tuli pasifisti, joka k\u00e4ytti teatteria tietoisesti v\u00e4lineen\u00e4 paremman maailman luomiseksi. Piscatorin henkil\u00f6kohtaiset el\u00e4m\u00e4nvaiheet kietoutuvat konkreettisesti Euroopassa ja USA:ssa tapahtuviin suuriin poliittisiin murrosvaiheisiin. Kuten monet aikalaiset, poliittisesti kantaa ottavana taiteilijana Piscator joutui siirtym\u00e4\u00e4n maasta toiseen taiteilijan vapautta rajoittavia [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2202,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions\/2202"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/valo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}