{"id":74,"date":"2019-09-09T13:11:33","date_gmt":"2019-09-09T10:11:33","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/?p=74"},"modified":"2025-12-11T11:23:25","modified_gmt":"2025-12-11T09:23:25","slug":"1-5-tutkimusperustainen-teatteri-nuorille-suunnatun-palvelun-kehittamisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/1-5-tutkimusperustainen-teatteri-nuorille-suunnatun-palvelun-kehittamisessa\/","title":{"rendered":"Tutkimus­perustainen teatteri nuorille suunnatun palvelun kehitt\u00e4misess\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"
Kuva 1. Taidelähtöisen tutkimuksen linssien läpi. Visualisointi Raquel Benmergui.<\/figcaption><\/figure>

Tässä tiivistelmässä esittelen teille yhtä taidelähtöistä tutkimusta, kuvaan teille sen metodia ja tutkimusprosessia sekä tutkimuksen tuloksena syntyneen toimijasuhteita kuvaavan mallin ja malliin liittyvän taidekasvatuksellisen toimijuusprosessin.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen taustaa<\/h2>\n\n\n\n

Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli ymmärtää nuorten aikuisten tulkintoja omasta toimijuudestaan heille suunnatun palvelutoiminnan kehittämisen alkuvaiheessa. Tutkimuskysymys oli, miten nuorten ohjauspalvelutoiminnan yhdenvertaisuuden näkökulmaa voi kehittää taidekasvatuksellisessa toimijuusprosessissa. Tutkimuksen metodologia oli minietnografia ja kriittinen etnografia, ja siinä oleva metodi nimeltään tutkimusperustainen teatteri. Tutkimusperustaisen teatterin yksi vaihe oli artfull inquiry eli nokkela tiedustelu, jossa käytin kuvallisia, narratiivisia ja etnodraamallisia metodeja tuodakseni esiin nuorten kokemusmaailmaan liittyviä tunteita, paradokseja ja ideoita. Tutkimusperustainen teatteri on siis tutkimusta, jota tehdään ihmisistä mutta myös ihmisten kanssa ja heidän parissaan niin, että teatterilähtöisiä työtapoja sovelletaan tutkimusprosessin eri vaiheisiin.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusprosessi alkoi vuonna 2015, ja viimeisimmät tiedustelut olivat kesällä 2018 (Pässilä & Vince 2017<\/span>). Tutkimuksen alkumetreillä havaitsin, että nuorten ja nuorten aikuisten kasvu- ja elinolojen edistäminen on samanaikaisesti sekä poliittista, nuoriin kohdistuvaa, että henkilökohtaista, <\/strong>nuoren ihmisen elämässä tapahtuvaa, nuorisokasvatusta. Tämä alkuasetelma on yksi palvelutoiminnan kehittämisen paradoksi: samanaikaisesti tapahtuvaa, toinen toistaan estävää. Poliittisuudella tarkoitan palvelun toimintaan liittyvää yhteiskuntapoliittista toimintaa sekä puoluepoliittista päätöksentekoa eri intresseistä käsin ja asioiden rajaamista.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusprosessin vaiheet ja tutkimusmenetelmät<\/h2>\n\n\n\n

Seuraavassa kuvassa (kuva 2) on tutkimusprosessin vaiheita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2 Tutkimusprosessin vaiheita (Cotter, Pässilä & Vince 2015<\/span>; Pässilä & Vince 2015<\/span>).<\/figcaption><\/figure>

Tutkimusprosessin alussa eri asiat käynnistyivät samanaikaisesti. Oleellinen ja jokseenkin työläs vaihe on neuvottelu: neuvottelussa rakentuu tai on rakentumatta luottamus eri osapuolten kesken, esimerkiksi tutkijan ja organisaatiotoimijoiden ja nuorten välinen luottamus. Neuvottelin siis nuoria ohjaavien organisaatioiden johtajien ja esimiesten kanssa ja sain heiltä luvan toimia organisaatioverkostossa ja kolmessa organisaatiossa. Tämän myötä aloitin taustoittavan kenttätyön nuorten taidetyöpajoilla ja aktivoiduin tekemään havaintoja.<\/p>\n\n\n\n

