{"id":82,"date":"2019-09-09T13:38:44","date_gmt":"2019-09-09T10:38:44","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/?p=82"},"modified":"2025-12-11T11:23:25","modified_gmt":"2025-12-11T09:23:25","slug":"1-1-taiteilijuus-ja-tulevaisuuden-tyoelama","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/yhteiso-ja-taide\/1-1-taiteilijuus-ja-tulevaisuuden-tyoelama\/","title":{"rendered":"Taiteilijuus ja tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/figure>

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Yhteiskuntarakenteet ja työelämä ovat muutoksessa. Niitä muovaavat esimerkiksi isot megatrendit kuten digitalisaatio, robotisaatio, globalisaatio, ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen. Myös taiteilijan työ on tämän muutoksen pyörteissä, kun taidealoillakin työt monimuotoistuvat ja tekemisen tavat, paikat ja työsuhteet ovat entistä moninaisempia, organisaatiot liikkuvampia ja väliaikaisempia sekä työ entistä itseohjautuvampaa.<\/p>\n\n\n\n

Tässä artikkelissa tutustutaan työelämän muutokseen, yhteiskuntaan vaikuttaviin muutosvoimiin ja tulevaisuusajatteluun sekä pohditaan, miten ne vaikuttavat osaltaan taiteilijan toimintamahdollisuuksiin. Tulevaisuuteen suuntautuneella ajattelulla, ennakoinnilla ja toivotun tulevaisuuden mielikuvittelulla voimme pohtia omaa rooliamme tulevaisuuden rakentamisessa sekä avoimin mielin kartoittaa ja ennakoida mahdollisia tulevaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

Haluan myös rohkaista tulevaisuuden muutosten maanläheiseen tarkasteluun: Mikä olisi minun tapani olla mukana ja vaikuttaa? Mikä minua huolettaa? Miten minä haluaisin luoda parempaa tulevaisuutta itselleni ja ympäristölleni? Tekstin lomassa on pohdintatehtäviä, joiden avulla voit käsitellä aihepiiriä omasta näkökulmastasi, omaa taiteenalaasi, omia suunnitelmiasi ja arvojasi huomioiden.<\/p>\n\n\n\n

Työelämän murros<\/h2>\n\n\n\n

Työelämän murros ja sitä myötä tapahtuvat muutokset vaikuttavat laajalti yhteiskuntaan, siinä toimiviin yhteisöihin ja yrityksiin sekä yksilöihin. Esimerkiksi työntekijän, työnantajan, kuluttajuuden, työn ja ei-työn, yrittäjyyden ja palkkatyön rajat hämärtyvät. Työn pirstaleisuus ja toimeentulon kokoaminen useista eri lähteistä lisääntyy. Yrittäjyys, pätkätyöläisyys, freelancertyö, itsensä työllistäminen, sivutyöt ynnä muut voivat olla rinnakkaisia ja peräkkäisiä rooleja. Työnantaja voi olla asiakas, kollegiaalinen yhteisö tai hajautettu alusta. Tämä kaikki vaikuttaa keskeisiin yhteiskunnan rakenteisiin kuten veropohjaan, sosiaaliturvaan, edunvalvonnan rooleihin (ammattiyhdistysliikkeet) ja lainsäädäntöön. (Oksanen & Dufva 2018<\/span>; Valtioneuvoston kanslia 2017<\/span>).<\/p>\n\n\n\n

Alla olevassa taulukossa kuvataan työelämän tyypillisiä muutoksia:<\/p>\n\n\n\n

Eilen<\/strong><\/span>Huomenna<\/strong><\/span>Yksi vakituinen työsuhde<\/span>Useat samanaikaiset työt<\/span>Paikallaan pysyvä<\/span>Liikkuva ja muuttuva<\/span>Kansallinen<\/span>Globaali<\/span>Materiaalinen<\/span>Immateriaalinen<\/span>Rutiinimainen, toistava<\/span>Luova, muuttuva<\/span>Oma vakaa toimenkuva<\/span>Jaetut ja muuttuvat roollit<\/span>Kasvotonta<\/span>Henkilöitynyttä<\/span>Tarkasti säädeltyä<\/span>Vähemmän säädeltyä<\/span>Tutkintokeskeisyys<\/span>Elinikäinen oppiminen<\/span><\/div>\n\n\n\n

Mitä ajattelet ylläolevasta taideopiskelijana tai taiteilijana? Kuulostaako uusi työelämä uudelta ja vieraalta? Työelämän murroksen luoma ”huominen” on suurelle osalle taiteilijoita ollut todellisuutta koko työuran ajan. Esimerkiksi monet freelancerit toimivat moniroolisesti mm. taiteilijana, opettajana, organisaatio- ja tuotantotehtävissä sekä soveltavan taiteen tehtävissä täydentäen säännöllisesti osaamistaan opinnoilla ja kursseilla. Ansainta voi koostua palkkatyöstä, apurahoista, palkkioista, niin kutsutusta kevytyrittäjyydestä ja työttömyyskorvauksista.<\/p>\n\n\n\n

