3.1
Ulkomaiset vaikutteet baletissa

3.1
Ulkomaiset vaikutteet baletissa

Vaikutteet suomalaisen baletin syntymiseen tulivat pääosin Venäjältä. 1800-luvulla, kun Suomi oli osa Venäjän suurruhtinaskunta, muutamat Pietarin suomalaisen siirtokunnan jäsenistä opiskelivat keisarillisessa balettikoulussa ja työskentelivät Pietarin keisarillisen Mariinski-teatterin baletissa.

Pietarissa baletin ohjelmiston keskeisiä teoksia olivat 1800-luvun lopulla Marius Petipan klassiset baletit. 1900-luvun alussa Mihail Fokin aloitti myös koreografiauudistuksensa Pietarissa ja sen parhaat hedelmät näkyivät Djagilevin Venäläisen baletin (1909–1929) varhaisessa ohjelmistossa.

Venäläisen baletin teokset ja sen tanssijat tulivat tutuiksi suomalaisille 1900-luvun alun vierailujen kautta. Venäläiseen opetukseen tutustuttiin opintomatkoilla ja Venäjältä vallankumouksen jälkeen lähteneiden balettinopettajien avulla, jotka opettivat Helsingin Tanssiopistossa.

Oopperan baletin ensimmäisellä balettimestarilla George Géllä oli suomalaiset sukujuuret, mutta hän oli syntynyt Pietarissa. Hän oli käynyt siellä balettitunteilla sekä seurannut tiiviisti Mariinski-teatterin esityksiä. Gén seuraaja Alexander Saxelin oli valmistunut Pietarin Keisarillisen teatterin balettikoulusta 1919.