Neuvottelut kulkivat koko tutkimusprosessin ajan ja muuttuivat yhdessä organisaatiossa dialogiseksi yhdessä tekemiseksi, joka päättyi isoon kansainväliseen työskentelysessioon kesällä 2018. Toisessa organisaatiossa ne pysyivät neuvotteluna siitä, jatketaanko ylipäätään tutkimuksen seuraavaan vaiheeseen; yhteistyö ei tässä organisaatiossa rakentunut dialogiseksi. Taustoittava etnografinen kenttätyö tarkoitti havainnointia ja keskusteluja nuorten aikuisten kanssa, ohjaustoimintaa tekevien taiteilijoiden kanssa sekä muiden ohjaustyötä tekevien ammattilaisten kanssa. Nämä keskustelut on taltiotu tutkimuspäiväkirjaan, ja osa on nauhoitteina.<\/p>\n\n\n\n

Aineisto kertyi tutkimusperustaisen teatterin kenttätyön menetelmin nuorten aikuisten, heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten ja palvelutoimintaa kehittävien ammattilaisten parissa ja heidän kanssaan. Taidelähtöiset tiedustelut olivat sarja dialogisia tilanteita, joissa eri toimijaryhmien kanssa avasimme ohjaamistoimintaan liittyviä polttavia kysymyksiä. Seuraavat kuvat (kuva 3) ilmentävät, mitä näissä dialogisissa tilanteissa tapahtui:<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3. Kuvasarja tutkimusprosessin dialogeista. Valokuvat ja visualisointi Raquel Benmergui.<\/figcaption><\/figure>

Ensimmäisten tiedustelujen aikana alkoi etnografinen analyysi; teimme yhdessä toimijoiden kanssa tilannekohtaisia analyysejä. Kokemuksen avaamisessa käytin mm.<\/strong> visuaalisia menetelmiä, metaforisia kuvia ja kuvakollaaseja, joita toimijat itse merkityksellistivät narratiivisesti ja etnodraamallisesti. Minä tutkijana ja taidepedagogina fasilitoin nämä taidelähtöiset tiedustelut. Yksi tällainen tilannekohtainen analyysi tehtiin palvelutilanteeseen kätkeytyvästä epäinhimillistämisestä ja tässä tilanteessa olevista valtapositioista. Koodasimme tämän ilmiön yhdessä nuorten aikuisten kanssa viranomaisen vuorosanaksi: Mikäs tää sun tilanne nyt oikein on<\/em>?<\/p>\n\n\n\n

Tulokset<\/h2>\n\n\n\n

Viranomaisen kysymys Mikäs tää sun tilanne nyt oikein on<\/em>? vieraannuttaa nuoren aikuisen toimijasta toiminnan kohteeksi. Hänen ainutkertaisessa ja erityisessä elämässään tapahtuva muuntuu tilanteeksi, jossa viranomaisen tehtäväksi jää tilanteeseen liittyvän vajauden, ns. ongelman, puutteen korjaaminen, jonka viranomainen nuoren aikuisen mukaan määrittää ”muka-auttamiseksi<\/em>”.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusperustainen teatteri edustaa taidelähtöistä tutkimusotetta, jolle on ominaista kokonaisvaltaisuus. Tämän tyyppinen tutkimus perustuu tutkijan havaintoihin sekä tässä tutkimuksessa myöskin nuorten aikuisten havaintoihin ja heidän omiin henkilökohtaisiin tulkintoihinsa.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa videossa on esimerkki henkilökohtaisista tulkinnoista, jotka ovat etnoteatterin muodossa. Kyse on nuorten aikuisten tekemästä fiktiosta, joka perustuu heidän havaintoihinsa viranomaisten kohtaamisesta: Videolinkki<\/a>: <\/strong>www.artsequal.fi\/-\/virastovideo-kriittisten-ystavien-dialogiryhma<\/a>. <\/strong>(Pässilä 2017<\/span>.)<\/p>\n\n\n\n