Taiteilijoilla onkin tietotaitoa erilaisista työntekemisen tavoista ja ympäristöistä sekä haasteista, joita liittyy ”silpputyöntekijän” toimeentuloon. Tätä kokemustietoa on syksyllä 2018 kartoitettu Tulevaisuusvaliokunnan ja Taiteen edistämiskeskuksen järjestämissä työpajoissa tarkoituksena hyödyntää syntynyttä tietoa sosiaaliturvaa ja työlainsäädäntöä uudistettaessa.<\/p>\n\n\n\n

Pohdintatehtävä<\/span>\n

Listaa omaa osaamistasi mahdollisimman monipuolisesti ja mieti millaisissa erilaisissa tehtävissä ja työympäristöissä osaamistasi voisi hyödyntää?<\/p><\/div>\n\n\n\n

Ei ole yhdentekevää, miten tulevaisuudessa työ, toimeentulo ja varallisuus tulevat jakautumaan ja rakentumaan automatisaation vaikuttaessa työpaikkoihin. Työn ja ansaintamuotojen uudenlaiset muodot kuten alustatalous, itsensä työllistäminen ja jakamistalous haastavat nykyisiä yhteiskunnan rakenteita, työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa. (Oksanen & Dufva 2018). Vaarana on yhteiskunnan voimakas polarisoituminen hyvin toimeentulevaan eliittiin ja toimeentulon rajoilla kärvisteleviin tai jopa ”tarpeettomien yhteiskuntaluokkaan”, ellei työtä ajatella radikaalisti uudella tavalla ja kiinnittyminen yhteiskuntaan voi tapahtua merkityksellisesti myös muilla tavoin kuin perinteisellä palkkatyöllä (Valtioneuvoston kanslia 2017).<\/p>\n\n\n\n

Työn tulevaisuutta Euroopassa tutkinut Cornelia Daheim (Daheim 2017<\/span>) esitteli kesän 2017 Tulevaisuuskonferenssissa raportin ”State of the Future” (Glenn & Florescu 2016<\/span>) kaksi vastakkaisinta skenaariota työn tulevaisuudesta, joissa automaation lisääntyminen ja työpaikkojen väheneminen johtavat hyvin erilaisiin tulevaisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Skenaario 1: ”Self-Actualization Economy” (”Itsensä toteuttamisen talous”) kuvaa tulevaisuutta, jossa mm. perusturvamallit, globaali yhteistyö, robottityön verotus, koulutuspanostus, uudenlainen ”älykäs” liiketoiminta sekä uudet jakamis- ja vaihdantatalouden muodot johtavat kohti työn sisällön ja merkityksen keskeistä muutosta ansaintamuodosta itseilmaisun ja elämän merkityksellistämisen välineeksi.<\/p>\n\n\n\n

Skenaario 2: ”Turmoil and Despair” (”Kuohunta ja epätoivo”) puolestaan kuvaa tulevaisuutta, jossa mullistukset ja konfliktit, kasvava muuttoliike, sisällissodat, ”sota työstä”, uudet omavaraisuuden tavat ja kasvava köyhyys johtavat kohti erittäin jakautunutta yhteiskuntaa ja maailmaa.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnan jakautumisen vaaran tunnistaa myös Sitra ja nostaa vuoden 2017 Megatrendiraportissa yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi työn ja toimeentulon oikeudenmukaisen jakautumisen. Mikäli perinteinen palkkatyö vähentyy, tarvitaan uudenlaista ymmärrystä toimeentulon, merkityksellisyyden ja omanarvontunteen kytkeytymisestä toisiinsa, tähdentävät Hautamäki ym. (2017). Sitran tutkija Elina Kiiski Kataja nostaa esiin neljä keskeistä pohdinnan aluetta liittyen tulevaisuuteen: työelämän muutoksista johtuvien väliinputoajien tukemisen, tulevaisuuden vauraudenjaon ja toimeentulon jakautumisen, teknologian mahdollisuuksien suuntaamisen yhteiskuntaa rakentavasti ja elinikäisen oppimisen (Kiiski Kataja 2017<\/span>). Tärkeämpää kuin saada ihmiset kuukausipalkkaisiin töihin on varmistaa, että ihmiset ylipäänsä ovat mukana merkityksellisessä toiminnassa, korostavat Hautamäki ym. 2017<\/span>.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuuden työelämässä oleellisemmaksi on nousemassa se, mitä tekee, eikä se, missä on töissä. Työ on monimuotoista, monitilaista ja itseohjautuvaa, organisaatiot väliaikaisia ja liikkuvia yhteisöjä, jotka palvelevat muuttuvia tarpeita. Työntekijä kantaa vastuuta yhdessä organisaatioyhteisön tai -verkoston kanssa. (Valtioneuvoston kanslia 2017).<\/p>\n\n\n\n

