{"id":47,"date":"2019-09-06T14:43:31","date_gmt":"2019-09-06T11:43:31","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/?p=47"},"modified":"2025-12-17T13:29:54","modified_gmt":"2025-12-17T11:29:54","slug":"2-10-world-in-motion-yhtye-turvapaikanhakijoiden-ja-sibelius-akatemian-opiskelijoiden-kollektiivinen-identiteetti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/2-10-world-in-motion-yhtye-turvapaikanhakijoiden-ja-sibelius-akatemian-opiskelijoiden-kollektiivinen-identiteetti\/","title":{"rendered":"World In Motion -yhtye:"},"content":{"rendered":"

Taide ja yhteisö -seminaarin puheenvuorossani esittelin turvapaikanhakijoille ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelijoille suunnatun World In Motion -yhtyeen työskentelyä. Toimin vastuuohjaajana ja muusikkona tässä kaikille avoimessa interkulttuurisessa yhtyehankkeessa, joka toteutui Sibelius-Akatemian ja Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Caisan yhteistyön tuloksena 2016–2017. Yhtyeprojekti syntyi tilanteessa, jossa poikkeuksellisen suuri määrä turvapaikanhakijoita saapui Suomeen ja kohtaamis- ja yhteistyötilojen vähäisyys oli kouriintuntuvaa. Projektin tavoitteena oli luoda taiteellinen ’kolmas tila’ (Bhabha 1994<\/span>; Soja 1996<\/span>), jonka sisältö rakennettaisiin yhdessä osallistujien kanssa. Viikoittaisten työpajojen osallistujat tulivat ensisijaisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista pääkaupunkiseudulta. Tämän lisäksi yhtyeeseen liittyi eri Euroopan maista Suomeen muuttaneita muusikoita, joita kiinnosti toisaalta työskentely turvapaikanhakijoiden sekä Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja opettajien kanssa, ja toisaalta mahdollisuus tutustua nimenomaan Lähi-idän musiikkiin. Sibelius-Akatemian opiskelijat olivat kandi- ja maisteriopiskelijoita, jotka osallistuivat World In Motion -yhtyeprojektiin osana opintojaan.<\/p>\n\n\n\n

World In Motion -yhtyeen toiminta perustui uuden musiikin luomiseen kollektiivisen säveltämisen ja sovittamisen keinoin. Osallistujat ja opiskelijat toivat työpajoihin musiikkia ja musiikillisia aihioita. Improvisaation ja yhdessä säveltämisen kautta näistä rytmisistä ja melodisista elementeistä, lyriikoista ja kansansävelmistä muodostui uusia teoksia. Oma positioni yhtyeessä sijoittui fasilitaattorin, säveltäjän, muusikon, opettajan ja yhtyejohtajan roolien välimaastoon. Toimin projektissa myös väitöskirjatutkijana. Valmisteilla olevassa väitöskirjassani etsin vastauksia siihen, millaista identiteettityötä World In Motion -yhtyeessä tapahtui ja miten sosiaalinen koheesio ilmeni musiikillisessa kolmannessa tilassa. Yhtyeessä, jonka muusikoilla oli huomattavan erilaiset kulttuuriset taustat sekä musiikkiperinteiden että koulutuksen näkökulmista, alkoi muodostua oma kollektiivinen identiteettinsä. Tämä identiteetti ilmeni etenkin yhteisinä kokemuksina musiikkiyhtyeen sisäisestä inhimillisestä vuorovaikutuksesta ja yhteisön sosiaalisesta merkityksestä jäsenilleen. Toisaalta itse musiikki ja musiikilliset prosessit olivat keskeisessä roolissa identiteetin rakentajina. Musiikkiin taidemuotona, eri musiikkiperinteisiin ja uuden musiikin luomiseen suhtauduttiin antaumuksella ja intohimolla ja sillä koettiin olevan itseisarvo. Osallistujat kokivat, että mahdollisuus syventyä tavoitteelliseen musiikin tekemiseen ja esitysten valmistamiseen oli heitä motivoiva tekijä, joka osaltaan taas vahvisti kokemusta muusikoiden yhteisöön kuulumisesta.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusprosessi johdatti pohtimaan, kuinka demokraattista tai osallistavaa taiteellisten päätösten tekeminen yhtyeessä todellisuudessa oli, ja millä tavalla osallisuus toteutui tai oli toteutumatta taiteellisissa prosesseissa. Yhteisen kielen puuttuminen vaikutti musiikilliseen ’neuvotteluun’ eri tavoin. Puhutun kielen puuttuminen herkisti muusikot nyansseille ja impulsseille ja saattoi näin olla jopa hyödyksi musiikillisessa kommunikaatiossa, mutta yhteinen kieli olisi helpottanut roolien ja tavoitteiden selkeyttämisessä. Siirtyminen ideoiden ja materiaalin tuottamisen riehakkuudesta ja rajattomuudesta valikoimiseen ja jalostamiseen sisälsi päätöksentekoa, joka oli tarpeen tehdä näkyväksi. Musiikillisen materiaalin valikoituminen ja muovaaminen valmiiksi teoksiksi on aina herkkä ja intuitiivinen prosessi, jossa yhteistä identiteettiä hapuillaan ja neuvotellaan. Tästä ennakoimattomuudesta nousi toisaalta oivalluksia ja yhteisiä kokemuksia, jotka osaltaan lujittivat ryhmän yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta.<\/p>\n\n\n\n