Yhtenä keskeisenä tuloksena on visuaalinen ekosysteemimalli (kuva 4).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 4 Etnografinen malli toimijasuhteista. Visualisointi Raquel Benmergui.<\/figcaption><\/figure>

Tämä on siis metaforinen malli, jonka avulla ilmennän nuorten ohjauspalvelutoiminnan kulttuuria mahdollisimman laajasti. Tämä malli rakentuu nuoren aikuisen toimijuutta edistävistä ja estävistä tekijöistä, tavoista ja toiminnoista ja organisatorisista paradokseista.<\/p>\n\n\n\n

Tässä mallissa kulttuurinen nuorisotyö näyttäytyy ”mitä jos mahdollisuutena”, jonakin muuna kuin palvelusuhteena. <\/em>Yhtenä organisatorisena paradoksina on se, että ohjaustyön ammattilaisten tietoisuus ohjaamisen käsitteellistämisestä palveluna on samanaikaisesti sen kyseenalaistamista. <\/strong>Yhtenä esimerkkinä mitä jos mahdollisuudesta<\/em> näyttäytyy kulttuurisen nuorisotyön potentiaali toimia kriittisen ajattelun toimintaympäristönä.<\/p>\n\n\n\n

Kriittisen ajattelun toimintaympäristönesimerkkinä on Kriittisten ystävien<\/em> taidekasvatuksellinen toimijuusprosessi, jonka vaiheita kuvaan seuraavassa kuvassa 5.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 5 Kriittisten ystävien taidekasvatuksellinen toimijuusprosessi.<\/figcaption><\/figure>

Analysoin tästä toimijuusprosessista seitsemän vaihetta. Näiden vaiheiden todentumisessa voidaan tarkastellen kehittää muun muassa yhdenvertaisuuden näkökulmaa ohjauspalvelutoiminnassa. <\/strong>Tämä tarkoittaisi sitä, että nuoren merkityksenannon pitäisi olla systemaattisesti osa toimijuutta. Sen, mitä nuori itse kokee vaikuttavaksi ja merkitykselliseksi, pitäisi tulla osaksi ohjaustoimintaa ja ohjaussuhdetta. Valitettavan usein palvelutoiminnan mekanismi ohittaa nuoren ja asiakkuuspuhunta poistaa nuoren toimijuuteen liittyvää valtaa ja vaihtoehtoja.<\/p>\n\n\n\n

Tämä tutkimus on toteutettu osana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston Tasa-arvoinen yhteiskunta ohjelmasta rahoitettua ArtsEqual -hanketta (hankenumero 314223\/2017) ja Business Finlandin Innovation Booster projektia.<\/p>\n\n\n\n

Lähteet<\/h2>\n\n\n\n

Cotter, Richard J., Pässilä, Anne & Vince, Russ. 2015. ”New directions for researching critical reflection in organizations.” Teoksessa Researching Critical Reflection: Multidisciplinary Perspectives<\/em>, toim. Jan Fook, Val Collington, Fiona Ross, Gillian Ruch & Linden West. UK: Routledge.<\/p>\n\n\n\n

Pässilä, Anne. 2017. ”Virastovideo – Kriittisten Ystävien dialogiryhmä. Puheenvuoro.” Nuorisotutkimus<\/em> 1–2: 103.<\/p>\n\n\n\n

Pässilä, Anne & Vince, Russ. 2017. ”Feeling Perplexed: The paradox of building equality and participation in public services.” Paper presented at 33rd EGOS Colloquium, Copenhagen, Denmark.<\/p>\n\n\n\n

Pässilä, Anne & Vince, Russ. 2015. ”Critical Reflection in Management and Organization Studies.” Teoksessa Researching Critical Reflection: Multidisciplinary Perspectives<\/em>, toim. Jan Fook, Val Collington, Fiona Ross, Gillian Ruch & Linden West. UK: Routledge.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 tiivistelm\u00e4ss\u00e4 esittelen teille yht\u00e4 taidel\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 tutkimusta, kuvaan teille sen metodia ja tutkimusprosessia sek\u00e4 tutkimuksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":837,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-74","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2","types-tapauskohtaista"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=74"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1463,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions\/1463"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/media\/837"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=74"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=74"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=74"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}