Edellä oleva kuvaa hyvin freelancertaiteilijan todellisuutta jo nyt, mutta onko se sellaista taiteilijan työn tulevaisuutta, jota taiteilijana haluat? Kun työtä voi tehdä missä ja milloin vain, korostuvat työssä jaksamisen, työturvallisuuden ja (työ)hyvinvoinnin ”uudet” pelisäännöt. Huomioitava on myös, että ihmisten kyky, kiinnostus ja voimavarat jatkuvaan muutokseen, kehittämiseen ja yhteisten asioiden hoitamiseen vaihtelevat. (Valtioneuvoston kanslia 2017<\/span>).<\/p>\n\n\n\n

Omien jaksamisen rajojen määrittelystä huolimatta uudet eri alojen hybridit työympäristöt taiteen rakenteiden rinnalla tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia taiteilijan laajentuvalle ammattikuvalle. Taide pystyy luomaan oivallisia puitteita konkreettiselle luovalle vuorovaikutukselle ja erilaisille jakamisen ja oppimisen toiminnoille.<\/p>\n\n\n\n

Pohdintatehtävä<\/span>\n

Missä kaikkialla voisit kuvitella työskenteleväsi taiteilijana? Millainen on sinun unelmasi taiteilijan työstä?<\/p><\/div>\n\n\n\n

Tulevaisuusajattelusta<\/h2>\n\n\n\n

Työelämän ja yhteiskunnan muutokseen tulee varautua. Tulevaisuuteen suuntautuneella ajattelulla, ennakoinnilla ja toivotun tulevaisuuden mielikuvittelulla on helpompi navigoida vauhdilla muuttuvassa maailmassa.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuus ei ole ennustettavissa eikä ennalta määrätty, mutta voimme muodostaa mielikuvia ja käsityksiä edessämme olevista tapahtumista. Nykyisessä tulevaisuudentutkimuksessa puhutaankin useista vaihtoehtoisista tulevaisuuksista (esim. Amara 1981<\/span>; Niiniluoto 2017<\/span>).<\/p>\n\n\n\n

Yksi tapa jäsentää vaihtoehtoisia tulevaisuuksia on jakaa ne alla olevan kuvan mukaisesti todennäköisiin, mahdollisiin ja kuviteltavissa oleviin tulevaisuksiin. Kaikissa näissä tulevaisuuksissa voi olla toivottavia, vältettäviä ja neutraaleja tapahtumia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>

Koska voimme vaikuttaa tulevaisuuksiin teoillamme ja valinnoillamme, on tärkeää tietää, mikä on mahdollista, mikä on todennäköistä ja mikä on toivottavaa. Arvojen ja arvokeskustelun merkitys on tulevaisuuden vaihtoehtojen pohtimisessa väistämätön (esim. Amara 1981; Niiniluoto 2017).<\/p>\n\n\n\n

Harold Linstonen sitaatti ”Tulevaisuusajattelun tärkein elementti on mielikuvitus” on korostetusti esillä Heinosen ym. (Heinonen ym. 2012<\/span>, 19) julkaisun tulevaisuusajattelua käsittelevässä kappaleessa. Luovuus ja mielikuvitus ovat tärkeitä tulevaisuusajattelun työkaluja, sillä niiden avulla voimme kuvitella toisenlaista todellisuutta ja mahdollisuuksia, jotka eivät vielä ole olemassa.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuusajattelu on kykyä visioida ja löytää polkuja tulevaisuuteen vaikuttamiseen sekä aktiiviseen tulevaisuuden tekemiseen, tähdentävät Heinonen ym. (2012). Tätä tulevaisuuden mielikuvittelua voi harjoitella esimerkiksi erilaisilla ”mitä jos” -kysymyksillä. Mitä jos yksityisautoilu kiellettäisiin kokonaan? Mitä jos taiteilijat saisivat joka vuosi kolme kuukautta työskentelyapurahaa ilman hakemuksia? Sitten voi pohtia miten tämä ”mitä jos” vaikuttaisi elämiseen, toimintaan, rakenteisiin jne.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuusajattelun termejä<\/h2>\n\n\n\n

Alla on lyhyesti esiteltynä muutamia keskeisiä tulevaisuusajattelun termejä (Rubin 2004<\/span>; Dufva 2018)<\/p>\n\n\n\n