Yhteistyön rakentumisen ja identiteettityön tutkiminen World In Motion -yhtyeessä oli erityisen kiinnostavaa, koska osallistujilla oli toisistaan poikkeavia kokemuksia ja käsityksiä siitä, miten musiikkia voisi ja kannattaisi tehdä yhdessä. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, kuinka eri tavoin taiteellisen prosessin ja tuotoksen liittoon suhtauduttiin, mikä taas vaikutti osallistujien käsityksiin ’tehokkaista työtavoista’ tai päätöksenteon jakautumiseen ryhmän sisällä. Luovat ja osallistavat, improvisaatiota ja kokeilua korostavat prosessit saatettiin kokea esimerkiksi vapauttavina, hämmentävinä, inspiroivina, kaoottisina tai seikkailuna rajattomalla alueella. Jotkut osallistujista olisivat kaivanneet enemmän työskentelyä ohjaavia rooleja (ja tässä mielessä myös hierarkioita), kun taas toisille nimenomaan jokaisen vaikutusmahdollisuus ja yllätykselliset prosessit olivat yhtyeen suurin anti. Erilaiset näkemykset eivät olleet yhteydessä osallistujien kulttuuritaustaan vaan enemmänkin persoonaltaan erilaisiin yksilöihin ja erilaisiin kokemuksiin musiikin opiskelusta ja esityskäytännöistä. Tämä huomio tukee interkulttuurista käsitystä identiteetistä monikulttuurisen identiteettikäsityksen sijaan, jossa identiteetti nähdään kulttuuriseen ja etniseen taustan sidottuna ryhmän ominaisuutena. Se myös haastaa taiteilijoita ja taidekasvattajia kyseenalaistamaan kulttuurin käsitettä ja sen sidonnaisuutta etniseen taustaan ja kansallisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Yhteistyö herätti minut pohtimaan, millaisista lähtökohdista tulimme yhteiseen, taiteelliseen kolmanteen tilaan ja miten tilassa tapahtuva yhteistyö mahdollisesti muutti käsityksiämme itsestämme ja muusikkoudestamme. World In Motion -yhtyeessä luotiin kolmannen tilan taidetta, johon liittyi jatkuva, taiteelliseen työskentelyyn nivoutunut identiteettityö. Taiteen erilaiset konventiot, hierarkiat ja esteettiset itsestäänselvyydet kohtasivat ja näyttäytyivät uudessa valossa toisiaan vasten. Taiteellinen kolmas tila sisältää ajatuksen siitä, että konkreettisessa tilassa tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus ja luova yhteistyö muuttavat tilan ’eletyksi tilaksi’ (Soja 1996). Tämä eletty tila on erityisen hedelmällinen uusien toimintatapojen, taiteellisten metodien ja pedagogisten oivallusten syntymiselle. Tästä näkökulmasta voi samalla miettiä, miten eri taustoista tuleville taiteilijoille luodaan tilat ja vapaus rakentaa omaa kulttuurista ja taiteellista identiteettiään sekä liikkumatilaa yksilönä osana muuttuvaa yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Lähteet<\/h2>\n\n\n\n

Bhabha, Homi K. 1994. The location of culture<\/em>. New York: Routledge.<\/p>\n\n\n\n

Cantle, Ted. 2016. “The case for interculturalism, plural identities and cohesion.” In Nasar Meer, Tariq Modood, & Ricard Zapata-Barrero (eds.) Multiculturalism and interculturalism. Debating the dividing lines.<\/em> Edinburgh: Edinburgh University Press.<\/p>\n\n\n\n

Jenkins, Richard. 2008. Social identity.<\/em> Third edition. (First published in 1996). Abingdon: Routledge.<\/p>\n\n\n\n

Soja, Edward W. 1996. Thirdspace: Journeys to Los Angeles and Other Real-and-Imagined Places.<\/em> Malden: Blackwell Publishers.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Taide ja yhteis\u00f6 -seminaarin puheenvuorossani esittelin turvapaikanhakijoille ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelijoille suunnatun World In Motion -yhtyeen ty\u00f6skentely\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-47","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-3","types-tapauskohtaista"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1217,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions\/1217"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}