3.2

Helsingin Tanssiopisto

Helsingin Tanssiopisto, Suomen Tanssin Ystävät ry:n ylläpitämä tanssikoulu, kasvatti suurimmalta osalta ensimmäiset suomalaiset balettitanssijat. Sen vaiheita ei ole vielä tarkkaan tutkittu. Monet kirjoittajat, kuten Raoul af Hällström, joka on pitkälti luonnut tanssikirjoituksillaan ensimmäisen tulkinnan Suomen taidetanssin historiasta, ilmoittaa Helsingin Tanssiopiston toiminta-ajaksi vuodet 1916–1924.

Olen jäljittänyt koulun historiasta sanomalehti-ilmoitusten ja tanssinäytösarviointien perusteella seuraavaa.

1915–1916 Sanomalehtien tanssikouluilmoitusten mukaan koulu toimi jo syksyllä 1915. Tuolloin Opiston lehti-ilmoitus mainosti, että sillä oli 565 oppilasta. Tanssiopiston johtaja oli Rafael Penger ja johtava opettaja Hertta Idman. Opetusta annettiin seuratansseissa.

1916–1917 Vuonna 1916 Opisto jakautui taide- ja salonkitanssiosastoihin. Johtajana jatkoi edelleen Penger, mutta johtavana opettajana mainitaan nyt Toini Gustafsson ja balettiopetus alkoi tanskalaisen Kathe Othonin johdolla. Oppilaita oli ilmoituksen mukaan jo 983 kappaletta.

Vuosien 1916–1917 vaihteessa johtaja Penger matkusti opintomatkalle Venäjälle ja palkkasi sieltä ensimmäisen venäläisen balettiopettajan, joka aloitti työskentelyn tammikuussa 1917. Sanomalehti-ilmoitus ei kuitenkaan mainitse opettajan nimeä. Kathe Othon siirtyi vuoden 1917 alussa balettiopettajaksi Bertta Marjanteen Tanssiopistoon.

1917–1918 Syksyllä 1917 Helsingin Tanssiopisto ilmoittaa, että sen johtajan paikka on auki, koska Rafael Penger oli eronnut keväällä 1917, mutta muita ilmoituksia koulusta ei näy lukuvuonna 1917–1918.

1918–1919 Syksyllä 1918 Uudessa Suomessa on iso ilmoitus, jonka mukaan Helsingin Tanssiopisto ja sen balettikoulu alkavat jälleen toimintansa tarkoitusta varten sisustetussa huoneistossa Liisankatu 17, nyk. Karjalaisen osakunnan sali. Johtajaksi mainitaan Br. Weckmann.

Helmikuussa Helsingin Tanssiopisto ilmoittaa, että Natalia Souvorova monien vaikeuksien jälkeen on saapunut Venäjältä ja aloittaa opetuksen 13.2. ja mainitsee samalla että koulussa on 6 opettajaa sekä kotimaasta että ulkomailta.

Maaliskuun 13 pnä 1919 Suomen Tanssin Ystävät ry rekisteröidään kolmantena yhdistyksenä Suomen yhdistysrekisteriin. Yhdistyksen puheenjohtajaksi ilmoitetaan (yhdistysrekisteripaperin mukaan) Rafael Penger, vakinaisia jäseniä ovat johtajat Br. Weckmann ja O.W. Sinkkanen ja varajäseniä taiteilija Elo Kuosmanen ja liikemies Hjalmar Michelsson.

5.3.1919 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan:

Suomen Tanssin Ystävien tarkoituksena on suurten sivistyskansain esimerkin mukaisesti kaikin tavoin herättää ja ylläpitää harrastusta ruumiilliseen kasvatukseen, voimisteluun ja urheiluun. Erityisesti tahtoo yhdistys työskennellä jalon ja oikean tanssitaidon elvyttämiseksi muinaisten kreikkalais-, spartalais- roomalaisten esikuvien mukaisesti, kohottaakseen sen meidänkin maassamme siihen asemaan, jonka se taiteena ja fyysillisen kasvatuksen ja yleisen sivistyksen erottamattomana osana on saavuttanut suurissa sivistysmaissa. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi yhdistys ylläpitää julkista tanssioppilaitosta yleisen taide- ja seuratanssitaidon kehittämiseksi, sekä tanssiopettajien ja taiteilijain kasvattamiseksi; järjestää tanssinäytöksiä, tanssikilpailuja, tanssiaisia y.m. samanlaatuisia tilaisuuksia. Yhdistyksen tarkoitus on sen ohella tarmokkaasti vastustaa Suomessa yleiseen seuratanssiin nähden vallitsevaa epäjärjestystä ja edistää hyviä tapoja.

1919–1920 Syksyllä 1919 Tanssiopisto ilmoittaa, että balettiosaston johtaja on Natalia Souvorova (opiskellut Johanssonin ja Legatin johdolla Keisarillisessa balettikoulussa) ja taidetanssiosastolle voidaan ottaa vain vähän oppilaita. Opiston johtajaksi mainitaan edelleen Br. Weckmann.

Keväällä 1920 Ljubov Jegorova vierailee Opiston balettiopettajana.

1920–1921 Joulukuussa 1920 Tanssiopisto järjesti kaksi balettimatineaa Kansallisteatterissa, joita mainostettiin ensimmäisenä suomalaisen klassillisen tanssin joukkoesityksenä.

Koulun esite kertoo 20. joulukuutta 1920 päivätyssä esittelyssä, että ”opiston ylläpitäjien velvollisuus on ryhtyä kehittämään kansallista tanssitaidetta klassillisen koulun mukaan”.

Suuri ilmoitus Uusi Suomessa 1.1.1921

Helsingin Tanssiopiston Taidetanssiosasto kevätkausi alkaa – koulussa annetaan täydellinen tanssitaiteilijakasvatus (Mihail Fokinin ja ent. Keisarillisen baletin metodien mukaan), opetusaineet ovat esteettinen voimistelu ja tanssitekniikka, plastiikka ja mimiikka, musiikkioppi ja rytmiikka, estetiikka, taidehistoria ja tanssihistoria, klassilliset tanssit, tyylitanssit, karaktääritanssit ja seuratanssit, tanssisommitteluoppi, terveysoppi, väri- ja pukuoppi sekä niiden apuaineet. Ainoastaan 12 uutta oppilasta.

1921–1922 Syksyn 1921 ilmoitus ilmoittaa, että Tanssiopiston taidetanssiosasto koulussa annetaan täydellinen tanssitaiteilijakasvatus Mihail Fokinin ja ent. Keisarillisen balettikoulun ja Emile Jaques-Dalcrozen metodien mukaan.

Joulukuussa 1921 järjestettiin jälleen kaksi tanssinäytäntöä Kansallisteatterissa. Käsiohjelmassa tanssit jaotellaan klassillisiin, plastisiin, karakteri- ja tyylitansseihin. Sommittelijoina mainitaan Anna Oblakov ja Viktoria Bahr.

1922–1923 Taidetanssiosaston toiminta jatkuu, opettajina mainitaan Anna Oblakov, Senta Will ja George Gé, joka oli tuolloin jo myös Suomalaisen Oopperan balettimestari.

Keväällä 1923 Helsingin Tanssiopisto esitti ensimmäisen suomalaisen baletin Onnen salaisuudet. Sen libreton kirjoitti Rafael Penger, musiikin sävelsi Emil Kauppi ja koreografian suunnitteli Alexander Saxelin. Lisäksi ohjelmassa oli Lev Ivanovin koreografia Lumottu metsä, jonka oli harjoittanut Anna Oblakov.

1923–1924 Syksyllä koulun ilmoitus kertoo, että Taidetanssiosasto (balettikoulu) aloittaa viidennen oppivuoden ja tarjoaa täydellistä tanssitaiteilija-kasvatusta Mihail Fokinin ja entisen Keisarillisen baletin metodien mukaan. Opettajat ovat saaneet kasvatuksensa Keisarillisessa baletissa.

Syksyllä 1924 koulun toiminnasta ei näy enää ilmoituksia. Syyt koulun toiminnan loppumiseen ovat vielä selvittämättä.

Eri lähteistä kerättyjen tietojen mukaan Helsingin Tanssiopiston opettajina toimivat eri pituisia jaksoja ainakin seuraavat tanssinopettajat.

Kathe Othon (tansk.) – baletti

Hertta Idman ja Toini Gustafsson-Karto – salonkitanssi

Boris Strukov (ven.) – karakteritanssit

Natalia Suvorova, Senta Will, Jekaterina Ljutikova, Anna Oblakov ja Ljubov Jegorova (ven.) – baletti

Viktoria Bahr (puol.) – plastinen tanssi

George Gé – baletti

Alexander Saxelin – baletti

Monet Suomalaisen Oopperan baletin ensimmäisistä tanssijoista kuten Kaarlo Eronen, Arvo Martikainen, Fred Kosonen, Elo Kuosmanen, Iris Salin, Irja Aaltonen, Elisabeth Valto ja Liisi Hallas olivat Helsingin Tanssiopiston oppilaita.